Päätös Etelä-Suomi Nro 53/2011/1 Dnro ESAVI/488/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.7.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee puhtaiden maa- ja kiviainesten läjitystoimintaa ja toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta, Espoo LUVAN HAKIJA Espoon kaupunki, Tekninen keskus PL 41 02070 Espoo Yritys- ja yhteisötunnus: 0101263-6 TOIMINTA JA SIJAINTI Hakemus koskee Espoon kaupungin Takapellon maankaatopaikan toimintaa, joka sijaitsee Espoon kaupungin Espoonkartanon kylässä kiinteistöillä 49-408-1-53 Svartbäck 49-408-1-415 Kartanonmetsä 49-408-1-392 Metsäpalsta 49-408-1-328 Kyytsönen 49-408-1-335 Jersinmäki Kiinteistön Jersinmäki RN:o 1:335 omistaa Rudus Oy. Muut kiinteistöt ovat Espoon kaupungin omistuksessa. Rudus Oy on valtakirjallaan 19.2.2010 suostunut siihen, että Espoon kaupungin Tekninen keskus hakee nimissään ympäristöluvan Takapellon maankaatopaikalle. Alueelle loppusijoitetaan puhtaita maa- ja kiviaineksia enimmillään 1 500 000 m 3 vuodessa, yhteensä noin 18,8 milj. m 3. Alueella haketetaan Espoon kaupungin työmailta koottuja kantoja 1 3 kertaa vuodessa noin 1 2 viikon ajan kerrallaan. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
Lupaa haetaan toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. (Ympäristönsuojelulaki 101 ) 2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 20.4.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 2 momentti kohta 4) Ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentti kohta 13 f) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 1 momentti kohta 13 d) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ympäristölupa No YS 1725, 18.12.2002 (Dnro UUS- 2002-Y-74-111) Espoon kaupungin teknisen keskuksen Kulmakorven maankaatopaikan toimintaan, joka käsittää Kalliosuon, Takapellon ja Kulmakorven täyttöalueet. Päätös mahdollistaa Takapellon alueen pintalouhinnan tasoon +48 +53 m maapohjan tasaamiseksi. Vaasan hallintooikeus muutti päätöksellään No 04/0558/1, 22.12.2004 em. ympäristöluvan lupamääräyksiä 6, 9, 14 ja 17 ja myönsi toiminnan aloittamisluvan. Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnan myöntämä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 128 :n mukainen maisematyölupa 15.10.2008 3 Espoon kaupungin teknisen keskukselle Espoonkartanon kylään osille kiinteistöjä RN:ot 1:415, 1:392 ja 1:53 puiden kaatoa ja louhinnan aloittamista varten. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi 30.11.2009 em. päätöksestä tehdyn valituksen. Luvasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Toiminnalle ei ole myönnetty aloituslupaa ennen luvan lainvoimaisuutta. Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnan myöntämä maaaineslain (555/1981) mukainen lupa 5.5.2010 3 Espoon kaupungin teknisen keskukselle maa-ainesten ottamiseen Espoonkartanon kylään osille kiinteistöjä RN:ot 1:53, 1:392 ja 1:415. Luvasta on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnan myöntämä maaaineslain mukainen lupa 28.5.2008 14 Rudus Oy:lle maa- ja kiviainesten
ottamiseen Espoonkartanon kylään kiinteistölle RN:o 1:335. Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään 14.8.2008 hylännyt em. päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta ja päätöksellään 24.3.2009 hylännyt em. päätöksen kumoamista koskevat valitukset. Korkein hallintooikeus on 15.9.2010 päätöksellään taltionumero 2212 hylännyt em. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksistä tehdyt valitukset. Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa No YS 1695, 30.12.2009 Rudus Oy:lle kallion louhintaan ja louheen murskaukseen sekä ylijäämälouheen vastaanottoon ja murskaukseen Kulmakorpeen. Lupaan sisältyy Takapellon alueen louhinta ja murskaus. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 11/0135/3, 29.3.2011 muuttanut em. ympäristöluvan lupamääräyksiä 1, 5, 12 ja 30. Ympäristölupa korvasi Espoon kaupungin ympäristölautakunnan Jersinmäen kiinteistölle kallion louhintaan ja kiviaineksen murskaukseen aiemmin 16.11.2005 Lohja Rudus Oy Ab:lle myöntämän ympäristöluvan 7. Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa No YS 477, 14.6.2000 Jersanmäki Oy:lle maa- ja kalliomassojen läjittämiseen Jersanmäen maankaatopaikalle kiinteistölle Jersinmäki RN:o 1:335. Päätöksen määräyksiä on osittain muutettu Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksellä No YS 1028, 10.9.2003. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 14, 8.1.2004 Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmasta. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 357, 8.1.2007 Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaa koskevan päätöksen No YS 14, 8.1.2004 muuttamisesta. 3 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminta sijoittuu Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) EY-alueelle, eli erityisalueelle, jonka käyttö on tarkoitus määrittää yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan 17.12.2008 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 22.6.2010. Vaihemaakuntakaavassa Takapellon alue on merkitty alueeksi, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Kaavamääräyksen mukaan alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota kiviainesten ottoedellytysten säilymiseen. EJ3-kohdemerkinnällä alue on varattu ylilouheen ja puhtaiden ylijäämämaiden käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoitukseen sekä mr-kohdemerkinnällä maakunnallisesti merkittäväksi moottoriurheiluradaksi. Lainvoimaisessa Espoon pohjoisosien yleiskaavassa Takapellon alue on merkitty EK-alueeksi (kaatopaikka-alue) sekä länsi-/lounaisosiltaan osittain EM-alueeksi (moottorirata-alue). Espoon kaupungin tekninen keskus on
lähettänyt Espoon kaavoitusviranomaisille elokuussa 2008 kirjeen kaavamuutostarpeesta, jotta louhintaa ja läjitystä voidaan suorittaa laajemmassa mittakaavassa myös EM-alueella. Espoon kaavoitusviranomainen on vastauksessaan 13.4.2011, 5201/502/2008 todennut, ettei Teknisen keskuksen hakemus osayleiskaavan laatimiseksi Kulmakorven alueelle anna aihetta toimenpiteisiin. Pohjoisosien yleiskaavan EM- ja EK -aluevaraukset sallivat vaihemaakuntakaavan mukaiset toiminnat ja yleiskaavaa mahdollisesti muutettaessa on sekä moottoriurheilutoiminta että ylijäämämassojen sijoittaminen alueelle edelleen mahdollistettava. Maankaatopaikka-alueen koillispuolella on yleiskaavassa virkistysalue (V) sekä Kakarlammen luonnonsuojelualue (SL). Alueen itäpuoli on yleiskaavassa maa- ja metsätalousaluetta (M). Alue rajautuu etelässä Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymään Espoon eteläosien yleiskaavaan, jossa suunnittelualueen eteläpuoleiset alueet on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M). Espoon eteläosien yleiskaava ei ole lainvoimainen. 4 YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Hakemuksessa suunnittelualueeksi nimitetään Kulmakorven vanhan maanläjitysalueen eteläpuolella sijaitsevaa aluetta, josta pieni osa ulottuu vanhaan läjitysalueeseen. Hakemuksessa (Espoo-Takapelto (Kulmakorpi) maankaatopaikan yleissuunnitelma 14.4.2010) on kuvattu Takapellon alueen nykytilaa ja maankaatopaikan toimintaa seuraavasti: Topografia Suunnittelualue on osa laajaa kallioaluetta, jonka vielä koskemattomilla alueilla kasvaa lähinnä talousmetsää. Suunnittelualuetta ympäröivä maasto on suhteellisen tasaista, eikä kaukomaisemassa kauas erottuvia kalliokohoumia esiinny. Alueen topografiassa vuorottelevat matalat kalliomäet ja soistuneet painanteet. Varsinaisella suunnittelualueella maanpinnan taso vaihtelee nykytilassa välillä +75 +39 m siten, että korkeimmillaan maasto on suunnittelualueen koillisosassa ja alavimmillaan alueen kaakkoisosassa. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevalla Kulmakorven vanhalla maanläjitysalueella on ylijäämämaita läjitetty siten, että läjitysalueen korkeustaso on korkeimmillaan tasolla noin +90 m. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsevalla Jersinmäen kiinteistöllä, joka rajoittuu Kulmakorven vanhaan maanläjitysalueeseen, on aiemmin louhittu tasoon noin +52 m. Jersinmäen alueella on aloitettu syvennyslouhinta kesällä 2008. Maa- ja kallioperä Suunnittelualueen vallitsevilla kallioisilla alueilla maapeitteen paksuus on vähäinen, mutta kalliokohoumien välissä olevissa painanteissa maakerroksia on yleisesti toistakymmentä metriä, suunnittelualueen kaakkoisosassa sekä Takapellon länsipuolella kulkevassa painanteessa, jossa kova pohja
on kairaustutkimuksissa tavattu alimmillaan tasolla noin +31 m, eli noin 20 metrin syvyydessä maanpinnasta. Painanteissa vallitseva maalaji on savi. Pintakerroksena esiintyy turvekerrostumia, etenkin suunnittelualueen länsipuolella. Kulmakorven alueen kallioperä on hyvin homogeenista. Se on pääosin keskikarkeaa mikrokliinigraniittia, jossa esiintyy paikoin granaattipitoista pegmatiittia. Lisäksi alueella esiintyy kiillegneissijuonia. Aluetta luonnehtii heikko loiva-asentoinen länteen kaatuva liuskeisuus ja vaakakerroksellisuus. Kallio on yleisesti ottaen suhteellisen ehjärakenteista. Graniitin raekoko vaihtelee epäsäännöllisesti hienorakeisesta keskirakeiseen ja karkearakeiseenkin. Suunnittelualueen läpi kulkee luoteis-kaakkoissuuntainen ruhjepainanne. Toinen ruhje kulkee suunnittelualueen kaakkoispuolella lounais-koillissuuntaisesti. Ruhjealueet jätetään louhintatoiminnan ulkopuolelle. Luonnonolot ja suojelualueet Suunnittelualue sijaitsee eteläboreaalisella vyöhykkeellä ja kuuluu siinä edelleen lounaismaahan eli vuokkovyöhykkeeseen, jolle ominaisia ovat mustikka- ja käenkaali-mustikkatyypin metsiköt. Lakialueet ovat rannikkoalueen metsille tyypillisiä männiköitä, joilla kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuus on karua kanerva- ja jäkälätyyppiä ja puusto männikköä. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat vähälukuiset luonnontilaiset suot ovat pienialaisia isovarpu- ja kangasrämeitä ja valtaosa alueen soista on kuivunut muuttumiksi ja turvekankaiksi. Suunnittelualueen metsä on intensiivisin hakkuin käsiteltyä talousmetsää, eikä alueen metsissä juurikaan ole maa- tai pystylahopuuta. Valtaosa alueen metsistä on nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Uudistuskypsiä metsiä on niukasti. Suunnittelualueella on karuille metsätyypeille ominainen eläinlajisto. Tehtyjen luontoselvitysten ja Suomen ympäristökeskukselta saatujen tietojen mukaan suunnitellulla läjitysalueella ei ole uhanalaisten eliölajien esiintymiä. Espoon kaupungin vuonna 2003 laatiman perinneympäristöselvityksen mukaan suunnittelualueen kaakkoisosassa sijaitseva Svartbäckträsketin niittyalue on luokiteltu merkittäväksi perinneympäristöksi, jossa esiintyy myös suojeltu kirjoverkkoperhonen, joka on luontodirektiivin liitteen IV (a) laji. Luonnonsuojelulainsäädännössä luontodirektiivin säädökset on sisällytetty 49 :ään, jossa on todettu, että luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Suunniteltu läjitystoiminta ei ulotu perinneympäristöksi luokitellulle alueelle, eikä kirjoverkkoperhosen esiintymisalueelle. Pintavedet Suunnittelualueen läpi kulkee Kulmakorvenpuro, joka kerää vetensä suunnittelualueelta ja sen pohjoispuolella olevalta alueelta. Koko suunnittelu- 5
alue sijaitsee Kulmakorvenpuron valuma-alueella. Kulmakorvenpuro yhtyy suunnittelualueen kaakkoispuolella Gumbölenjokeen, joka virtaa Kvarnträsketin ja Dämmanin läpi. Gumbölenjoki yhtyy Mankinjokeen Kauklahden kohdalla. Mankinjoki yhtyy Espoonlahteen Fiskarsinmäen kohdalla noin kolme kilometriä Mankinjoen ja Gumbölenjoen yhtymiskohdasta. Suunnittelualueen koillispuolella, lähimmillään noin 350 metrin etäisyydellä sijaitsee Kakarlampi. Lammen vesisyvyys on hieman yli metri ja vesi on laadultaan tyypillistä soisen metsälammen ruskeaa, hapanta ja humuspitoista vettä. Lammen pohja on tutkimusten mukaan tiivistä savea. Kakarlammen pinta sijaitsee tasolla noin +58 m merenpinnasta. Lammen vedenpinnan tasoa seurataan automaattisella mittauksella Jersinmäen alueella tehtävien louhintojen lupaehtojen mukaisesti. Seurannan mukaan Jersinmäen alueella tehty syvennyslouhinta ei ole vaikuttanut lammen vedenpinnan korkeuteen. Vuonna 2007 tehdyissä mittauksissa Gumbölenjokeen laskevan Kulmakorvenpuron veden sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus ja sulfaattipitoisuus olivat alhaisia. Jersinmäen kalliolouhinta-alueen vaikutus näkyi ojassa veden typpipitoisuuksien kasvuna. Ennen Gumbölenjokea puron vesi on vedenlaatuseurannan mukaan ollut kuormitettua, mutta sekoittuessaan Gumbölenjoen suureen virtaamaan, vedessä ei ole havaittu enää erityisiä louhinnasta johtuvia vaikutuksia. Pohjavedet Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Nupuri 0104907 (I lk.), sijaitsee noin 1,4 kilometriä suunnittelualueesta itään. Suunnittelualueen maapeitteet ovat pääsääntöisesti hyvin ohuita ja varsinaista maapohjavettä esiintyy kalliokynnysten väliin jäävillä peitteisillä alueilla. Alueen pohjavesien yleinen päävirtaussuunta on pohjoisesta etelään. Paikallisesti pohjavesien virtaus suuntautuu kalliopainanteisiin. Merkittävä osa alueen pohjavedestä esiintyy ns. kalliopohjavetenä, joka virtaa kallioperän raoissa. Kalliopohjaveden pinnankorkeudet vaihtelevat alueella keskimäärin välillä +39 +63 m meren pinnan yläpuolella. Kalliopohjaveden päävirtaussuunta on alueella pohjoisesta etelään. Virtausta ohjaavat alueella sijaitsevat kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeet, joissa kalliopohjaveden virtausedellytykset ovat paremmat. Lähialueen asukkaat saavat talousvetensä omista talousvesikaivoistaan. Kaivot on selvitetty ja 20 kaivosta on otettu vesinäytteet YVA-menettelyn aikana. Liikenne Liikenteen pääreitti suunnittelualueelle kulkee Turunväylän moottoritietä Histan eritasoliittymän kautta Nupurintietä (maantie 110) ja Kulmakorventietä pitkin. Suunnittelualueelta on Turunväylälle etäisyyttä noin kilometri. Keskimääräinen liikennemäärä Turunväylällä Histan liittymän kohdalla arkisin päiväsaikaan on noin 40 500 43 000 ajoneuvoa. Alueen nykyisistä 6
toiminnoista johtuen raskaan liikenteen osuus Nupurintiellä on suuri. Nupurintien varressa ei ole Histan eritasoliittymän ja Ämmässuontien välillä asutusta, mutta tiellä kulkee jonkin verran kevyttä liikennettä. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Maankaatopaikan kiinteistöillä on yhteensä 16 rajanaapuria, joista osa sijaitsee kaukana kiinteistöjen suuren pinta-alan takia. Lähimmät asuintalot sijaitsevat alueen koillis- ja itä-puolella, noin 400 metrin etäisyydellä maankaatopaikan rajasta Mustanpurontien varrella. Kolmperän asuinalueelle luoteessa on etäisyyttä yli 2 kilometriä. Lounaassa lähin asutus on noin 1,3 km:n etäisyydellä ja etelässä (Forsbackantie) noin 800 metrin etäisyydellä. Alueen kaakkoispuolella (Notkoniityntie) lähin asuintalo on noin 600 metrin etäisyydellä. 7 MAANKAATOPAIKAN TOIMINTA Yleiskuvaus alueesta Suunniteltu toiminta Suunnittelualue sijaitsee Espoon kaupungissa, Espoonkartanon kylässä, Takapellon alueella. Ämmässuon kaatopaikka sijaitsee lähimmillään noin 800 metrin etäisyydellä suunnittelualueen länsipuolella. Suunnittelualue sijaitsee pääasiassa Kulmakorven vanhan maanläjitysalueen eteläpuolella, pieni osa suunnittelualueesta ulottuu vanhaan maanläjitysalueeseen. Kalliosuon nykyisin käytössä oleva maanläjitysalue sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä. Takapellon alue on osa Kulmakorven aluetta. Kulmakorven alue on ollut maanläjityskäytössä 1980-luvulta lähtien ja läjitystoimintaa on suunniteltu jatkettavan vielä vuosikymmeniä eteenpäin. Nykyisen Kalliosuon täyttöalueen on arvioitu täyttyvän vuoteen 2012 mennessä, jonka jälkeen läjitystoiminta on tarkoitus siirtää Takapellon alueelle. Läjitystilavuuden kasvattamiseksi on suunniteltu, että Takapellon aluetta syvennetään louhimalla. Espoon kaupunki on tehnyt Rudus Oy:n kanssa sopimuksen Takapellon kiviaineksen louhinnasta. Kulmakorven alueelle suunnitelluista louhinta- ja läjitystoiminnoista on tehty YVA-menettely. Koko Kulmakorven hankealue (YVA-menettelyn kohteena ollut alue) on pinta-alaltaan 207 ha. Takapellon suunnittelualueen pinta-ala on noin 63 ha (mukaan lukien Jersinmäen alue). Läjitystoiminta tapahtuu yhtä aikaisesti suunnittelualueella tapahtuvan louhinnan kanssa. Likimain puolet suunnitellun maankaatopaikan läjitystilavuudesta sijaitsee luonnontilaisen maanpinnan alapuolella. Läjitettävä materiaali on puhdasta maa-ainesta. Yli puolet massoista on savea, noin 25 % pintamaata ja loput liejusavea, moreenia ja louhetta.
Kulmakorven alueelle läjitettyjen massojen laatujakauma on pysynyt kaksi viime vuotta melko samankaltaisena. Vuoteen 2007 verrattuna vuosien 2008 ja 2009 laatujakaumassa saven osuus on selkeästi kasvanut ja louheen pienentynyt. 8 Takapellon suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 63 ha. Svartbäckträsketin niitty rajaa läjitykseen käytettävät alueet pohjoiseen osaan, jonka pinta-ala on noin 40 ha ja eteläiseen osaan, jonka pinta-ala noin 9 ha. Pohjoisen osan pinta-alasta noin 8,5 ha kuuluu Jersinmäen alueeseen. Täyttömäen suunnitelman mukainen kokonaistäyttötilavuus on 18,8 milj. m 3, joka riittää mitoitusperusteena käytetyllä 800 000 m 3 :n keskimääräisellä vuotuisella läjitysmäärällä noin 24 vuodeksi. Pohjoisen osan suunnitelman mukainen kokonaistäyttötilavuus on noin 16,2 milj. m 3, josta 7,6 milj. m 3 on luonnontilaisen maanpinnan alapuolella ja 8,6 milj. m 3 on luonnontilaisen maanpinnan yläpuolella. Eteläisen osan suunnitelman mukainen kokonaistäyttötilavuus on noin 2,6 milj. m 3, josta 2,1 milj. m 3 on luonnontilaisen maanpinnan alapuolella ja 0,5 milj. m 3 on luonnontilaisen maanpinnan yläpuolella. Maankaatopaikan reunoilla on 10 30 m leveä suoja-alue, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka puustoa hoidetaan tehokkaan näkösuojan ylläpitämiseksi. Vuosittain vastaanotettavien maamassojen määrä on keskimäärin 3 200 m 3 /arkipäivä. Keskimääräistä kuormakokoa (10 m 3 ) käyttäen tämä tarkoittaa noin 320 maakuormaa arkipäivää kohti. Käytännössä päivittäinen liikennemäärä voi vaihdella paljonkin riippuen kulloinkin käynnissä olevien rakennuskohteiden määrästä ja laadusta. Täyttömäen rakenne Alueelle louhittavat kalliokaivannot täytetään läjitysmassoilla. Louhinta on kuvattu Takapellon maa-ainesten ottosuunnitelmassa (Ramboll Finland Oy, 3.6.2009). Läjityksen edistyessä täyttömäki nousee nykyisen maanpinnan yläpuolelle. Osalla alueesta täyttömäen reunat ulottuvat louhittavan kaivannon ulkopuolelle ja osalla alueesta täyttömäen reunat sijaitsevat louhittavan kaivannon reunojen sisäpuolella. Maankaatopaikan reunoille tehdään ympärystiet, jotka toimivat samalla täyttömäen juuripenkereenä. Louhittavan kaivannon ulkopuolisten pehmeikköjen kohdalla ympärystien alle tehdään massanvaihto puhtaalla kitkamaalla. Ympärysteitä rakennetaan alueelle noin 3 500 m. Huonosti kantavat ylijäämämaat (savi, siltti yms.) sijoitetaan louheesta ja kantavista maamassoista (moreenia tai vastaavaa) tehtyjen ns. tukipenkereiden väliin, jotka toimivat läjitysalueen tukirakenteina. Läjitys tehdään 3 5 metrin kerroksina. Kerrokset peitetään noin 1 metrin kerroksella kitkamaita, jonka jälkeen rakennetaan uudet tukipenkereet savi- ym. maiden läjitystä varten.
Läjityssuunnitelma Maankaatopaikan tukirakenteisiin tarvittavaa louhetta ja kantavia kitkamaita sisältäviä ylijäämämaita ei tuoda alueelle tarpeeksi. Tukirakenteisiin tarvittava louhe otetaan Takapellon alueelta louhittavasta kiviaineksesta. Läjittäminen aloitetaan Takapellon alueen pohjoispuolella sijaitsevan Jersinmäen alueelta. Koska läjitystoiminta tapahtuu yhtä aikaa alueen louhintatoiminnan kanssa, on läjityksen edettävä louhinnan etenemissuunnan mukaisesti pohjoisesta etelään. Täyttömäen läjitys tapahtuu vaiheittain, kunkin vaiheen reunan paikka määräytyy louhinnan mukaan. Louhintatoiminnan ja täyttötoiminnan välille jätetään turvaväli. Täyttö tapahtuu aluksi louhitun kalliokaivannon pohjalle. Louhinnan edetessä läjitykseen käytettävissä olevan täyttöalueen reunaa voidaan siirtää etelää kohti, jolloin läjitysalueen pinta-ala kasvaa ja täyttömäki nousee kalliokaivannosta nykyisen maanpinnan yläpuolelle nojaten pohjoisella reunallaan Kulmakorven vanhaan täyttömäkeen. Louhinnan edettyä riittävän pitkälle etelään voidaan täyttö nostaa Takapellon pohjoispäässä rajoitetulla alueella lopulliseen korkeuteensa. Louhinnan siirryttyä maa-ainesten ottosuunnitelman mukaiseen louhintavaiheeseen VI on louhintavaiheiden I V mukainen kaivanto kokonaan läjittäjän käytettävissä. Arvioitujen aikataulujen mukaan louhintavaiheen VI kaivanto on toteutettu ennen kuin vaiheiden I V muodostama kaivanto on täytetty ja sen kohdalle tuleva luonnontilaisen maanpinnan yläpuolinen osuus Takapellon täyttömäestä on rakennettu. Osa läjityksestä tehdään suoraan luonnontilaiselle maapohjalle. Painumien suuruus riippuu tällöin pääasiassa alueilla olevista luonnontilaisista maakerroksista. Liejukerros syrjäytyy tai sekoittuu läjitettäviin massoihin yleensä lähes täydellisesti läjityksen aikana eikä näin ollen merkittävää painumaa jää tapahtuvaksi myöhemmin. Alueella oleva turve on hyvin vesipitoista (w = 400...1200 %). Turpeen oletetaan liejun tavoin sekoittuvan läjitettäviin massoihin. Savikerroksen painuman suuruus sekä painuma-aika riippuvat kerrospaksuuden lisäksi saven ominaisuuksista. Kokonaispainuma saattaa olla muutamia kymmeniä prosentteja kerrospaksuudesta. Painuma-aika voi olla vuosia, mutta ottaen huomioon alueen käyttö, ei tällä ole juurikaan merkitystä. Takapellon täyttömäen vakavuutta on tarkasteltu erillisessä raportissa (hakemuksen liite 6: Takapellon täyttömäen tukirangan mitoitus, Ramboll Finland Oy, 8.4.2010). Täyttömäen tukiranka on mitoitettu siten, että varmuusluku sortumista vastaan on työn aikana F=1,5 ja lopputilanteessa F=1,8. Tarkasteluissa todettiin, että tukirankojen väliin tehtävien täyttösolujen on oltava mitoiltaan pääsääntöisesti korkeintaan n. 50 m x 105 m. 9
Vesien hallinta Kantojen haketus Huokosvedenpaineen kehitystä täytössä tarkkaillaan jatkuvasti huokospaineantureilla muutamassa edustavassa pisteessä. Täytössä vallitsevaa tilannetta verrataan laskelmilla mallinnettuun huokosvedenpaineeseen. Mikäli täyttömäestä havaittu huokosvedenpaine kasvaa laskelmien huokosvedenpainetta suuremmaksi, tarkistetaan täytön vakavuus ja tehdään tarvittavat toimenpiteet (esim. täyttönopeuden hidastaminen). Maapohjan ja läjitettyjen massojen mahdollisia liikkeitä tarkkaillaan säännöllisesti. Liikkeitä havaittaessa läjitys ko. osa-alueella keskeytetään välittömästi ja ryhdytään tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin. Täyttötoiminnan alkaessa louhinta on edennyt Takapellon alueella selvästi Jersinmäen alueen eteläpuolelle. Kalliokaivannon pohjalle rakennetaan maa-ainesten ottosuunnitelman mukaisesti selkeytysaltaita louhinnan edetessä. Täytön lävitse suotautuvat vedet, sekä täytön louhokseen päättyvää luiskaa pitkin valuvat vedet kerätään louhoksen pohjalle rakennettaviin selkeytysaltaisiin, joista vedet pumpataan ja ohjataan rakennettavaa putkea pitkin Peringinojan valuma-alueelle suunnittelualueen kaakkoispuolelle. Kun täyttö etenee viimeisen louhintavaiheiden I V muodostaman kaivannon selkeytysaltaan kohdalle, rakennetaan lopullinen selkeytysallas Svartbäckträsketin niityn pohjoispuolelle. Kaivantoon rakennetaan pumppaamo, jolla nostetaan louhokseen tulevat vedet tähän altaaseen. Pumppaamoa käytetään kunnes täyttömäen korkeus selkeytysaltaan vierellä on luonnollisen maanpinnan yläpuolella, jolloin suotovedet voidaan painovoimaisesti johtaa salaojina toimivien tukipenkereiden läpi altaaseen. Kun louhintavaiheen VI muodostamaa kaivantoa aletaan täyttää, rakennetaan myös tähän kaivantoon pumppaamo, jolla nostetaan louhokseen tulevat vedet lopulliseen selkeytysaltaaseen. Täytön noustua luonnollisen maanpinnan yläpuolelle voidaan suotovedet johtaa painovoimaisesti tukipenkereiden läpi altaaseen. Lopullisesta selkeytysaltaasta vesi pumpataan putkea pitkin Peringinojan valuma-alueelle. Lopullisen selkeytysaltaan tilavuuden mitoituslaskelma esitetään lupaviranomaiselle ennen täyttötoiminnan aloittamista. Ulkopuolisten vesien pääsy Takapellon alueelle estetään niskaojien avulla. Espoon kaupungin omilta työmailta tulevat kannot kerätään maankaatopaikan alueelle. Kantoja haketetaan 1 3 kertaa vuodessa. Syntynyt hake viedään pois maankaatopaikan alueelta hyödynnettäväksi bioenergiana. Yhden haketuskerran kesto on 1 2 viikkoa. Haketta arvioidaan syntyvän 2 000 3 000 m 3 vuodessa. Haketuksesta ei aiheudu täyttö- ja maa-ainesten ottotoimintaan verrattuna merkittävää pölyämistä tai melua. Haketus suori- 10
Tekninen huolto Liikennöinti tetaan paikalle tuotavalla liikutettavalla kalustolla maankaatopaikan normaalina aukioloaikana. Maankaatopaikan vastaanottoalue perustetaan suunnittelualueen luoteiskulmaan nykyisen Rudus Oy:n varastokentän kohdalle. Vastaanottoalueelle sijoitetaan toimisto- ja sosiaalitilat. Vastaanottoalue kestopäällystetään ja valaistaan. Alueella säilytetään työkoneita sekä varastoidaan poltto- ja voiteluaineita, jotka sijoitetaan lukittaviin, suojakuorella tai katoksellisella suoja-altaalla varustettuihin säiliöihin, joissa on kiinteät pumput sekä ylitäytönestin. Tankkauspaikat suojataan esimerkiksi tiiviillä kalvolla sekä ko. paikoille varataan imeytysturvetta. Alueelle järjestetään kiinteä sähkönsyöttö. Vastaanottoalueita ei liitetä vesi- eikä viemäriverkostoon. Alueella syntyvät jätevedet ja käymäläjätteet kerätään säiliöön. Kulkuyhteys alueille järjestetään Kulmakorven vanhan maankaatopaikan kautta. Takapellon alueelle johtava tie levennetään 12 m leveäksi Kalliosuon maankaatopaikan risteyksestä eteenpäin ja kestopäällystetään. Maankaatopaikalle järjestetään tarvittavat vastaanottoalueet ajo- ja liikennejärjestelyineen. Paras käyttökelpoinen tekniikka Maankaatopaikalla keskeisiä ylijäämämaiden sijoittamisen ja ympäristösuojelun rakenteita ovat vastaanottoalue, läjitysalueen rakenteet, maankaatopaikkavesien käsittely ja johtaminen, kaatopaikan viimeistelyrakenteet ja infrastruktuuri. Alueen hoitoon, kunnossapitoon ja tarkkailuun liittyviä keskeisiä osa alueita ovat käyttötarkkailu, valvonta- ja tarkkailujärjestelmät ja riskitilanteet ja niihin varautuminen. Hakemuksen mukaan maankaatopaikalla noudatetaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua parasta käyttökelpoista tekniikkaa seuraavin perusteluin: ylijäämämaiden vastaanottoalue on asianmukainen: vastaanottoalue on kestopäällystetty ja valaistu maankaatopaikka on tarpeellisilta osin aidattu ja valaistu alueille tulevat tiet ovat kestopäällystettyjä maankaatopaikka täytetään suunnitelmallisesti; täytössä otetaan huomioon vakavuus sekä sisäisiä että ulkoisia murtumia vastaan vesien käsittely- ja johtamismenetelmä on yleisesti käytetty ja käyttöön hyväksytty poltto- ja voitelunesteet on varastoitu turvallisesti, tankkauspaikat ja huolto-alue on päällystetty tai tiivistetty, imeytysturvetta on varattu maankaatopaikka maisemoidaan asianmukaisesti 11
maamassat otetaan alueelle valvotusti ja niiden laatua tarkkaillaan myös kuormien purkuvaiheessa. Alueelle sopimattomat maamassat ajatetaan välittömästi pois alueelta maankaatopaikan suotovedet johdetaan pois Gumbölen ja Dämmanin valuma-alueelta. 12 YMPÄRISTÖKUORMITUS, YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN Pintavedet Maankaatopaikalta suotautuvan veden merkittävin ominaisuus on kiintoainespitoisuus. Valumavesien vesistöön johtamisesta aiheutuva vaikutus ilmenee vastaanottavan vesistön veden samentumisena. Vesien käsittely selkeytysaltaissa tulee kuitenkin vähentämään merkittävästi kiintoainepäästöjä. Kalliokaivantoihin valuvat ja satavat vedet sekä läjitetyn maa-aineksen suotovedet kerätään selkeytysaltaisiin, joista ne ohjataan rakennettavaa putkea pitkin Peringinojan valuma-alueelle suunnittelualueen kaakkoispuolelle. Suunnitellun täyttömäen lopullisia ulkoluiskia pitkin kulkevat puhtaat valumavedet kerätään ympärystien ja täyttömäen väliseen ojaan, josta ne johdetaan suunnittelualueen ympäristön ojiin luonnolliselle Gumbölenjoen valuma-alueelle. Suunnittelualueelle tulevien vesien jakautuminen selkeytysaltaiden kautta Peringinojan valuma-alueelle johdettaviin vesiin ja suunnittelualuetta ympäröiviin ojiin johdettaviin vesiin vaihtelee täyttö- ja louhintatoiminnan edetessä. Mikäli kaikki kalliokaivantoihin kerääntyvä vesi johdettaisiin Peringinojaan, pienenisi Gumbölenjoen ja Dämmanin vesilaitoksen valuma-alue arviolta 53 ha. Käyttämällä valuman vuosikeskiarvona 350 mm/a saadaan keskimääräiseksi valumavesivirtaamaksi tämän kokoiselta alueelta 6 l/s. Dämmanin kohdalla valuma-alueen pinta-ala on noin 75 km 2, joten valumaalueen suhteellinen pienentyminen olisi 0,7 %. Näin vähäisellä valumaalueen pienentymisellä ei käytännössä olisi vaikutusta joen virtaamaan tai joen vesiluontoon. Johdettaessa vedet pois nykyisistä Gumbölenjokeen päätyvistä puroista, niiden virtaamat pienentyisivät valuma-alueiden pienentymisen suhteessa, mikä muuttaisi purojen luonnonoloja pienempien purojen tyyppiseksi. Purojen ajoittaisen kuivumisen mahdollisuus kasvaisi pienille puroille ominaisesti. Edellä kuvatun laajuista muutosta valuma-alueissa ei kuitenkaan tapahdu. Suurin muutos valuma-alueissa tapahtuu täyttötoiminnan ollessa alkuvaiheessa, jolloin suuri osa vesistä kerääntyy louhittuun kalliokaivantoon. Täyttömäen noustessa kaivannosta suunnittelualuetta ympäröivää maanpintaa korkeammalle alkavat suunnittelualueen puhtaat pintavedet virrata luonnolliselle Gumbölenjoen ja Dämmanin valuma-alueelle. Täyttömäen ulkoluiskien valmistuessa pohjoisesta etelään täytön edistyessä lisääntyy luiskia pitkin valuvan veden määrä edelleen ja selkeytysaltaiden kautta Peringinojaan johdettavan suotoveden ja louhokseen tulevan veden osuus pienenee. Kun kalliokaivannot on täytetty ylijäämämaalla, johdetaan Perin-
Maaperä ja pohjavedet ginojaan ainoastaan täyttömäen suotovedet. Puhtaat pintavaluntavedet kulkeutuvat ojia pitkin luonnolliselle Gumbölenjoen ja Dämmanin valumaalueelle. Peringinojaan johdettavat vedet voivat lisätä Peringinojan samentumista. Samennuksen vaikutus ja määrä riippuvat maankaatopaikalta lähtevän veden käsittelyn (selkeytysaltaan) tehosta ja ympäristöstä tulevasta kiintoaineen ja sameuden taustakuormituksesta. Peringinoja purkaa Mankinjokeen, jonka valuma-alueen pinta-ala on Peringinojan yhtymäkohdassa noin 78 km 2, joten alueelta (pinta-ala 0,53 km 2 ) tulevat vedet laimentuvat tehokkaasti. Ojan vesi ei vaikuta merkittävästi jokiveden sameuteen. Maankaatopaikalla ei ole vaikutusta Loojärven ja Mankinjoen virkistyskäyttöön. Läjityksestä pohjaveteen kohdistuvat mahdolliset vaikutukset aiheutuvat ainoastaan suoto- ja valumavesien mukana maaperän ja kallioperän kautta pohjaveteen kulkeutuvasta humuksesta ja kiintoaineksesta. Läjitystoiminta sijoittuu lähes kokonaan louhitulle kalliopohjalle. Louhittavalla alueella kallio on yleisesti ottaen suhteellisen ehjärakenteista. Pohjaveden alenemien minimoimiseksi alueen ruhjeet on jätetty louhinnan ulkopuolelle. Louhintatyöstä voi aiheutua kallion rakojen avautumista ja kallion pintaosan lohkaroitumista ja sen seurauksena paikallisia muutoksia kallioperän vedenläpäisevyysominaisuuksiin. Täyttömäen huokosvedellä on yhteys kalliopohjaveteen. Kalliokaivantojen selkeytysaltaiden ollessa käytössä täyttömäen vedet kulkevat tukipenkereiden kautta selkeytysaltaisiin, eikä täyttöön pääse muodostumaan yhtenäistä pohjavedenpintaa. Vastaava tilanne jatkuu siihen saakka kunnes suotovesiä aletaan johtaa painovoimaisesti tukipenkereistä lopulliseen selkeytysaltaaseen. Tällöin täyttöön muodostuu yhtenäinen pohjaveden pinta hieman täyttömäen ympäristön pohjaveden pintaa korkeammalle. Läjitettävän materiaalin keskimääräiseksi vedenläpäisevyydeksi on arvioitu 1,5x 10-8 m/s (Takapellon täyttömäen tukirangan mitoitus, Ramboll Finland Oy, 8.4.2010), pois lukien louheesta rakennetut tukipenkereet, joiden vedenläpäisevyydeksi voidaan arvioida 1x10-4 1x10-5 m/s. Tukipenkereet toimivat tehokkaina salaojina, mutta täytössä liikkuvan veden määrä määräytyy täyttömateriaalin vedenläpäisevyyden mukaan. Koska täyttömäen vedet pääsevät purkautumaan selkeytysaltaaseen, ei täytön pohjaveden ja ympäristön pohjaveden välille synny suurta gradienttia, joten täytöstä kallioperään liikkuvat vesimäärät pysyvät vähäisinä. Kallioperän heikosta veden johtavuudesta johtuen mahdolliset vaikutukset rajautuvat maankaatopaikan läheisyyteen. Alueen eteläpuolella, pintavesien purkureitin varressa sijaitseva Loojärvi rajautuu itäpuolella Järvikylän (0104951, I lk.) tärkeään pohjavesialuee- 13
seen. Loojärven mahdollista hydraulista yhteyttä pohjavesiesiintymään sekä pohjavesialueen vedenhankintamahdollisuuksia on selvitetty alueella v. 1999 2000 suoritetuilla tutkimuksilla. Pohjavesiesiintymän keski- ja itäosissa suoritettujen koepumppausten yhteydessä tehtyjen vedenlaatumääritysten perusteella pohjaveden laatuominaisuudet (mm. erittäin korkea kloridipitoisuus sekä korkea rautapitoisuus) estävät pohjavesiesiintymän käytön vedenhankintaan. Tutkimustulosten perusteella Loojärven vesi ei normaalitilanteessa (mikäli pohjavedenpintaa ei alenneta vedenotolla) suotaudu pohjavesiesiintymään. Mahdollisissa läjitysalueen suoto- ja valumavesien johtamista koskevissa häiriötilanteissa pintavesien mukana Loojärveen kohdistuvalla mahdollisella kuormituksella ei näin ollen ole vaikutusta alueen vedenhankinnalle. Kasvillisuus, eläimistö, kalasto, luonnon monimuotoisuus ja arvokkaat alueet Alueen nykyinen luonnontilainen kasvillisuus tuhoutuu maa-ainesten ottoa varten tehtävän pintamaiden kuorinnan aikana. Reunavaikutusta lukuun ottamatta toiminta ei vaikuta normaalitilanteessa lähellä sijaitsevien muiden alueiden kasvillisuuteen. Täyttötoiminnan jälkeen alue maisemoidaan. Alueen nykyisen luonnontilaisen eläimistön pesimis-, lisääntymis- ja oleskelualueet tuhoutuvat. Direktiivilajien teeren, pyyn, metson ja palokärjen kannat tuhoutuvat paikallisesti. Vaikutus ulottuu myös ympäröiviin alueisiin, koska sopivan elinympäristön pirstoutuminen vähentää kannan elinvoimaa. Eläinyksilöiden määrä vähenee Kulmakorven tuhoutuneen alueen yksilömäärällä. Ympäröiville alueille ei mahdu luonnon sietokyvyn ylittävää kantaa, vaikka yksilöitä siirtyisi hankealueelta lähialueille. Maankaatopaikan suotovedet käsitellään selkeytysaltaissa. Suotovedet laimentuvat Mankinjoen pääuomassa tehokkaasti, joten suotovesien sameus ja kiintoaine eivät aiheuta haittoja kalastolle (esim. sorasta muodostuvien kutualueiden liettyminen tai suvantoalueiden madaltuminen). Maankaatopaikan vaikutus peittyy jokiveden luontaisen laadunvaihtelun alle. Luonnon monimuotoisuus vähenee paikallisesti. Vaikutukset ulottuvat myös ympäröiviin alueisiin, koska alueiden eliöstö toimii vuorovaikutuksessa. Maankaatopaikan aiheuttama reunavaikutus muovaa alueen ympäristön pienilmastoa. Reunavaikutus ulottuu noin 50 100 metrin syvyydelle metsään. Reuna-vaikutuksen seurauksena tapahtuu muutoksia ko. alueen kasvillisuudessa ja eläimistössä. Alueen välittömässä läheisyydessä luontoarvoltaan merkittävin kohde on Kakarlammen luonnonsuojelualue (YSA 012796). Suojeluperusteena on arvokas suo- ja vesiluonto. Suojelualueen nykyinen melutaso on jo yli 45 db. Melutasoa nostavat moottoritien liikenne, Jersinmäen alueen louhinta ja murskaus alueella sekä Espoon Moottorikerho ry:n motocrossrata. Alueen toiminnan aikainen työkoneiden ja liikenteen melu ulottuu Kakarlammen luonnonsuojelualueelle. Ottaen huomioon, että Jersinmäen alueen toimintojen synnyttämä reunavaikutus ulottuu jo nyt Kakarlammen luon- 14
nonsuojelualueelle, hankkeen ei arvioida aiheuttavan suojelualueen luontoarvoihin kohdistuvaa lisähäiriötä nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Alueen kaakkoispuolella noin 1,1 km:n etäisyydellä sijaitsee Kvarnträskinrannan luonnonsuojelualue (YSA 012758). Suojeluperusteena on edistää kosteikkoluonnon ja kauniin maiseman säilymistä. Kvarnträsk kuuluu Gumbölenjoen ja Dämmanin vedenottamon valuma-alueeseen, jota kautta alueen pintavedet purkautuvat luonnontilassa. Maankaatopaikalta tulevat suotovedet tullaan ohjaamaan pois em. valuma-alueelta Mankinjoen valuma-alueelle. Hankkeen ei tällöin arvioida aiheuttavan suojelualueen luontoarvoihin kohdistuvaa häiriötä. Aluetta lähimpänä sijaitseva Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue on Hakjärven lehtokorpi (FI0100040) noin 3 km koilliseen sekä Nuuksio (FI0100040) noin 4,5 km pohjoiseen. Nuuksio on eteläisen Suomen suurin, tärkein ja yhtenäisin läntisen taigaluonnon suojelualue. Maankaatopaikalla ei ole em. alueelle asti ulottuvia haitallisia vaikutuksia, jotka voisivat heikentää Natura-alueiden luonnonarvoa. Maisema, kulttuuriperintö ja virkistyskäyttö Ilmasto ja ilmanlaatu Alueella ei ole kulttuuriympäristöä eikä sillä ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä arvoja. Maisema tulee muuttumaan melkoisesti. Muutokset alkavat maa-ainesten ottoon liittyvällä puuston kaadolla ja pintamaakerroksen poistamisella, joita seuraa pohjoisesta etelään etenevä louhinta. Läjitystoiminta etenee maa-ainesten ottoa seuraten, jolloin kalliokaivannot peittyvät ja tilalle tulevat suuret, jossain määrin keinotekoiset muodot. Läjityksen päätyttyä alue mitä todennäköisimmin metsitetään uudestaan. Metsän luonne muuttuu kallioisuus ja pienipiirteisyys katoavat. Alueen läheisyydessä eteläpuolella on pari pienehköä tietä ja alueelle johtaa myös kaksi polkua. Virkistyskäyttäjän näkökulmasta maiseman arvo heikentyy huomattavasti nykyisestä läjitystoiminnan aikana. Maa-ainesten ottoa edeltävä uusien alueiden raivaaminen ja käyttöönotto saattavat vaikuttaa alueen mikroilmastoon. Puuston poistosta aiheutuu mm. tuulisuuden kasvua. Tuulen ja oksiston suojaavan vaikutuksen poistuttua maanpinnalta tapahtuva haihdunta nopeutuu. Läjitettävät maat ovat tiiviitä. Yhdessä puuston poiston kanssa tämä kasvattaa pintavaluntaa ja vähentää maahan imeytymistä. Toisaalta puuston haihduttava vaikutus pienenee. Em. muutokset vaikuttavat pölyämisriskiä kasvattavasti. Vaikutuksia alueelta valuvien ja suotautuvien vesien määrään ja laatuun on vaikea arvioida. Muutos riippuu paitsi läjitysalueena olevan alueen laajuudesta, myös säätekijöistä Kulmakorven hankealueen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA) pölypäästöjen määrää on arvioitu AP-42-päästökertoimien avulla murskauslaitokselle, kuljetusliikenteelle laitosalueella sekä kiviaineksen käsittelylle (kuormaajien toiminta), olettaen tyypillinen murskauslaitoksen 15
kokoonpano, suunniteltu ottomäärä sekä oletusarvoiset olosuhdetiedot. Yhteensä hiukkaspäästöjä (PM 10 ) arvioidaan syntyvän murskauksesta, kiviaineksen käsittelystä ja laitosalueen liikenteestä ilman pölyn rajoittamistoimenpiteitä noin 120 kiloa päivässä. Läjitystoiminnan aiheuttama pölyn päästövaikutus voidaan arvioida pienemmäksi, koska murskausta ei tapahdu. Pölypäästöjä syntyy jonkin verran kuljetusreittien maasta nostattamasta pölystä sekä maa-aineksen kippauksesta ja levittämisestä. Vastaan otettava maa-aines on pääsääntöisesti kosteaa (maakosteus), jolloin pölyvaikutus esimerkiksi käsittelyn osalta on kalliomursketta pienempi. YVA-selostuksen mukaan maa-ainesten oton ja ylijäämämaiden läjittämisen aiheuttaman pölyämisen vaikutukset ulottuvat korkeintaan noin 500 metrin etäisyydelle murskauslaitoksesta. Murskauksen päätyttyä läjitystoiminnan jatkuessa pölyämisen vaikutussäteeksi on arvioitu 200 metriä Näin ollen lähimmillä asutusalueilla pölyämisen ohje- tai raja-arvot eivät ylity. 16 Melu Läjitystoiminnan melu syntyy kuormien purkamisesta, maansiirrosta ja raskaasta liikenteestä. YVA-menettelyn yhteydessä on tehty melumallinnuksia alueen toiminnoista. Tehtyjen melumallinnusten mukaan toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä ohjearvoja (VNp 993/1992) häiriintyvissä kohteissa. Haju, roskaantuminen ja pieneläimet Käsiteltävät maat ovat puhtaita luonnonmaita, joista ei aiheudu hajuhaittoja. Maankaatopaikka ei juurikaan aiheuta alueen roskaantumista. Alueelle kuljetetaan ja siellä käsitellään puhtaita maamassoja. On kuitenkin mahdollista, että käsittelyyn tuotavissa maamassoissa on mukana jonkin verran rakennusalueilta peräisin olevia roskia (esim. muovi, muu pakkausmateriaali), jotka voivat levitä ympäristöön kuljetusten aikana. Alueelle soveltumattomat kuormat ohjataan Ämmässuon kaatopaikalle. Käsiteltävät maat ovat puhtaita luonnonmaita, eikä niissä ole ravinnoksi kelpaavaa jätettä, joten pieneläinhaittoja ei aiheudu. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Maankaatopaikka on auki arkipäivisin klo 7.00 21.00. Kaatopaikka alueella on aukioloaikoina hoitohenkilökunta. Kuormien tarkastus ja vastaanotto tapahtuvat vastaanottopaikalla, jossa on aukioloaikoina jatkuvasti alueen hoitaja paikalla. Kuormatiedot kirjataan maankaatopaikan käyttöpäiväkirjaan. Kirjanpito käsittää alueelle tulevat ylijäämämaat lajikkeittain (lieju, savi, pintamaat, moreeni, louhe). Lisäksi kuormat tarkastetaan myös läjityspaikalla.
Vastaanotettavan materiaalin laadun tarkistukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Ympäristönäkökohtien lisäksi tämä on erityisen tärkeää, sillä vuonna 1996 voimaan tulleen jäteverolain ja sen muutosten myötä muun kuin puhtaan maa-aineksen vastaanotto johtaa jäteveron maksuvelvollisuuteen ja maankaatopaikan luokituksen muuttumiseen. Maankaatopaikalle sijoitettavan maa-aineksen sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksien on oltava alle valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyjen alempien ohjearvojen. Mikäli kuorma sisältää läjitysalueelle sopimatonta materiaalia, se ohjataan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Mikäli sopimaton materiaali todetaan vasta kuorman purkupaikalla, kuorman tuojan tulee siirtää se jätteenkäsittelykeskukseen. Maapohjan ja läjitettyjen massojen mahdollisia liikkeitä sekä vesienkeräysja johtamisrakenteita tarkkaillaan säännöllisesti. Tarpeellisiksi katsotut kunnostus- tai muutostyöt tehdään välittömästi. Maankaatopaikan valvontaan ja tarkkailuun kuuluvat täytön, maankaatopaikalta valuvien ja suotautuvien vesien sekä sijoitusalueen pinta- sekä pohjavesien seuranta. Vesien tarkkailuohjelman hyväksyy Uudenmaan ELY-keskus. Toiminnan lopettamisen jälkeen tarkkailuohjelma muutetaan jälkihoitoajan ohjelmaksi. Maankaatopaikan tarkkailuohjelma yhdistetään tarvittavissa määrin Ämmässuon Kulmakorven alueen muiden jätteenkäsittelytoimintojen ympäristötarkkailun ohjelmiin. Täyttöalue mitataan ja vaaitaan säännöllisesti. Mittausten ja vaaitusten perusteella voidaan seurata täytön pinta-alaa sekä laskea sen tilavuuden muutokset ja seurata täytön mahdollista painumista. Maankaatopaikalle laaditaan suotovesien ja pinta- sekä pohjavesien tarkkailuohjelma. Tarkkailussa hyödynnetään alueelle aikaisemmin asennettuja pohjaveden havaintoputkia. Maankaatopaikalla pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään aukiolopäivittäin tuotujen massojen määriin, toiminnan seurantaan ja ympäristötarkkailuun sekä muuhun käsittelytoimintaan liittyvät tiedot. Vesien tarkkailun tulokset toimitetaan valvovalle viranomaiselle. 17 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Maankaatopaikalla käsitellään ja sijoitetaan puhtaita ylijäämämaita. Maankaatopaikkatoimintaan voi liittyä pääasiassa seuraavia riskejä: kaatopaikalle ohjautuu sinne kuulumattomia jätteitä, joista pahimpina voidaan pitää ongelmajätteitä ja muita myrkyllisiä aineita rakenteiden vauriot ja täytön sortumat; maankaatopaikan rakenteita ovat ojitus ja kuivatusrakenteet, suotovesien selkeytysaltaat ym.
kone- ja laiteviat; maankaatopaikalla tarvitaan työkoneita, laitteita maankaatopaikalla on lähinnä vesienjohtamiseen tarvittavat pumput sähkön syötön katkeaminen liikenteen riskit poltto- ja voiteluaineiden varastointi tulipalot maankaatopaikan ympäristössä. Riskitilanteisiin varautuminen Mikäli maankaatopaikalle ohjautuu sinne kuulumattomia jätteitä, on sillä vaikutusta lähinnä alueelta suotautuvien vesien laatuun. Koska maankaatopaikalla ei ole erityisiä pohjarakenteita, ovat likaantuneiden suotovesien mahdolliset vaikutukset haitallisimpia ja pitkäaikaisimpia alueen pohjavedelle. Maankaatopaikan suotovedet johdetaan pois Dämmanin vedenottamon valuma-alueelta. Jätteiden laadun valvontaan ja sen pettämiseen liittyvää riskiä voidaan pitää kaikkein merkittävimpänä maankaatopaikkatoiminnan riskinä. Tämän johdosta laadun valvonta on maankaatopaikalla ensiarvoisen tärkeää. Kuormavalvonnan lisäksi valvontaa suoritetaan maakuormien purkuvaiheessa, jossa on vielä mahdollista estää haitallisten aineiden joutuminen täyttöalueelle määräämällä sopimattomat kuormat poistettavaksi alueelta. Kuormavalvonta on tulevien kuormien suuresta lukumäärästä johtuen nopeaa, joten purkualueella tapahtuva kuormien tarkastus on välttämätöntä. Sortumien estämiseksi maankaatopaikan täyttö suunnitellaan riittävillä varmuuskertoimilla sortumia vastaan. Lisäksi rakentamisessa huolehditaan laadittujen suunnitelmien noudattamisesta tukipenkereiden ym. rakenteiden osalta. Täytön suunnittelussa otetaan huomioon vakavuus sekä pohjamaan kautta että jätetäytössä tapahtuvia sortumia vastaan. Sortumien tapahtuminen on erittäin epätodennäköistä. Sortumatapauksissa vakavimmat riskit aiheutuvat alueella työskentelevien ja liikkuvien turvallisuudelle. Sortumat voivat aiheuttaa myös kiintoaine- ja humuspäästöjä vesistöön sekä maisemallisia ym. haittoja. Lopullisen suotovesien selkeytysaltaan rikkoutuessa altaan vedet huuhtoutuvat alapuoleiseen vesistöön, jolloin vesien sisältämä kiintoaines ja humus aiheuttavat mm. purkuvesistön samentumista. Haittavaikutus on väliaikainen ja allas voidaan korjata. Huolellisella suunnittelulla ja rakentamisella estetään käytännössä suotovesialtaan rakenteelliset vauriot. Kalliokaivannossa sijaitsevien selkeytysaltaiden rikkoutuessa altaiden vedet leviävät kaivantoon, jolloin osa vesistä kulkeutuu kalliopohjavedeksi. Haittavaikutus on väliaikainen ja allas voidaan korjata. Huolellisella suunnittelulla ja rakentamisella estetään käytännössä suotovesialtaan rakenteelliset vauriot. Maankaatopaikan työkoneiden rikkoutumisesta ei aiheudu riskejä ympäristölle, sillä koneet ovat nopeasti korvattavissa uusilla ja massojen siirrot ja muu käsittely voidaan tilapäisesti keskeyttää. Suotovesien johtamiseksi pois Dämmanin vedenottamon valuma-alueelta tarvitaan pumppuja. Kaikki pumppaamot varustetaan kahdella pumpulla, joiden samanaikainen rikkoutuminen on epätodennäköistä. Mikäli pumppurikko kuitenkin sattuu ja 18
suotovesiallas on täynnä, pääsee suotovettä purkuvesistöön. Tällainen häiriötilanne jää kuitenkin joka tapauksessa lyhytaikaiseksi, koska käytettävät pumput ovat vakiolaitteistoa, joilla on nopea huoltopalvelu. Sähkön syötön häiriötilanteissa sähkökäyttöiset pumput eivät toimi, jolloin aiheutuvat päästöt ovat samoja kuin kone- ja laitevikojen aikana mutta jäävät yleensä ajallisesti lyhyemmiksi. Pumppujen varavoimanlähteeksi voidaan hankkia myös sähköaggregaatit. Sähkön syötön katketessa alueen valaistus ei toimi. Tästä aiheutuu liikenteellistä ym. riskiä alueella liikkuville ja työskenteleville. Maamassojen kuljetukset ovat raskasta liikennettä, johon liittyvät omat turvallisuusriskit. Maamassat voivat pölytä kuljetusten yhteydessä. Haittojen vähentämiseksi hienojakoisten kuivien maiden kuormat peitetään huolella kuljetusten ajaksi ja kuormia voidaan myös kastella pölyämisen vähentämiseksi. Liejuuntumisesta voi puolestaan aiheutua kuraongelmia. Mahdolliset tulipalot maankaatopaikan ympäristössä eivät uhkaa varsinaista kaatopaikkatoimintaa palon kestoaikaa lukuun ottamatta; tulipalon vaikutukset liittyvät lähinnä alueen maisemakuvan muuttumiseen ja muutoksiin aluetta ympäröivässä suojametsässä. 19 ALUEEN VIIMEISTELY Maankaatopaikan viimeistely ja maisemointi tehdään suunnitellun jälkikäytön mukaisena. Maisemointityöt tehdään täytön edistyessä. Siistiminen tehdään viimeistään heti läjitystoiminnan päätyttyä, mahdollisuuksien mukaan jo läjitystoiminnan aikana. Täyttömäen luiskat tehdään maksimissaan kaltevuuteen 1:3,5 ja pyöristetään ympäristöön soveltuviksi. Alue suojaverhoillaan tarkoitukseen soveltuvilla ylijäämämailla. Suojaverhoilun jälkeen alueelle kylvetään aluskasvillisuutta kuten esim. alueelle luonteenomaisia heinä- ja varpukasveja tai nurmikkoa. Aluskasvillisuuden kylvön jälkeen alueet metsitetään. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Hakija hakee lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. HAKEMUKSEN TÄYDENNYS 1.7.2010 Takapellon alueelle on suunniteltu seuraavia toimintoja: Louhinta, ylijäämälouheen vastaanotto ja kiviaineksen murskaustoiminta on kuvattu louhinnan ympäristöluvassa (No YS 1695, 30.12.2009). Lupavaiheen 1 mukaisen louhinnan on suunniteltu alkavan vuonna 2011 ja päättyvän vuonna 2016. Lupavaiheen 2 mukaisen louhinnan on suunniteltu
alkavan lupavaiheen 1 louhinnan päätyttyä ja kestävän vuoteen 2020, lupavaiheelle 2 ei ole vielä haettu lupaa. Ylijäämämaan vastaanotto ja läjitystoiminta on kuvattu Takapellon täyttömäen ympäristölupahakemuksessa. Toiminnan on suunniteltu alkavan 1.1.2011. Toiminta alkaa viimeistään Kalliosuon täyttömäen vastaanottokapasiteetin täyttyessä. Toiminnan kestoksi on arvioitu 24 vuotta ja toiminnan arvioidaan päättyvän 2035. Kantoja haketetaan 1 3 kertaa vuodessa kerrallaan 1 2 viikon ajan. Haketukseen käytettävä alue on Kulmakorven vanha täyttömäki. Edellä mainitun mukaisesti louhintaa, ylijäämälouheen vastaanottoa ja kiviaineksen murskausta sekä ylijäämämaan vastaanottoa ja läjitystä tapahtuu yhtäaikaisesti vuosien 2011 2020 aikana. Vuosien 2020 2035 aikana maa-aineksiin liittyvä toiminta on ylijäämämaan vastaanottoa ja läjitystä. Kantojen haketusta tehdään joka vuosi. Suotovedet johdetaan Peringinojaan ylijäämämaan läjityksen alusta lähtien. Ylijäämämaan läjitystoiminnassa käytettävää polttoainetta (kevyt polttoöljy) varastoidaan suunnittelualueella enintään 10 000 litraa. Arvioitu kulutus on 11 500 l/kk. Läjitystoiminnan polttoaineiden varastoinnissa noudatetaan alueelle Rudus Oy:lle myönnetyn louhinnan, ylijäämälouheen vastaanoton ja kiviaineksen murskauksen ympäristölupapäätöksen (No YS 1695, 30.12.2009) kanssa yhteneviä käytäntöjä. Espoon kaupungin Tekninen keskus on esittänyt osayleiskaavan laatimista Kulmakorven alueelle siten, että se mahdollistaisi louhinnan ja kiviaineksen hyödyntämisen myös moottoriurheilualueella. Takapellon täyttömäen ylijäämämaiden vastaanottotoiminnassa noudatetaan alueelle jo annettujen päätösten (Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös alueen louhinnasta ja murskauksesta No YS 1695, 30.12.2009 ja Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös 5.5.2010, 3 Takapellon alueen maa-ainesluvasta) kanssa yhteneviä käytäntöjä pääasiassa varikkoalueeseen liittyvien polttoaineiden varastoinnin, työkoneiden huollon ja jätteiden käsittelyn osalta. Suunniteltu vastaanotto-, varikko- ja huoltoalue palvelee sekä kiviainestuotantoa että ylijäämämaiden vastaanottoa ja läjitystä. Molempien toimintojen liikenne ohjataan ko. alueen kautta. Alueelle sijoitetaan huoltorakennusten, sosiaalitilojen ja varastojen lisäksi ylijäämämaan vastaanottopiste ja vaaka kiviaineksen myyntiä varten. Takapellon täyttömäen ylijäämämaiden läjityksen ja vastaanoton käytännöt yhtenevät alueelle Rudus Oy:lle myönnetyn louhinnan, ylijäämälouheen vastaanoton ja kiviaineksen murskauksen ympäristölupapäätöksen (No YS 1695, 30.12.2009) kanssa polttoaineiden, kemikaalien ja huoltojen osalta (pois lukien varastoitava määrä ja kulutus) ja jätteiden ja niiden käsittelyn ja hyödyntämisen osalta (pois lukien syntyvien jätteiden määrä). 20
21 Pinta- ja pohjaveden tarkkailuohjelma Takapellon pinta- ja pohjavesiä esitetään tarkkailtavaksi seuraavasti: Ylijäämämaiden vastaanoton ja läjityksen toiminnanharjoittaja osallistuu Ämmäsuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. Toiminnan vaikutuksia tarkkaillaan yhteistarkkailun tarkkailupisteistä KP2A, KP10, 45, 48, K2, K3, J1a, J2, K5, Y2, K6, K7, 54, 55, KDM1 ja KKL1. Näistä tarkkailupisteistä tehdään yhteistarkkailuohjelman määritysvalikoiman 3 mukaiset analyysit. Pisteet 54 ja 55 perustetaan kun havaintoputken asentaminen tulee mahdolliseksi. Piste J1a siirretään etelään saman suoalueen laidalla kulkevaan ojaan, koska louhinta ja suunniteltu täyttömäki ulottuvat sen nykyiseen sijaintiin. Samoin siirretään piste J2 louhittavalta ja myöhemmin täytettävältä alueelta Svartbäckträsketin niityn koillishaaran läpi kulkevaan ojaan. Yhteistarkkailussa esitetyn lisäksi toiminnan vaikutuksia alueen pohjavesiin tarkkaillaan seuraavasti: pohjavesiputkista 499, 500, 501, 502, 503, 639, 640, 641, HP1001, HP1002, HP1003 valitaan Takapellon alueen louhinnan päätyttyä kolme putkea, joista läjitystoiminnan vaikutuksia alueen pohjaveden pinnankorkeuteen tarkkaillaan 3 kertaa vuodessa otettavin näyttein. läjitystoiminnan vaikutuksia alueen pohjaveden laatuun tarkkaillaan kerran vuodessa pohjavesiputkista HP1002, HP1003, 501, 502 otettavin näyttein. Pohjavesinäytteistä on tehtävä yhteistarkkailuohjelman määritysvalikoiman 3 mukaiset analyysit sekä analysoidaan mangaani, nitriittityppi ja öljyhiilivedyt (C 11 C 39 ). Vaikutuksia kaivovesiin tarkkaillaan kerran vuodessa otettavin näyttein yhteensä viidestä talousvesikaivosta Mustanpuron ja Forsbackan alueilla. Kaivot valitaan siten, että osa kaivoista on rengaskaivoja ja osa porakaivoja. Kaivoista otetuista näytteistä tehdään määritysvalikoiman 4 mukaiset analyysit. Selkeytysaltaiden lähtevästä vedestä (yhteistarkkailuohjelman piste TMS) otetaan näytteet ja mitataan virtaama näytteenottojen yhteydessä. Vesinäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) sekä selkeytysaltaita tyhjennettäessä tai vajennettaessa. Vesinäytteistä tehdään yhteistarkkailuohjelman määritysvalikoiman 3 mukaiset analyysit sekä analysoidaan öljyhiilivedyt (C 11 C 39 ). Kakarlammen vedenpinnan korkeutta tarkkaillaan jatkuvatoimisella vedenpinnan korkeuden mittauslaitteella. Ylijäämämaan vastaanoton ja läjityksen sekä louhinnan, ylijäämälouheen vastaanoton ja kiviaineksen murskauksen ollessa yhtä aikaa käynnissä osa näiden toimintojen vesientarkkailusta on päällekkäistä. Toimintojen vesientarkkailuohjelmien yhteneviltä osilta mittaukset ja analyysit tehdään vain kertaalleen.
Pintamaiden käyttöä on käsitelty louhinnan ja murskauksen ympäristöluvassa (No YS 1695, 30.12.2009). Riittävän lujia pintamaita käytetään louhinnan meluvalleina. Löysät pintamaat varastoidaan ja loppusijoitetaan täyttömäkeen. Meluvallien tullessa tarpeettomiksi pintamaat käytetään täyttömäen maisemoinnissa tai loppusijoitetaan täyttömäkeen. 22 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Tiedottaminen Tarkastus Lausunnot Hakemusta on täydennetty 2.7.2010, 21.1.2011 ja 10.5.2011. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja Espoon kaupungin ilmoitustaululla 15.9. 15.10.2010 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lupahakemusta koskevalle alueelle on suoritettu tarkastus 29.3.2011. Tarkastuspöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnalta ja Espoon kaupunginhallitukselta sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Maankaatopaikan rakentamiseen tähtäävä louhinta on ollut käynnissä vuodesta 1995. Toimintaa varten eri päätöksissä (Uudenmaan ympäristökeskuksen päätökset 8.1.2004 ja 12.3.2007 vesien yhteistarkkailusta, Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös alueen louhinnasta ja murskauksesta 30.12.2009, Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös 28.5.2008 Jersinmäen alueen maa-ainesluvasta sekä Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös 5.5.2010 Takapellon alueen maa-ainesluvasta) annetut pinta- ja pohjavesiä koskevat tarkkailut riittävät kattamaan myös maantäyttötoiminnan vaikutusten tarkkailun. Louhinnan edetessä voi tulla tarvetta tarkistaa tarkkailua, jolloin myös maantäyttötoiminta voidaan ottaa huomioon. Maamassojen täytöstä aiheutuvat melu- ja pölyhaitat eivät ole merkittäviä tälläkään hetkellä siitä huolimatta, että täyttöä tehdään Kalliosuon avonaisella alueella. Häiriölle alttiit lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 400 metrin etäisyydellä alueesta itään, välissä on kallioinen metsäalue. Kulmakorven alueelle annetuissa luvissa ei ole määrätty säännöllisiä pö-
lymittauksia. Yksittäisiä pölymittauksia on tehty. Haittojen ilmetessä toiminnan vaikutuksia voidaan velvoittaa selvittämään mm. pölymittauksin. Suurimmat melu- ja pölyhaitat aiheutunevat louhinnasta. Täyttötoiminnan haittojen oletetaan vähenevän kun maantäyttö siirtyy louhoksen pohjalle. 23 Muistutus Hakemuksesta jätettiin yksi muistutus, AA 26.10.2010 täydennetty 2.11.2010. Muistuttaja kiinnittää huomiota läjitettävien massojen määriin ja sen edellyttämään louhintatarpeeseen. Mitoitusperusteena ollut vuotuinen läjitysmäärä on kuulutuksessa ilmoitettua läjitysmäärää noin kaksi kertaa pienempi. Tämä edellyttää louhintanopeuden kasvattamista lähes kaksinkertaiseksi. Muistuttaja vaatii hakemuksen palauttamista uudelleenkäsiteltäväksi, koska mikäli louhintanopeus kasvaa, se aiheuttaa lisääntyvää ympäristöhäiriötä asutukselle, enimmäkseen pohjavesi- ja tärinähaittaa. Mikäli Takapellon aluetta louhitaan nopeammin kuin luvat sallivat, tulee hakea uudet otto- ja ympäristöluvat. Myös alueen ympäristövaikutusten arviointi tulee laatia uudelleen. YVA-selostuksessa louhinnan alkuvaiheen ottomääräksi on ilmoitettu 1,8 milj. tn (0,63 milj. m 3 ) ja vuotuiseksi kasvuksi on arvioitu 2 %. Täyttömäen suunnitelmat ja mitoitus tulee laatia uudelleen, mikäli alueelle on tarkoitus läjittää 1 500 000 m 3 vuodessa. Muistuttaja esittää laskelmat siitä, että mikäli Takapellon alueelta louhittaisiin 700 000 m 3 /a ja vaikka tästä määrästä vähennetään tukipenkereiden osuus, tyydyttäisi poisajettava kiviainesmäärä jo 50 % pääkaupunkiseudun massakivitarpeesta. Nämäkin määrät ovat epärealistisen suuria puhumattakaan suuremmista louhintamääristä. Muistutuksen täydennyksessä 25.10.2010 esitetään, että lupaa ei tule myöntää yleiskaavan mukaiselle EM-alueelle. Alue sopii moottoriurheiluun ja alueen käyttötarkoitusta ei tule muuttaa ennen kuin vastaava alue on löydetty muualta. Hakemuksen yleissuunnitelmassa todettu 10 30 metrin suojavyöhyke ei tule, toisin kuin suunnittelijat antavat ymmärtää, estämään lähestulkoon kaikki häiriöt. Suojavyöhykkeelle on suunniteltu lisäksi ympärystie Mustapurontien suuntaan. Suojavyöhykkeen tulisi olla 100 200 metriä leveää hyväpuustoista metsää, jotta se estäisi mainitunlaiset häiriöt. Espoon kaupungin omistamat laajat metsäalueet maankaatopaikan ja Mustanpurontien asuinalueen välissä tulee jättää hakkaamatta siihen saakka kunnes maankaatopaikka on valmistunut. Vaatimus tulee sisällyttää lupamääräyksiin. Hakijan vastine 24.11.2010 Espoon kaupungin teknisellä keskuksella ei ole huomautettavaa Espoon kaupungin ympäristölautakunnan antamaan lausuntoon. AA:n antamaan muistutukseen ja sen täydennykseen Espoon kaupungin tekninen keskus toteaa seuraavaa: Ympäristölupahakemuksessa on haettu lupaa 1,5 milj. m 3 ylijäämämassojen vuotuiselle vastaanottomäärälle. Hakemuksessa esitetty vastaanottomäärä perustuu arvioon massojen kertymästä tulevaisuudessa ja on
varaus, joka mahdollistaisi ylijäämämassojen sijoittamisen alueelle tarvittaessa laajemmaltikin pääkaupunkiseudulta. Tarve ylijäämämassojen sijoitusalueille on pääkaupunkiseudulla ilmeinen ja Takapellon maankaatopaikkahanke siten yhteiskunnallisesti tärkeä. Annetussa muistutuksessa on puututtu myös louhintamääriin sekä louhintanopeuteen Takapellon alueella. Louhintaan liittyvät asiat eivät liity haetun ympäristöluvan piiriin. Ne on jo käsitelty maa-ainesten ottoa sekä louhintaa koskevissa luvissa. Espoon Kalliosuon täyttöalue on pian täyttymässä ja ylijäämämassojen sijoittaminen edellyttää, että täyttötoiminta Takapellon alueella saadaan käyntiin mahdollisimman pian. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto 20.12.2010 Luvassa on annettava määräykset maa-ainesten vastaanottotoiminnalle tarkastuksineen ja kirjanpitoineen. Jätteiden tuonti alueelle muina kuin vastaanottoaikoina on estettävä. 24 Puhtaat pintavedet on käsiteltävä ennen avo-ojaan johtamista selkeytysaltaissa kiintoainespitoisuuden vähentämiseksi. Alueelta pois johdettavan pintaveden laatua on seurattava. Toiminta-alueelta ei saa johtaa pintavesiä Dämmanin vedenottamon valuma-alueelle. Hakijan on määrättävä tarkkailemaan myös täytön sisäistä vettä sekä toiminnan vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun mukaisesti ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Pintavesien tarkkailun osalta hakemuksessa esitetyt havaintopisteet sisältyvätkin jo nykyiseen yhteistarkkailuohjelmaan, mutta esitys ei sisällä yhteistarkkailun pisteitä riittävän laajasti. Pohjavesien osalta yhteistarkkailuun on lisättävä hakemuksessa esitetyt keskeisellä paikalla toimintaan nähden sijaitsevat uudet havaintopisteet, koska hanke kestää useita vuosia. Hakemuksessa esitetty näytteenottotiheys selkeytysaltaiden lähtevästä vedestä sekä uusista pohjavesipisteistä ei ole riittävä, vaan näytteenottotiheys on oltava yhteistarkkailuohjelman mukainen. Tarkkailutulokset on raportoitava yhteistarkkailuohjelmasta annetun päätöksen mukaisesti. ELY-keskuksen on voitava tarvittaessa muuttaa tarkkailua. Hakemuksessa esitetään, että Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman piste J1a siirretään etelään saman suoalueen laidalla kulkevaan ojaan ja että piste J2 siirretään Svartbäckträsketin niityn koillishaaran läpi kulkevaan ojaan. Muutosehdotukset ovat perusteltuja ja muutokset yhteistarkkailuohjelmaan on tehtävä yhteistarkkailuohjelmasta annetun päätöksen mukaisesti. Kulmakorven vanhalla täyttöalueella suoritetaan jo nykyisin kantojen haketustoimintaa. Nykyinen haketustoiminta ei sijoitu hakemuksessa esitetylle suunnittelualueelle, jota lupahakemus koskee. Hakemuksessa ei ole esitetty kartalla haketustoiminnan sijoittumista alueella. Nykyisen kantojen hake-
tustoiminnan merkittävimpänä ympäristövaikutuksena Kulmakorvessa on pölyn leviäminen ympäristöön, koska toiminta on sijoitettu täyttömäen päälle. Pölyn haitallista leviämistä ympäristöön on pyrittävä estämään. Haketuskalustolle on asetettava vaatimuksia pölyn leviämisen estämiseksi. Lisäksi toiminnan valvontaa varten tarvitaan tiedot mm., kuinka paljon kantoja ja toisaalta valmista haketta enimmillään varastoidaan alueella. Hakijan vastine ELY-keskuksen lausuntoon ja hakemuksen täydennys 21.1.2011 Hakemusta on täydennetty vastineen yhteydessä kantojen haketukseen, hakkeen ja kantojen varastointiin käytettävän alueen sijaintikartalla ja Takapellon pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelmaesityksellä, Rudus Oy (päivätty 10.12.2010). Takapellon täyttöalueelle aiemmin annetussa ympäristölupapäätöksessä (No YS 1725, 18.12.2002) on edellytetty ainoastaan suotovesien käsittelyä selkeytysaltaissa (lupamääräys 14.). Puhtaiden pintavesien käsittelystä tai johtamisesta Dämmanin valuma-alueen ohi ei ole annettu lupamääräyksiä eli pintavesien ei ole katsottu muodostavan riskiä ympäristölle. Puhtaiden pintavesien osalta tilanne ei ole muuttunut edelliseen täyttösuunnitelmaan verrattuna. Maankaatopaikan pinnalta valuvien puhtaiden pintavesien kiintoainepitoisuus pidetään pienenä istuttamalla täyttömäen ulkoluiskiin kasvillisuutta heti luiskien valmistuttua. Luiskien alaosien kasvillisuus toimii ylempää valuvaa vettä suodattavana valuntakenttänä. Maankaatopaikan luiskien pinnalta valuvat pintavedet kerätään ympärystien sisäpuoliseen ojaan. Pintavesi selkeytyy ympärystien sisäpuolisessa ojassa veteen mahdollisesti suspendoituneen kiintoaineksen laskeutuessa ojan pohjalle. Ojien kuntoa seurataan jatkuvasti ja suoritetaan ojien kunnossapitoa tarpeen mukaan. Puhtaiden pintavesien käsittely selkeytysaltaissa ei ole tarpeellista eikä Dämmanin valuma-aluetta koskevalle vesien johtamisen kieltämiselle ole perusteita puhtaiden pintavesien osalta. Mikäli puhtaiden pintavesien käsittelyä kaikesta huolimatta edellytetään, luvan hakija toivoo, että käsittelylle esitetään selkeät perusteet ja reunaehdot. Ympäristölupahakemuksen täydennyksessä (30.6.2010) esitetty pinta- ja pohjaveden tarkkailuohjelma esitetään korvattavaksi vastineen liitteenä olevalla pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelmaesityksellä. Tarkkailuohjelman liittämisestä Ämmässuon Kulmakorven yhteistarkkailuohjelmaan laaditaan esitys myöhemmin. Kantojen haketustoiminnassa ei synny merkittävää määrää pölyä verrattuna alueen liikenteen ja muiden toimintojen aiheuttamaan pölyämiseen. Kantojen haketus tapahtuu murskaamalla. Haketustoiminnan pölyämistä rajoitetaan käyttämällä haketuksessa nykyaikaista laitteistoa. Haketettavaa materiaalia otetaan vuosittain vastaan korkeintaan 4 000 m 3. Käsittelemätöntä materiaalia varastoidaan alueella kerrallaan korkeintaan 2 500 m 3, varastointiajan pituus on enimmillään 12 kk. Valmista haketta varastoidaan 25
