HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY 13.1.2004 Tik-121.200 Käyttöliittymä psykologia Kevät 2004: ehotanen@cc.hut.fi Multimedian käytettävyys wwwympäristössä Esa Hotanen 54146T
Esa Hotanen HUT, Tietoliikenne ohjelmistojen ja multimedian laboratorio ehotanen@cc.hut.fi Tiivistelmä Tässä esseessä käsitellään multimedian käytettävyyttä www-ympäristössä. Tarkoituksena on muodostaa katsaus multimedian pääelementtien animaation, videon ja äänen käytettävyys ominaisuuksiin, jotka on otettava huomioon www-sivujen suunnittelussa. Lisäksi tutustutaan hieman kognitiivisen psykologian taustoihin tarkkaavaisuusteorioiden ja vaste-aika käsittelyn muodossa. Työstä olisi tarkoitus saada yleiskäsitys multimedia kokonaisuuksien suunnitteluun liittyvästä problematiikasta käytettävyyden näkökulmasta. JOHDANTO Internet sivustot ovat 2000-luvun vaihteessa muuttuneet voimakkaasti uusien teknisten mahdollisuuksien ja laajakaistaisten tietoliikenneyhteyksien yleistymisen myötä. Käytettävän median määrä ja moninaisuus ovat kasvaneet lähes hallitsemattomasti: käytetään animaatioita, ääntä, videoita ja usein päällekkäisiäkin medioita. Tästä kokonaisuudesta käytetään joissain yhteyksissä myös nimitystä rich media, joka koostuu pääasiassa erilaisista plugin-tekniikoista (flash, shockwave), java-sovelluksista sekä muista muista mahdollisista multimedian tuotantomuodoista. Uudet tekniikat antavat suunnittelijoille runsaasta uusia toteutus mahdollisuuksia ja sovelluksista pystytään helposti rakentamaan näyttäviä, kaupallisia tai taiteellisia intressejä palvelevia. Kysymys kuuluukin: mitä hyötyä tästä on ns. tavalliselle kuluttajalle? Entä miten tuotteet pystytään pitämään käytettävinä ja esteettöminä? Tässä esseessä pyritään selvittämään, miten multimediaa voidaan käyttää hyödyksi www-käyttöliittymissä pilaamatta tuotteen käytettävyyttä ja minkälaisia kompromisseja mahdollisesti joudutaan tekemään. Pääasiassa keskitytään animaatioihin, mutta sivutaan myös muita www-ympäristössä käytettyjä media muotoja ääntä ja videota. Teoreettisena viitekehyksenä tarkastelulle käytetään tarkkaavaisuusteorioita ja vasteaikojen tarkastelua. 1
TARKKAAVAISUUS TEORIAT JA VASTE-AIKA Ihmisen toimintaa ohjaavat aistit, joiden avulla aivoissa muodostetaan käsitys ympäröivästä mailmasta sekä käskyt toimintaa varten. Ihmisen tärkeimmät aistit ovat näkö- ja kuuloaisti. Jotta toimiminen onnistuisi, ihminen pystyy kiinnittämään huomion vain vain aivojen prosessointikyvyn rajoittamaan määrään aisti ärsykkeitä. Prosessoituva tieto valikoituu tarkkaavaisuuden avulla. Ihminen voi prosessoida yksityiskohtia ainoastaan yhdestä kohteesta kerrallaan eikä yleensä havaitse kohteita tiedostetun alueen ulkopuolella (Sinkkonen, Kuoppala et al. 2002). Rajallisesta tietojen käsittelykapasiteetista johtuen aisti-informaatiota joudutaan valikoimaan, valikointi tapahtuu kolmen eritasoisen mekanismin mukaan (Sinkkonen, Kuoppala et al. 2002): Valikoiva tarkkavaisuus: Ihminen suuntaa huomionsa tietoisesti johonkin kohteeseen. Huomion automaattinen ohjautuminen odotusten mukaan kohteeseen, jossa on ihmiselle tärkeää tai mielenkiintoista tietoa. Suuntautumisfefleksi: Jokin ulkoinen asia, esimerkiksi äkillinen ääni, saa tarkkaivaisuuden suuntautumaan siihen. Tarkkaavaisuuden kohdistaminen tiettyyn kohteeseen on sitä helpompaa, mitä paremmin kohde eroaa ympäristöstään. Aistihavaintoa tehostavia menetelmiä voidaan