Talvivaara Projekti Oy Turvallisuusselvitys Päiväys: 25.1.2008 Laatija:
SISÄLLYSLUETTELO: SISÄLLYSLUETTELO:... 1 1. JOHDANTO... 5 1.1. Tavoite ja tarkoitus... 5 1.2. Selvityksen tekemiseen osallistuneet henkilöt... 6 1.3. Rajaukset... 7 1.4. Suuronnettomuuden määritelmä... 7 2. YHTEYSTIEDOT JA KOHTEEN YLEISKUVAUS... 8 2.1. Kohteen yhteystiedot... 8 Toiminnan harjoittaja:... 8 2.2. Yleiskuvaus toiminnasta... 8 2.2.1. Käytettävät kemikaalit ja varastointi... 11 2.3. Kunnossapito... 14 2.4. Automaatio... 14 3. TOIMINTAPERIAATTEET JA TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄ... 16 3.1. Johdanto... 16 3.2. Toimintaperiaatteet... 16 3.3. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä... 19 3.3.1. Organisaatio ja vastuuhenkilöt... 19 3.3.2. Suuronnettomuusvaarojen tunnistaminen... 21 3.3.3. Kohteen ulkopuolelta tulevat vaarat... 22 3.3.4. Toimintojen ohjaus... 22 3.3.5. Muutosten hallinta... 22 3.3.6. Suunnittelu hätätilanteiden ja onnettomuuksien varalta... 23 3.3.7. Suorituskyvyn tarkkailu... 24 3.3.8. Auditointi... 25 4. LAITOSKOHTAINEN OSA... 26 4.1. Kaivostoiminta ja louhinta... 26 4.1.1. Toimintakuvaus... 26 4.1.2. Koulutus ja ohjeistus... 28 4.1.3. Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen... 28 4.1.4. Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta. 28 4.2. Malminmurskaus... 28 4.2.1. Toimintakuvaus... 28 4.2.2. Koulutus ja ohjeistus... 29 4.2.3. Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen... 30 4.2.4. Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta. 30 4.3. Kasaliuotus... 30 4.3.1. Toimintakuvaus... 30 4.3.2. Koulutus ja ohjeistus... 31 4.3.3. Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen... 32 4.3.4. Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta. 32 4.4. Metallien talteenotto... 33 4.4.1. Toimintakuvaus... 33 4.4.2. Koulutus ja ohjeistus... 36 4.4.3. Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen... 37 4.4.4. Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta. 37 4.5. H 2 S-valmistus... 38 4.5.1. Toimintakuvaus... 38 4.5.2. Koulutus ja ohjeistus... 39 4.5.3. Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen... 39
4.5.4. Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta... 40 4.6. Tuotevarasto CuS, ZnS ja NiCoS... 40 4.6.1. Toimintakuvaus... 40 4.6.2. Koulutus ja ohjeistus... 40 4.6.3. Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen... 41 4.6.4. Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta. 42 4.7. Rikkivarasto ja sulatus... 42 4.7.1. Toimintakuvaus... 42 4.7.2. Koulutus ja ohjeistus... 43 4.7.3. Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen... 43 4.7.4. Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta. 43 4.8. Vedyn (H 2 ) valmistus... 44 4.8.1. Toimintakuvaus... 44 4.8.2. Koulutus ja ohjeistus... 48 4.8.3. Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen... 48 4.8.4. Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta. 49 4.9. Happitehdas (O 2, kohde xx layout)... 50 4.9.1. Toimintakuvaus... 50 4.9.2. Koulutus ja ohjeistus... 52 4.9.3. Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen... 52 4.9.4. Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta. 53 4.10. Kalkkikiven, liidun ja poltetun kalkin käsittely... 53 4.10.1. Toimintakuvaus... 53 4.10.2. Koulutus ja ohjeistus... 55 4.10.3. Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen... 55 4.10.4. Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta 56 4.11. H 2 SO 4 varastointi... 56 4.11.1. Toimintakuvaus... 56 4.11.2. Koulutus ja ohjeistus... 57 4.11.3. Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen... 57 4.11.4. Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta 57 4.12. NaOH varastointi... 58 4.12.1. Toimintakuvaus... 58 4.12.2. Koulutus ja ohjeistus... 58 4.12.3. Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen... 59 4.12.4. Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta 59 4.13. Maapeitteinen nestekaasusäiliö (2 x 300 m 3 ) ja putkisto... 60 4.13.1. Toimintakuvaus... 60 4.13.2. Koulutus ja ohjeistus... 60 4.13.3. Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen... 60 4.13.4. Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta 61 4.14. Veden käsittelylaitos... 62 4.14.1. Toimintakuvaus... 62 4.14.2. Koulutus ja ohjeistus... 64 4.14.3. Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen... 64 4.14.4. Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta 65
4.15. Korjaamo... 66 4.15.1. Toimintakuvaus... 66 4.15.2. Koulutus ja ohjeistus... 66 4.15.3. Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen... 66 4.15.4. Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta 66 4.16. Liikenne tehdasalueella... 66 4.16.1. Toimintakuvaus... 66 4.16.2. Koulutus ja ohjeistus... 67 4.16.3. Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen... 67 4.17. Lämpölaitos... 68 4.17.1. Toimintakuvaus... 68 4.17.2. Koulutus ja ohjeistus... 68 4.17.3. Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen... 68 4.17.4. Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta 69 4.18. Laboratorio... 69 4.18.1. Toimintakuvaus... 69 4.18.2. Koulutus ja ohjeistus... 70 1.1.3 Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen... 70 1.1.4 Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta... 70 4.19. Jätevedenpuhdistamo... 71 4.19.1. Toimintakuvaus... 71 4.19.2. Koulutus ja ohjeistus... 73 4.19.3. Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen... 73 4.19.4. Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta 73 4.20. Palavien nesteiden varastot ja tankkauspisteet... 73 4.20.1. Koulutus ja ohjeistus... 74 4.20.2. Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen... 74 4.20.3. Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta 74 5. TEHDASALUEEN SUOJELUJÄRJESTELYT... 75 5.1. Yleiset suojelujärjestelyt... 75 5.2. Kulun rajoittaminen ja liikenne kaivosalueella... 76 5.3. Yleiset sammutusvalmiudet... 76 5.4. Palonilmoitusjärjestelmä... 77 5.5. Alkusammutuskalusto... 77 5.6. Kiinteä palonsammutusjärjestelmä... 77 5.7. Kaasupitoisuusmittaukset... 78 5.8. Palo- ja suojeluvarusteet... 78 6. TOIMENPIDEOHJEET... 80 6.1. Yhteydet kunnan pelastuspalvelutoimintaan... 80 6.2. Sadevesijärjestelmä... 81 6.3. Ohjaus- ja valvontajärjestelmä... 81 6.4. Ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVA)... 82 6.5. Päästöjen tarkkailusuunnitelma... 82 6.6. Jälkien korjaus ja ympäristön puhdistus... 82 6.6.1. Sammutusvesien keräily... 83 6.6.2. Viemäröinti... 83 6.7. Vartiointi... 83 7. ONNETTOMUUDET JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 84
LIITTEET... 87
1. JOHDANTO 1.1. Tavoite ja tarkoitus Turvallisuusselvitys on tehty vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (59/1999) ja kemikaalilain (744/89, muutos 1073/1995) nojalla määrättyjen määräysten ja ohjeiden perusteella. Turvallisuusselvityksen avulla osoitetaan toiminnan harjoittajan tunnistaneen varaston toimintaan liittyvät, vaarallisista kemikaaleista aiheutuvat suuronnettomuusvaarat. Turvallisuusselvityksessä esitetään myös, miten kohteessa on huolehdittu onnettomuuksien ennaltaehkäisystä ja seurausten rajoittamisesta. Euroopan Unionin neuvoston direktiivi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta (96/82/EY, Seveso II-direktiivi) ja sen nojalla annettu kansallinen asetus (59/1999 muutos 484/2005) 22. vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista velvoittavat toiminnanharjoittajan laatimaan toiminnastaan turvallisuusselvityksen, kun asetuksessa määritellyt vaarallisten kemikaalien määrät tuotantolaitoksessa ylittyvät. Tämä turvallisuusselvitys käsittää asetuksen 484/2005 mukaisesti Talvivaara Projektin Sotkamon tuotantolaitoksessa vuosittain käsiteltävät, terveydelle ja ympäristölle vaaralliset, palo- ja räjähdysvaaralliset kemikaalit sekä nestekaasun ja kaivostoiminnassa käytettävät räjähdysaineet, jotka on kaikki otettu mukaan kun laskettu suhdelukujen summaa selvitettäessä velvoitetta turvallisuusselvityksen tekemiseen. Turvallisuusselvitys käsittää myös lopputuotteena syntyvät varastoitavat sulfidisakat (nikkelikoboltti-, kupari-, sinkkisulfidit ja niiden varastoinnin, lastauksen ja kuljetuksen jatkojalostuslaitoksiin). Turvallisuusselvityksen liittyy myös ATEX-säädösten mukaiset selvitykset palavien nesteiden, kaasujen ja pölyjen aiheuttamien vaarojen arvioinnit ja niistä seuraavat tilaluokitukset ja rakenteelliset ym. suojaustoimenpiteet. Täydentävät säädökset Muita toiminnanharjoittajaa velvoittavia säädöksiä ovat kemikaalilaki (744/1989), pelastuslaki (468/2003) asetus pelastustoimesta (768/2003), laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta (390/2005), sekä näiden lakien nojalla annettu valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (484/2005), nestekaasuasetus (711/1993 muutos 129/1999, räjähdeasetus 473/1993 muutos 131/1999), ja näitä täydentävät kansalliset standardit ja säädökset. Selvityksen laatiminen ja ajantasaisuus Tämä turvallisuusselvitys on laadittu as. 59/1999 22. :n ja TUKES-ohjeen K1 2006 ja sen liitteiden III ja IV mukaan. Turvallisuusselvitys pidetään koko ajan ajantasalla, muutokset kemikaalien käytössä ja varastoinnissa kirjataan turvallisuusselvitykseen ja muutoksista tiedotetaan TUKES:iin vuosittain, mikäli muutoksia tulee. Muissa tapauksissa turvallisuusselvitys päivitetään joka viides vuosi, tai jossakin seuraavista syistä ( as. 59/1999 24. ) - laitoksen toiminnassa tapahtuu suuronnettomuuden vaaraa lisäävä muutos - turvallisuustekniikassa, vaarojen arvioinnissa ja teknisessä tietämyksessä on tapahtunut merkittävää kehitystä
2008-01-25 6(88) -onnettomuus tai läheltä-piti tilanteiden selvittelyssä on ilmennyt huomioon otettavia seikkoja - TUKES pyytää päivitystä Näissä tapauksissa toimitetaan uusi selvitys kokonaisuudessaan TUKES:ille, ja selvityksessä esitetään ne seikat joista käy ilmi miksi sitä on muutettu aiemmin TUKESille toimitettuun selvitykseen verrattuna. Vastuuhenkilöt Laitoksen turvallisuuspäällikkö laatii ja ylläpitää turvallisuusselvitystä. Laitokseen on nimetty kemikaalivastaava, jonka vastuulla ovat kaikkien teollisessa ja koetoiminnassa tarvittavien kemikaalien kuljetukset, varastointi, käyttö luvat ja raportointi. Kemikaalien käytönvalvojan koulutus on käynnissä, hänen vastuullaan on metallien talteenottolaitoksen kemikaalien käyttö. Talvivaara Projekti Oy tiedottaa turvallisuustoimenpiteistään ja laatii onnettomuustilanteita koskevat toimintaohjeet yleisöä ja laitoksessa työskenteleviä henkilöitä varten. Kyseinen asiakirja ja liitteen VII mukaiset ohjeet jaetaan tuotantolaitoksen ympäristössä asuville henkilöille. Tiedotteen tiedot tarkistetaan joka kolmas vuosi ja kaikissa niissä tapauksissa, joissa laitoksessa tehdään suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavia muutoksia. Tiedote jaetaan yleisölle näissä tapauksissa välittömästi ja muissa tapauksissa viiden vuoden välein. 1.2. Selvityksen tekemiseen osallistuneet henkilöt Seuraavat henkilöt ovat osallistuneet turvallisuusselvityksen laatimiseen: - Tapio Hyödynmaa Talvivaara projekti Oy - Leif Rosenback Talvivaara projekti Oy - Mikko Vänskä Talvivaara projekti Oy - Tuomas Vanhanen Talvivaara projekti Oy - Raimo Huhtahaara Talvivaara projekti Oy - Timo Ikäheimonen Talvivaara projekti Oy - Kristian Granit Talvivaara projekti Oy - Hannu Pietilä Talvivaara projekti Oy - Raimo Niemi Talvivaara projekti Oy - Risto Manninen Talvivaara projekti Oy - Kari Imeläinen Sweco Pic - Heikki Kostamovaara Sweco Pic - Reijo Kivilehto Expec Oy - Petrik Eklund Expec Oy
1.3. Rajaukset 2008-01-25 7(88) Turvallisuusselvitys kattaa varastoitavien vaarallisten kemikaalien purkauksen junavaunuista, tankkiautoista ja autokonteista, aineiden varastoinnin sekä käytön tuotantoprosesseissa. Putkilinjat varaston ja tuotantoalueen välillä kuuluvat turvallisuusselvityksen piiriin. liikennöinti kaivosalueella kuuluu tarkastelun piiriin. Kuljetusvälineisiin kohdistuvat vahingot on rajattu tarkastelun ulkopuolelle (tulipalot, liikenneonnettomuudet tehdasalueen ulkopuolella). 1.4. Suuronnettomuuden määritelmä Vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetussa asetuksessa suuronnettomuudella tarkoitetaan yhtä tai useampaa kemikaalia teollisesti käsittelevässä laitoksessa hallitsemattoman kehityksen seurauksena syntyvää tapahtumaa kuten suurta kemikaalipäästöä, tulipaloa tai räjähdystä, josta aiheutuu vakava välittömien tai viivästyneiden henkilövahinkojen vaara laitoksessa tai sen ulkopuolella, taikka vakava ympäristö- tai omaisuusvahinkojen vaara. Turvallisuusselvityksen pohjana ovat tarkasteltavaan kohteeseen liittyvien vaarojen kartoitukset ja vaarallisimmiksi arvioiduista kohteista ja tilanteista tehdyt yksityiskohtaisemmat turvallisuus- ja seurausanalyysit. Näiden analyysien antamien tulosten arvioinnin selkeyttämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi on Talvivaara Projekti Oy määritellyt kemikaaleista aiheutuvan suuronnettomuuden omassa toiminnassaan tarkoittamaan tapahtumaa, jonka seuraukset ovat seuraavat: Henkilövahingot: - työpariin kohdistuva kuoleman tai vakavan loukkaantumisen vaara - evakuointitarve laitoksella tai sen ulkopuolella - henkilövahinkojen vaara laitoksen ulkopuolella Materiaalivahingot: - purkualueen/altaan ja/tai varastosäiliön tuhoutuminen - Tuotantolaitosten tai rakennusten tuhoutuminen - materiaalivahingot yli 2 miljoonaa euroa Ympäristövahingot: - ympäristöpäästön saneerauskustannukset yli 2 miljoonaa - vakavaa vaaraa aiheuttava kemikaalin päästö vesistöön, maahan tai ilmaan - Määrittelyssä on perusteena ollut asetuksen määrittelytekijöiden lisäksi se, että onnettomuudella on yhtiön toimintaa vaarantavia seurauksia, jolloin tapauksesta tulee yhtiön kannalta merkittävä suuronnettomuus.
2008-01-25 8(88) 2. YHTEYSTIEDOT JA KOHTEEN YLEISKUVAUS 2.1. Kohteen yhteystiedot Toiminnan harjoittaja: Yhtiö: Talvivaara Projekti Oy Kotipaikka: Espoo Osoite: Ahventie 4 B 47, 02170 Espoo Puh.: +358 20 712 9800 Fax: +358 20 712 9801 Email. info@talvivaara.com Kohteen sijainti: Sotkamo Turvallisuuspäällikkö Risto Manninen 2.2. Yleiskuvaus toiminnasta Talvivaaran esiintymät sijaitsevat Kainuun vyöhykkeen eteläosassa, joka tunnetaan myös nimellä Kainuun liuskevyöhyke. Vyöhyke on noin kaksisataa kilometriä pitkä ja leveimmillään se on noin neljäkymmentä kilometriä. Talvivaarassa on kaksi erillistä monimetallista malmiesiintymää, Kuusilampi ja Kolmisoppi. Talvivaaran Kaivososakeyhtiön ( Talvivaara ) toiminnan keskeisenä tavoitteena on kahden Sotkamossa sijaitsevan monimetalliesiintymän, Kuusilammen ja Kolmisopen, kehittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen. Talvivaaran esiintymät muodostavat yhden Euroopan suurimmista tunnetuista sulfidisen nikkelin varannoista, jossa on todetuksi ja todennäköiseksi luokiteltuja varantoja yhteensä 336 miljoonaa tonnia. Kaivoksen odotetaan tuottavan nikkelin ohella myös kuparia, sinkkiä ja kobolttia. Talvivaaran avainteknologia on biokasaliuotus, jonka avulla metallit rikastetaan malmista. Tämän teknologian ansiosta malmivarantoja voidaan hyödyntää kustannustehokkaalla ja ympäristöystävällisellä tavalla käyttäen hyväksi alueella luonnostaan esiintyviä bakteereja. Yhtiö on menestyksekkäästi osoittanut mittavassa, kaivosalueella toteutetussa ja Talvivaaran malmia hyödyntäneessä koetoiminnassa, että bioliuotusteknologia soveltuu nikkelin rikastamiseen. Koetoiminta on osoittanut, että liuotusprosessi kehittää paljon lämpöä ja soveltuu siksi Itä-Suomen subarktisiin ilmasto-olosuhteisiin. Tuotantoprosessi Talvivaaran tuotantoprosessissa on neljä päävaihetta: louhinta, murskaus, biokasaliuotus ja metallien talteenotto. Talvivaaran louhintamenetelmäksi on valittu avolouhos, jonka louhintamääräksi on suunniteltu 15 miljoonaa tonnia vuodessa. Malmi murskataan kolmessa vaiheessa, jonka jälkeen murske kasataan ja agglomeroidaan rikkihapolla, jolloin pienet malmihiukkaset kiinnittyvät karkeampien pinnalle muodostaen tasakokoisia rakeita, joista tehdyt kasat läpäisevät hyvin vettä ja ilmaa.
2008-01-25 9(88) Agglomeroinnin jälkeen malmi kasataan kahdeksan metriä korkeaksi kasaksi, jossa sitä liuotetaan bakteerien avulla puolentoista vuoden ajan. Kasan alustaan asennetun putkiston läpi puhalletaan alhaisella paineella ilmaa malmikasaan. Kasaa kastellaan liuoksella, jota kierrätetään kasan läpi, kunnes liuoksen metallipitoisuus on riittävän suuri metallien talteenottoa varten. Puolentoista vuoden primääriliuotuksen jälkeen kasa siirretään sekundäärialustalle, missä liuotusta jatketaan, jotta metallit saadaan talteen myös huonosti liuenneista kasan osista. Tällaisia kohtia ovat esimerkiksi kasan kaltevat reunat ja mahdolliset saostumat kasan sisällä. Sekundäärikasa on myös liuotetun malmin loppusijoituspaikka. Metallien talteenotossa nikkeli, kupari, sinkki ja koboltti saostetaan liuotuskasalta saatavasta, metalleja sisältävästä liuoksesta, jolloin saadaan tuotetuksi myytäviä metallisulfideja. Kun arvometallit on erotettu, liuos puhdistetaan, minkä jälkeen se palautetaan takaisin kasan kasteluun. Talteenottotekniikka Talvivaaran kaivoksen louhinta-, bioliuotus- ja metallin talteenottotekniikat on testattu 17.000 tonnin malmierän koetoimintaprojektissa, joka toteutettiin kaivosalueella vuosina 2005 ja 2006. Kaivoksen rakentaminen on alkanut kesällä 2007, ja kaupallisen tuotannon odotetaan alkavan vuoden 2008 neljännellä vuosineljänneksellä. Talvivaara on kehittänyt metallin talteenottotekniikoitaan yhteistyössä OMG-konsernin kanssa. Tähän mennessä menetelmää on menestyksekkäästi testattu laboratoriossa ja sille on tehty myös pilot-testejä tuotantokäyttöön sopivien laitteiden suunnittelemiseksi. Menetelmä perustuu prosessiin, joka on tällä hetkellä kaupallisessa käytössä OMG Kokkola Chemicalsin tehtaalla Kokkolassa. Ensimmäinen metallien talteenoton koeprojekti aloitettiin maaliskuussa 2006 OMG-Kokkolassa. Koeprojektista saatujen tuotteiden laatu on korkea ja talteenottosaanto lähes 100 %.
2008-01-25 10(88) Metallien talteenotossa nikkeli, kupari, sinkki ja koboltti saostetaan ja suodatetaan metallia sisältävästä kierrätysliuoksesta, jotta saadaan aikaan myytäviä metallituotteita. Kun metallit ovat erotettu, liuosta puhdistetaan edelleen, minkä jälkeen se palautetaan takaisin kasan kiertoliuokseksi. Liuos kerätään kasojen pohjalta, minkä jälkeen se joko kierrätetään uudelleen kasan läpi tai syötetään metallien talteenottoon. Kaiken kaikkiaan tämän teknologian odotetaan verrattuna useimpiin muihin nikkelikaivoksiin vaativan vähemmän investointeja ja toimivan pienemmillä käyttökustannuksilla, minkä ansiosta Talvivaara-projekti on vähemmän altis metallien hinnanvaihteluille. Kemikaalien käsittely ja varastointi Kaivos- ja metallien talteenottotoiminnan pääasialliset käyttökemikaalit ovat nestemäinen rikkihappo, nestemäinen natriumhydroksidi, kiinteä alkuainerikki, kiinteä kalkkikivi, kiinteä poltettu kalkki, kaasumainen happi, nestemäinen typpi, kaasumainen propaani, kaasumainen vety, kaasumainen rikkivety, polttoöljyt (käyttöhyödyke), louhintaräjähteet sekä rautasulfaatti (vedenpuhdistuskemikaali). Vety tuotetaan paikan päällä höyryreformointiprosessissa, jossa raaka-aineena käytetään propaania. Laitos toimitetaan avaimet käteen - periaatteella. Happi tuotetaan paikan päällä molekyyliseula(pvsa-)prosessissa, jossa ilman happi ja typpi erotetaan toisistaan. Laitos toimitetaan avaimet käteen - periaatteella. Rikkivety tuotetaan paikan päällä prosessissa, jossa raaka-aineena käytetään alkuainerikkiä. Rikki reagoi vedyn kanssa n. 450 asteen lämpötilassa jolloin saadaan rikkivetyä. Laitos on toimintaperiaatteeltaan samanlainen kuin OMG-Kokkolan rikkivetylaitos. Typpeä käytetään reaktorien ylösajon, alasajon ja prosessin huoltotöiden yhteydessä suojainertointikaasuna. Typpi tuodaan alueelle ja varastoidaan nestemäisessä muodossa. Typpi höyrystetään kaasumaiseen olomuotoon ennen käyttöä. Kaivos- ja metallien talteenottotoiminnan pääasialliset tuotteet ovat nikkelisulfidi, kuparisulfidi ja sinkkisulfidi. Tuotteet ovat kiinteitä aineita, jotka on erotettu metallien talteenottoprosessissa rikkivetysaostuksen avulla. Saostuma on suodatettu emäliuoksesta jatkuvatoimisilla nauhasuotimilla ja se sisältää noin 40 % vettä. Tuotteet varastoidaan toisistaan erillään katetuissa varastoissa ja kuljetetaan asiakkaille alkuvaiheessa maantiekuljetuksina ja rautatien valmistuttua (suunnitelman mukaan v. 2009) rautatievaunuilla.
2008-01-25 11(88) 2.2.1. Käytettävät kemikaalit ja varastointi Kemikaali ja pitoisuus Rikkihappo 93 % H2SO4, CAS-7664 93-9 Natriumhydroksidi 50 % NaOH, CAS-1310 73-2 Kalkkikivi, kalsiumkarbonaatti, CaCO3, CAS 71 34-1 Sammutettu kalkki, Ca(OH)2, CAS-1305 62-0 Poltettu kalkki, (CaO), CAS-1305 78-8 Vaarallisuusluokitus ja R- lausekkeet C R35 C, R35 Propaani, C3H8, CAS-74 98-6 F+ Laitteistossa oleva määrä (t) Varastointimäärä (t) ja säiliökoko (m 3 ) 50 18144 t / 9808 m3 50 15274 t / 9983 m3 n.a. 440 27120 t / 16950 m3 Laitoksessa oleva kokonaismäärä (t) 18 200 15 350 27 600 n.a. 130 200 t / 200 m3 330 Xi, R36/37/38 R12 Vety, H2, kaasumainen, CAS-1333 74-0 F+ Happi O2, kaasumainen, CAS-7782 44-7 Rikkivety, H2S, CAS-7783 06-4 R12 O, R8 (nesteytett ynä, asetus 59/1999:n mukaan) F+; T+; N R12, R26; R50 600 6283 t / 6283 m3 7 000 30 303 t / 606 m3 330 0,02 0,023 t / 250 Nm3 0,02 0,276 t / 180 Nm3 0,05 0,3 0,025 0,075 t / 55 Nm3 0,1 Typpi, N2, CAS-7727 37-9 n.a. 0,25 60 t / 100 m3 61 Nikkelisulfidi, Kobolttisulfidi, Xi; N, R43, R50/53 (NiCoS) (T;) N R49, R43, R50/53 Carc.Cat 1 900 3326 t / 2539 m3 4 300 Kuparisulfidi, CuS n.a. 700 1082 t / 895 m3 1 800 Sinkkisulfidi, ZnS n.a. 820 7142 t / 6002 m3 8 000 Raskas polttoöljy, CAS 68476 33-5 T, R45, R66, R52/53 Kevyt polttoöljy, CAS 68476 30-2 Xn; N; R40-65- 66-51/53 Rautasulfaatti FeSO4.7H2O, CAS-7720 78-7 Xn, R22, R36/37/38-150 150-140 t / 180 m3 140-500 500
Hiilimonoksidi, CO F+; R12, T; R23, R48/23, R61 2008-01-25 12(88) 0,02 Vetytuotannon välituote Rikki, (S), CAS-7704 34-9 R36/37/38 300 3304 t / 2493 3 700 Flokkulantti, Fennopol A R36 21 t / 30 m3 21 Vetyperoksidi (H2O2), CAS-7722 84-1 O, C, R5-8-20/22-35 Rikkihiili (CS2), CAS-75 15-0 R11-36/38-48/23-62- 63 Argon Asetyleeni Ei tiedossa ei tiedossa Saostuksen mahdollinen välituote NaHS 0,2 0,2 Na2S 2 2 PAX 18 Vetytuotanno n välituote, ei varastoa Ei tiedossa Ei varastoa
Tehdasalue 2008-01-25 13(88)
2008-01-25 14(88) 2.3. Kunnossapito Kaivoksen ja metallien talteenoton kunnossapito hoidetaan keskitetyn kunnossapito-organisaation toimesta pois lukien kaivoskoneet, joiden kunnossapidosta on tehty sopimus maahantuojien kanssa. Työt tilataan kunnossapitojärjestelmän kautta (Maximo). Työnsuunnittelijat vaihteistavat ja resursoivat työt. Työhön valitaan henkilöt, joilla on siihen tarvittava koulutus. Osaamisia ylläpidetään Maximon tietokannassa. Tässä näkyvät mm. Työturvallisuuskortin, tulityökortin tai hitsauskokeiden voimassaoloaika. Kaikki laitteet liitetään järjestelmän tietokantaan. Laitteille laaditaan yksilöllinen kunnossapitosuunnitelma. Painelaitteet ja muiden määräaikaistarkastettavien laitteiden tarkastusajat tulostuvat vastuuhenkilön näytölle automaattisesti. Järjestelmään kirjataan myös tehdyt työt ja tarkastukset, jolloin historiatieto on jokaisen järjestelmään pääsevän saatavilla reaaliaikaisesti. Vaaralliset työt Vaarallisiin töihin kuten nestekaasu, H2S tai H2 liittyviin töihin järjestelmään tulee lukitus- ja alasajo-ohjeet. Samoin vaarallisiin töihin järjestelmään tulee kuittaus alasajotehtävien suorittamisesta, jonka jälkeen kunnossapitotyöt vasta saa aloittaa. Ulkopuoliset resurssit Ulkopuolisia resursseja käytetään seisokeissa ja töissä, joihin omalla organisaatiolla ei ole tietotaitoa esim. Käämikytkimien huollot tms. Ulkopuoliset resurssit perehdytetään työmaahan ja kohteeseen yhtiön perehdyttämisohjeen mukaan. 2.4. Automaatio Prosessiautomaatio, DCS Prosessiautomaatio on toteutettu raskaan teollisuuden käyttöön tarkoitettua tekniikkaa ja laitteita hyödyntäen. Automaatio perustuu mahdollisimman moderniin, käytössä hyväksi todettuun tekniikkaan kuten kenttäväyliin. Automaatiojärjestelmän ja älykkäiden MCC-moottorikeskusten sekä taajuusmuuttajien välillä käytetään Profibus DP -väylää, ja instrumentoinnin kenttäväylä toteutetaan pääsääntöisesti Profibus PA -väylänä. Pää automaatiojärjestelmä on Metso Automation Oy:n toimittama Metso DNA CR. Poikkeuksena happi-, vetylaitos sekä muutama kokonaistoimituksena hankittu laitos/laitteisto on toteutettu omalla PLC-pohjaisella ohjausjärjestelmällä. MetsoDNA CR:ään kuuluu nykyaikaiset IO-ratkaisut, prosessinohjain sekä järjestelmätyökaluihin integroitu kenttälaitteiden konfigurointi ja ylläpito. Kenttäväylissä käytettävistä älykkäistä kenttälaitteista saatavaa diagnostiikkatietoa käytetään hyväksi tehtaan kunnossapidossa. Prosessiautomaatiojärjestelmä on hajautettu mahdollisimman lähelle ohjattavia prosesseja. Yksi prosessiasema hoitaa vain tiettyä osaa prosessista jolloin yksittäisten vikojen vaikutukset minimoidaan. Prosessien ohjaus ja valvonta on kuitenkin keskitetty yhteen ainoaan
2008-01-25 15(88) keskusvalvomoon. Järjestelmäväylän rakenne on rengasverkko jolloin tiedonsiirrolle saavutetaan hyvä vikasietokyky. Turvallisuuteen suuresti vaikuttavat toiminnot on toteutettu erillisellä TLJ:llä. Vaikkakin TLJ on riippumaton prosessiautomaatiojärjestelmästä on se myös osa Metso Automaation toimitusta. TLJ:stä tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Turvallisuuteen liittyvä järjestelmä, TLJ Turvallisuuteen liittyvä järjestelmä (TLJ) on turvallisuuteen hyväksytty ohjelmoitava logiikkajärjestelmä, joka toimii erillisenä normaalista prosessiautomaatiosta. Tehtävänä on toteuttaa turvatoiminto sitä vaadittaessa. TLJ:ään kuuluu myös ohjelmoitavan logiikan lisäksi suunniteltujen turvatoimintojen toteuttamiseen vaadittavat laitteet ja komponentit, esim. pikasulkuventtiilit, turvakontaktorit, mittauslähettimet ja rajakytkimet. Automaattiset turvatoiminnot ja muu turvallisuuteen liittyvä teknologia (esim. varoventtiilit) ovat suunniteltu pakottamaan prosessi turvalliseen tilaan vaarallisen tilanteen sattuessa. TLJ perustuu HIMA H51q-HS turvalogiikkajärjestelmään, valmistajana HIMA Paul Hildebrandt GmbH + Co KG. Talvivaaran TLJ on suunniteltu täyttämään turvallisuuden eheystason 2 (TET 2) kansainvälisten standardien IEC 61511 ja IEC 61508 mukaisesti. Kyseiset standardit asettavat vaatimukset turvajärjestelmän käytölle sekä kunnossapidolle. Turvatoimintojen turvallisuuden eheystaso perustuu todennäköisyyteen, joka on todennäköisyys turvatoiminnon onnistumiselle sitä vaadittaessa. Laitteiston vikaturvallisuus ja luotettavuus on vastattava järjestelmältä vaadittua todennäköisyyden tavoitearvoa. TLJ suunnitellaan siten, että turvallisuusominaisuudet pysyvät vakiona, kun vikaantuvat osat vaihdetaan ja määräaikaistestaukset hoidetaan säännöllisesti.
2008-01-25 16(88) 3. TOIMINTAPERIAATTEET JA TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄ 3.1. Johdanto Liitteessä (toimitetaan myöhemmin TUKESille) on esitetty yhtiömme organisaatiokaavio ja tehtäväkuvaukset henkilöittäin. 3.2. Toimintaperiaatteet Lupaehtojen mukaista toimintaa yrityksessä valvovat nimetyt käytönvalvojat, osastopäälliköt, työsuojelupäällikkö (Risto Manninen) ja toimitusjohtaja toimenkuviensa mukaisesti. Toiminnan tulee tapahtua näiden toimintaperiaatteiden mukaisesti. Turvallisen toiminnan toimintaperiaatteista vastaa yhtiön toimitusjohtaja. Päämäärät: Laitoksen kaikkea toimintaa eri organisaatiotasoilla johdetaan siten, että onnettomuusriskit poistetaan ja minimoidaan kaikissa tilanteissa. Henkilöstölle ja ympäristölle ei saa aiheuttaa vahinkoja. Toiminnan on oltava taloudellisesti kannattavaa. Suuronnettomuusvaarojen tunnistaminen ja arviointi: Kun alueella tehdään jotain muutoksia ja korjauksia, arvioidaan jo työn suunnitteluvaiheessa mahdolliset riskit ja vaarat työnsuorittajille, muulle henkilöstölle ja ympäristölle. Tällöin tulee huomioida laitteiden ja rakenteiden toiminta sekä mahdollinen rikkoutuminen, inhimilliset tekijät, poikkeamat suunnitellusta työskentelytavasta, ulkopuoliset tekijät, luonnonvoimat, ilkivalta, ulkopuolisten henkilöiden toiminta ja ulkopuoliset vahingot. Toiminnan kestäessä toimintaa havainnoidaan jatkuvasti. Jos havaitaan laitteissa, rakenteissa, ohjeistuksessa tai inhimillisessä toiminnassa tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa onnettomuusvaaran, kirjataan havainto ja riskitekijä poistetaan heti, kun se on mahdollista. Henkilöstöpolitiikka Turvallisen toiminnan kannalta Talvivaara Projekti Oy:n tärkein resurssi on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Yhtiössä kannustetaan henkilöstöä lisäämään jokaisen halua kehittyä ja pyrkiä entistä parempiin suorituksiin mm. seuraavin keinoin: työhönoton yhteydessä varmistetaan hakijoiden pätevyys ja soveltuvuus kyseiseen työhön ja sen asettamiin vaatimuksiin tarjoamalla työympäristö, joka edistää työn laadukkuutta ja vastuullisuutta työtehtävien suorittamisessa
2008-01-25 17(88) henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen työpaikan turvallisuuden ylläpidossa ja parantamisessa varmistamalla, että kukin ymmärtää annetut tehtävät ja tehtäville asetetut tavoitteet ja vaatimukset rohkaisemalla henkilöstöä parannusehdotusten esittämiseen koskien omaa työtä, työmenetelmiä ja -välineitä ehdottamalla henkilöstölle uudelleen- tai lisäkoulutusta, vastaanottamalla ja hyväksymällä henkilöstön omat tarkoituksenmukaiset koulutus- ja kurssitoiveet. jokainen esimies arvioi ja suunnittelee alaistensa koulutustarpeita. Koulutussuunnitelmasta vastaa henkilöstöhallinto/henkilöstöpäällikkö. Jokainen yrityksemme palvelukseen tuleva työntekijä käy läpi perehdyttämiskoulutuksen, jossa selvitetään: yrityksemme organisaatio ja toimintaperiaatteet yleiset menettelyohjeet ja työohjeet ko. henkilön työtehtävää koskeva menettelyohjeet ja työohjeet työhön liittyvät määräykset viestinnän toimintaohjeet ja menettelyt Tämän lisäksi annetaan tehtäväkohtainen koulutus. Yhteistyökumppanien työntekijöille opastetaan ainakin: Alueen toimintaan liittyvät riskit yleiset menettelyohjeet ja työohjeet työhön liittyvät määräykset Viestintä hätätapauksissa Henkilöstön kehittämisessä korostuu toimintopäälliköiden rooli oman ryhmänsä osaamisen varmistamiseksi. Turvallisuus- ja ympäristöpolitiikka Talvivaara Oy:n pyrkimyksenä on huolehtia toimintansa turvallisuudesta ja vaikutuksista ympäristöön vastuuntuntoisesti. Yhtiössä seurataan lainsäädännön valmistelua ja kehitystä niin, että lainsäädännön kautta uusiutuvan toimintaympäristön kehityssuunnat tunnetaan ajoissa. Parannuksia toteutetaan vuosisuunnitelmien mukaisesti. Erityisosaamista vaativissa asioissa ulkopuolista asiantuntemusta käytetään tarvittavassa määrin. Tekniikan turvallisuudesta huolehditaan järjestelmällisellä kunnossapidolla. Turvallisen toiminnan varmistamisessa katsotaan yhtiössä erittäin tärkeäksi henkilöstön jatkuva koulutus työssä oppien niin, että koneiden ja laitteiden yksityiskohdat tunnetaan, vaatimukset työn suoritukseen liittyen ovat tiedossa sekä kaikkien asenne työhön saadaan turvalliseksi. Tämä luo perustan turvalliseen toimintaan.
2008-01-25 18(88) Käyttöpolitiikka Kukin työryhmä ja yksilö saavat riittävän koulutuksen ja työnopastuksen Kukin työvuoro raportoi vuoronsa merkittävät tapahtumat kirjallisesti Tuotantoprosesseja valvotaan sekä automaatiojärjestelmän avulla että tarkastuskierroksin Työsuoritukset tehdään laadittujen toiminto- ja käyttöohjeiden mukaisesti Tuotantoyksiköissä rekisteröidään poikkeamat kirjallisesti Kunnossapitotyöt suoritetaan työlupamenettelyä noudattaen Osastojen välinen yhteistyö lisää toiminnan luotettavuutta Talvivaara Projektin yleisenä periaatteena on kaikkien toiminnassa esille tulevien riskien systemaattinen selvittäminen, arvioiminen ja poistaminen jo laitoksen esisuunnitteluvaiheessa. Jo tässä vaiheessa on valittu mahdollisimman turvallinen ja ympäristöystävällinen tuotantotekniikka, joka on esitetty ympäristölupahakemuksessa. Ympäristölupaviranomainen (Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto) on myöntänyt Talvivaara Projektille ympäristöluvan 29.3.2007). Ympäristöluvassa on erittäin tiukat määräykset vaarallisten kemikaalien säilytyksestä ja varastoinnista, tuotannosta, vesien- ja ilmansuojelusta, melun ja pölyntorjunnasta ja kemiallisista päästöistä. Suunnittelun edetessä, poistetaan kaikki ne riskit ja vaaratekijät, jotka kohtuudella voidaan poistaa. Valitaan turvallisempi tekniikka, mikäli se on teknis-taloudellisesti mahdollinen. Viimeisenä keinona on henkilöstön kouluttaminen, vaaranarvioinnit (HAZOP) - kaikista riskialttiista toiminnoista, sisäinen pelastussuunnitelma, ulkoinen pelastussuunnitelma(yhdessä Kainuun Pelastuslaitoksen kanssa), teollisuuspalokunta joka on valmiudessa 24 h, mutta valmiuden taso vaihtelee vuorokaudenajan mukaan, suuronnettomuussuunnitelmat, ja - harjoitukset sekä henkilökohtaisten suojavälineiden käyttö ja välineiden varaaminen henkilöstölle niin, että ne ovat aina läheisyydessä ja nopeasti käyttöönotettavissa.