alueella korkeintaan 2 000 m 3, varastointiajan pituus on enimmillään 3 kk. Kaikki edellä esitetyt tilavuudet ovat kiintokuutioita. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto 20.4.2011 hakijan vastineeseen ja hakemuksen täydennykseen Espoon kaupungin tekninen keskus on 21.1.2011 päivätyssä vastineessaan Uudenmaan ELY-keskuksen Y-vastuualueen lausunnosta huomauttanut vesien hallintaa koskien mm., että aikaisemmassa ympäristöluvassa ei ole annettu määräyksiä puhtaiden pintavesien käsittelystä. Uudenmaan ELY-keskuksen Y-vastuualue katsoi lausunnossaan 20.12.2010, että maankaatopaikalta valuvat puhtaat pintavedet on ennen avo-ojaan johtamista käsiteltävä selkeytysaltaissa kiintoainespitoisuuden vähentämiseksi. Alueelta pois johdettavan pintaveden laatua on seurattava. Toiminta-alueelta ei saa johtaa pintavesiä Dämmanin vedenottamon valuma-alueelle. Tarkennuksena edelliseen: Uudenmaan ELY-keskuksen Y-vastuualue tarkoittaa lausunnossaan maankaatopaikan rakentamisenaikaisia puhtaita pintavesiä eikä 20 30 vuoden kuluttua maankaatopaikan täyttymisen jälkeen muodostuvia pintavesiä. Lisäselvityksenä toiminnanharjoittaja esittää Takapellon pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelmaesityksen, jossa esitetään mm., että tarkkailuohjelmaesitys korvaisi Rudus Oy:lle 30.12.2009 myönnetyssä ympäristölupapäätöksessä määrätyt tarkkailuvelvoitteet. Vaasan hallinto-oikeus on 29.3.2011 antanut päätöksensä Rudus Oy:n ympäristölupapäätöksestä tehdyistä mm. vesien tarkkailua koskevista valituksista. Päätöksessään Vaasan hallinto-oikeus ei muuttanut tarkkailumääräyksiä. Lisäksi Uudenmaan ELY-keskuksen Y-vastuualue huomauttaa, että Espoon kaupungin tekniselle keskukselle myönnettävässä Takapellon maankaatopaikan ympäristölupapäätöksessä ei voida muuttaa Rudus Oy:lle 30.12.2009 myönnetyn ympäristölupapäätöksen määräyksiä. Uudenmaan ELY-keskuksen Y-vastuualueen käsityksen mukaan käsiteltävänä olevan maanläjityksen vesientarkkailun osalta tarkkailuohjelmaesitystä ei ole vielä täydennetty riittävästi, jotta ohjelma voitaisiin hyväksyä tässä lupapäätöksessä. Toiminnanharjoittajan esityksen mukaan erillinen tarkkailuaikataulu ja tehtävät laboratorio- ja kenttämittaukset esitetään yksilöityinä esitettäessä tarkkailuohjelman liittämistä Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Uudenmaan ELY-keskuksen Y- vastuualue katsoo, että ohjelmaa on kuitenkin vielä tarpeen täydentää muutoinkin kuin yksityiskohtien osalta. Siinä on edelleen useita mm. pisteverkkoa ja tarkkailutiheyttä koskevia puutteita, joita Uudenmaan ELY-keskuksen Y-vastuualue on todennut lausunnossaan 20.12.2010. Ohjelma on tarkoituksenmukaisinta täydentää toiminnan tarkkailutarvetta vas- 26
taavaksi päivittämällä yhteistarkkailuohjelmaa, jossa toimintojen laajenemisen huomioon ottamiseen on jo varauduttu. Uudenmaan ELY-keskuksen Y-vastuualue esittää, että toiminnanharjoittaja määrätään liittymään Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. Maanläjitystoiminnassa on tarkkailtava täytön sisäistä vettä sekä toiminta-alueelta johdettavia vesiä sekä niiden vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin Uudenmaan ELY-keskuksen Y-vastuualueen hyväksymällä tavalla. Päätöksessä pitäisi lisäksi määrätä, milloin esitys yhteistarkkailuohjelman päivittämisestä tulee toimittaa Uudenmaan ELY-keskuksen Y-vastuualueelle, jotta hyväksytyn yhteistarkkailuohjelman mukainen tarkkailu pystyttäisiin aloittamaan riittävän aikaisin ennen toiminnan aloittamista. 27 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Espoon kaupungin Tekniselle keskukselle ympäristöluvan Takapellon maankaatopaikan ja kantojen haketuspaikan toiminnalle hakemuksen mukaisesti Espoon kaupungin Espoonkartanon kylään kiinteistöille 4-408-1-415, 4-408-1-392, 4-408-1-53, 4-408-1-328 ja 4-408-1-335. Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Luokitus ja vastaanotettavat jätteet 1. Takapellon maankaatopaikka luokitellaan maa- ja kiviainesjätteen kaatopaikaksi. Maankaatopaikalle voidaan sijoittaa pääkaupunkiseudulta peräisin olevia puhtaita maa- ja kiviainesjätteitä (kuten jäteluokat 17 05 04, 17 05 06, 17 05 08 ja 20 02 02). Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sellaisia jätteitä, joita ei voida hyödyntää rakentamisessa tai muussa toiminnassa. Maankaatopaikalle ei saa ottaa vastaan yhdyskuntajätteitä tai siihen verrattavia jätteitä, ongelmajätteitä, pilaantunutta maata tai purkujätettä. Mikäli maakaatopaikalle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on sallittu tai jäte on palautettava sen haltijalle. 2. Alueelle saa vastaanottaa ja sijoittaa vuosittain enintään 1,5 milj. m 3 rtr maa- ja kiviaineksia. Alueen kokonaistäyttötilavuus saa olla enintään 18,8 milj. m 3 rtr. 3. Alueella saa vastaanottaa ja murskata kantoja vuosittain enintään 4 000 k-m 3. Kantoja saa varastoida alueella enintään kolme vuotta ja kerrallaan enintään 2 500 k-m 3. Valmista haketta saa varastoida alueella enintään yhden vuoden ajan kerrallaan enintään 2 000 k-m 3.
28 Ympäristöhaittojen ehkäisyä koskevat määräykset 4. Maa- ja kiviainesjätettä saa vastaanottaa ja läjittää maanantaista perjantaihin klo 7 21 pois lukien yleiset juhlapäivät. Kantoja saa murskata maanantaista perjantaihin klo 7 18 pois lukien yleiset juhlapäivät. 5. Maankaatopaikalle sijoitettavista maa- ja kiviainesjätteistä on oltava kuormakirjat, joista ilmenee jätteen määrä, alkuperä osoitetietoineen ja jätteen tutkimustulokset. Kaikki maankaatopaikalle tuotavat kuormat on tarkastettava vastaanotettaessa. Maankaatopaikalle ei saa ottaa vastaan maa- ja kiviainesjätettä sellaisilta alueilta, joita on käytetty ampumaratana, huoltoasema-, korjaamo- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyyn, teolliseen toimintaan tai muuhun vastaavaan toimintaan. Mikäli tällaisia jätteitä vastaanotetaan maankaatopaikalle, on niistä toimitettava etukäteen luotettavat tutkimustulokset ja riippumattoman asiantuntijalaitoksen lausunto jätteen haitattomuudesta. 6. Maanläjitys on toteutettava vaiheittain (vaiheet I VI) hakemuksen ja tämän päätöksen liitteenä 1. olevan asemapiirustuksen YS1 mukaisesti. Maankaatopaikalle on rakennettava tukirakenteita, joilla estetään ja torjutaan haittoja ja vaaratilanteita, kuten sortumia, täyttöalueen puutteellista vakavuutta ja alueen vettymistä. Maankaatopaikan lopullinen korkeus maisemointirakenteineen saa olla enintään tasolla +106 metriä. Täytön luiskakaltevuus saa olla enintään 1:3,5. Maankaatopaikan reunoille on jätettävä vähintään 10 30 metriä leveä puustoinen suojavyöhyke. Maankaatopaikan itäpuolelle Mustanpurontien asutukseen päin on jätettävä läjitysalueen kohdalla vähintään 200 metriä leveä puustoinen suojavyöhyke. 7. Maankaatopaikalla läjittämisen aikana muodostuvat hulevedet on koottava yhteen hallitusti ja esikäsiteltävä vähintään selkeytysaltaassa tai muulla vastaavalla tavalla ennen maastoon johtamista. Vesienkäsittelyrakenteet on oltava toimintakunnossa ennen jätteen vastaanottotoiminnan aloittamista. Vesien käsittelyrakenteet on rakennettava uudelleen läjityksen edetessä. Selkeytysaltaat on mitoitettava siten, että valumavesien viipymä altaassa on riittävä hienoainesten laskeutumiseksi ja alueelta lähtevän hulevesivirtaaman tasaamiseksi. Selkeytysaltaaseen muodostuva liete on poistettava säännöllisesti. Altaan tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa lupamääräyksen 21. mukaisesti. Selkeytysaltaiden mitoitusperusteet ja kartat vesien keräysjärjestelmästä täyttövaiheittain on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kuukausi ennen kyseisen täyttövaiheen käyttöönottoa. 8. Maankaatopaikka-alueelta tulevat esikäsitellyt hulevedet on johdettava Dämmanin valuma-alueen ulkopuolelle siten, että ne eivät voi aiheuttaa haittaa tai vaaraa Dämmanin vedenottamolle. 9. Alueelle johtava tie ja alueet, jolla työkoneet liikkuvat on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Tarvittaessa maaaineksia, haketettavaa puuta ja teitä on kasteltava pölyämisen ehkäisemiseksi. Pölyntorjunnassa on käytettävä ensisijaisesti vettä. Suolan käyttö on sallittu ainoastaan pitkinä kuivina kausina. Kuljetuskaluston puhtaudesta ja alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Kantojen murskauksesta aiheutuvan pölyn leviämistä läheiselle Kakarlammen luonnonsuojelualueelle on ehkäistävä haketuslaitteiston ja puukasojen sijoittelulla ja varustamalla työkoneet tarvittaessa vesisumulaitteistoilla. Tuulisella säällä toiminta on keskeytettävä. 10. Maankaatopaikan toiminnasta ja sen liikenteestä aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä klo 7.00 21.00 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db. Kantoja murskauksesta aiheutuvan melun leviämistä on ehkäistävä haketuslaitteiston ja puukasojen sijoittelulla ja suuntaamalla murskain poispäin lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. 11. Työkoneissa käytettävät polttoaineet on varastoitava ja työkoneiden tankkaukset suoritettava niin, että vuodot maaperään estetään. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai varustettuja suoja-altaalla. Suojaaltaan on oltava tilavuudeltaan vähintään 100 prosenttia sille sijoitettavien säiliöiden yhteenlasketusta tilavuudesta. Säiliöautoista täytettävissä öljysäiliöissä on oltava ylitäytön estävät laitteet. Polttoaineen jakelulaitteet on oltava lukittuina, kun alueella ei työskennellä. Polttoainesäiliön on oltava varustettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen nro 415/1998 mukaisesti. Polttoainesäiliöt on suojattava siten, että alueella liikkuvat työkoneet eivät aiheuta niille vaaraa. 12. Polttoainesäiliöiden varastointipaikkojen ja työkoneiden tankkaus- ja huoltoalueiden maaperä on suojattava riittävän laajalla, polttoainetta kestävällä, tiiviillä kalvolla tai muulla vastaavalla tavalla. Ajoneuvojen ja työkoneiden huollot, joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön ja ajoneuvojen pesu alueella on kielletty. 13. Toiminnassa muodostuvat hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa ko. jätteen vastaanotto on hyväksytty. Vain hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole ongelmajätteeksi luokiteltavia. Ongelmajätteet ja muut ympäristölle vaaralliset tai haitalliset aineet on varastoitava asianmukaisesti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään 29
