Haja-asutuksen jätevesien käsittely ; RT-kortin päivitys DI Erkki Santala Hajaputsari ry.
Miksi päivitys? Ensimmäinen RT-kortti talousjätevesien kiinteistökohtaisesta käsittelystä julkaistiin vuonna 1995. Sen taustana oli vesi- ja ympäristöhallituksen viisi vuotta aiemmin julkaisema tekninen ohjekirja Pienet jäteveden maapuhdistamot. Tuon kirjan painos loppui ennen aikojaan ja tietoa kuitenkin tarvittiin. Rakennustietokortit (ja LVI-ohjekortit) ovat etenkin suunnittelijoille tuttuja työvälineitä, joten sellaisen tekeminen katsottiin tarpeelliseksi.
Kun ympäristönsuojelulaki tuli voimaan vuonna 2000 ja sen perusteella annettu valtioneuvoston asetus haja-asutuksen jätevesien käsittelystä vuoden 2004 alussa, tuli tarve kirjoittaa ohjekortti uudestaan. Se valmistui vuonna 2006. Kun ympäristönsuojelulakia täsmennettiin ja hajajätevesiasetusta muutettiin vuonna 2011, kaipasi RT-korttikin taas uudistamista.
RT 66-11133
Muutosten pääkohdat Lisää tärkeitä käsitteitä määritellään ja entisiä täsmennetään. Lainsäädäntöluku on päivitetty kokonaan. EU:n rakennustuoteasetuksen voimaantulo 1.7.2013 edellytti CE-merkintää koskevien asioiden lisäämistä korttiin. Asiantuntevan suunnittelun tärkeyttä korostetaan. Vanhentuneen saostuskaivoja ja umpisäiliöitä koskevan ohjekortin sisältö yhdistettiin uudistettuna tähän samaan korttiin.
Maahanimeytystä ja maasuodattamoita koskevia lukuja täydennettiin ja käsittelyjärjestys muutettiin. Enemmän tietoa annetaan pienpuhdistamoista Kirjallisuus ja muut lähteet esitetään laajemmin ja ajantasaisesti. Käyttö- ja huoltoasioita tarkastellaan kunkin menetelmän kohdalla entistä perusteellisemmin. Toimikunnan perusteellisen työn tuloksena valmistelama korttiluonnos oli lausuntokierroksella kesällä 2013. Siinä tuli esille runsaasti parannusehdotuksia ja myös vaikeasti yhteen sovitettavia näkemyksiä sekä sisällön suurista linjoista että yksityiskohdista.
Sisältörunko Johdanto (2 palstaa) Käsitteitä (3 palstaa) Lainsäädäntö (4 palstaa) Suunnittelu (12 palstaa) Jätevesien esikäsittely ja varastointi (6 palstaa) Maapuhdistamot (20 palstaa) Jäteveden pienpuhdistamot (6 palstaa) Kirjallisuutta (3 palstaa)
Luku 4. Suunnittelu Jätevesijärjestelmän eri osia ja niiden valintaperiaatteita tarkastellaan esittelemällä eri menetelmiä. Kaksoisviemäröinti tuodaan selkeästi esille, mutta vesikäymälän vaihtoehtojen tarkempi esittely on tarkoituksella jätetty uusittavaan Käymäläjärjestelmät-ohjekorttiin. Tapaus- ja tonttikohtaisten lähtötietojen selvittämistä ja rakennuspaikkaan tutustumista korostetaan. Mitoitustaulukkoa on täydennetty erityisesti ottaen harmaiden vesien käsittely huomioon. Suunnitelma-asiakirjat ja niiden sisältö on tärkeä luku. Käyttöä ja huoltoa tarkastellaan jo suunnitteluun kytkeytyvänä. Työturvallisuusasioiden huomioon ottamista korostetaan.
Luku 6. Maapuhdistamot Maapuhdistamoluvun rakenne on muutettu vanhaan korttiin verrattuna. Maahanimeyttämöiden sijoituspaikan valintaa ja rakenteita tarkastellaan aikaisempaa perusteellisemmin. Uusi betonisen jakokaivon mittapiirustus on mukana. Biomoduleja käyttävä rakenne on selostettu. Maasuodattamoiden pääpiirteet ovat entisen kaltaisia, mutta lukuisia pieniä detaljiparannuksia on tehty.
Luku 7. Pienpuhdistamot Pienpuhdistamoista esitellään niiden toimintaperiaatteet, sijoittamisen periaatteet ja muuta valinnassa huomioon otettavaa. Puhdistamotyypeistä tarkastellaan panospuhdistamot, jatkuvatoimiset aktiivilietepuhdistamot, biosuotimet sekä harmaavesipuhdistamot. Lisäksi esitellään jälkikäsittelyyn ja purkujärjestelyihin sekä käyttöön ja huoltoon liittyviä keskeisiä asioita. Myös pienpuhdistamoiden CE-merkinnästä on tietoa sen lisäksi, mitä kortin lainsäädäntöluvussa on esitetty.
Kortissa on laaja luettelo lakeja, standardeja, ohjeita ja muuta kirjallisuutta Esimerkkejä kirjallisuudesta Haja-asutuksen jätevedet lainsäädäntö ja käytännöt. Eeva-Liisa Hallanaro ja Katriina Kujala-Räty. Ympäristöopas 2011, 2011. helda. helsinki.fi Haja-asutuksen jätevesien niukkaresurssiset käsittelykonseptit. Toim. Ville Matikka, Anna-Maria Veijalainen ja Riikka Vilpas. Savonia ammattikorkeakoulun julkaisusarja D4/1/2012. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. Riikka Vilpas, Katriina Kujala-Räty, Timo Laaksonen ja Erkki Santala. Suomen ympäristö nro 762. Suomen ympäristökeskus, 2005. helda.helsinki.fi Haja-asutuksen vesihuolto. Kujala-Räty, Mattila, Santala (toim.). Hämeen ammattikorkeakoulu ja Suomen ympäristökeskus, 2008.
Muutakin on julkaistu: tässä vain osa kotimaisista ohje- ja tutkimusraporteista 40 vuoden ajalta
KIITOS MIELENKIINNOSTA! ONNEA 10-VUOTIAALLE LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKKEELLE!