Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020

Samankaltaiset tiedostot
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA Sanna Kopra

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Kohti hiilineutraalia Pohjois-Karjalaa. Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Savon ilmasto-ohjelma

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Öljyvapaa ja biotaloudesta elävä maakunta 2040

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kohti vähähiilistä rakentamista Joensuu Wood City

Pohjois-Karjalan energianeuvontahanke

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

Savon ilmasto-ohjelma

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

Maatilojen energiasuunnitelma

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari , Helsinki, Paasitorni TEM

KAHINA-hanke Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi Pienemmät päästöt, isommat säästöt

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Visiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Hiilineutraali Pirkanmaa (2030)

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Savojen ilmasto-ohjelmatyö

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta Maija-Riitta Kontio

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

CANEMURE. Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Liikkumisen palvelutarjonnan ja motivaatiotekijöiden yhdistäminen

Hiilineutraali Helsinki Jari Viinanen

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus, Ympäristövaliokunta,

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Öljyvapaa ja vähähiilinen Pohjois-Karjala Lämpöyrittäjäpäivät Outokummussa

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA KANSALLISESTA ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIASTA VUOTEEN 2030

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Fossiilisesta öljystä vapaa maakunta

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

e-toimisto Kymenlaakso

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Älyverkkotyöryhmän välitilinpäätös. Energiateollisuuden tutkimusseminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Mikä on Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma?

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Transkriptio:

PAIKALLISESTI UUSIUTUVASTI VIETÄVÄN TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 Seminaari ilmastonmuutoksesta sekä ilmasto-ohjelmista 30.5.2011, Varkaus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Ympäristösuunnittelija Hanne Lohilahti

Ilmastotyö käyntiin vuonna 2009 Maakunnallinen ilmastoseminaari 9.2.2009 Alustajina mm. Paula Lehtomäki Kuntapäättäjien ilmasto- ja energiaseminaari 29.10.2009 Julkaisu: Ilmastonmuutos Pohjois-Karjalan mahdollisuutena Laskelmat Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energialuvuista Kulutusperusteiset päästöt vuosille 2007 ja 1990 Hiilitaselaskelma, jossa arvioitiin Kulutusperusteiset päästöt, turvetuotannon ja turvemaiden päästöt puubiomassaan ja metsämaahan sitoutunut hiili Asukasta kohden lasketut päästöt 2007 Tilastotiedot energiankäytöstä ja kulutuksesta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 seminaari 11.5.

Maakunnallisen ilmasto- ja energiaohjelman tavoitteet esittää maakunnan yhteinen näkemys EU:n ja kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toimeenpanosta sekä tarvittavista toimenpiteistä Pohjois-Karjalassa vähentää maakunnan haavoittuvuutta tuleviin muutoksiin asettaa konkreettiset maakunnalliset tavoitteet ja toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi sekä hiilinielujen säilyttämiseksi päivitetään Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015 ja laajennetaan käsittelemään bioenergian ohella myös muut uusiutuvat energialähteet kääntää ilmastonmuutos mahdollisuudeksi: ilmastonmuutoksesta työtä, teknologiaa ja tehokkuutta

Maakunnallisen ilmasto- ja energiaohjelman tavoitteet toimet ovat talouden kannalta pidemmällä aikavälillä järkeviä ja auttavat säilyttämään ja voimistamaan alueen elinvoimaisuutta maakunnasta viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö sekä vetovoimainen toimintaympäristö yrityksille ja niiden kasvuun tarvittaville uusille osaajille

Kokonaistase

Laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa Ohjausryhmässä edustettuna valtion ja kuntien, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, energiayhtiöiden sekä liike-elämän edustajat Yhteensä 15 varsinaista ja 10 varajäsentä Neljä työryhmää, joihin osallistuu ohjausryhmän jäsenten lisäksi eri toimialojen asiantuntijoita. Yhteensä neljän työryhmän toimintaan osallistuu 48 asiantuntijaa. 1) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 2) Jätehuolto ja alkutuotanto 3) Energian tuotanto ja metsätalous 4) Yhdyskuntarakenne, rakentaminen ja liikenne

Laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa Ohjausryhmän kokouksia 6 kpl Työryhmien kokouksia yhteensä 23 kpl Työpaja 22.11 Osa ohjelmatyön osallistamista ja tavoitteiden ideointia Tavoitteiden työstämistä niin, että ryhmät voivat tuoda näkemyksiään muiden ryhmien teemoihin Tavoitteiden maakunnallinen priorisointi Kuntakierrokset 6 kpl Valmistelutapaaminen kunnassa, kunnan toiveet Kohderyhmänä päättäjä = valtuutetut, kh, lautakunnat, keskeisimmät virkamiehet Kesto 2-3 h Kunnan /alueen nykytilan kartoitus Alustuksia toivotuista aiheista Kyselylomake kuntien energiaratkaisuista Keskustelua herättäviä kysymyksiä

