MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN -TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: torstai 24.8.2017 klo 13-15 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Roine Kelloportinkatu 1B, 3.krs, Tampere Osallistujat: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä Maankäyttö ja asuminen -työryhmä: Mikko Nurminen kaupunkiympäristöjohtaja Tampere, pj. Markku Lahtinen kaavoitusarkkitehti Kangasala Virpi Ekholm kiinteistöjohtaja Tampere Taru Hurme suunnittelujohtaja Tampere Ilari Rasimus kaavoituspäällikkö Lempäälä Mikko Nieminen kaupunkikehitysjohtaja Nokia Päivi Valkama maankäyttöinsinööri Orivesi Veli-Pekka Naumanen asumispalvelupäällikkö Orivesi Matti Jääskeläinen kaavoitusjohtaja Pirkkala Leena Lahtinen aluearkkitehti Vesilahti Timo Rysä kaupunginarkkitehti Ylöjärvi Kaisu Kuusela seutusuunnittelupäällikkö TKS (siht.) Muut osallistujat: Aleksi Jäntti apulaispormestari Tampere Jyrki Pohjankylä pääluott.mies, henkilöstön edustaja Tampere Elina Viitanen ylitarkastaja Pirkanmaan ELY-keskus Karoliina Laakkonen-Pöntys maak.kaav.johtaja Pirkanmaan liitto Raimo Vähämaa asiakkuusvastaava Tredea Oy Päivi Nurminen seutujohtaja TKS Simo Turunen suunnittelija TKS Tero Piippo MAL-projektipäällikkö TKS Juhani Pohjonen seutusihteeri TKS Ritva Asula-Myllynen kehittämispäällikkö TKS (39 ) Edustaja Tampereen uusi yliopisto Hanna Djupsjöbacka Pirkanmaan liitto 1/14
Käsiteltävät asiat: 36 KOKOUKSEN AVAUS 37 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN 38 KOHTUUHINTAISTEN VUOKRA-ASUNTOJEN KAAVOITUS- JA TONTINLUOVUTUSOHJELMAT KUNNISSA, TYÖN JATKAMINEN 39 SEUDULLISET ILMASTO- JA ENERGIATAVOITTEET 40 MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN -TYÖRYHMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2018, LÄHETEKESKUSTELU 41 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 42 MUUT ASIAT 43 SEURAAVAT KOKOUKSET 44 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Liitteet: 37 Edellisen kokouksen muistio 37 ARA-tonttihintavyöhykkeet 37 Elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiilityö (powerpoint) 2/14
36 KOKOUKSEN AVAUS (13:00, 5 min) 37 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN (13:05, 20 min) Kokouksen 8.6.2017 muistio on asialistan liitteenä. Keskeiset asiat ja niiden eteneminen: Asia ARA-hintavyöhykkeet, ehdotus Viherrakenteen yleissuunnitelma Elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiilityö Toimenpiteiden eteneminen Avustusten hakeminen, tilanne Kunnat laativat yhteisen hakemuksen. Seututoimisto koordinoi hakua. Yleissuunnitelmaa valmisteleva ryhmä on kokoontunut kaksi kertaa 27.6. ja 23.8. Syksyn kokoukset: 15.9., 13.10., 17.10 ja 1.12. Masto hyväksyy projektisuunnitelman kokouksessaan 2.11. Rahoitus tiedossa tuolloin. Yleissuunnitelmaa ja analyysiä valmisteleva ryhmä on kokoontunut 2.8. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä 24.8.2017 Syksyn kokoukset: 30.8., 25.9., 24.10., 6.11. ja 30.11. Masto hyväksyy projektisuunnitelman kokouksessaan 2.11. Päätösehdotus. Seutusuunnittelupäällikkö Kuusela: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä päättää hyväksyä kokouksen 8.6.2017 muistion. Päätös. Kokouksen muistio hyväksyttiin. 3/14
38 KOHTUUHINTAISTEN VUOKRA-ASUNTOJEN KAAVOITUS- JA TONTINLUOVUTUSOHJELMAT KUNNISSA, TYÖN JATKAMINEN (13:25, 30 min) Seutusuunnittelupäällikkö Kuusela 4.8.2017 MASTO-työryhmä päätti Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen kaavoitus- ja tontinluovutusohjelmien yhdenmukaistamista edistävän työn käynnistämisestä kokouksessaan 3.11.2016 ja nimesi pienryhmän työtä valmistelemaan. Työ on yksi MASTO:n vuoden 2017 toiminnallisista tavoitteista. Uuden seutusuunnittelupäällikön rekrytoinnista työn aloittamiselle aiheutuneen viiveen sekä työtä valmistelevassa pienryhmässä tapahtuneiden henkilövaihdosten johdosta on hyvä tarkistaa työn lähtökohdat, tavoitteet ja alustava aikataulu. Keskustelun tavoitteena on varmistaa syksyllä 2016 aloitetun työn ajanmukaisuus ja nimetä uusi ryhmä työtä valmistelemaan. Kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen esittelee kokouksessa Pirkkalan kunnassa käytössä olevan vuokra-asuntojen kaavoitus- ja tontinluovutusohjelman. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 27.10.2016 Tarkoituksena on varmistaa kaavoituksella ja tontinluovutuksella edellytykset riittävään kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen. Asia sisältyy maankäytön ja asumisen yhteistyötavoitteisiin 2016 sekä MAL3- sopimukseen ja rakennesuunnitelmaan. MAL-sopimuksen mukaisesti kaupunkiseudun asuntorakentamisesta 25 prosenttia tulisi olla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kaudella 2016-2019 (ARA-rahoitettu ja kuntien oma, ARA-vuokratasoa vastaava, vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto). Tavoite on asetettu myös kunnittain yhteisvastuullisuutta vahvistaen ja yhdyskuntarakenne, ml. joukkoliikenne, huomioiden. MAL-sopimuksessa tarkennetaan, että kunnat asemakaavoittavat ja luovuttavat tavoitetta vastaavasti tontit useille eri toimijoille ARA-tonttihinnalla ja luovat asemakaavoituksellaan ja tontinluovutuksellaan edellytyksiä myös vapaarahoitteiselle vuokra-asuntotuotannolle. Sopimuksen seurantakohteena mainitaan ARA-tuotannon varmistaminen kuntien tontinluovutuksessa sekä tonttitarjonnan riittävyys. 4/14
Kokouksessa keskustellaan kuntien valmiudesta ja pyrkimyksistä sisällyttää kohtuuhintainen vuokra-asuminen kaavoituksen ja tontinluovutuksen ohjelmiin. Millä tavoin kunnat ovat laatineet, tai tulevat laatimaan, kaavoitusja tontinluovutusohjelmiaan niin, että tavoitteet huomioidaan ohjelmissa? Millaiset menettelyt toimivat? Onko käytössä muita välineitä asian edistämiseksi? Miten asiaa edistetään yhteisessä tonttipäivässä? Päätösehdotus. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä 24.8.2017 Seutusuunnittelupäällikkö Kuusela: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä käy lähetekeskustelun kohtuuhintainen vuokra-asuminen työn jatkamisesta ja sisällöstä sekä nimeää pientyöryhmän valmistelemaan asiaa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Seutusuunnittelupäällikkö kokoaa pientyöryhmän, johon jokainen kunta nimeää yhden edustajan. 5/14
39 SEUDULLISET ILMASTO- JA ENERGIATAVOITTEET (13:55, 20 min) Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen 11.8.2017 Kuntajohtajakokouksesta 22.6.: Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen: Nykytila Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiassa, toteutusohjelmassa sekä kuntayhtymän talousarviossa 2017 on tavoitteena päivittää kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet. Voimassa olevat tavoitteet ovat vuodelta 2010, jolloin valtuustot hyväksyivät seudullisen ilmastostrategian osana kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta. Seudullisen ilmastostrategian tavoitteena on ollut edelläkävijyys päästöjen hillinnässä. Strategiassa konkreettiseksi tavoitteeksi asetettiin vähentää asukasta kohti laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä ajassa 2005-2030 vähintään 40 % kaupunkiseudulla. Kokonaispäästöissä tavoiteltiin 30 %:n vähennystä. Ilmastostrategiassa tavoitteet asetettiin maankäytölle ja yhdyskuntarakenteelle, liikenteelle, rakennuksille ja rakentamiselle, energiatehokkuudelle, energiatuotannolle, jätehuollolle, hankinnoille ja koulutukselle sekä elinkeinopolitiikalle ja osaamiselle. Ilmastostrategian toteutumista on seurattu ja vuosittain on laadittu yhteenvetoraportti, joka on käsitelty kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa. Vuonna 2016 tehtiin ilmastostrategian vaikuttavuusarviointi. Sen perusteella seutu on yltämässä asetettuihin tavoitteisiin johtuen sekä seudulla tehdyistä toimenpiteistä että lainsäädännön, teknologian ja yleisen asennemuutoksen aiheuttamista vaikutuksista. Asukaskohtaisten kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan seudulla pienenevän 58 % ajassa 2005-2030. Kokonaispäästöt vähenevät 44 %. Suurimmat päästövähennykset ovat energiatuotannossa (76%), maankäytön (10%), liikenteen (6%) sekä jätteiden ja jätevesien sektorilla (5%). Arvioinnissa todetaan myös, että seudullinen ilmastostrategia on jäänyt kunnissa osittain irralliseksi, tuntemattomaksi ja jalkauttamatta. Hankintojen ja kulutuksen toimenpiteet on todettu suhteellisen vaatimattomiksi. Sopeutumiseen ja varautumisen liittyvä tarkastelu on ollut vähäistä. 6/14
Arvioinnissa suositellaan seudullisten ilmastotavoitteiden päivittämistä niin, että ne tukevat entistä paremmin seudullista rakennesuunnitelmaa ja MAL-työtä. Lisäksi tulisi huomioida, että yhdessä tehtävä työ antaisi riittävän tuen kuntatason toiminnalle, tavoitteille ja toimenpiteille kasvavalla kaupunkiseudulla. Ilmastotavoitteet EU on Eurooppa-neuvoston päätöksellä 24.10.2014 sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 40 % ajassa 1990-2030. Pariisin kansainvälinen ilmastosopimus hyväksyttiin 2015. Sen mukaan maapallon keskilämpötilan nousu tulee rajoittaa selvästi alle kahteen asteeseen ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Sopimuksen myötä lähes kaikki maailman maat ovat kertoneet olevansa valmiita toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ilmastosopimuksen mukaan maapallon päästöjen ja hiilinielujen tulee olla tasapainossa kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. EU ratifioi sopimuksen vuonna 2016 lokakuussa ja Suomi marraskuussa. Suomen hallitus hyväksyi 2016 kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030. Strategiassa linjataan konkreettisia toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut tavoitteet vuoteen 2030 ja etenee kohti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80-95 % ajassa 1990-2050. Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Se tarkoittaa, että tuotetaan vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin niitä pystytään sitomaan. Tällä hetkellä noin 75 % kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energiantuotannosta ja kulutuksesta, kun siihen lasketaan mukaan liikenteen käyttämä energia. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimia kaikilla toimialoilla. Ilmastotyökaluja Kaupunkiseudun kunnilla on erilaisia välineitä toteuttaa ilmastotavoitteita. Seudun kunnista Tampere, Lempäälä ja Ylöjärvi ovat jo allekirjoittaneet uudet energiatehokkuussopimukset kaudelle 2017-2025. Kuntien sopimuskumppaneita energiatehokkuussopimuksissa ovat TEM, Energiavirasto ja Kuntaliitto. Liittyessään kunta asettaa ohjeellisen energiamääräisen tehostamistavoitteen kaudelle 2017 2025 ja välitavoitteen vuodelle 2020. Tavoite vuodelle 2020 vastaa 4 % liittyjän energiankäytöstä ja tavoite vuodelle 2025 vastaa 7,5 % liittyjän energiankäytöstä. TEM tukee energiatehokkuustyötä investointituilla sekä energiakatselmustuilla. Ilmastotavoitteiden edistämisen yksi keino on liittyä hiilineutraalien kuntien verkostoon, ns. Hinku-foorumiin, joka on keväällä 2013 perustettu il- 7/14
mastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden kansallinen verkosto. Koordinaatiosta vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE ja verkostossa ovat mukana Kuntaliitto, Motiva, Tekes, Sitra ja ympäristöministeriö. Vuoden 2016 lopussa mukana oli 34 kuntaa. Foorumi kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat. Hinku-kunnan kriteerit on määritellyt SYKE ja mukaan pääsee, kun kunta on valtuuston päätöksellä sitoutunut tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 % ajassa 2007-2030. Foorumi tarjoaa jäsenilleen tiedonvaihtoa, tukea yhteis- ja erillishankkeiden valmisteluun, päästölaskentapalveluita ja -työkaluja sekä viestintäyhteistyötä ja näkyvyyttä yritysten tuotteille ja palveluille. Covenant of Mayors-sitoumus on Euroopan komission kaupunginjohtajien/julkishallinnon ilmasto- ja energiasitoumus paikallistason toimijoille. Tampereen kaupunki on mukana sitoumuksessa. Sitoumuksen tarkoituksena on korostaa kaupunkien mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, sillä kaupungit tuottavat 80 % kaikista Euroopan kasvihuonepäästöistä. Kaupungit sitoutuvat vähintään 40 % päästövähennyksiin ajassa 2005-2030. Tavoitteiden saavuttamisessa energiansäästöön ja uusiutuvan energian käyttöön liittyvillä ratkaisuilla on tärkeä rooli. Allekirjoittamalla sitoumuksen kaupungit sitoutuvat myös lisäämään kaupunkien selviytymiskykyä sopeutumalla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. EU-tasoinen toiminta on vuosien saatossa laajentunut ja kattaa tällä hetkellä lähes 60 maata ja yli 7 000 toimijaa. Toiminta on lanseerattu 2017 alusta Global Covenant of Mayors-sitoumukseksi. Ilmastotyövälineisiin liittyy myös sopeutumisen ja varautumisen näkökulma. Se on kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa tärkeä osa ilmastopolitiikan kokonaisuutta. Kaupunkiseudulla toteutetun ilmastoriskien - ja varautumisen työpajan johtopäätöksenä oli, että kunnat ovat varautuneet sään ja vesiolojen ääri-ilmiöiden yleistymiseen epäyhtenäisesti ja riittämättömästi. Kuntien riskinhallintasuunnitelmia tulisi päivittää ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Näkökulmat ja jatkotoimenpiteet Ilmasto- ja energiakysymyksissä tavoitteet asetetaan usein päästöjen hillinnän näkökulmasta. Tämä on globaali missio, jonka vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä sisältäen mm. terveysvaikutuksia ihmisille ja luonnonympäristölle. Ilmasto- ja energiatavoitteita voidaan tarkastella myös paikallisemmin elinkeinoelämän ja uusien toimialojen ja teknologioiden kehittymisen näkökulmasta lyhyemmällä aikavälillä. Kunnianhimoiset tavoitteet voivat edistää uusien korkean osaamisen työpaikkojen syntymistä. Tästä hyvä esimerkki on cleantech- ja kiertotaloustoimialan kehittyminen esim. Eco3-alueella. 8/14
Ilmasto- ja energiakysymyksiä voidaan tarkastella myös kunnan talouden näkökulmasta, jolloin painotetaan energiatehokkuutta taloudellisesti järkevänä toimenpiteenä mm. kuntien tilojen ja muun infrastruktuurin ylläpitokustannusten hallinnassa. Lopuksi ilmasto- ja energiakysymyksiä voidaan tarkastella koko kaupunkiseudun kansallisena ja kansainvälisenä profiili- ja imagokysymyksenä. Se tukee samalla kaupunkiseudun pyrkimyksiä kestävän kehityksen edistämisessä yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen suunnittelussa sekä hyvinvointiympäristön edistämisessä. Seudullisuus on edelleen poikkeuksellista ilmastotyön mittakaavana. Kaupunkiseudun ilmastoverkoston (ympäristöjohtaja ja -päälliköt) näkemys on, että seutu jatkaa edelläkävijyyden tiellä. Päästötavoitteiksi esitetään vähintään kansallista tasoa mutta edelläkävijyyden tekisi valtakunnallista tavoitetaikaa 2050 nopeampi vauhti, joka on myös Tampereen uudessa pormestariohjelmassa eli hiilineutraalisuus jo vuonna 2030. Verkosto esittää, että kaupunkiseudun kunnat allekirjoittavat kukin energiatehokkuussopimuksen ja että kunnat lähtevät seutuna mukaan Hinkufoorumiin. Työn otsikkona ja visiona voisi olla Hiilineutraali Tampereen kaupunkiseutu 2030. Myös Covenant of Global Mayors-sitoumukseen lähtemistä suositellaan seutuna kansainvälisen ilmastoyhteistyön vahvistamiseksi sekä tiedon, työkalujen ja kontaktien saamiseksi ilmasto- ja energiakysymyksissä. Osalliset ja aikataulu Ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitysprosessia valmistelusta vastaa seudullinen Infra-työryhmä, joka huolehtii työn riittävästä poikkihallinnollisuudesta. Infra-työryhmä asettaa päivitystyön valmisteluun pienryhmän, joka tekee esityksen työn tarkemmista tavoitteista, aikataulusta ja osallisista. Alustava aikataulukehikko on seuraava: - kesäkuu 2017: KJK, lähetekeskustelu valmistelun painopisteistä ja tavoitteista - elokuu-syyskuu 2017: SH, lähetekeskustelu - elokuu 2017: INFRA, suunnitelma päivitystyön toteuttamiseksi - elo-lokakuu 2017: Työryhmät, tavoitteiden päivitystyö - marraskuu 2017: KJK ja SH, luonnos päivitetyiksi tavoitteiksi (kuntalausunnot) - Tammikuu 2018: Seudullisten tavoitteiden viimeistely työryhmissä - Helmikuu 2018: KJK ja SH, päivitetyt tavoitteet, hyväksyminen Päätösehdotus. Maankäytön ja asumisen työryhmä 24.8.2017 Seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela: Maankäytön ja asumisen työryhmä päättää 9/14
merkitä seudullisten ilmasto- ja energiatavoitteiden laatimisen tiedoksi. Päätös. Asia merkittiin tiedoksi. Asiaa käsitellään Maston kokouksessa tammikuussa 2018. 10/14
40 MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN -TYÖRYHMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2018, LÄHETE- KESKUSTELU (14:15, 20 min) Seutusuunnittelupäällikkö Kuusela 10.8.2017 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma ja MAL-aiesopimus. Seutustrategia hyväksyttiin seutuhallituksessa joulukuussa 2016. MAL-sopimus on laadittu vuonna 2016 ja sen sisältämät toimenpiteet on aikataulutettu talvella 2016-17. Viime vuosina kansainväliset ilmastotavoitteet ovat nousseet merkittäviksi teemoiksi kaupunkien hallinnassa. Myös Tampereen seudulla kunnat ovat sitoutuneet merkittäviin päästövähennystavoitteisiin tulevina vuosikymmeninä. Samaan aikaan hallintouudistuksen valmistelu etenee valtakunnan tasolla. Uudistuksen myötä kuntien rooli painottuu elinvoiman edistämiseen. Seudullinen yhteistyö mainituissa teemoissa tulee olemaan entistä tärkeämpää. Vuoden 2017 toiminnalliset tavoitteet linjattiin tukemaan MAL3- sopimuksen edistämistä. Maankäyttö ja asuminen -työryhmän kokouksessa 22.9.2016 käsittelemät tavoitteet olivat: Seutustrategian tavoite: Toimiva yhdyskuntarakenne 1. Strategisten yleiskaavojen laadinta maakuntakaavan mukaisesti käynnistyy ja etenee kunnissa. 