VUOSIKERTOMUS 2016 Suomen Valmentajat ry 1
SUOMEN VALMENTAJAT RY Radiokatu 20 00240 Helsinki puh. 044 4596730 toimisto@suomenvalmentajat.fi www.suomenvalmentajat.fi 2
Sisällysluettelo 1. Yleistä... 5 2. Jäsenistö ja hallinto... 8 2.1. Jäsenistö... 8 2.2. Jäsenkysely... 9 2.3. Hallitus ja sääntömääräiset kokoukset... 10 2.4. Valiokunnat... 10 2.4.1. Talousvaliokunta... 10 2.4.2. Koulutusvaliokunta... 11 2.4.3. Viestintävaliokunta... 11 2.4.4. Arvostustoimikunta... 11 2.5. Toimihenkilöt... 12 2.6. Talous... 12 2.7. Varainhoito ja toiminnantarkastus... 13 3. Markkinointi- ja viestintä... 14 3.1. Markkinointi... 14 3.2. Viestintä... 14 3.2.1 Valmentaja-lehti... 15 3.2.2. e-valmentaja, jäsenkirjeet ja nettisivut... 15 3.2.3. Sosiaalinen media... 16 4. Strategian mukaiset päätehtävät... 17 4.1. Arvostus... 17 4.1.1. Valmentajalla on väliä kampanja... 17 4.1.2. Huomionosoitukset ja palkitsemiset... 17 4.2. Osaaminen... 19 4.2.1. Suomen Valmentajien koulutustoiminta... 19 4.2.2. Kouluttajaverkosto... 22 4.2.3. Valmentajien ammatillinen ja korkea-asteen koulutus... 22 4.2.4. Koulutustuet... 23 4.3. Yhteisöllisyys... 23 4.3.1. Tapahtumat... 23 4.3.2. Lajiyhteisöt... 24 4.4. Valmentajuus... 25 3
4.4.1. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma... 25 4.4.2. Valmentaa kuin nainen - ja SCORE -hankkeet... 26 4.5. Yhteistyö... 27 4.5.1. Yhteistyö Suomen Ammattivalmentajat SAVAL ry:n kanssa... 27 4.5.2. Muut yhteistyötahot... 27 LIITE 1 TALOUSVERTAILU... 28 LIITE 2 KOULUTUSKALENTERI... 29 LIITE 3 JÄSENEDUT... 31 LIITE 4 TILINPÄÄTÖS... 33 4
1. Yleistä Vuosi 2016 oli Suomen Valmentajien 41. toimintavuosi ja strategiakauden 2016-2020 ensimmäinen vuosi. Uuden strategian arvovalinnoissa painotetaan aktiivisuutta ja osallistumista, mikä näkyikin vuoden 2016 toiminnassa uusina toimintatapoina, konkreettisimmin jalkautumisena erilaisiin valmentajakoulutuksiin. Toimintavuosi oli onnistunut etenkin tunnettuuden, koulutusten, yhdenvertaisuuden edistämisen, yhteistyön tekemisen ja jäsenpalautteen valossa. Strategian mukaisten päätehtävien toteuttamisessa tärkeinä tukipilareina toimivat hyvä hallinto, laadukkaat jäsenpalvelut, monipuolinen viestintä ja vakaa talous. Hallitus teki linjakkaita päätöksiä vuoden aikana muun muassa henkilöstökysymyksissä ja mahdollisti siten vakaan toiminnan toiminnanjohtajan ollessa vielä sairausloman jälkeen kykenemätön kokoaikaiseen työhön. Toiminnanjohtaja työskenteli koko toimintavuoden 40 % työajalla kokoaikaisen toiminnanjohtajan sijaisen rinnalla. Henkilöstön täydensivät kokoaikaiset kehityspäällikkö ja palvelupäällikkö. Keväällä 2016 tehdyn jäsenkyselyn mukaan Suomen Valmentajien imago ja rooli vaikuttajana koettiin myönteisenä. Lähes 90 % vastaajista arvioi yhdistyksen imagon hyväksi tai melko hyväksi. Noin 70 % vastaajista arvioi yhdistyksen roolin urheilun vaikuttajana merkittäväksi tai melko merkittäväksi. Suomen Valmentajat tarjoaa jäsenilleen jäsenhintaisia tuotteita ja palveluita sekä yhteistyökumppaneiden alennuksia ja tarjouksia. Jäsenkyselyn vastaajista 45 % koki jäsenedut merkittäviksi tai melko merkittäviksi ja 49 % merkityksettömiksi tai melko merkityksettömiksi. Vastaajista 6 % ei osannut arvioida etujen merkittävyyttä. Suosituin jäsenpalvelu oli yhdistyksen jäsenhintaiset koulutukset. Yhteistyökumppaneiden tarjoamista eduista eniten oli käytetty VK- Kustannuksen kirjaetua ja toiseksi eniten ST1-asemien polttoaineen hintaetua. Viestinnässä sosiaalisen median rooli korostui entisestään tavoiteltaessa urheilusta ja valmennuksesta kiinnostunutta suurta yleisöä. Sosiaalisen median valitussa pääkanavassa Facebookissa tykkääjien määrä oli vuoden lopussa lähellä 3000. Jäsenviestinnässä Valmentajalehti ja e-valmentaja olivat yhä tärkeimmät kanavat yhdessä nettisivujen kanssa. e-valmentaja ilmestyi 14 kertaa ja Valmentaja-lehti totutusti viisi kertaa. e-valmentaja uudistettiin ja mediatiedottamista tehostettiin vuoden lopulla. Yhdistyksen tuloslaskelma vuodelta 2016 päätyi 4 476,98 alijäämäiseksi. Omapääoma oli 19 913,13 ja taseen loppusumma 101 342,19. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtionavustus oli yleisavustuksen osalta 145 000 ja se vastasi noin 32 % tuotoista. Vuodelle 2016 tavoitteeksi asetettu jäsenmäärän lisäys jäi toteutumatta. Uusia jäseniä tuli hieman vuotta 2015 enemmän, mutta samaan aikaan eroamiset ja jäsenmaksunsa maksamatta jättävien erottaminen laskivat jäsenmäärää hieman. Kehitys vuosilta 2012-2016 näyttäisi kuitenkin, että maksaneiden jäsenten määrä on hienoisessa kasvussa samoin kuin uusien jäsenten määrä. Yhteisöjäsenten määrä nousi 38:sta 49:ään. Yhdistyksen päätehtävät strategian mukaisesti tiivistyvät viiteen teemaan: arvostus, osaaminen, yhteisöllisyys, valmentajuus ja yhteistyö. Seuraavassa toimintavuotta kuvataan tiivistetysti näiden teemojen kautta: 5
Arvostustyössä vuosi 2016 oli käänteentekevä. Arvostustoimikunnan aktiivisuuden avulla työstettiin Valmentajalla on väliä -aineisto, joka antaa pohjat tulevien vuosien viestintäkampanjalle valmennuksen kehittämiseksi ja arvostuksen parantamiseksi. Aineisto sisältää kirjauksia urheilun arvoista hyvän valmentajuuden taustalla, hyvän valmennuksen periaatteita sekä hyvän urheilun edellytysten avaamista. Siihen koottiin sekä vuonna 2016 Arvostustoimikunnan työstämiä sisältöjä että vuodesta 2013 saakka työskennelleen Valmentajan ja urheilijan eettisen ohjeiston työstön johtoryhmän toimesta kirjattuja valmennuksen eettisiä periaatteita. Työtä tehtiin yhteistyössä Olympiakomitean Urheilun arvostus -ryhmän kanssa ja Olympiakomitea on mukana myös kampanjan viestinnässä yhteistyössä Suomen Valmentajien ja Suomen Ammattivalmentajat SAVALin kanssa. Valmentajien osaamisen kehittäminen oli totutusti keskiössä toimintavuonna. Koulutustoiminnan osalta vuosi oli onnistunut. Toteutettuja koulutuksia oli toimintavuonna yhteensä 53, mikä on kaksi enemmän kuin vuonna 2015. Koulutuksiin osallistuneiden määrässä oli reilua nousua edellisvuoteen verrattuna. Edellisvuonna 2015 koulutuksiin osallistuneiden määrä oli yhteensä 883 ja toimintavuonna 2016 määrä oli 1452. Osallistujamäärän kasvun lisäksi positiivista oli peruuntuneiden koulutusten vähäinen määrä. Vuonna 2016 peruuntuneita koulutuksia oli ainoastaan kaksi kappaletta, kun vuonna 2015 niitä oli peräti kymmen. Valmentajien osaamisen lisäämiseksi Suomen Valmentajat tuki VK-Kustannusta uusittujen valmennuksen perusteosten markkinoinnissa. Vuoden 2015 lokakuussa valmistunut, Suomen Valmentajien päätoimittama, Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu - kirja oli laajasti esillä kaikissa Suomen Valmentajien tapahtumissa ja viestinnässä. Niin ikään edistettiin myös 2016 huhtikuussa valmistuneen Huippu-urheiluvalmennus teoria ja käytäntö päivittäisvalmennuksessa -kirjan tunnettuutta. Suomalaisen valmennusosaamisen kehittämiseen osallistuttiin useiden työryhmien kautta. Kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin ja verkostoihin tuli aiempaa enemmän johtuen syksyllä 2015 saadusta Valon jäsenyydestä. Valmentajan Hyvinvointipäivä, jonka yhteydessä pelattiin 16. Valmentajagolf, oli yhteisöllisyyden vahvistamiseen liittyvä uusi tapahtuma. Päivä oli sisällöllisesti onnistunut, mutta kokonaisuus ei toiminut aivan toivotulla tavalla. Kokemuksen perusteella Valmentajagolfia kehitetään omana tapahtumanaan jatkossa, unohtamatta muitakaan jäsentapahtumia. Jäsenglögit joulukuussa keräsi myös jälleen hyvin valmentajia paikalle. Lajiyhteisöjen kanssa ja kautta rakennettiin yhteisöllisyyttä, kuten on tehty jo aiemminkin. Uutena avauksena yhteisöllisyyden rakentamisessa perustettiin Olympiakomitean Akatemiaohjelman kanssa urheiluakatemiavalmentajille oma valmentajayhteisö Suomen Valmentajien yhteyteen. Urheiluakatemiavalmentajien piirissä tavoitteena on saada rakennettua yhteisöllisyyttä sekä paikallisesti kunkin akatemian toimintaympäristössä että valtakunnallisesti. Valmentajuuden kehittämisessä tärkeänä työkaluna oli valmentajan polku. Suomen Valmentajat huolehti valmentajan polusta valmentajana kehittymisen ja valmentajan osaamisen arvioimiseksi valmentajan, seuran tai lajiliiton näkökulmasta. Valmentajan 6
polun pohjalta muokattu Valmentajan HOPS & HEKS -työpaja päätettiin tarjota yhteisöjäsenille liittymislahjana veloituksetta tavoitteena kehittää valmentajuutta etenkin seuraympäristössä. Valmentajuuden kehittämisessä keskeisessä roolissa on yhdenvertaisuus ja tasaarvo, joiden edistäminen näkyi Suomen Valmentajien toiminnassa painotetusti vuonna 2016. Vuoteen 2020 saakka tehtiin selkeä suunnitelma yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi Suomen Valmentajien toiminnassa ja sen vaikutuspiirissä. Suunnitelma valmistui marraskuussa. Kaksi sukupuolten tasa-arvoa valmennuksessa kehittävää hanketta eteni suunnitellusti toimintavuonna. SCORE (Strengthening Coaching with the Objective to Raise Equality) -hankkeen kaikki konkreettiset toimet ajoittuivat vuodelle 2016, joka oli kyseisen Erasmus+ -hankkeen päätösvuosi. Koko ajan laajentunut palloilulajien Valmentaa kuin nainen hanke puolestaan sai OKM:n jatkorahoituksen heinäkuussa, mikä turvaa jatkon vuoden 2017 loppuun saakka. Valmentaa kuin nainen hankkeen kautta Suomen Valmentajien tasa-arvotyö sai myös ansaittua tunnustusta, kun opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen myönsi hankkeelle liikunnan tasaarvotyön Piikkarit-palkinnon joulukuun alussa. Valmentajuutta edistettiin tiiviissä yhteistyössä Suomen Ammattivalmentajat SAVALin kanssa sekä erilaisissa työryhmissä ja hankkeissa. Arvostustyön osana valmisteltu Valmentajalla on väliä -kampanja tarjoaa myös työkaluja valmentajuuden kehittämiseen. Kampanja pyrkii siihen, että hyvä valmennus voisi toteutua kaikkien valmentajien toimintaympäristöissä tasosta tai lajista riippumatta. Yhteistyön osalta toimintavuonna keskityttiin tiivistämään yhteistyötä urheilun sisällä eri järjestöjen kanssa. SAVALin lisäksi keskeisiä yhteistyötahoja olivat muun muassa Valo, Olympiakomitea, SUEK, Paralympiakomitea ja VAU. Suomen Valmentajien rooli osana suomalaista urheilua säilyy keskeisenä jatkossakin yhdistyksen saatua Suomen Olympiakomitean jäsenyyden 26.11.2016. Valon jäsenyys lakkaa vuodenvaihteessa 2016-2017, kun Valo lakkautetaan ja yhdistetään Suomen Olympiakomiteaan. Urheiluopistojen kanssa tehtävä yhteistyö oli vuoden erityisenä painopisteenä. Usean urheiluopiston kanssa uusittiin sopimus ja sen myötä myös käytännön yhteistyötä tiivistettiin. Yhteistyötä tehtiin niin opistojen kuin niissä toimivien valmennuskeskusten kanssakin. 7
2. Jäsenistö ja hallinto 2.1. Jäsenistö Suomen Valmentajat ry:n jäsenmäärä 31.12.2016 oli 3678 jäsentä, joista yhteisöjäseniä 49. Pudotusta jäsenmäärässä edellisvuoden tapaan vajaa 2 %. Jäsenmäärän pudotus johtuu kaksi vuotta maksamatta olleiden erottamisesta, joita tällä kertaa oli päättyneistä jäsenyyksistä yli 38 %. Yhteisöjäsenten määrä nousi 38:sta 49:ään. Uusien liittyneiden jäsenten määrässä oli pientä nousua. Lajiyhteisöjä oli yhteensä 29. Suomen Valmentajien henkilöjäsenten vuosimaksu oli 59 ja yhteisöjäsenten vuosimaksu 80. Joillakin lajiyhteisöillä maksut ovat hivenen korkeampia. Lajiyhteisö Jäsenmäärä Autourheiluvalmentajat 3 Equestrian Trainers-Finland 102 Golfliiton valmentajakerho 11 Hiihdon Valmentajakerho 41 Jääkiekkovalmentajakerho 264 SAL-Valmentajat (ammunta) 31 SUL-Valmentajayhdistys ry (yleisurheilu) 713 Suomen Fysiikkavalmentajakerho ry 29 Suomen Jousiammuntavalmentajat 9 Suomen Judovalmentajakerho 57 Suomen Koripallovalmentajat ry 160 Suomen Keilailuvalmentajat 52 Suomen Lentopallovalmentajat 304 Suomen Melontavalmentajakerho 11 Suomen Painivalmentajat 42 Suomen Purjehdusvalmentajat ry 12 Pesäpallovalmentajat PPV ry 98 Suomen Ringettevalmentajat 53 Suomen Salibandyvalmentajat 75 Suomen Soutuvalmentajat 20 Suomen Sulkapallovalmentajat 23 Suunnistusvalmentajat ry 108 Suomen Taitoluisteluvalmentajat ry 145 Suomen Tanssinopettajain Liitto ry 23 Suomen Tennisvalmentajat 59 Suomen Uintivalmentajat 46 Suomen Voimisteluvalmentajakerho 63 Suomen Valmentajat ry (ei lajivalmentajayhteisöä) 1101 Vammaisurheilun valmentajakerho 23 Yhteensä 3678 Taulukko 1. Suomen Valmentajien jäsenistön jakautuminen eri lajiyhteisöihin. 8