2008-01-25 19(88) 3.3. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä 3.3.1. Organisaatio ja vastuuhenkilöt Organisaatio Vastuut turvallisuusasioissa on jaettu seuraavasti: Operatiivinen henkilöstö: Toimii laadittujen ohjeiden mukaisesti Havaitessaan puutteita tai virheitä ohjeistuksessa kertoo asiasta ensisijaisesti lähimmälle esimiehelleen. Asian niin vaatiessa voidaan asia ilmoittaa työsuojelupäällikölle. Merkitsee laitteissa ja järjestelmissä havaitsemansa puutteet, rikkoutumiset, vuodot yms. lokikirjaan. Tarvittaessa ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin haitan poistamiseksi Työsuojelupäällikkö koordinoi ja valvoo turvallisuustoimintaa Osallistuu asiantuntijana riskin arviointeihin On operatiivisen johtoryhmän jäsen Antaa operatiiviselle henkilöstölle, kuljetushenkilöstölle sekä muille alueella toimiville riittävät toiminta- ja turvaohjeet eri kemikaalien käsittelyyn Osallistuu asiantuntijana laitteiden ja järjestelmien ennakkohuollon, ja kunnossapidon sekä korjaamisen sunnitteluun ja toteutukseen. Esittää ohjeistusten muutos- ja kehitysehdotuksia yrityksen johdolle Työlupakäytännön koordinointi ja valvonta Osallistuu toimintopäälliköiden kanssa laitosten kirjallisen ohjeistuksen tekemiseen Valvoo, että henkilökunnan käytettävissä tarvittavat toiminta- ja turvallisuusohjeet tarkastetaan määräajoin Suunnittelee ja toteuttaa viranomaisten kanssa laitoksen pelastusharjoituksia sekä turvallisuuskoulutusta Huolehtii osastopäälliköiden kanssa viranomaisasioiden hoidosta ja laatii tarvittavat ilmoitukset/hakemukset muutosten yhteydessä Johtaa yhtiön turvallisuusasioita ylimmän johdon ohjeiden mukaisesti ja vastaa toimintaperiaatteiden valmistelusta. Selvittää uusien käyttöön otettavien kemikaalien turvallisuuteen liittyvät tekijät sekä ohjeistaa ostotoiminnan hankkimaan etukäteen tarvittavat käyttöturvallisuustiedotteet ja muut erityistiedot tuotteen käyttäytymisestä poikkeavissa tilanteissa ja muiden tuotteiden ja materiaalien kanssa Osallistuu viranomaisneuvotteluihin Kemikaalien käytönvalvojat Toimivat kemikaalien käytön valvojina Vastaavat kemikaalien turvallisen käsittelyn ohjeistamisesta
2008-01-25 20(88) Kunnossapitopäällikkö Huolehtii laitteiden ja järjestelmien ennakkohuollosta, kunnossapidosta ja kunnon mittaamisesta sekä raportoinnista Tekee tarvittaessa ehdotuksia laitteiden uusimiseksi ja/tai turvallisuutta lisäävien toimenpiteiden suorittamiseksi. Turvallisuusasioiden johtoryhmän yhtiössä muodostavat toimitusjohtaja, tuotantopäälliköt ja työsuojelupäällikkö. Henkilöstön koulutus Koulutuksesta vastaa ensisijaisesti henkilöstöpäällikkö. Tarvittaessa on mukana esimiehiä sekä ulkopuolisia asiantuntijoita. Sisäiseen koulutukseen varataan riittävästi aikaa. Koulutustarpeiden määritys ja koulutussuunnittelu kuuluvat vuotuiseen henkilöstösuunnitelmaan. Muutokset toiminnassa: Kun toiminnassa tehdään muutoksia, henkilöstö ja tarvittavassa määrin myös alihankkijat/yhteistyökumppanit opastetaan ohjeiden mukaiseen käsittelyyn ja heille annetaan tarvittava prosessi- ja tuotetietous. Sammutuskoulutus: Välineiden tarkastus ja kunnostaminen Toimintaan perehdyttäminen Sammutusjärjestelmään perehdyttäminen Kemikaalionnettomuuksien torjunta: Välineiden tarkastus ja kunnostaminen Toimintaan perehdyttäminen Missä ko. välineet sijaitsevat Käsiteltävät ja varastoitavat kemikaalit tutuiksi Toimintasuunnitelmat onnettomuuksien varalle Tapaturmien torjunta: Ensiapukoulutus (kurssit) Opastus eri työtilanteissa tapaturman estämiseksi Ennakkohuolto ja kunnossapito: laitteiden ja järjestelmien odotettavissa olevien vikojen havainnoiminen tarkastuskierrosten suorittaminen Koulutusrekisteriin talletetaan tiedot kullekin työntekijälle annetusta koulutuksesta. Rekisteriin merkitään käsitelty asia, ajankohta, koulutuksen kesto ja opastaja/koulutuksen antaja. Alihankkijoiden ja alueella työskentelevien opastus: Kun ulkopuolisen yrityksen henkilökuntaa tulee työskentelemään alueelle esim. korjaus-, kunnossapito- ja muutostöihin, heille annetaan työlupamenettelyn (liite) yhteydessä tarpeelliseksi katsottu selvitys tuotantolaitoksesta sekä alueella varastoitavista kemikaaleista sekä Talvivaara Projekti Oy:n turvallisuusohjeet tiedote (liite).
2008-01-25 21(88) Yhtiön ulkopuolinen koulutus Yhtiö järjestää suunnitelman mukaan työntekijöille lisäkoulutusta sekä käyttää tarvittavassa määrin ulkopuolisia kouluttajia. Tällaista koulutusta on esimerkiksi: Ensiaputaidot Tulityölupa Vaarallisten aineiden kuljetusmääräykset Kemikaalien turvallinen käsittely Jokainen voi tehdä aloitteen omasta turvallisuuskoulutustarpeestaan esimiehelleen, joka laatii vuosittain koulutussuunnitelman alaisilleen ja esittää sen yhtiön turvallisuusasioiden johtoryhmälle, joka laatii kokonaissuunnitelman seuraavan vuoden koulutustarpeesta ja esittää sen yhtiön johdon päätettäväksi. Henkilöittäin pidetään koulutusrekisteriä (liite), josta ilmenee: käsitelty aihe kouluttaja aika jos koulutus on pätevöittänyt tietyksi ajaksi, koska se tulee uusia Tiedon hankinta ja jakaminen Yhtiö seuraa Turvatekniikan keskuksen alaa koskevia tiedotteita ja ohjeita. Tiedotteet ja ohjeet jaetaan asiaan kuuluville henkilöille. Tiedotteet pidetään yleisesti saatavilla. Seurataan alan lainsäädäntöä. Työsuojelupäällikön tehtävänä on tiedottaa uusista ohjeista ja hän hankkii ne asianosaisille. Tarpeen mukaan henkilöstölle laaditaan tiedotteet ja ohjeet uusista ja ajankohtaisista asioista. Työsuojelupäällikön tehtävänä on laatia ne ja toimittaa ne osastoille. Vuosittain järjestetään koulutustilaisuus, jonka aikana käsitellään turvallisuuteen ja sen kehittämiseen sekä kunnossapitoon ja uusien käsiteltävien kemikaalien ominaisuuksiin liittyviä asioita. Tilaisuuden järjestelystä vastaa Työsuojelupäällikkö. 3.3.2. Suuronnettomuusvaarojen tunnistaminen Yhtiössä pyritään jatkuvasti ja aktiivisesti tunnistamaan tilanteet ja toiminnot, joissa on suuronnettomuusvaara tai sen mahdollisuus. Esiin tulevissa tilanteissa tehdään riskin kartoitus HAZOP-analyysin avulla tai muulla kyseiseen tilanteeseen soveltuvalla tavalla. Kemikaalien keskinäinen vaikutus tutkitaan reaktiomatriisin avulla. Vaaran arviointi tehdään aina uuden kemikaalin varastointia suunniteltaessa, toimintoja kehitettäessä ja uusia laitteistoja suunniteltaessa. Vaarojen tunnistamisesta vastaa ensisijaisesti ko. alueen parhaat asiantuntijat. Vaarojen tunnistamisessa ja arvioinnissa otetaan huomioon sekä normaaliin toimintaan että poikkeustilanteisiin liittyvät tekniikasta, inhimillisestä käyttäytymisestä ja organisaation toiminnasta aiheutuvat vaarat siten, että menettelyt kattavat laitoksen ja laitteiden elinkaaren kaikki vaiheet.
2008-01-25 22(88) Suuronnettomuuksien seuraukset arvioidaan selvittäen seurausten laajuus ja vakavuus. Esimerkiksi säiliöpalojen seurauksia ympäristölle arvioidaan lämpövaikutusmallinnuksen avulla. Vaaran arvioinnin tulokset huomioidaan ja riskit minimoidaan sekä tarvittaessa laaditaan uudet ohjeistukset toiminnoille. Uusia laitteita, säiliöitä ja rakenteita suunniteltaessa ja rakennettaessa kiinnitetään erityishuomio suuronnettomuuksien vaaran minimoimiseen. 3.3.3. Kohteen ulkopuolelta tulevat vaarat 3.3.4. Toimintojen ohjaus Laitokselle laaditaan ja aina tilanteen muuttuessa laaditaan välittömästi kirjallinen ohjeistus: - Menettelytapaohjeet - Toimintaohjeet kemikaalien käsittelyyn - käyttöturvatiedotteet pidetään kaikkien saatavilla - Ennakkohuolto- ja kunnossapito-ohjeistus - kunnossapitosuunnitelma - Työlupamenettely kattaen tulityöluvat ja muun korjaustoiminnan - Kulunvalvonta - Sisäinen pelastussuunnitelma, joka kattaa hätätilanteiden hälyttämisen sekä pelastus- ja suojelutoiminnan Vastuuhenkilöt ja menettelytavat ohjeiden päivittämisestä on esitetty osassa: Organisaatio. Sisäisellä koulutuksella varmistutaan, että henkilöstö tuntee ohjeet. 3.3.5. Muutosten hallinta Laajemmat muutostyöt ja rakentaminen: Yhtiön toiminta-ajatus on tuottaa joustavasti ja tehokkaasti. Laajempien kokonaisuuksien suunnittelussa tulee yhdessä teknisten asiantuntijoiden ja eri viranomaisten kanssa miettiä ratkaisut, jotka mahdollistavat laitosten käytön, tuotteiden toimitukset ja niiden varastoinnin parhaalla mahdollisella tavalla ja täysin turvallisesti. Toiminnan muuttuessa tai laajentuessa sekä uusien laitekokonaisuuksien tullessa mukaan, saattaa tulla tarve muuttaa nykyisiä laitteistoja ja rakentaa uutta. Tämä voi koskea prosessia, putkistoja, säiliöitä, rakennuksia, allastuksia, viemäröintejä tai oheisjärjestelmiä. Tällaisista muutoksista päättää laajuudesta riippuen yhtiön johto ja ne edellyttävät tarkkaa suunnittelua sekä myös onnettomuusriskien arviointia. Hankkeen muodostama suuronnettomuuden vaara arvioidaan, kuten toisaalla kohdassa 3.3.2 on esitetty. Hankkeen suunnittelussa käytetään omia asiantuntijoita sekä tarvittaessa ulkopuolista asiantuntevaa ja kokenutta konsulttia. Urakoitsijaehdokkaat valitaan kokeneiden ja asiantuntevien yritysten joukosta ja kilpailutetaan kokonaistaloudellisimman vaihtoehdon löytämiseksi.