multimedian avulla toteuttaa useita, kuten esimerkiksi poikkeava väri, ääni, liike tai kohdetta ympäröivä tyhjätila. Näiden avulla voidaan kilpailla käyttäjän tarkkaavaisuudesta. Moderni käsitys oppimisesta tulkitsee, että havaitsemiseen liittyy aina havaitsijan aktiivinen panos havaintoprosessissa (Lavonen, Meisalo et al.). Kun ihminen tekee havaintoja, näitä havantoja myös prosessoidaan. Havainnot saavat merkityksensä, kun niitä prosessoidaan henkilön aikaisemman kokemusten, tavotteiden ja motiivien pohjalta (Lavonen, Meisalo et al.). Tämä prosessointi ohjaa ihmisen toimintaa sekä sen seurauksena saattaa myös syntyä uusia toimintamalleja eli skeemoja. Eräs tärkeä käsite multimedia sovelluksien ärsykkeiden havaitsemista arvioitaessa on vaste-aika, joka on otettava huomioon hyvää käytettävyyttä tavoiteltaessa. Vasta-aika tarkoittaa aikaa jonka kuluessa järjestelmä reagoi käyttäjän tekemään liikkeeseen. Tälläinen liike voi olla esimerkiksi hiiren liikuttaminen tai näppäimistön painallus. Vaste-aika voidaan jakaa kolmeen ohjeelliseen perustasoon (Nielsen 1995): Tunne viiveettömästä (reaaliaikaisesta) vasteesta vaatii 0,1 sekunnin tai nopeamman vasteajan. Jos käyttäjän ei tarvitse tuntea välitöntä fyysistä yhteyttä toimintoihinsa, tällöin 1.0 sekunnin vasteaika on hyväksyttävä. Pidemmillä vasteajoilla käyttäjä tuntee odottavansa tietokoneen reagoimista, joka hävittää tunteen vapaasta tiedon operoinnista. Tälläinen toiminto voi olla esimerkiksi linkki napin painaminen. 15 sekunnin vasteaikaa voidaan pitää rajana, mitä pidempään käyttäjä ei jaksa odottaa, jos ei anneta vastetta tietokoneen toiminnasta. 2
MULTIMEDIA JA KÄYTETTÄVYYS Multimedian avulla pystytään www-ympäristöä elävöittämään huomattavasti staattisiin sivukokonaisuuksiin verrattuna. Tällöin oikein käytettynä esimerkiksi animaatioiden avulla voidaan parantaa käyttöliittymän käyttäjälleen antamaa palautetta sekä voidaan antaa käyttäjälle vihjeitä järjestelmän toiminnasta, jolloin parhaimmillaan voidaan saavuttaa miellyttävämpi käyttökokemus. Toisaalta pahimmillaan multimedian runsas käyttö voi saada aikaan sivustosta lähes käyttökelvottoman. Tärkeäksi käsitteeksi muodostuukin tällöin esteettömyys. Esteettömyydellä tarkoitetaan erilaisten käyttäjäryhmien huomioimista käyttöliittymän suunnittelussa. Esteettömyyden saavuttamiseksi joudutaan huomioimaan erilaisten käyttäjien ominaisuuksia, kuten näkö- ja kuuloaisti. Esimerkiksi käyttäjän mahdollinen värisokeus on otettava huomioon sivuston värisuunnittelussa. Tämän lisäksi on huomioitava erilaiset käyttöympäristöt sekä erilaiset laitteistorajoitukset. Tälläinen tapaus on esimekiksi, kun käytetään raskasta multimediaa käytettäessä on käyttäjälle annettava mahdollisuus joko pitkiä kokonaisuus osiin tai käyttää kevyempää versiota sivustosta. Seuraavassa käydään läpi multimedian pääosa-alueihin animaatioon, videoon ja ääneen liittyviä ominaispiirteitä yksitellen, jotka olisi otettava huomioon käytettävyyden ja esteettömyyden ylläpitämiseksi. Animaatio Hyvin suunniteltujen animaatioiden avulla voidaan lisätä käyttöliittymän vuorovaikutteisuutta. Animaatioilla on kuitenkin voimakkaasti tarkkaavaisuutta ohjaava vaikutus, joka saattaa vaikeuttaa merkittävästi esimerkiksi tekstin lukemista. Tästä syystä jatkuvia animaatioita ei kannata käyttää. Animaatioita käytettäessä kannattaa koko käyttöliittymään liittyvät animaatiot ladata kerralla ja latauksen