Jäsenmäärä 2012-2016 4001 4113 3831 3742 3678 2012 2013 2014 2015 2016 Kuvio 1. Suomen Valmentajien jäsenmäärän kehitys viimeisen 5 vuoden aikana. 2.2. Jäsenkysely Kysely toteutettiin alkuvuodesta 2016 sähköisesti ja viidennes kyselyn saaneista vastasi kyselyyn. Vaikka vastausprosentti jäi melko pieneksi, arvokasta tietoa ja hyviä kehitysehdotuksia saatiin muun muassa avoimista kysymyksistä, joihin vastattiin runsaasti. Kokonaisuudessaan vastanneet jäsenet olivat tyytyväisiä Suomen Valmentajien toimintaan. Kyselyyn vastanneista 72 % oli miehiä ja 28 % naisia. Suurin ikäryhmä oli 41 50 -vuotiaat, johon kuului kolmannes vastaajista. Vastaajien asuinalueina painottuivat Uusimaa (31 % vastaajista), Pirkanmaa (11 %) ja Varsinais-Suomi (9 %). Yleisin koulutustausta oli korkeakouluaste, johon kuului 60 % vastaajista. Valmentajakoulutuksen tasoista yleisin (26 %) oli ammatillinen koulutus (VAT, VEAT, opistotaso), toiseksi yleisin (24 %) 3- tason valmentajakoulutus ja kolmanneksi yleisin (21 %) 2-tason valmentajakoulutus. Suurin osa vastaajista oli vapaa-ajallaan valmentavia. Työkseen osa-aikaisina valmentavia oli noin viidennes vastaajista, samoin kuin kokoaikaisia. Useimmat vastaajista ovat valmentaneet viisi vuotta tai pidempään. Valmennusurien pituus näkyy myös Suomen Valmentajien jäsenyyksien pituuksissa, sillä yli 60 % vastaajista on ollut yhdistyksen jäsenenä viisi vuotta tai kauemmin. Kaiken kaikkiaan Suomen Valmentajien imago ja rooli vaikuttajana koettiin myönteisenä. Lähes 90 % vastaajista arvioi yhdistyksen imagon hyväksi tai melko hyväksi. Noin 70 % vastaajista arvioi yhdistyksen roolin urheilun vaikuttajana merkittäväksi tai melko merkittäväksi. Suomen Valmentajat tarjoaa jäsenilleen jäsenhintaisia tuotteita ja palveluita sekä yhteistyökumppaneiden alennuksia ja tarjouksia. Vastaajista 45 % koki jäsenedut merkittäviksi tai melko merkittäviksi ja 49 % merkityksettömiksi tai melko merkityksettömiksi. Vastaajista 6 % ei osannut arvioida etujen merkittävyyttä. 9
Suosituin jäsenpalvelu oli yhdistyksen jäsenhintaiset koulutukset. Yhteistyökumppaneiden tarjoamista eduista eniten oli käytetty VK-Kustannuksen kirjaetua ja toiseksi eniten ST1-asemien polttoaineen hintaetua. Vastaajista 49 % arvioi Valmentaja-lehden laadun kehittyneen parempaan tai jonkin verran parempaan suuntaan viimeisten kahden vuoden aikana. 26 % arvioi lehden laadun pysyneen samana ja 2 % mielestä lehti oli mennyt huonompaan tai jonkin verran huonompaan suuntaan. 23 % ei osannut ilmaista kantaansa. Vastaajien mielestä kolme tärkeintä artikkeleiden aihepiiriä olivat käytännön valmennustietous, harjoitteluesimerkit ja urheilupsykologia. Vastaajista vähintään yhteen koulutukseen oli osallistunut 69 % ja heistä 24 % oli osallistunut neljään tai useampaan koulutukseen. Vastaajista 52 % on soveltanut koulutuksissa oppimaansa käytännön valmennukseen jonkin verran ja 28 % paljon. 7 % ei ole soveltanut oppimaansa käytäntöön ollenkaan. Yleisin syy sille oli se, ettei ole käynyt koulutuksissa. 2.3. Hallitus ja sääntömääräiset kokoukset Yhdistyksen hallituksen kokoonpano toimintavuonna 2016 oli puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet sihteeri Kari Niemi-Nikkola Simo Tarvonen Kirsi Hämäläinen Jorma Kemppainen Saara Niemi Antti Paananen Pulmu Puonti Pekka Rindell Taru Alanko Hallitus piti yhden sähköpostikokouksen 3.2.2016 klo 13.15 8.2.2017 klo 10.00 ja kokoontui yhdeksän kertaa toimintavuoden aikana: 18.2., 31.3., 14.4., 19.5., 16.6., 17.8., 27.10., 17.11. ja 15.12. Lisäksi hallitus piti yhteisen strategiapäivän Suomen Ammattivalmentajat SAVALin hallituksen kanssa 25.9. Yhdistyksellä oli kaksi sääntömääräistä kokousta: sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 14.4. Valo-talolla ja syyskokous 25.11. Asko-talolla Lahdessa Urheilun Superviikonlopun yhteydessä. 2.4. Valiokunnat Suomen Valmentajilla oli hallituksen työtä tukemassa seuraavat valiokunnat ja toimikunnat: talousvaliokunta, koulutusvaliokunta, viestintävaliokunta ja arvostustoimikunta. 2.4.1. Talousvaliokunta Talousvaliokunnan jäseninä olivat puheenjohtaja Kari Niemi-Nikkola ja varapuheenjohtaja Simo Tarvonen sekä toiminnanjohtaja Kristiina Danskanen/toiminnanjohtaja (sij.) Sari Tuunainen. Talousvaliokunta käsitteli ja valmisteli asioita hallitukselle pääasiassa sähköpostitse. Etenkin vuoden lopulla talousvaliokunta oli aktiivinen arvioidessaan henkilöstötilannetta vuodelle 2017 ja sen vaikutuksia budjetointiin. 10
2.4.2. Koulutusvaliokunta Koulutusvaliokunta suunnitteli koulutukseen liittyviä sisältöjä ja koulutustapahtumia sekä teki muun muassa esitykset koulutustuista. Tarkempaa tietoa koulutustoiminnasta on kappaleessa 4.2. Osaaminen. Valiokunnan kokoonpano oli puheenjohtaja jäsenet sihteeri Pulmu Puonti Kirsi Hämäläinen Antti Paananen Pekka Rindell Laura Tast Erik Piispa Valiokunta kokoontui toimintavuoden aikana kolme kertaa. 2.4.3. Viestintävaliokunta Toimintavuonna yhdistettiin Markkinointi- ja viestintävaliokunta ja Valmentaja-lehden toimituskunta Viestintävaliokunnaksi tehtävänään viestinnällisten sisältöjen ideointi ja kehittäminen. Valiokunnan kokoonpano oli puheenjohtaja jäsenet sihteeri Jorma Kemppainen Taru Alanko Kristiina Danskanen Leena Kummu Esko Hatunen Saara Niemi Pekka Potinkara Sari Tuunainen Valiokunta kokoontui toimintavuoden aikana kaksi kertaa. 2.4.4. Arvostustoimikunta Arvostustoimikunta työsti aktiivisesti urheilun arvoille pohjautuvia hyvän valmennuksen määritelmiä. Syksyllä nämä kirjaukset yhdistettiin vuonna 2013 aloittaneen eettisen ohjeiston johtoryhmän työstöön. Valmistuneen aineiston nimeksi tuli Valmentajalla on väliä ja se julkaistiin Suomen Valmentajien ja Suomen Valmentajat SAVALin yhteisillä jäsenglögeillä 8.12. Julkaisu aloitti viestintäkampanjan, jota valmentajayhdistysten lisäksi eteenpäin on viemässä Olympiakomitea. Eettisen työn johtoryhmään kuuluivat Mikaela Ingberg, Sari Multala, Susanna Sokka, Leena Huovinen, Jarmo Saarela, Markus Juhola, Pekka Potinkara, Kirsi Hämäläinen, Anneli Laine- Näätänen ja Kristiina Heinonen. Ryhmä päätti työskentelynsä 20.10.2016. Aineiston työstämisen yhteydessä valmentajuuden edistämisestä käytiin keskustelua myös yhdessä Valon ja Olympiakomitean Urheilun arvostus -ryhmän kanssa. Tähän työstöön osallistuivat Arvostustoimikunnasta puheenjohtaja Erkka Westerlund ja Pekka Potinkara. 11