Ohjelman rakenne 1 Johdanto 2 Kansainvälinen ja kansallinen ilmastopolitiikka 3 Metsänvihreä hiiliahmatti 4 Visiona öljyvapaa maakunta 5 Ilmastonmuutoksen hillitseminen eri toimialoilla I ENERGIAN TUOTANTO JA KÄYTTÖ 5.1 Energian viisaalla käytöllä säästyy euroja 5.2 Uusiutuvan energian tuotannon mallimaakunta 5.3 Liikenne tupruttaa hiilidioksidia II YHDYSKUNTARAKENNE 5.4 Kaavoituksesta edellytyksiä sopeutua muutoksiin 5.5 Rakennuksissa syntyy kolmasosa päästöistä 5.6 Jätteestä materiaalia ja energiaa III MAA- JA METSÄTALOUS 5.7 Vihreän kullan maakunta 5.8 Maatalous ei ole auringonlaskun ala 6 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen aloitettava NYT 7 Seuranta 8 Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman valmisteluprosessi 9 Vaikutusten arviointi

Visiona öljyvapaa maakunta Pohjoiskarjalaiset kunnat, yhteisöt, yritykset ja asukkaat ovat tietoisia ilmastonmuutoksesta ja sen hillintäkeinoista sekä tiedostavat vastuunsa ja mahdollisuutensa ilmastoasioissa Pohjois-Karjala on hiilineutraali, uusiutuvan energian tuotannoltaan yliomavarainen maakunta, jossa fossiilista öljyä ei käytetä energiantuotannossa. maakunta hyödyntää ja kehittää biotalouden tuomia mahdollisuuksia ja on kansainvälinen toimija ilmasto- ja energia-alalla Pohjois-Karjala on tunnettu ihmisen ja ympäristön hyvinvointia edistävistä kestävän kehityksen ratkaisuista.

Tiivistelmä ohjelman tavoitteista Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennetty EU:n tavoitetta enemmän Osaamisella varmistetaan pääsy biotalouden kasvaville kansainvälisille markkinoille Luonnonvarojen käyttö on kestävää Tietoisuus ilmastonmuutoksen hillinnästä lisääntyy ja vaikuttaa arjen valintoihin Uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan ja monipuolistetaan Kokonaisenergiankulutus laskee Liikenteen päästöt vähenevät Rakentamisessa suositaan puuta Asuminen ja yhdyskuntarakenne kuormittavat ilmastoa mahdollisimman vähän Organisaatiot työskentelevät yhdessä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävien toimenpiteiden seuranta on säännöllistä

Haasteita ohjelma toteuttamisessa valtion ja kuntien, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden, kehittämisorganisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteistyö läpileikkaava näkökulma kaikissa hallintorajat ylittävissä suunnitteluja toteutusprosesseissa julkinen sektori suunnannäyttäjänä Kunnat ja muu julkinen sektori edistävät uuden liiketoiminnan syntymistä maakuntaan edesauttamalla esim. puurakentamista sekä energiatehokkaita rakenne- ja järjestelmäratkaisuja julkisissa rakennuskohteissa. poliittisen johdon sitoutuminen ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin kasvihuonekaasupäästöjen, energian käytön ja kulutuksen sekä asetettujen tavoitteiden määrävuosin tapahtuva seuranta ja siitä tiedottaminen tulee saada kiinteäksi osaksi maakunnan aluekehitystyötä Tarvitaan alueellista tilastotietoa seurannan tueksi

Haasteita ohjelma toteuttamisessa yritykset ennakoivat uudet ympäristö- ja energialiiketoiminta-mahdollisuudet -> asiakkaiden kysyntään vastaaminen ympäristöasioihin liittyvän erityisosaamisen ja nopeasti päivittyvän tiedon ylläpito ympäristöviestinnän tueksi kaivataan tietopohjaista apua energiansäästösopimukset kansalaiset yksittäiset kansalaiset osallistuvat omien kulutusvalintojensa ja toimintatapojensa kautta ohjelman toteuttamiseen kasvatus ja koulutus aktiivinen tiedottaminen ja viestintä

Kokemuksia ohjelmatyöstä Osallistava menettely tärkeä väline toimijoiden sitouttamiseksi. Resursointi! Ilmasto / Energia kysymysten tasapuolinen käsittely Tarvitaan parempia työkaluja alueellisten ilmasto- ja energialukujen arviointiin.

www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto Kiitos