yhteydessä käyttää ns. lataajia, joista selviää latauksen eteneminen. Tällöin pystytään myös vähentämään hitaampien yhteyksien tuomia haittoja, joskin latausaika saattaa venyä liian pitkäksi. Animaatioiden käytössä on myös tärkeää olla käyttämättä liikaa samoja animaatioita hyvät animaatiot tukevat sivulla esitettävän sisällön etenemistä. Käyttöliittymä elementtejä rakennettaessa on lisäksi muistettava pitää huolta muista käyttöliittymän yleisistä suunnittelu säännöistä, kuten konsistenttiudesta. Liiallinen vaihtuvuus varsinkin valikoiden ja muiden navigaatioon keskittyvien elementtien kohdalla huonontaa muistettavuutta ja opittavuutta. Video Videopätkiä voidaan käyttää www-käyttöliittymissä antamaan mahdollista lisäinformaatiota. Video ei kuitenkaan saa olla osa varsinaista käyttöliittymää vaan sen käytön pitää olla vapaa-ehtoinen lisätoiminne. Videoita käytettäessä on järkevää antaa käyttäjän erikseen ladata video tietokoneelleen, tällöin käyttöliittymä on koko ajan käytettävissä muihin tarkoituksiin. 3
Ääni Äänen käyttö on vielä suhteellisen uusi ja vähän käytetty ominaisuus wwwkäyttöliittymissä. Merkittävin hyöty äänen käytöstä saadaan sen tarjoaman lisäkanavan avulla, jonka avulla voidaan antaa informaatiota näyttöruudulla olevan informaation lisäksi (Nielsen, 1995). Äänimerkkien avulla voidaan informoida erilaisista tapahtumista ja musiikin avulla voidaan luoda tunnelmia, jotka vahvistavat esimerkiksi sivuston luonnetta ja viestintää. Ääntä käytettäessä on kuitenkin oltava varovainen, koska useimmat äänet ovat käyttäjälle ärsyttäviä ja vähentävät näin ollen miellyttävyyden tunnetta. Äänien käyttö myös kasvattaa tiedostokokoja, joka taas vaatii nopeampaa tietoliikenne yhteyttä. Aina kun ääniä käytetään www-käyttöliittymissä on annettava käyttäjälle mahdollisuus kytkeä ne pois. Lisäksi äänien käyttö animaatioiden yhteydessä on vain harvoin kannattavaa. YHTEENVETO Rich median käyttö internet-sivustoilla on tullut jäädäkseen. Yksinkertaiset ja pelkistetyt sivustot ovat usein käytettäviä ja toimivat hyvin, kuitenkin median avulla on helppo myydä. Ja koska merkittävä osa www-sivustojen tulosta tulee mainoksista on multimedian kysyntä varmistettu (Spencer, 2004). Tästä huolimmatta suurella osalla sivustoista ei ole tarkoitus tehdä rahaa ainakaan mainoksien kautta. Tällöinkin joudutaan tekemään kompromisseja visuaalisuuden, kaupallisuuden ja käytettävyyden kanssa. If you can, does not mean that you should (Eric Pressman, Käytettävyys insinööri/macromedia) Kuten Eric Pressman mietelauseessaan ilmaisee, tärkeää on muistaa kohtuus erilaisten medioiden käytössä. Loppujen lopuksi sivustojen käyttötarkoitus ja käyttäjien tavoitteet ovat ratkaisevia tekijöitä sivuston ulkoasun ja käytettyjen menetelmien kannalta. 4
LÄHDELUETTELO Spencer Russ, 2004. Newmedia.com: In depth: is rich media worth its weight in gold?. www-artikkeli: http://www.newmedia.com/nm-ie.asp?articleid=2287 [viitattu 8.1.2004]. Sinkkonen I., Kuoppala H.,. Parkkinen J., Vastamäki R., 2002, Käytettävyyden psykologia. Edita prima OY, Helsinki. Lavonen, Meisalo & al. Havaitseminen ja mittaaminen: http://www.malux.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/kokeel/havaits/main.htm. [viitattu 8.1.2004]. Helsingin Yliopisto. Nielsen Jakob, 1995. Jakob Nielsen s Alertbox for December 1995: Guidelines for multimedia on the web. http://www.useit.com/alertbox/9512.html. [viitattu 9.1.2004].