Arvostustoimikunnan rooliin on kuulunut myös valmistella hallitukselle esitykset opetus- ja kulttuuriministeriön ansiomerkkien hakemiseksi sekä Vuoden Valmentajan valitsemiseksi. Nämä käytettiin arvostustoimikunnan arvioitavana, mutta niitä ei varsinaisesti käsitelty kokouksissa. Toimikunnan kokoonpano oli puheenjohtaja jäsenet sihteeri Erkka Westerlund Kari Niemi-Nikkola Simo Tarvonen Kirsi Hämäläinen Pekka Potinkara Sari Tuunainen Toimikunta kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Toimikunnan jäsenten lisäksi Pia Pekonen osallistui lähes kaikkiin kokouksiin erikseen kutsuttuna. 2.5. Toimihenkilöt Suomen Valmentajien henkilökuntaan kuuluivat seuraavat toimihenkilöt: toiminnanjohtaja Kristiina Danskanen (osa-aikainen 40%) toiminnanjohtaja (sij.) Sari Tuunainen kehityspäällikkö Erik Piispa palvelupäällikkö Taru Alanko Toiminnanjohtajan tehtävät: vastuu yhdistyksen toimiston yleisjohdosta, linjaukset ja talousvastuu, edunvalvontatyö ja yhteiskuntasuhteet, yhteistyö SAVALin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä Valmentaja-lehden päätoimittajuus. Kehityspäällikön tehtävät: koulutustoiminnan kehittäminen, organisointi- ja toteuttaminen, Suomen Valmentajien hankkeiden ja projektien ohjausryhmätyöskentely. Palvelupäällikön tehtävät: jäsenpalveluiden hoito ja kehittäminen, toimiston hoito, taloushallinto ja sen kehittäminen, markkinoinnin ja viestinnän suunnittelu ja toteutus yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Aikaisempina vuosina yhdistyksellä oli ostopalveluna osa-aikainen viestinnänsuunnittelija. Vuonna 2016 viestinnänsuunnittelijan tehtävät oli jaettu toiminnanjohtajan ja toiminnanjohtajan sijaisen kesken. 2.6. Talous Yhdistyksen toimintavuoden kokonaistulot olivat 454 612,27 ja kokonaismenot 459 089,25, jolloin tulos jäi 4 476,98 alijäämäiseksi. Suurin kuluerä muodostuu henkilöstökuluista 216 962,36 sekä muista toimintakuluista 175 230,69. Merkittävimmät tuloerät koostuivat jäsenmaksuista 168 045,87 ja valtion perusavustuksesta 145 000. Valmentaa kuin nainen -hanke sai 50 000 jatkorahoituspäätöksen vasta heinäkuussa ja pääosa hankkeen kustannuksista kohdistuu vuodelle 2017. Toimintavuonna kuluja muodostui 6 383,06. Hankkeelle myönnettiin myös joulukuussa OKM:n tasa-arvon Piikkarit-pääpalkinto 7 000, joka käytetään kokonaisuudessaan hankkeen hyväksi vuonna 2017. 12
Yhdistys oli mukana partnerina eurooppalaisessa Erasmus+ -rahoitteisessa SCORE (Strengthening Coaching with the Objective to Raise Equality) -hankkeessa. Hanke korvasi kahden vuoden ajalta työpanosta yhteensä 11 655,56 hankkeen päättyessä 2016 vuoden lopussa. 2.7. Varainhoito ja toiminnantarkastus Yhdistys sai opetusministeriöltä toiminta-avustusta yleisavustuksena 145 000. Yhdistyksen varsinaisina toiminnantarkastajina toimivat Merja Autio ja Anni Autti, varatoiminnantarkastajina Sylvi Jormanainen ja Laura Tast. 13
3. Markkinointi- ja viestintä 3.1. Markkinointi Markkinoinnin toimenpiteet keskittyivät jäsenhankintaan, lajiyhteisö- ja urheiluakatemiatoiminnan kehittämiseen sekä koulutustoimintaan. Jäsenhankintakampanjointia suunnattiin omissa koulutuksissa käyneille ei-jäsenille sekä jalkautumisen keinoin lajiliittojen ja muiden koulutustahojen valmentajakoulutusten osallistujille sekä seuroille. Markkinoinnissa uutena kokeiluna aloitettiin aiempaa aktiivisempi jalkautuminen tavoitteena tunnettuuden lisääminen ja sitä kautta jäsenhankinta. Jalkautuminen aloitettiin syyskuun alussa ja jatkui vuoden loppuun. Tuona aikana Suomen Valmentajien edustaja tai edustajia oli paikalla kaikkiaan 25 eri tapahtumassa tai koulutuksessa, joiden yhteydessä tavoitettiin lähes 1100 henkilöä, pääasiassa valmentajia. Tilaisuuksissa yhdistyksen toimintaa esiteltiin jäseneksi liittymisen, valmentajan polun, valmentajan hyvinvoinnin ja osaamisen edistämisen tulokulmista. Tilaisuudet vaihtelivat lajien valmentajakoulutuksista seminaareihin ja toiminnan esittely mietittiin räätälöidysti kunkin tilaisuuden osallistujajoukon mukaan. Toiminnan tueksi teetettiin näkyvyyselementtejä, jotka mahdollistivat esittelypistetoiminnan pyydettyjen suullisten puheenvuorojen lisäksi. VK-Kustannuksen valmennuskirjat olivat myös mukana esittelyissä osana valmentajien osaamisen lisäämisen näkökulmaa. Tunnettuuden lisäämiseksi jalkautumiskokeilu oli erittäin hyvä. Se antoi lisäksi tärkeää tietoa siitä, miten yhdistystä valmentajien keskuudessa tunnetaan. Yleistäen voidaan sanoa, että mitä koulutetumpi valmentaja, sen tunnetumpi yhdistys on. Jalkautumista päätettiin jatkaa myös vuonna 2017 kohdistaen se II-tason valmentajakoulutuksista ylöspäin. Lisäksi yhdistystä esiteltiin myös muissa urheilun eri tilaisuuksissa, osittain yhdessä SAVALin kanssa. Avointen koulutusten markkinoinnissa käytössä oli totutusti nettisivut, suoramarkkinointikirjeet, Valmentaja-lehti ja e-valmentaja. Näiden lisäksi sosiaalinen media, lähinnä Facebook, oli aiempaa merkityksellisempi kanava koulutusten markkinoinnissa. Koulutuksista perustettiin tapahtumat Facebookiin ja muutoinkin koulutuksia pyrittiin tuomaan eri tavoin esiin sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Martin Rooneylta pyydettiin ennakkovideo koulutuksestaan, joka ladattiin Youtubeen jaettavaksi. Koulutusten osalta lähestyttiin myös suoraan aiheen kannalta tärkeitä tahoja ja toivottiin heidän välittävän tietoa kyseisestä koulutuksesta. Muita markkinointitoimenpiteitä olivat muun muassa CD- ja DVD -koulutustuotteiden markkinointi nettisivuilla, Valmentaja-lehdessä ja e-valmentajassa. 3.2. Viestintä Viestinnässä verkkosivut toimivat tiedon kotipesänä sekä jäseneksi ja koulutuksiin ilmoittautumisten väylänä. e-valmentaja julkaistiin 14 kertaa ja Valmentaja-lehdestä ilmestyi jälleen viisi numeroa. Sosiaalisessa mediassa keskityttiin Facebookiin, jonne linkitettiin yhdistyksen toimintaan ja valmentamiseen liittyviä sisältöjä. Twitteriä käytettiin pääasiassa Facebook-sisältöjen toisena jakokanavana ja Youtubea tuotettujen videoiden alustana. 14
Omia tiedotustilaisuuksia ei toimintavuonna järjestetty, mutta Suomen Valmentajat osallistui muun muassa VK-Kustannuksen uutuuskirjan Huippu-urheiluvalmennus teoria ja käytäntö päivittäisvalmennuksessa julkistamistilaisuuden järjestämiseen 26.4. toiminnanjohtaja Kristiina Danskasen johdatellessa tilaisuuden kulkua. Tärkeimpiä mediaonnistumisia olivat: Yle Puheen Urheiluillassa valmennus oli aiheena 21.3. otsikolla Valmennuksen uudet tuulet. Studiossa oli toiminnanjohtaja Kristiina Danskanen. Suomen Valmentajien toiminta oli laajasti esillä 19.4. Sportmagasinetissa, kun ohjelmassa esiteltiin Valmentaa kuin nainen hanketta ja URVA-koulutusta. Sportmagasinet teki pitkän jutun Valmentajaklinikka Specialeissa vierailleesta Frans Boschista 8.