2008-01-25 23(88) Tehdään muutoksen aiheuttamat korjaukset turvallisuusselvitykseen, sisäiseen pelastussuunnitelmaan sekä sisäisiin ohjeistuksiin. Muutoksesta ilmoitetaan ja sille haetaan tarvittavat luvat eri viranomaisilta ja laitoksilta. Hanke suunnitellaan, toteutetaan ja tarkastetaan EU-direktiivejä, Suomen voimassaolevaa lainsäädäntöä, standardeja ja ohjeita sekä yhtiön toimintaperiaatteita noudattaen. Hankkeeseen liittyvä oleellinen aineisto dokumentoidaan ja säilytetään yhtiön tiloissa. Pysyvät muutokset: Toiminnan kestäessä tulee muutostarpeita laitteistoihin. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi: tuotantokapasiteetin nosto, lisäreaktorien käyttöönotto, pumpun tehon muutos tai lisäpumpun asentaminen, venttiilin lisäys, uuden putkistoyhteyden rakentaminen, tyhjennys- tai ilmausyhteen rakentaminen, lämpö-, paine- tms. mittarin asentaminen. Asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on arvioida ratkaisusta ja sen toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvat onnettomuusriskit. On harkittava myös laitoksen tai prosessin ko. osan käyttäjän, suunnittelijan tai tekijän kuulemista. Ko. prosessin käyttöpäällikkö vastaa myös, että muutoksen vaikutus huomioidaan myös kaikessa ohjeistuksessa. Tällaisia muutoksia tehtäessä on saatava tuotantojohtajan hyväksyntä ja huomioitava käytönvalvojan ja käyttöinsinöörien näkemykset ko. muutostyöhön. Muutokset merkitään myös prosessia kuvaaviin piirustuksiin, asiapapereihin tms. dokumentteihin. Muut muutokset Muutos voi olla paitsi materiaalinen myös toiminta- ja menettelytapoja koskeva, varastoitavissa kemikaaleissa tai henkilöstössä tapahtuva. Kaikissa muutostilanteissa on tarkoin arvioitava sen vaikutus onnettomuusriskiin. Muutoksista tiedottaminen Kaikki muutokset aiheuttavat yleensä tarpeen päivittää ohjeistus ja opastus henkilökunnalle. Opastus suoritetaan kohdan Henkilöstön koulutus mukaan. 3.3.6. Suunnittelu hätätilanteiden ja onnettomuuksien varalta Tuotantolaitosta varten on laadittu asetuksen 59/1999, 27 :ssä tarkoitettu sisäinen pelastussuunnitelma. Suunnitelma tarkistetaan aina merkittävien muutosten yhteydessä ja jos on tarpeen, se päivitetään. Kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein suunnitelma tarkistetaan. Jos on tapahtunut turvallisuuden tai yhteystietojen osalta merkittäviä muutoksia, suunnitelma päivitetään. Sisäisen pelastussuunnitelman tarkastamisesta ja päivittämisestä vastaa Työsuojelupäällikkö. Hän kerää henkilökunnalta tulleet muutosesitykset ja kuulee suunnitelmaa päivittäessään tuotantojohtajaa ja tarvittaessa muuta henkilökuntaa.
2008-01-25 24(88) Suunnitelman muutokset hyväksyy turvallisuusasioiden johtoryhmä. Korjattu suunnitelma asetetaan kunnan viranomaisten nähtäville ja toimitetaan alueen pelastustoimen viranomaisten käyttöön. Muutoksista tiedotetaan myös koko henkilökunnalle. 3.3.7. Suorituskyvyn tarkkailu Yhtiössä seurataan jatkuvasti turvallisuustasoa seuraamalla laitteistojen kuntoa, henkilöstön turvallisuuskoulutuksen toteutumista, saatuja turvallisuusaloitteita sekä läheltä piti tilanteita, onnettomuuksia ja päästöjä. Vaaratilanteisiin reagoidaan mahdollisimman nopeasti ja tehdään mahdolliset korjausesitykset ja korjaukset. Ennakoivat mittarit - Kunnossapitosuunnitelman mukaisista laitteistojen tarkastuksista laaditaan pöytäkirjat - Ennakkohuollon ja kunnossapidon korjauksista laaditaan raportit - Henkilökunnan aloitteet kirjataan - Henkilöstön koulutuksesta pidetään rekisteriä Jälkikäteismittarit - onnettomuuksien ja tapaturmien määrä, syyt ja niiden kehitys sekä vertailu esimerkiksi toimialan (kaivostoiminta, kemian teollisuus) muihin yrityksiin ja teollisuustyöhön yleensä - läheltä piti tilanteet - vuotojen ja päästöjen määrät - laitteistojen rikkoutumiset Laitoksella pidetään päiväkirjaa (sähköinen ja kirjallinen), johon rekisteröidään mm. kaikki havaitut puutteet ja mahdolliset havaitut suuronnettomuuden mahdollisuudet sekä läheltä piti tilanteet, vuodot ja päästöt, tuotteiden sekoittumiset yms. Nämä kaikki kerätään kuukausittain erillisiksi raporteiksi. Vuosittain työsuojelupäällikkö ja turvallisuusasioiden johtoryhmä käyvät läpi nämä tilanteet, analysoivat ne ja laativat korjausohjelman asioiden muuttamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Tavoitteena tulee pitää, että saman luonteista vaaratilannetta ei saa tapahtua kuin kerran. Turvallisuutta seurataan myös tehtävien sisäisten auditointien yhteydessä tarkkailemalla työpisteiden ja alueen yleistä järjestystä ja siisteyttä sekä sen kehitystä.
2008-01-25 25(88) 3.3.8. Auditointi Sisäinen auditointi ja katselmus Yhtiön koko huomioiden on tarkoituksenmukaista järjestää auditointi tuotantoalueittain. Sisäisen auditoinnin työryhmä muodostetaan niin, että ulkopuolisia, toisen toiminnon edustajien näkemyksiä voidaan hyödyntää. Johdon katselmuksessa käydään läpi toiminnan turvallisuutta koskevia tuloksia ja päätetään kehityshankkeista. Vuosittain ja tarpeen vaatiessa useammin yhtiön turvallisuusasioiden johtoryhmä suorittaa toiminnan turvallisuuskatselmoinnin. Menettelyyn varataan riittävästi aikaa ja tilaisuudesta pidetään pöytäkirjaa. Auditoinnissa käsitellään seuraavat asiat: - Käydään läpi edellisessä auditoinnissa esiin nousseet ja korjausta edellyttäneet asiat ja niiden toteutus - Suoritetaan alueen katselmus, jossa kiinnitetään huomio erityisesti: - suuronnettomuuksien vaarojen tunnistamiseen - työturvallisuuden kehittämiseen - vuotojen ja päästöjen mahdollisuuksien poistamiseen - tuotehygienian kehittämiseen - Katselmuksessa esiin tulleet asiat analysoidaan ja tehdään kehittämisesitykset yhtiön johdolle - Käsitellään suorituskyvyn tarkkailun (kohta 3.3.6) esiin nostamat asiat ja tehdään niistä korjaus- ja kehittämisesitykset yhtiön johdolle - käydään läpi ennakoivat ja jälkikäteismittarit ja raportit - huomioidaan henkilöstön turvallisuusaloitteet - Käsitellään turvallisuuskoulutukseen liittyvät asiat ja tehdään esitys koulutuksen järjestelyistä yhtiön johdolle - Mikäli sisäiseen pelastussuunnitelmaan on tarpeen tehdä muutoksia, käsitellään esitys ja hyväksyttäneen se.
2008-01-25 26(88) 4. LAITOSKOHTAINEN OSA Kaivostoiminta ja tehdas alue on jaettu pienempiin osakokonaisuuksiin prosessien kuvaamista ja riskien tunnistamista varten. 4.1. Kaivostoiminta ja louhinta 4.1.1. Toimintakuvaus Talvivaaran esiintymä koostuu Kuusilammen ja Kolmisopen malmioista, jotka ovat noin 3.5 km etäisyydellä toisistaan. Kuusilammen avolouhos on tuotannossa 2008 2022 ja Kolmisopen avolouhos vuosina 2019 2029. Molemmat esiintymät puhkeavat pintaan ja ovat dimensioiltaan laajamittaiseen avolouhintaan sopivia. Irtomaiden keskipaksuus Kuusilammen avolouhoksen alueella on alle 2.5 m ja Kolmisopessa vajaa 2 m. Kolmisopen malmi jatkuu Kolmisoppijärven alle, ja louhinnan toteuttamiseksi järven eteläpää on suunniteltu padottavaksi. Alustava patosuunnitelma on tehty. Kolmisopen osalta jatketaan geologisia, geoteknisiä ja pohjatutkimuksia hyvissä ajoin ennen louhinnan alkua, jolloin nykysuunnitelmat tarkentuvat. Louhintasuunnitelma perustuu 15.10.2006 tehtyyn mineraalivarantoon ja malmiarvioon. Vuodet Malmin tuotanto, kt / a Sivukiven louhinta, kt/a 2008 5 200 3 000 2009-2028 15 000 7 000 45 000 2029 15 800 2 000 Louhinta toteutetaan avolouhintana. Malmin dimensiot, jatkuvuus ja homogeenisuus mahdollistavat laajamittakaavaisen louhinnan käyttäen suuria ja tehokkaita kaivoskoneita. Selektiiviseen louhintaan ei ole tarvetta. Malmin vuosituotanto on 15 Mt. Sivukiven vuotuinen louhintamäärä vaihtelee 7 ja 45 Mt välillä. Sivukiven louhintamäärä pyritään edelleen optimoimaan, jotta kuljetuskaluston määrässä ei tapahtuisi suuria vuotuisia vaihteluita. Avolouhosraakkua ei voi käyttää rakennustarkoituksiin eikä tiesepelin tekoon sen sisältämien metallien ja kiisujen takia. Kaikki raakku läjitetään muovikalvolla vuoratulle alustalle. Urakoitsijaa käytetään tuotantolouhintaa edeltävässä tasoituslouhinnassa, tasojen avauksessa ja tarpeen mukaan muussa louhinnassa. Urakoitsijan vuosittainen louhintavolyymi on noin 2 Mt. Louhintajärjestyksen avulla pidetään urakoitsijan ja Talvivaaran toiminnot erillään, mikä auttaa esimerkiksi räjäytysten ajoitusten suhteen.
2008-01-25 27(88) Talvivaaran malmia ja raakkua ei pysty erottamaan visuaalisesti. Louhinnan ohjaus ja malmin / raakun erottelu tehdään timanttikairauksen ja soija-analyysin avulla. Malmin ja raakun rajavyöhykkeillä soija analysoidaan räjäytysrei ista eikä erillisiin soijareikiin ole tarvetta. Talvivaara Projekti Oy käyttää omaa henkilöstöään ja kalustoa tuotantolouhinnassa. Louhinnan osaprosessit ovat poraus, panostus, lastaus ja kuljetus. Poraus tehdään diesel-hydraulisilla avolouhintaporausvaunuilla. Panostus urakoidaan räjähdysaineen toimittajalle. Lastauskalustona käytetään isoja hydraulisia kuokkakaivinkoneita ja etukuormaajaa. Kuljetuskalusto on aluksi kantavuudeltaan 190 t dumppereita. Apukalustona on lisäksi puskutraktoreita, tiehöylä, kaivinkoneita, etukuormaajia ja kurottajia. Louhinnan tunnusluvut on esitetty seuraavassa taulukossa. Poraus Reikäläpimitta 127 mm Porauskaavio 3.9 m x 4.4 m (malmi) ja 4.0 m x 4.6 m (raakku) Ohiporaus 1.1 1.2 m Panostus Pumpattava emulsioräjähdysaine, esimerkiksi Kemiitti 510 Nonel-nallit ja hidasteet Aloituspala 50 mm patruuna Panostamaton osuus 2.5 3.8 m (malmi raakku) Ominaispanostus 0.28 0.25 kg / t (malmi raakku) Räjäytykset 1 2 kertaa viikossa; urakoitsijalla useammin Kenttäkoko pyritään maksimoimaan Lastaus Hitachi EX3600 hydraulinen kaivinkone 22 m3 kuokkakauhalla Etukuormaaja 17 20 m3 kauhalla Rikotus rikkovasaralla Kaivinkoneen ulottuvuus riittää 15 m korkean seinämän rusnaamiseen turvallisesti Kuljetus Hitachi EH3500 kivenkuljetusautot, kapasiteetti 190 t Kuljetusmatka louhoksessa vaihtelee, louhoksen reunalta karkeamurskaamoon on matkaa noin 700 m Raakun kuljetusmatka louhoksen reunalta 500 4500 m läjitysalueesta riippuen Ajotien kaltevuus enimmillään 10% Malmin irroituksen parametrit perustuvat vuonna 2005 tehtyyn koelouhintaan. Malminkäsittelylle ja bioliuotukselle on eduksi, että malmi räjäytetään hienoksi. Poraus- ja panostusoptimointi tehdään louhinnan alkuvaiheissa. Seinämien silolouhintaa varten seurataan louhosseinämien käyttäytymistä ja pysyvyyttä ensimmäisten toimintavuosien aikana.