2. Kaupunkiseudun viherrakenteen yleissuunnitelman laatiminen käynnistyy. 3. Härmälän, Partolan ja Lakalaivan MAL-yhteissuunnittelu etenee. Seutustrategian tavoite: Tasapainoiset asuntomarkkinat 4. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja koskevat kaavoituksen ja tontinluovutuksen ohjelmat laaditaan kunnissa. 5. Asuntotuotannon ennakointiin ja seurantaan kehitetään paikkatietopohjaisia ja digitaalisia menetelmiä osana aluetietopalvelua. Seutustrategian tavoite: Yhtenäinen yritysten sijoittumisalue 6. Seudullinen elinkeinomaankäytön suunnitelma laaditaan. 7. Kolmenkulman ja Tarastenjärven yritysalueita suunnitellaan ja toteutetaan kuntien yhteistyössä. Pirkkalassa ja Lempäälässä sijaitsevien tulevaisuuden yritysalueiden suunnitteluyhteistyö käynnistyy. Asetettaessa tavoitteita vuodelle 2018 Maankäyttö ja asuminen -työryhmän on hyvä huomioida seutusuunnittelupäällikön vaihtumisesta johtuva, työskentelylle aiheutunut viive vuoden 2017 tavoitteiden osalta. Lisäksi on hyvä pohtia, tuottavatko seudulliset ilmastotavoitteet, kuntien tehtävien tulevat muutokset tai esimerkiksi raitiotien seudulliset linjaukset tarvetta Maankäyttö ja asuminen -työryhmän tavoitteiston täydentämi- 11/14
seen. Lähetekeskustelun pohjalta valmistellaan tarkemmat tavoitteet vuodelle 2018. Työryhmä päättää osaltaan tavoitteista 3.10.2017. Kokousseloste. Useassa lähetekeskustelun puheenvuorossa kannatettiin työskentelyn jatkamista vuoden 2017 tavoitteilla. Puheenvuoroissa painotettiin myös seudullisesti sovitun yhteistyön konkreettisuuden tärkeyttä kunnille. Seututasoinen yhteistyö voi tarjota kunnille strategista tukea työskentelyyn, joka muuten painottuu hanketasolle. Uusina avauksina nostettiin esiin asumispreferenssien tulevaisuuden näkymät eri sukupolvien tarpeista käsin sekä keskustojen kehittämiskysymysten peilaaminen seudun tasolle. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä 24.8.2017 Päätösehdotus. Seutusuunnittelupäällikkö Kuusela: Maankäyttö ja asuminen työryhmä käy alustuksen pohjalta lähetekeskustelun. Päätös. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä kävi lähetekeskustelun. Vuoden 2018 tavoitteet päätetään 3.10. 12/14
41 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT (14:35, 15 min) Tiedoksi annettavat asiat merkittävistä maankäytön, asumisen ja liikenteen hankkeista. Osapuolilta toivotaan lyhyttä valmisteltua puheenvuoroa käynnissä olevista hankkeista ja muista ajankohtaisista asioista. Kunnat Pirkanmaan liitto ELY-keskus MAL-verkosto Seututoimisto Maankäyttö ja asuminen -työryhmä 24.8.2017 Päätösehdotus. Seutusuunnittelupäällikkö Kuusela: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä merkitsee asian tiedoksi. Päätös. Asia merkittiin tiedoksi. 13/14
42 MUUT ASIAT (14:50, 5 min) 43 SEURAAVAT KOKOUKSET (14:55, 5 min) Maankäyttö ja asuminen -työryhmän kokoukset ovat vuonna 2017 seuraavasti: ti 3.10.2017 klo 12-16 to 2.11.2017 klo 13-15 to 14.12.2017 klo 13-15 Kehittämispäivä. Talent Space, Satakunnankatu 18 A Lista-asioina: Tavoitteet 2018, hyväksyminen Raitiotien tulevaisuuden suunnat, konsultin valinta Viherrakennetyö, projektisuunnitelma Elinkeinotyö, projektisuunnitelma Vuoden 2018 kokoukset, aika, paikka, kehittämispäivä MAL-hankkeiden tilannekatsaus RASU-seuranta 44 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN (15:00) Kokous päättyi 15:05. 14/14