-9.10. Juttu näytettiin 18.10. lähetyksessä. Valmentaa kuin nainen -hanke oli Helsingin Sanomissa urheilun ykkösuutisena sekä printissä että verkossa 1.9. otsikolla Naisen tie huipulle on pitkä. Anu Niemisen valinta hallitukseen oli myöskin esillä Helsingin Sanomissa verkossa. Mediatiedotusta tehostettiin vuoden lopulla testikäyttämällä epressi tiedotepalvelua. Valmentajalla on väliä -kampanja julkaistiin epressiä käyttäen otsikolla Westerlund: Urheiluvalmentajat vuorovaikutuksen ja ihmisten kohtaamisen asiantuntijoiksi. Myös Vuoden valmentajan Petri Kettusen valinta julkaistiin järjestelmää käyttäen. 3.2.1 Valmentaja-lehti Valmentaja-lehti ilmestyi vuoden aikana viisi kertaa. Lehden päätoimittajana toimi Sari Tuunainen ja toimittajana Kristiina Danskanen. Valmentaja-lehden ilmestymispäivämäärät ja teemat vuonna 2016 olivat: 1-2016 18.2. Kansainvälisyys ja teknologia valmennuksessa 2-2016 21.4. Tiimivalmennusta ja tiimien valmennusta 3-2016 16.6. Suorituskyky ja urheilulliset elämäntavat 4-2016 29.9. Huippu-urheilu Rion olympialaiset ja paralympialaiset 5-2016 15.12. Lasten ja nuorten valmennus Valmentaja-lehti on Suomen Valmentajien lisäksi myös Suomen Ammattivalmentajat SAVAL ry:n jäsenlehti. Lehdellä on laajasti taustayhteisöjä, jotka tuottavat siihen aineistoja. Lehden painoi Forssa Print ja taiton teki Juha Pöllänen Viestintänetistä. Lehden painatus päätettiin kilpailuttaa seuraavaa vuotta ajatellen. 3.2.2. e-valmentaja, jäsenkirjeet ja nettisivut Sähköinen e-valmentaja ilmestyi toimintavuoden aikana 14 kertaa. e-valmentajan koko vuoden avausprosentti oli keskimäärin 43%. Yhdistys vaihtoi uutiskirjeohjelmaa marraskuussa ja vuoden kolme viimeistä numeroa julkaistiin Postiviidakon tarjoamalla sovelluksella. Avatuin uutiskirje oli uuden sovelluksen ensimmäinen julkaisu 12-2016, jonka avausprosentti kipusi yli 47%. Klikatuin uutinen koski uudistettua e-valmentajaa ja yhdistyksen uutta strategiaa. Yhdistys lähetti toimintavuonna kaksi jäsenkirjettä kaikille jäsenilleen postitse. Kirjeissä oli jäseninfon lisäksi jäsenlasku ja toisessa jäsenkortti sekä yhteenveto jäsenpalveluista ja salasanat vain jäsenille tarkoitettuihin palveluihin, kuten verkkokauppa ja yhteistyökumppaneiden tarjoamien alennusten koodit. 15
Suomen Valmentajien nettisivuja ladattiin luettavaksi kuukaudessa keskimäärin 8655 kertaa. Etusivun latauksia näistä oli 2729. Päävalikon osioista koulutussivut olivat vilkkaimmat. Koulutussivuilla alasivut mukaan lukien oli latauksia keskimäärin 2115 kuukaudessa. Hakukoneena sivuja etsittäessä käytettiin edelleenkin lähes yksinomaan Googlea. 3.2.3. Sosiaalinen media Viestinnässä sosiaalisen median rooli korostui entisestään tavoiteltaessa urheilusta ja valmennuksesta kiinnostunutta suurta yleisöä. Facebook-tykkääjiä oli vuoden lopussa 2808. 13.9.2016 jaettu Helsingin Sanomien Marko Malvelasta kertonut haastattelu Valmentajan on kannateltava kaikkia oli vuoden eniten tavoittanut postaus. Se tavoitti kaikkiaan 16 585 henkilöä/yhteisöä. Keskimääräisesti Facebook-sivuilla tehdyt julkaisut tavoittivat 1000-3000 henkilöä. Uutisten seuraaminen yhdistyksen Facebook-sivujen kautta vilkastui selvästi toimintavuonna. Twitter toimi Facebook-viestien toisena jakelukanavana. Sen lisäksi Twitteriä käytettiin satunnaisesti tapahtumista twiittaamiseen. Youtubessa julkaistiin kaikkiaan kuusi videota vuoden 2016 aikana. Martin Rooney lähetti ennakkotervehdyksen videon muodossa ennen Coaching Greatness -luentoaan 21.4. Video julkaistiin helmikuussa, samoin kuin Jouni Parkkalin lähettämä Yöt on nukkumista varten videokin. Valmentajaklinikka Specialista Helsingistä 9.10. koostettiin tunnelmavideo ja loppuvuodesta julkaistiin kolme opiskelijatyönä tuotettua Valmentajalla on väliä -videota. Youtubeen ei yritetty erityisesti kerätä kanavan seuraajia, vaan videot linkitettiin sieltä nettisivuille upotuksiksi sekä Facebookiin. 16
4. Strategian mukaiset päätehtävät 4.1. Arvostus Suomen Valmentajat edistää valmentajien arvostusta osana urheilun yhteiskunnallista arvostusta ja vaikuttavuutta. Arvostusta lisätään nostamalla esiin erilaisissa tehtävissä toimivia valmentajia viestinnän avulla ja palkitsemalla ansioituneita valmentajia. Arvostustyössä vuosi 2016 oli käänteentekevä. Arvostustoimikunnan aktiivisuuden avulla työstettiin Valmentajalla on väliä -aineisto, joka antaa pohjat tulevien vuosien viestintäkampanjalle valmennuksen kehittämiseksi ja arvostuksen parantamiseksi. Vuoden Valmentaja ja Kuukauden valmentaja -valintojen ja ansiomerkkien hakemisen rinnalle saatiin myös merkittävä rooli asiamiehenä oto-valmentajille tunnustuspalkintoja jakavan Alfred Kordelinin tukisäätiön Urheilun Tuki rahastossa. 4.1.1. Valmentajalla on väliä kampanja Valmentajalla on väliä -aineisto julkaistiin joulukuussa. Se sisältää kirjauksia urheilun arvoista hyvän valmentajuuden taustalla, hyvän valmennuksen periaatteita sekä hyvän urheilun edellytysten avaamista. Siihen koottiin sekä vuonna 2016 Arvostustoimikunnan työstämiä sisältöjä että vuodesta 2013 saakka työskennelleen Valmentajan ja urheilijan eettisen ohjeiston työstön johtoryhmän toimesta kirjattuja valmennuksen eettisiä periaatteita. Työtä tehtiin yhteistyössä Olympiakomitean Urheilun arvostus -ryhmän kanssa ja Olympiakomitea on mukana myös kampanjan viestinnässä yhteistyössä Suomen Valmentajien ja Suomen Ammattivalmentajat SAVALin kanssa. Viestinnän lisäksi aineiston sisältöjä jalkautetaan lajien valmentajakoulutuksiin Olympiakomitean valmennusosaamisen verkoston avulla sekä urheiluakatemioiden valmentajille osana Olympiakomitean Urheiluakatemia ohjelmaa. Suomen valmentajien nettisivut toimivat kotipesänä kampanjan aineistoille. 4.1.2. Huomionosoitukset ja palkitsemiset 4.1.2.1. Vuoden Valmentaja Suomen Valmentajat on tehnyt erilaisia vuosittaisia valmentajavalintoja vuodesta 1978 alkaen. Vuoden 2016 valmentajaksi hallitus valitsi salibandyvalmentaja Petri Kettusen. 4.1.2.2. Opetus- ja kulttuuriministeriön ansiomerkit Vuonna 2016 haettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ansiomerkkiä viidelle yleisurheiluvalmentajalle ja kahdelle taitoluisteluvalmentajalle yhdessä lajiyhteisöjen kanssa. Haun kautta myönnettiin seuraavat Liikunnan ja urheilun ansiomerkit: 17