2008-01-25 28(88) Seurannan perusteella päätetään silolouhinnan poraus- ja panostusmenetelmistä. 4.1.2. Koulutus ja ohjeistus Kohdassa 3.3.1 Organisaatio ja vastuuhenkilöt -osiossa on kuvattu yhtiön koulutusperiaatteet/politiikka, kuten henkilöstön rekrytointi, perehdytys ja koulutus, ylläpito ja seuranta. 4.1.3. Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Räjäytyksissä käytettävät räjähdekemikaalit ovat emulsioita (esim. Kemiitti 510). Räjähteiden raaka-aineet varastoidaan erikseen kaivospiirin alueella tarkoitukseen soveltuvalla alueella. Oy Forcit Ab:n käyttöturvallisuustiedotteen mukaan emulsion vaaralliset ainesosat ovat ammoniumnitraatti 50 % (varoitusmerkki O, hapettava) ja kalsiumnitraatti 30 % (varoitusmerkki O, hapettava). Emulsio ei ole ekotoksinen eikä liukene veteen. Räjähdysaineista tulevat jäämät ovat samantyyppisiä yhdisteitä kuin lannoitteissa käytettävät typen yhdisteet eivätkä ole ihmiselle tai eläimille vaarallisia. Räjäytyksiin liittyvien vaaratilanteiden katsotaan olevan hyvin hallinnassa nykyisin varautumismenetelmin, koska nykysäädösten asettamat vaatimukset täyttyvät. 4.1.4. Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta Onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sovelletaan parasta mahdollista tekniikkaa ja osaamista. Louhinnan suunnittelussa ja räjäytystöiden tekemisessä on käytetty alansa asiantuntijoita apuna prosessin suunnittelussa ja riskien eliminoimisessa ja näin ollen prosessia pystytään hallitsemaan nykyisin varautumiskeinoin. Räjähteiden valmistuksen, varastoinnin ja käytön koordinoi Oy Forcit Ab ja he hoitavat suoraan TUKESin kanssa räjähteiden turvalliseen käyttöön ja luvanvaraisuuteen liittyvät asiat. 4.2. Malminmurskaus 4.2.1. Toimintakuvaus Louhinnan tuloksena syntyneet malmilohkareet kuljetetaan primäärimurskaukseen. Primäärimurskauksessa (karamurskaus) louhittu malmi murskataan maksimissaan 230 mm kokoisiksi lohkareiksi. Primäärimurskaus on varustettu vesisumulla, joka vähentää murskauksessa tapahtuvaa pölyämistä huomattavasti. Murskattu malmi kuljetetaan välivaraston kautta varsinaiseen
2008-01-25 29(88) hienomurskaukseen primääriseulan kautta. Malmia ei käsitellä millään lailla, ainoastaan siirretään ja välivarastoidaan. Välivarasto on 20 000 tonnin suuruinen ja siitä siirretään malmia kasan alla olevien syöttimien ja hihnakuljettimien avulla hienomurskaamolle. Välivarasto on katettu, ja pohjarakenteet tehdään betonista valamalla ja asfaltoimalla siten, että valuma- ja suotovedet saadaan kerättyä ja hyödynnettyä liuoskiertoon. Varastointiaika on lyhyt, mikä estää hapon muodostuksen käynnistymisen varastoitavassa kiviaineksessa. Primääriseulalla (kohdepoistolla varustettu) seulotaan välivarastolta tulevan jakeen (maksimissaan 230 mm) karkeammat osat erilleen hienommasta jonka jälkeen ne murskataan kartiomurskaimilla (sekundääri ja tertiäärimurskaus) pienemmiksi kappaleiksi. Hienomurskaamo on sijoitettu niin ikään tehdasalueelle ja se on kiinteä rakennus, jonka pohja on valettu siten, että valuma- ja suotovedet saadaan kerättyä ja hyödynnettyä liuoskiertoon. Kaikki hienomurskaamon toimilaitteet toimivat sähköllä. Hienomurskaamo on katettu, mikä pienentää sekä pöly- että melupäästöjä tehokkaasti. Se on varustettu lisäksi pölynkeruulaitteistolla, josta kerätty pöly ohjataan takaisin prosessiin agglomeroinnin yhteydessä. Hienomurskaus (kartiomurskaus) voidaan jakaa kahteen vaiheeseen, sekundääri- ja tertiäärimurskaukseen. Sekundäärimurskauksessa maksimissaan 230 mm lohkareet murskataan pienemmiksi, jonka jälkeen malmi johdetaan tertiäärimurskaukseen, jossa malmi murskataan alle 11 mm kappaleiksi. Kartiomurskaus tehdään alhaisilla kierrosluvuilla ja syöttö- ja tyhjennyspäät on varustettu pölynpoistoilla. Kohdepoistoja käytetään pääasiassa raaka-aineen 100 % hyödyntämisen varmistamiseksi sekä pölyn leviämisen estämiseksi työhygieenisistä syistä. Hienon pölyn syntymistä pyritään välttämään koska se on malmien talteenoton kannalta epäsuotuisaa. Täryseuloilla seulotaan karkeampi aines takaisin murskaukseen (suljettu kierto) ja hienompi aines kuljetetaan koteloiduilla hihnakuljettimilla agglomerointiin. Murskattu malmi siirretään hihnakuljettimella agglomerointiasemalle, joka sijaitsee murskaamon vieressä tehdasalueella. Agglomeroinnin päätarkoitus on kiinnittää hienojakoinen malmiaines isompiin malmipartikkeleihin. Kaikki agglomeroinnissa tarvittavat laitteet toimivat sähköllä. Agglomerointiasema on perustettu betonilaatalle, jonka valuma- ja suotovedet saadaan kerättyä ja hyödynnettyä liuoskiertoon. Malmin agglomerointi tapahtuu pyörivissä rummuissa, johon lisätään laimeaa rikkihappoa jotta pöly sitoutuu murskeeseen. Agglomerointi ja hienomurskaus prosessit on varustettu pölynpoisto/talteenottojärjestelmällä. Syntyneet pölyt imetään prosesseista suodattimeen, jossa ilma poistetaan ja pölyt otetaan talteen ja siirretään agglomerointiprosessiin malmin talteenottoa varten. VTT on tehnyt 6.9.2007 (tutkimusselostus Nro VTT-S-07638 07) kokeen malmipölyn räjähdyskyvyn selvittämiseksi eri pitoisuuksilla. Kokeissa ei havaittu pölyräjähdystä. 4.2.2. Koulutus ja ohjeistus Kohdassa 3.3.1 Organisaatio ja vastuuhenkilöt -osiossa on kuvattu yhtiön koulutusperiaatteet/politiikka, kuten henkilöstön rekrytointi, perehdytys ja koulutus, ylläpito ja seuranta.
2008-01-25 30(88) 4.2.3. Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Malminkäsittelyjärjestelmässä ja malminmurskausprosessissa ei esiinny malmipölyistä tai kemikaaleista (H2SO4) aiheutuvaa räjähdysvaaraa. Murskauksen yhteydessä syntyvä malmipöly voi aiheuttaa mm. hengitysteiden ärsyyntymistä yms. Malmipölyn esiintymiseen on varauduttu niin että kriittiset prosessikohteet on varustettu kohdepölynpoistoilla ja koteloinneilla niin että pölyn esiintyminen on rajattu mahdollisimman tehokkaasti. 4.2.4. Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta Tilassa ei katsota esiintyvän räjähdysvaaraa eikä vaaraa työntekijöille normaalitoiminnan (sis. alas - ja ylösajot sekä normaali käyttö) yhteydessä. Tunnistettujen vaarojen katsotaan olevan hyvin hallinnassa nykyisillä toimenpiteillä. Suunnittelussa on käytetty alansa asiantuntijoita apuna prosessin suunnittelussa ja riskien eliminoimisessa ja näin ollen prosessia pystytään hallitsemaan nykyisin varautumiskeinoin. 4.3. Kasaliuotus Biokasaliuotukselle on varattu kolme aluetta, 192 ha laajuinen primäärikasan alue, sekä kaksi pienempää sekundäärikasojen aluetta. Kasojen läheisyyteen rakennetaan lisäksi liuosaltaat (keräysja kastelu-) sekä keräysaltaiden varoaltaat. 4.3.1. Toimintakuvaus Liuotuskasat Malmin liuotus tehdään tarkoitusta varten kasattavissa kasoissa. Niiden pohjarakenne on läpäisemätön HDPE-muovikalvo (paksuus 2 mm), jonka alla on bentoniittitiivistekerros. Muovikalvon päällä on salaojaputkisto, jonka avulla kasojen kasteluliuos johdetaan altaisiin kierrätystä varten. Salaojaputkistokerroksen päällä primäärikasassa ovat ilmastusputket, joilla pyritään ilmastamaan kasoja mahdollisimman tasaisesti, jotta bakteerien ilmansaanti turvataan. Ilmastus voidaan myös toteuttaa sekundäärikasoilla, jos se nähdään tarpeelliseksi. Ilmastuskerroksen päälle kasataan 8-12 metriä korkeaa murskekasaa. Kasojen päälle rakennetaan kasteluputkisto, jolla kasojen kosteus pidetään optimaalisena bakteeritoiminnalle ja liuotukselle. Kasoja on primäärivaiheen alueella yksi primäärikasa (pituus 2400 m, leveys 800 m) ja sekundäärivaiheen alueella kaksi sekundäärikasaa. Primäärikasan korkeus on maksimissaan 8 metriä ja sekundäärikasan 12 metriä. Kasat on peitetty muovikalvoilla haihtumisen ja lämpöhäviöiden vähentämiseksi.