Ansioristi Leena Arpiainen, yleisurheilu Lippo Juvala, yleisurheilu Eeva-Liisa Uimonen, taitoluistelu Ansiomitali kullattuna Anne Karvinen-Poutanen, yleisurheilu Liivo Rennik, taitoluistelu Ansiomitali Juha Isolehto, yleisurheilu 4.1.2.3. Kuukauden valmentajat Yhdistys nosti vuoden jokaiselta kuukaudelta esiin kuukauden valmentajan ja esitteli hänet e- Valmentajassa ja nettisivuillaan. Kuukauden valmentajiksi nimettiin seuraavat valmentajat: Tammikuu: Jukka Jalonen, jääkiekko Helmikuu: Titta Heikkilä, joukkuevoimistelu ja rytminen voimistelu Maaliskuu: Hanna Leveelahti, paralumilautailu Huhtikuu: Mati Kirmes, miesten telinevoimistelu Toukokuu: Seppo Yli-Hannuksela, paini Kesäkuu: Maarit Teuronen, nyrkkeily Heinäkuu: Salla Rinne, (elinsiirron saaneiden) yleisurheilu Elokuu: Sami Konsteri, keilailu Syyskuu: Juha Flinck, parayleisurheilu Lokakuu: Tommi Martikainen, pyöräily ja Paul Sjöholm, triathlon Marraskuu: Gintaras Savukynas, käsipallo Joulukuu: Petri Kettunen, salibandy 4.1.2.4. Alfred Kordelinin säätiön Urheilun Tuki -tunnustuspalkinnot Suomen Valmentajien asema Alfred Kordelinin säätiön Urheilun Tuki rahastossa vahvistui vuoden aikana. Säätiö nimesi Suomen Valmentajien esityksestä asiamiehen rahastolle ja lautakunnassa on jatkossa Suomen Valmentajien, Suomen Ammattivalmentajat SAVALin ja säätiön edustajat. Lajiliitot voivat esittää Urheilun Tuki -rahaston tunnustuspalkintojen saajiksi nuorten valmentajia, jotka eivät saa valmennuksestaan palkkaa, vaan toimivat täysin vapaaehtoispohjalta. Suomen Valmentajat koordinoi vuoden 2016 myönnettyjen tunnustuspalkintojen jakotilaisuudet yhdessä asianosaisten lajiliittojen kanssa ja asiamies valmisteli loppuvuonna käynnistetyn haun vuodelle 2017. Tunnustuspalkinnot vuonna 2016 saivat: Juhani Julku, soutu Pertti Ruokanen, lumilautailu Ilari Saarinen, miekkailu 18
4.2. Osaaminen Suomen Valmentajat lisää valmentajien osaamista sekä omilla että yhteistyössä järjestetyillä koulutuksilla, valmennustiedon ja valmennuskirjallisuuden työstämisellä ja välittämisellä sekä osallistumalla valmennuskoulutuksen ja valmennuskoulutusjärjestelmien kehittämiseen urheilussa ja yhteiskunnassa. Koulutustoiminnan näkökulmasta vuosi 2016 oli onnistunut. Koulutustoimintaa esitellään tarkemmin seuraavissa kappaleissa. Suomen Valmentajat osallistui Olympiakomitean osaamisohjelman vetämään Valmennusosaamisen verkoston toimintaan ja riippuen verkostotapaamisten sisällöistä myös muihin Valon ja Olympiakomitean verkostoihin, joissa tavoitteena on valmentajien osaamisen ja koulutustoiminnan kehittäminen. Kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin ja verkostoihin tuli aiempaa enemmän syksyllä 2015 saadun Valon jäsenyyden ansiosta. Valmentajien osaamisen lisäämiseksi Suomen Valmentajat tuki VK-Kustannusta uusittujen valmennuksen perusteosten markkinoinnissa. Vuoden 2015 lokakuussa valmistunut, Suomen Valmentajien päätoimittama, Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu -kirja oli laajasti esillä kaikissa Suomen Valmentajien tapahtumissa ja viestinnässä. Niin ikään edistettiin myös 2016 huhtikuussa valmistuneen Huippu-urheiluvalmennus teoria ja käytäntö päivittäisvalmennuksessa -kirjan tunnettuutta. 4.2.1. Suomen Valmentajien koulutustoiminta Koulutustoiminnan näkökulmasta vuosi 2016 oli onnistunut. Toteutuneiden koulutusten osalta vuosi oli hieman suurempi kuin edellisvuonna. Toteutettuja koulutuksia oli toimintavuonna yhteensä 53, mikä on kaksi enemmän kuin vuonna 2015. Koulutuksiin osallistuneiden määrässä oli reilua nousua edellisvuoteen verrattuna. Edellisvuonna 2015 koulutuksiin osallistuneiden määrä oli yhteensä 883 ja toimintavuonna 2016 määrä oli 1452. Osallistujamäärän kasvun lisäksi positiivista oli peruuntuneiden koulutusten vähäinen määrä. Vuonna 2016 peruuntuneita koulutuksia oli ainoastaan kaksi kappaletta, kun vuonna 2015 niitä oli peräti kymmen. Oman koulutustoiminnan lisäksi Suomen Valmentajat oli mukana muun muassa rakentamassa sisältöjä urheilupainotteiseen yläkouluohjelmaan ja toteutti yhteistyössä Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian kanssa koulutuksia Pääkaupunkiseudun liikunnan opettajille. Suomen Valmentajat oli mukana Varalan urheiluopiston vetämässä VoimanPolku -hankkeessa. jonka yhtenä tavoitteena oli sen sisällön levittäminen koulutusten muodossa valtakunnallisesti eri lajien valmentajille. VoimanPolku -koulutuksen sisällön suunnittelu käynnistyikin loppuvuodesta yhteistyössä Varalan Urheiluopiston kanssa. Suomen Valmentajien koulutukset olivat joko avoimia kaikille halukkaille tai avoimia/suljettuja tilauskoulutuksia. Avoimia tilaisuuksia yhteensä 30 kpl Yhteistyössä Urheiluakatemiat Akatemia ja alue yhdessä Liikunnan aluejärjestöt Itsenäisesti UKK-instituutti 3 kpl 7 kpl 5 kpl 4 kpl 1 kpl 19
VAU Urheiluopistot 1 kpl 9 kpl Suljetut tilauskoulutukset yhteensä 23 kpl Yhteistyössä Lajiliitot 5 kpl Olympiakomitea 1 kpl Hankkeet (Kepli, Valmentaa kuin nainen, Score) 5 kpl Urheiluseurat 6 kpl URHEA (liikunnanopettajat) 3 kpl VAT 2 kpl Urheiluopistot 1 kpl Kuvio 2. Suomen Valmentajien järjestämien koulutusten määrien ja osallistujamäärien kehitys viimeisen kuuden vuoden aikana. Suomen Valmentajien oman koulutuskokonaisuuden ytimen muodostavat Valmentajaklinikkakoulutukset (8h), teemakoulutukset (3h), Mentorointi-ohjelma ja Urheilijasta Valmentajaksi koulutus. 4.2.1.1. Valmentajaklinikka Valmentajaklinikka-koulutuksia ei kotimaisin voimin järjestetty toimintavuonna, mutta Valmentajaklinikka Special koulutuksia toteutettiin kaksi kappaletta, yksi Tampereella ja toinen Helsingissä. Kouluttajina toimivat Hollantilaiset Frans Bosch ja Paul Venner. 4.2.1.2. Teemakoulutukset Kolmen tunnin teemakoulutuksia järjestettiin pääsääntöisesti tilauskoulutuksina. Koulutuksia ovat tilanneet pääsääntöisesti lajiliitot, urheiluseurat sekä eri organisaatioiden vetämät hankkeet. Suosituin tilauskoulutus toimintavuonna oli ylivoimaisesti uusi Vammat Veks! osa 2 -koulutus, jonka aiheena on Nuoren urheilijan selkä. Seuraavaksi suosituimmat koulutukset olivat Vammat Veks! osa 1, Suunnanmuutoksen kehittäminen ja Nuorten 20
Liiketaitoharjoittelu. Toimintavuonna käynnistettiin myös uuden Lasten ja nuorten Hyvä Harjoittelu -koulutuksen suunnittelu. Myös uuden VoimanPolku -koulutuksen suunnittelu aloitettiin toimintavuoden lopulla. 4.2.1.3. Mentorointi-ohjelma Mentoroinnin ydinajatuksena on, että valmentaja auttaa toista valmentajaa sparrauksen avulla. Suomen Valmentajien mentoritoiminnan tavoitteena on kokeneen valmentajan tai vertaisvalmentajan hiljaisen tiedon siirtäminen mentoroitaville. Tavoitteena on myös luoda maahamme toimiva lajimentoreiden verkosto. Mentoritoiminnan lähtökohta on valmentajan työn arvostaminen. Mentorointiprosessin jälkeen siihen osallistunut valmentaja pystyy työskentelemään omista lähtökohdistaan ja vahvuuksiinsa nojautuen, uraan ja elämään liittyvät tavoitteet ovat kirkastuneet, elämänhallinta on parantunut ja osaaminen sekä asiantuntijuus ovat lisääntyneet. Vuoden aikana koulutettiin uusia mentoreita kolmessa eri Mentorikoulutuksessa. Mentorikoulutusten tilaajina toimivat Kepli/ Seuramentorhanke, SCORE -hanke sekä Valmentaa kuin nainen -hanke. Lisäksi Mentorointiohjelmaa esiteltiin vuoden aikana eri tilaisuuksissa. 4.2.1.4. Urheilijasta valmentajaksi -koulutus (URVA) Maajoukkuetason urheilija on urheilijana käynyt läpi lajikorkeakoulun. Hänelle kertyneen tietotaidon hyödyntäminen on monella tavalla arvokasta urheilijalle itselleen, lajille ja koko suomalaiselle urheilulle. Urheilijasta valmentajaksi -koulutus (URVA) on syntynyt tarpeeseen kouluttaa uransa huipputasolla lopettaneita urheilijoita valmentajiksi tai ainakin luoda koulutuksen avulla valmentamisen perusta. Koulutusaika räätälöidään yhdessä lajiliittojen kanssa kullekin koulutettavalle yksilölliseksi. Koulutuksen käytyään urheilija muun muassa on löytänyt oman uransa kautta hyödyllistä näkökulmaa valmennukseen, osaa oppimisen ja opettamisen perustaidot, ymmärtää valmennuksen ohjelmoinnin perusteet ja tietää ihmisen fysiologian toimintamekanismin sekä biomekaniikan periaatteet. Vuonna 2016 saatettiin loppuun kaksi Urheilijasta valmentajaksi -koulutusta. Toinen oli kaikille lajeille avoin koulutus ja toinen Valmentaa kuin Nainen hankkeessa mukana olleiden lajien valmentajille suunnattu koulutus. Avoimessa URVA-koulutuksessa oli mukana 13 henkilöä, jotka edustivat kahdeksaa eri urheilulajia. Valmentaa kuin Nainen hankkeen URVA-koulutuksen suoritti 16 henkilöä viidestä eri lajista. Molemmat koulutukset toteutettiin Varalan urheiluopistolla Tampereella. Loppuvuodesta alkoi uusi Valmentaa kuin nainen -hankkeen URVA kymmenen osallistujan voimin. 4.2.1.5. Valmentajan polku, Valmentajan HOPS & HEKS Valmentajan polku toimii Suomen Valmentajien viitekehyksenä valmentajan osaamisen kehittämiselle. Se on kirjattu osaksi valtakunnallista Valmennusosaamisen käsikirjaa ja se on mukana myös esimerkiksi Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu -kirjassa. Sen lisäksi, että polkua esitellään useissa yhteyksissä, siitä on tehty myös työpaja nimellä Valmentajan HOPS & HEKS. 21
Työpajassa osallistujat työstävät omaa henkilökohtainen oppimissuunnitelma (HOPS) ja kehittymissuunnitelmaa (HEKS) tavoitteinaan osaamisen tunnistaminen ja sen näkyväksi tekeminen sekä osaamistarpeiden tunnistaminen. Koulutuksessa pohditaan muun muassa valmentajan fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja sekä valmentajan toimintaympäristön vahvuuksia ja haasteita valmentajan kehittymisen kannalta. Koulutusta järjestetään sekä henkilökohtaisena ohjauksena että pienryhmätyöskentelynä. HOPS & HEKS -työpaja järjestettiin kerran kamppailulajien 2-tason koulutuksessa Varalan urheiluopistolla. 4.2.2. Kouluttajaverkosto Yhdistyksen kouluttajina toimivat: Mika Saari Nuorten Liiketaitoharjoittelu Suunnanmuutoksen kehittäminen Taidon yhdistäminen voimaharjoitteluun Sami Kalaja Taidon oppiminen ja opettaminen Marko Malvela Urheilijasta valmentajaksi- koulutus Lajimentori-koulutus Satu Kaski Mentori-koulutus Veli Matti Hemmo Urheilijasta Valmentajaksi -koulutus Kristiina Danskanen Valmentajan HOPS/HEKS -työpaja Pekka Rindell Urheilijasta valmentajaksi -koulutus Pekka Valtonen Urheilijasta valmentajaksi -koulutus Samuli Liinpää Urheilijasta valmentajaksi -koulutus Juho Nousiainen Urheilijasta valmentajaksi -koulutus Anna Ojala Urheilijasta valmentajaksi -koulutus Hannele Hiilloskorpi Urheilijasta valmentajaksi -koulutus Marko Haverinen Urheilijasta valmentajaksi -koulutus Kati Pasanen Vammat Veks! Marko Rossi Vammat Veks! Mari Leppänen Vammat Veks! Marko Grönholm Kinesioteippaus Marianne Tarva-Parviainen Valmentajan vuorovaikutustaidot Martin Rooney Coaching Greatness Frans Bosch Valmentajaklinikka Special Paul Venner Erik Piispa Valmentajaklinikka Special Nuorten Liiketaitoharjoittelu Vammat Veks! Suunnanmuutoksen kehittäminen Toiminnallinen voimaharjoittelu 4.2.3. Valmentajien ammatillinen ja korkea-asteen koulutus Sekä Valmentajan erikoisammattitutkinnon (VEAT) että Valmentajan ammattitutkinnontutkinnon (VAT) perusteet uudistettiin vuosien 2015 ja 2016 aikana. Tutkintojen asiantuntijaelimenä toimi tutkintotoimikunta, jonka työntekijäedustajien valinnassa on Suomen Valmentajat ollut mukana alusta alkaen. Yhdistyksen edustaja toimikunnassa oli toiminnanjohtaja Kristiina Danskanen ja tutkintotoimikunnan ulkopuolisena sihteerinä toimi Taru Alanko. Tutkintotoimikunnan toimikausi päättyi 31.7.2016. VAT ja VEAT sisällytettiin yhdessä neljän muun tutkinnon kanssa perustettuun uuteen Liikunta-alan ja valmennuksen tutkintotoimikuntaan 22
toimikaudeksi 1.8.2016-31.7.2018, jolloin Kristiina Danskasen työntekijäedustajan rooli ja Taru Alangon rooli tutkintotoimikunnan ulkopuolisena sihteerinä päättyivät. Suomen Valmentajat tuki SAVALin asettaman ehdokkaan Pekka Potinkaran valintaa tutkintotoimikunnan pysyväksi asiantuntijaksi, jotta valmentajien ääni tulee jatkossakin kuuluviin tutkintotoimikunnassa. 4.2.4. Koulutustuet Suomen Valmentajat jakaa budjetin sallimissa rajoissa koulutustukia valmentajien jatkokoulutukseen pääasiassa kansainvälisiin tapahtumiin sekä valmentajavaihtoon. Tukia jakamalla yhdistys tukee suomalaisten valmentajien ammattitaidon kehittymistä. Tukien jaon edellytyksenä on jälkikäteen tapahtuva raportointi annetun ohjeen mukaisesti Valmentaja-lehdessä, e-valmentajassa tai muulla sovitulla tavalla. Vuonna 2016 myönnettiin koulutustukea kahdelle eri henkilölle. Helena Toivaiselle ja Riku Mattilalle, jotka molemmat saivat 600 Australiassa toteutettavaan työharjoittelujaksoon. Tuet maksetaan vuonna 2017. 4.3. Yhteisöllisyys Suomen Valmentajat on perustettu lisäämään valmentajien yhteisöllisyyttä ja sitä työtä yhdistys tekee edelleenkin. Yhteisöllisyyttä lisätään järjestämällä valmentajille mahdollisuuksia kohdata toisiaan ja jakaa kokemuksiaan vertaistensa kanssa. 