2008-01-25 31(88) Bioliuotus tapahtuu bakteerien hapettaessa rautaa ja rikkiä happamassa ympäristössä. Kasoja kastellaan kierrätettävällä liuoksella, jonka ph säädetään syöttöputkessa noin arvoon 2.0 rikkihapon avulla. Liuos kulkee kasan läpi pesten bakteerien irrottamia ioneja mukaansa. Samalla liuenneet mineraalit neutraloivat liuosta. Kasalta kerätyn liuoksen (PLS-liuos, Pregnant Leaching Solution) ph on noin 2.5. Kun primääriliuotuksessa kierrätettävä liuos savuttaa talteenotolle sopivan pitoisuuden, siitä otetaan sivuvirta metallien talteenottolaitokselle ja vastaava määrä korvataan vedellä tai prosessin toimiessa metallien talteenotosta palaavasta puhdistetulla liuoksella. Liuotus tapahtuu kahdessa vaiheessa: Ensin primäärikasassa, josta malmi siirretään 18 kuukauden liuotuksen jälkeen sekudäärikasaan, jossa liuotus jatkuu vielä noin kaksi ja puoli vuotta. Liuosaltaat Kasteluliuoksen kierrätystä varten on rakennettu keräysaltaat ja kastelualtaat. Keräysaltaita on primäärivaihetta varten 4 kpl (PLS1-4). Ne ovat maa/kallioaltaita, joiden pohja on kaksinkertainen HDPE-muovikalvo (paksuus 1,5 mm ja 1 mm, kalvojen välissä on vuotojen tarkkailuputket). Biokasan läpi valunut liuos kerääntyy keräysaltaisiin, joista liuoksen pääosa johdetaan edelleen kastelualtaisiin (IP), ja sieltä takaisin kiertoon kasoille, osa voidaan johtaa metallien talteenottoprosessiin. Altaat on katettu kelluvalla katteella haihtumisen ja lämpöhäviön pienentämiseksi. Primäärikasalta keräysaltaaseen tulevan liuoksen (PLS-liuos) lämpötila on 40 60 oc, ja ph noin 2,5. Sekundäärikasalta tuleva liuos kierrätetään primäärikasojen kasteluun. Kastelualtailla säädellään kasteluliuoksen määrää, ionivahvuutta ja happamuutta lisäämällä rikkihappoa (93 %) ja vettä korvamaan liuotuksessa kulunut happo ja kasalta talteenottoon menevä sivuvirta ja siinä oleva happo. Hapon kulutus on noin 34 tonnia tunnissa. Rikkihappo pumpataan laimennukseen ja siitä tehdään ns. bakteeriympin kanssa kasaliuotuksen vaikuttava aine. Kiertoliuoksen väkevyys rikkihapon suhteen on n. 1 %. Laimennuksessa vapautuu lämpöä joten laimentaminen on tehtävä ohjeiden mukaan. Veden kaataminen happoon aiheuttaa roiskevaaran. Tämän takia happo laimennetaan syöttämällä se suureen vesimäärään oikeassa massasuhteessa. Kasteluliuoksen lisävetenä käytetään myös metallien talteenottoprosessista palaavaa liuosta, josta metallit on otettu talteen. Kun liuotus on täydessä tuotannossa, on kiertoliuoksen määrä 120 000 m3. Kummankin liuotusvaiheen keräysaltailla on oma varo-altaansa, joka on mitoitettu ottamaan vastaan vaiheen koko kasassa oleva liuosmäärä. Altaat ovat maahan kaivettuja ja HDPE-kalvolla tiivistetty, kummankin tilavuus on 100 000 m3. 4.3.2. Koulutus ja ohjeistus Kohdassa 3.3.1 Organisaatio ja vastuuhenkilöt -osiossa on kuvattu yhtiön koulutusperiaatteet/politiikka, kuten henkilöstön rekrytointi, perehdytys ja koulutus, ylläpito ja seuranta.
2008-01-25 32(88) 4.3.3. Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Suurimpia vaaratilanteita kasaliuotukseen liittyen ovat liuoksien vuotaminen ympäristöön ja inhimillisistä virheistä johtuvat työtapaturmat. PLS-liuoksen putken vuotaminen metallien talteenottolaitokselle on yksi tunnistetuista vaaratilanteista. PLS-liuoksen vuotaminen putkesta ei aiheuta suuria ympäristövaikutuksia, koska koko putkilinja on varustettu suoja kanavalla, joka on päällystetty hitsatulla HDPE-kalvolla, joka johtaa vuotaneen liuoksen takaisin syöttöaltaalle. Rikkihappo (H2SO4) putken vuotaminen varastosäiliöiden ja sekoitusaltaan välillä ympäristöön johtaa siihen että väkevää (93 %) rikkihappoa vapautuu ympäristöön. Rikkihapon merkittävin vaaraominaisuus on syövyttävyys. Happoroiskeet aiheuttavat kudosvaurioita mikäli niitä ei välittömästi huuhdella pois runsaalla vesimäärällä. Rikkihappo syövyttää myös metalleja jolloin syntyy vetykaasua. Vety saattaa aiheuttaa räjähdysvaaran. Maaperään joutuessaan rikkihappo alentaa pohjaveden ph:ta mikä on eliöille haitallista. Maaperään joutunut rikkihappo tulee joko poistaa tai neutraloida, esimerkiksi kalkkikivijauheella tai kalkkivedellä. Putken vuotamiseen on varauduttu mm. materiaalivalinnoilla, kunnossapidolla ja kaksinkertaisella putkella. Liuosaltaiden vuotamiseen on varauduttu niin että ne ovat maa/kallioaltaita, joiden pohja on kaksinkertainen HDPE-muovikalvo (paksuus 1,5 mm ja 1 mm), kalvojen välissä on vuotojen tarkkailuputket joiden avulla vuodot saadaan tunnistettua ja paikannettua. Altistuminen Kasan päällä ja kasteluliuoksen kanssa työskennellessä tulee aina käyttää soveltuvia suojavarusteita ja noudattaa työohjeita työhygienian suhteen nikkelin herkistävän vaikutuksen vuoksi. Työtapaturmat Työtapaturmia voivat olla esim. liukastuminen ja siitä johtuva vammautuminen tai esim. tippuminen liuosaltaaseen. 4.3.4. Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta Biokasaliuotuksen suunnittelussa on otettu ennakolta huomioon rikkihapon ja nikkelin vaaraominaisuudet sekä määritelty erilaiset riskitilanteet. Turvallisuusjohtamisjärjestelmässä kuvatut toimintaperiaatteet toteutuvat suunnittelussa ja laitteiden hankinnassa. Turvallisuus ja hallittavuus on otettu huomioon ohjausjärjestelmän suunnittelussa, laitteiden mitoituksessa sekä materiaalivalinnoissa. Riskianalyysi on tehty parhaan mahdollisen
2008-01-25 33(88) prosessitietämyksen ja kokemuksen perustalla. Analyysin tuloksia käytetään sekä koulutusmateriaalin tuottamisessa että käyttöhenkilöstön koulutuksessa. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sovelletaan parasta mahdollista tekniikkaa. Suunnittelussa on käytetty alansa asiantuntijoita apuna prosessin suunnittelussa ja riskien eliminoimisessa ja näin ollen prosessia pystytään hallitsemaan nykyisin varautumiskeinoin. Tunnistettujen vaarojen katsotaan olevan hyvin hallinnassa perustuen saatuihin kokemuksiin vastaavanlaisesta prosessista sekä jatkuvaan riskien arviointiin. 4.4. Metallien talteenotto 4.4.1. Toimintakuvaus Metallien talteenottolaitos sijaitsee ensimmäisen vaiheen liuotuskasan pohjoispuolella olevalla tehdasalueella. Varsinainen tehdasrakennus on kaksikerroksinen. Kasaliuotukseen tulevasta liuoksesta metallit otetaan talteen hydrometallurgisella prosessilla. Metallien talteenoton prosessit ovat toteuttamisjärjestyksessä: kuparisulfidin saostus, sinkkisulfidin saostus, esineutralointi, nikkeli- ja kobolttisulfidien yhteissaostus, raudan saostus ja viimeisenä prosessivaiheena loppuneutralointi. Sulfidisaostukset tehdään kahdessa eri saostuslinjassa, jotka ovat toimintaperiaatteiltaan ja kapasiteetiltaan lähes identtisiä. Saostusreaktorit ja vakuuminauhasuodattimet ovat sisätiloissa ja sakeuttimet ulkona. Metallisulfidien saostuksessa tapahtuva pääreaktio on: MeSO4 (aq)+ H2S (g) = MeS (s) + H2SO4 (aq), missä Me kuvastaa saostettavaa metallia
2008-01-25 34(88) Vaihe 1: CuS saostus Metallien talteenottoon tulevan liuoksen kokonaisvirtaama kahdelle saostuslinjalle on 1 200 m3/h. Kuparin poistovaiheessa lämpötila on 40 50 ºC. Kupari saostetaan käyttäen rikkivetykaasua (H2S, reaktorirakennus lay-out 630). Rikkivety luokitellaan myrkylliseksi sekä palo- ja räjähdysvaaralliseksi kaasuksi. Reaktiota ohjataan säätämällä kuparin ja rikkivedyn moolisuhdetta. Reagoimaton rikkivety otetaan hallitusti talteen ja käytetään prosessin myöhemmissä vaiheissa hyödyksi. Rikkivedyn hyötysuhde on käytännössä lähes 100 %. Kaikki rikkivetyreaktorit asennetaan samaan EX-luokiteltuun tilaan, jossa ei ole muita toimintoja. Saostettu kupari erotetaan liuoksesta sakeuttimella, suodatetaan ja pestään vedellä. Lisää emäliuosta poistetaan tuotteesta nauhasuodattimella. Osa sakeuttimen alitteesta palautetaan takaisin saostukseen sakan laatua parantamaan. Sakeutukseen käytetään kahta sakeutinta, joiden halkaisijat ovat noin 30 m. Sakeuttimet sijoitetaan ulos saostusosaston viereen. Suodatukseen tarvitaan 2 kpl nauhasuodattimia sekä lisäpuristin. Nämä laitteet sijoitetaan sisätiloihin (lay-out 650). Kuparisulfidituotteen tuotantomäärä 4 130 kg/h eli 34 700 t/a. Vaihe 2: ZnS saostus Kuparin talteenoton jälkeen liuoksesta poistetaan sinkki. Saostus on hyvin samanlainen kuin kuparin saostus. Myös sinkin poistoa ohjataan moolisuhteen säädöllä. Reaktorit ovat samassa tilassa kuin kuparin saostusreaktorit. Saostettu sinkkisulfidi erotetaan liuoksesta sakeuttimissa, josta liuos jatkaa ylivuotona esineutralointivaiheeseen. Sakeuttimet (halkaisija 30 m) sijoitetaan ulos. Osa alitteesta palautetaan takaisin saostukseen parantamaan saostusta ja pääosa menee