4.3.1. Tapahtumat 4.3.1.1. Hyvinvointipäivä ja Valmentajagolf Valmentajan Hyvinvointipäivä, jonka yhteydessä pelattiin 15. Valmentajagolf, oli yhteisöllisyyden vahvistamiseen liittyvä uusi tapahtuma. Hyvinvointipäivän osuudet järjestettiin Varalan urheiluopistolla ja golf pelattiin Vammala Golfin kentällä. Fyysisten aktiviteettien, kirkkovenesoudun ja golfin jälkeen Tommi Vasankari luennoi levosta osana hyvinvointia. Unikulman asiantuntijat Maija Sipilä ja Nina Siekkinen jatkoivat uniergonomiasta ja unen laadusta. Hyvinvointipäivä päättyi illanviettoon, jossa ruokailun lomassa kuultiin Timo Rauhalan valmentajan puheenvuoro, sketsiviihdettä sekä jaettiin valmentajagolfin palkinnot. Hyvinvointipäivässä ja Valmentajagolfissa oli mukana kaikkiaan noin 50 osallistujaa. Päivä oli sisällöllisesti onnistunut, mutta kokonaisuus ei toiminut aivan toivotulla tavalla. Kokemuksen perusteella Valmentajagolfia kehitetään omana tapahtumanaan jatkossa ja hyvinvointiteeman edistämiseen etsitään muita tapoja. Valmentajagolfin joukkuekisassa Suomen Valmentajien jäsenkorttiyhteistyökumppani Cardplus palasi mestariksi vuoden tauon jälkeen. Joukkueessa pelasivat Jarkko Toivonen, Mikael Strang, Jari Toivonen ja valmentajaedustaja Pekka Lahtinen. Toiseksi sijoittui Amerin joukkue ja kolmanneksi Team Varala. Henkilökohtaiset mestaruudet ratkottiin kolmessa sarjassa naisten ja miesten lyöntipeli (scratch) sekä pistebogeykisa (Pb). Naisten lyöntipelin mestariksi pelasi Hannele Forsman. Miesten scratchin voitto meni toisena vuonna peräkkäin Henri Bruunille. Mestariksi Pb-kisassa pelasi Juha Antikainen. 23
4.3.1.2. Glögitilaisuus Vuosittainen glögitilaisuus jäsenille järjestettiin 8.12. Amerin tiloissa Helsingissä. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Suomen Ammattivalmentajat SAVALin kanssa. Puhujana oli Erkka Westerlund, joka puheenvuorollaan julkisti Valmentajalla on väliä -aineiston. Paikalla oli noin 50 osallistujaa. 4.3.2. Lajiyhteisöt Suomen Valmentajilla oli vuoden 2016 lopussa kaikkiaan 29 lajiyhteisöä. Yhdistykset toimivat joko rekisteröitynä yhdistyksenä tai valmentajakerhona osana lajiliiton muuta toimintaa. Lajiyhteisöille järjestetään 1-2 kertaa vuodessa yhteinen tapaaminen, jossa Suomen Valmentajat kertoo kulloinkin ajankohtaisista ja tulevista lajiyhteisöjen kannalta merkityksellisistä asioista. Syksyn tapaamisessa oli mukana 12:n lajiyhteisön edustus. Tapaamisessa käytiin läpi kunkin yhteisön omat kuulumiset ja Suomen Valmentajat tiedotti omista uusista palveluistaan mm. syksyn jäsenhankintakampanjasta, lajiyhteisön mahdollisuudesta tehdä oma esite Suomen Valmentajien esitepohjaa hyväksi käyttäen ja Coach Collection -asujen tilaamisesta lajitunnuksin. Suomen Valmentajien alaisuuteen perustettiin toimintavuonna yhteistyössä Olympiakomitean Urheiluakatemiaohjelman kanssa uusi valmentajayhteisö Urheiluakatemiavalmentajat. Urheiluakatemiavalmentajien piirissä tavoitteena on saada rakennettua yhteisöllisyyttä sekä paikallisesti kunkin akatemian toimintaympäristössä että valtakunnallisesti. Marraskuun loppupuolella perustettiin uutena kerhona myös Suomen jousiammuntavalmentajat. 24
4.4. Valmentajuus Suomen Valmentajat tekee töitä valmentajuuden monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja esiintuomiseksi sekä vahvistaa valmentajuutta vaikuttamalla valmentajien olosuhteiden ja toimintaympäristön kehittämistyöhön kaikilla valmentamisen tasoilla lajista riippumatta. Mentoroinnin kulttuuria halutaan vahvistaa yksittäisten valmentajien tueksi heidän valmentajapoluillaan. Valmentajuuden kehittämisessä tärkeänä työkaluna oli valmentajan polku. Suomen Valmentajat huolehti valmentajan polusta valmentajana kehittymisen ja valmentajan osaamisen arvioimiseksi valmentajan, seuran tai lajiliiton näkökulmasta. Valmentajan polun pohjalta muokattu Valmentajan HOPS & HEKS -työpaja päätettiin tarjota yhteisöjäsenille liittymislahjana veloituksetta tavoitteena kehittää valmentajuutta etenkin seuraympäristössä. Valmentajuuden kehittämisessä keskeisessä roolissa on yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, joiden edistäminen näkyi Suomen Valmentajien toiminnassa painotetusti vuonna 2016. Vuoteen 2020 saakka tehtiin selkeä suunnitelma yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi Suomen Valmentajien toiminnassa ja sen vaikutuspiirissä. Suunnitelma valmistui marraskuussa. Kaksi sukupuolten tasa-arvoa valmennuksessa kehittävää hanketta eteni suunnitellusti toimintavuonna. SCORE (Strengthening Coaching with the Objective to Raise Equality) - hankkeen kaikki konkreettiset toimet ajoittuivat vuodelle 2016, joka oli kyseisen Erasmus+ - hankkeen päätösvuosi. Koko ajan laajentunut palloilulajien Valmentaa kuin nainen -hanke puolestaan sai OKM:n jatkorahoituksen heinäkuussa, mikä turvaa jatkon vuoden 2017 loppuun saakka. Valmentaa kuin nainen -hankkeen kautta Suomen Valmentajien tasa-arvotyö sai myös ansaittua tunnustusta, kun opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen myönsi hankkeelle liikunnan tasa-arvon Piikkarit-palkinnon joulukuun alussa. Valmentajuuden edistämiseksi ja kehittämiseksi Suomen Valmentajat osallistui aktiivisesti verkostoihin, työryhmiin ja tapahtumiin ja toi niissä esiin valmentajien näkökulmia. Valmentajuutta edistettiin tiiviissä yhteistyössä Suomen Ammattivalmentajat SAVALin kanssa. Arvostustyön osana valmisteltu Valmentajalla on väliä -kampanja tarjoaa myös työkaluja valmentajuuden kehittämiseen. Kampanja pyrkii siihen, että hyvä valmennus voisi toteutua kaikkien valmentajien toimintaympäristöissä tasosta tai lajista riippumatta. 4.4.1. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Valmentajuuden edistämisessä keskeistä on yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Vuonna 2016 tehty yhdistyksen ensimmäinen Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma on sitoumus yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain periaatteiden noudattamisesta. Se vastaa myös liikuntalain vaateisiin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen suunnitelmallisuudesta. Suunnitelman tavoitteena on nostaa tietoisuuteen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon nykytilanne ja kehittämistarpeet yhdistyksen toiminnassa. Suunnitelma hyväksyttiin hallituksessa 17.11. Tavoitteiksi suunnitelmassa vuoteen 2020 mennessä kirjattiin: - Naisia lisää mukaan toimintaan (jäsenistössä naisten osuuden lisäys 23,3%->30%) käynnissä olevien hankkeiden avulla. - Nuoria (15-25-vuotiaita) lisää mukaan toimintaan (60->100) aktiivisella viestinnällä ja valmentajakoulutuksiin jalkautumisella. - Yhdistyksen perusesittely ja tärkeimmät dokumentit ovat aina saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi. 25