toisistaan. Nestemäisessä muodossa olevat ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että ongelmajätteiden pääsy maaperään on estetty. Ongelmajätteet, kuten öljyjäte, öljynsuodattimet, trasselit, akut ja paristot, on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisenlaisen jätteen vastaanotto. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisten jätteiden vastaanotot on hyväksytty. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. 14. Ulkopuolisten asiaton pääsy ajoneuvoilla alueelle on estettävä lukittavilla puomeilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 15. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista tai muista vahingoista tai onnettomuuksista, joissa polttoaineita tai muita haitallisia aineita pääsee vuotamaan maaperään, pintatai pohjavesiin, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine- tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Tiedottamista koskevat määräykset 16. Luvan saajan on nimettävä maankaatopaikan toiminnasta ja valvonnasta vastaava henkilö, joka on selvillä ympäristölupapäätöksestä ja sen määräyksistä. Vastuuhenkilö ja hänen sijaisensa yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kuukausi ennen läjitystoiminnan aloittamista. Mikäli vastaavan hoitajan yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. 17. Toiminnan aloittamisesta sekä läjitys- ja maisemointitöiden valmistumisesta täyttöalueittain on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kuukausi ennen töiden aloittamista tai valmistumista. 30
Tarkkailussa havaituista poikkeuksellisista muutoksista on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille välittömästi. Tarkkailu- kirjanpito- ja raportointimääräykset 18. Maankaatopaikan, sen ojien ja liikennealueiden kuntoa, kuten halkeamia ja painaumia, on tarkkailtava vähintään puolivuosittain tehtävillä tarkastuksilla. Täytön pinta-alaa, korkeutta, painumista ja luiskien kaltevuutta on tarkkailtava vuosittain. Maankaatopaikka-alueen vesien keräys-, johtamis- ja käsittelyjärjestelmän kunto on tarkastettava kuukausittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Tarkastuksista on pidettävä kirjaa lupamääräyksen 21. mukaisesti. 19. Luvan saajan on tarkkailtava maankaatopaikan jätetäytön sisäistä vettä sekä läjitysalueelta johdettavia vesiä sekä niiden vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on liityttävä Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun ja tarkkailutulokset on raportoitava yhteistarkkailuohjelmasta annetun päätöksen mukaisesti. Esitys yhteistarkkailuohjelman päivittämisestä tulee toimittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 31.8.2011 mennessä. Tarkkailua voidaan myöhemmin tarkentaa ja muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 20. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Mittausraportit on liitettävä kyseisen vuoden vuosiyhteenvetoraporttiin. Jätteiden luokittelussa ja raportoinnissa on käytettävä ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelossa esiintyvää jaottelua. 21. Luvan saajan on pidettävä kirjaa maankaatopaikan toiminnasta ja laadittava tiedoista niiden perusteella yhteenveto vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: 31 vastaanotettujen maa- ja kiviainesjätteen määrä (m 3 rtr/a), laatu, alkuperä, toimittaja ja toimitusajankohta alueelta poistoimitetut maa-ainesjätteet; niiden määrä, laatu, vientiajankohta, kohde ja viejä
32 alueella murskattujen kantojen ja poistoimitetun hakkeen määrä sekä vuoden lopussa alueella varastossa olevien kantojen ja hakkeen määrä, murskausajankohdat ja kesto käytössä olevan läjitysalueen pinta-ala ja jäljellä oleva täyttötilavuus sekä kartta käytössä olevista läjitysalueista, niiden luiskakaltevuuksista sekä maisemoiduista alueista maankaatopaikka-alueen ojien, altaiden ja kaivojen sekä muiden rakenteiden huolto- ja korjaustoimenpiteet yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä arvio niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet) vuoden aikana toteutuneet ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa maa- ja kiviainesjätteen laadunvalvontatulokset yhteenveto vesien tarkkailutuloksista yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Kirjanpitotiedot on pyydettäessä esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen, alueen viimeistely ja jälkihoito 22. Luvan saajan on toteutettava maankaatopaikan lopullinen muotoilu vaiheittain läjitystyön etenemisen kanssa. Kunkin täyttövaiheen (hakemuksen mukaiset täyttövaiheet I-VI) toiminnan päätyttyä maankaatopaikan pinta on tasoitettava ja maankaatopaikan luiskat muotoiltava määräyksen 6. mukaisesti. Muotoilun jälkeen alue on maisemoitava. Maisemointityöt on saatettava päätökseen viimeistään kolmen (3) vuoden kuluttua läjityksen päättymisestä kyseisellä täyttövaiheella. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että maisemoitu alue on otettavissa kaavan mukaiseen käyttöön maisemoinnin jälkeen. Täyttövaiheita I VI koskeva maisemointisuunnitelma on laadittava ennen läjityksen päättymistä täyttövaiheella I. Maisemointisuunnitelman tulee sisältää läjityksen lopettamisen jälkeiset toimet ja maisemointitöiden suorittamisen aikataulut täyttövaiheittain. Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 30 päivää ennen läjitystöiden valmiiksi saattamista täyttövaiheella I. Maisemointityön valmistumisesta on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle määräyksen 17. mukaisesti. Valvontaviranomaisille on varattava mahdollisuus tarkastaa maisemoitu alue sen valmistuttua.
33 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Espoon kaupungin teknisen keskuksen Takapellon maankaatopaikan toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaisille toiminnoille asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Yleiset perustelut Maakaatopaikan toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toiminta alueella on hyväksytty Pohjois-Espoon yleiskaavassa osa I merkityllä kaatopaikka-alueella (EK). Hakemuksen mukaisella Takapellon alueen sillä osalla, joka on Pohjois-Espoon yleiskaavassa osa I merkitty moottoriurheiluun ja ajoratakoulutukseen varatuksi alueeksi (EM) toiminta on hyväksytty sillä edellytyksellä, että moottoriurheilutoiminnan mahdollisuus alueella turvataan maanläjityksen jälkeen ja alue täytetään ja muotoillaan siten, että alueen länsi/lounaisosassa ja täyttövaiheen VI alueella moottoriradan tarpeet on otettu huomioon. Alueella ei ole asemakaavaa. Toimintaalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Päätöksessä on annettu määräykset maankaatopaikan ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi. Maankaatopaikalle asetettujen lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta ja rajata ne mahdollisimman vähäiseksi. Puhtaiden maa- ja kiviainesten läjitystoiminta ei aiheuta ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Maankaatopaikan koolle ja korkeudelle on asetettu rajat, joilla varmistetaan, että toiminta pysyy suunnitelman mukaisena. Ojiin johdettavien pintavesien ja alueen pohjavesien laatua tarkkaillaan sekä alueelle tuotavien maa- ja kiviainesmassojen laatua valvotaan. Maankaatopaikka maisemoidaan läjityksen päätyttyä ja osin läjityksen aikana ottaen huomioon alueen ympäristö. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupa koskee Takapellon alueen (Jersinmäki mukaan lukien) puhtaiden maa- ja kiviainesmassojen sijoittamista 63 hehtaarin alueelle noin 24 vuo-
den ajan. Koska lupahakemuksen mukaiselle maankaatopaikalle sijoitetaan vain pilaantumattomia maa-ainesjätteitä, ei asiassa sovelleta kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) vaatimuksia. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräykset 1. 3. Kaatopaikka on luokiteltu maankaatopaikaksi, johon saa sijoittaa vain puhtaita maa- ja kiviainesjätteitä. Maa- ja kiviainekset luokitellaan pilaantumattomiksi, jos niiden haitta-ainepitoisuudet alittavat maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) liitteessä esitetyt alemmat ohjearvot. Sijoitettavaksi on hyväksytty vain sellaisia maa-aineksia, joita ei voida hyödyntää muualla jätelain periaatteiden mukaisesti. Maankaatopaikan koolle on asetettu rajat, joilla varmistetaan, että toiminta pysyy suunnitelman mukaisena. Kantojen vastaanotto-, murskaus- ja varastointimäärät on hyväksytty hakemuksen mukaisena. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain jäteluokituksen mukaisia tai vastaavan laatuisia jätteitä. (YSL 43, YSA 20, JL 6, YMA yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta 1129/2001, VNA 214/2007) Määräys 4. Läjitystoiminta tulee alueella olemaan pitkäaikaista ja vuorokautinen toiminta-aika on tarpeen rajata lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Yleisillä juhlapäivillä tarkoitetaan uudenvuodenpäivää, loppiaista, pitkäperjantaita, 1. ja 2. pääsiäispäivää, vappua, helatorstaita, helluntaipäivää, juhannusaattoa, juhannuspäivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, 1. ja 2. joulupäivää sekä uudenvuodenaattoa. (YSL 43, YSA 20, NaapL 17 ) Määräys 5. Kaatopaikalle tulevien kuormien tarkastamisella voidaan varmistua siitä, että täyttöalueelle ei joudu pilaantuneita maita tai jätettä, jonka vastaanottamiseen maankaatopaikalle ei ole lupaa. Jos alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on luvan saaja velvollinen, jos lastia ei palauteta takaisin, toimittamaan jäte asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Kuormakirjojen avulla pystytään alueelle tuotavien maa- ja kiviainesjätteiden alkuperää ja määrää seuraamaan. (YSL 43, JL 4, 6, 9, 15 ) Määräykset 6. ja 7. Maanläjitys on edellytetty rakennettavaksi ja toteutettavaksi suunnitelmallisesti niin, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle. Puustoinen suoja-alue tulee jättää alueen itäpuolelle laajempana. Suoja-alue ehkäisee toiminnasta syntyvän melun ja pölyn kantautumista 450 metrin päässä olevalle Mustanpurontien asuinalueelle. Kaatopaikka-alueen vesien keräys- ja käsittelyjärjestelmä on edellytetty rakennettavaksi ja vedet kerättäväksi hallitusti ja johdettavaksi siten, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle. Hulevesien hallinnalla ja asianmukaisilla vesienkäsittelyrakenteilla varmistetaan, että alueelta ei kulkeudu ympäristöön haitta-aineita tai haitallisessa määrin kiintoainetta tai muuta kuormitusta. (YSL 43, YSA 20, JL 6, JA 8 ) 34
Määräys 8. Määräys on annettu pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi ja talousveden hyvän laadun varmistamiseksi. Dämmanin vedenottamon käyttö aktiivisena talousvedenottamona tullee päättymään lähivuosina, mutta vedenottamo tulee toimimaan edelleen varavedenottamona. (YSL 8, 43 ) Määräys 9. Määräys on annettu kohtuuttoman pölyhaitan ehkäisemiseksi. Läheistä Kakarlammen luonnonsuojelualuetta käytetään ulkoilualueena ja se sijaitsee lähimmillään noin 220 metrin päässä kantojen haketukseen aiotusta paikasta. Haketustoiminta on jo nykyisellään aiheuttanut pölyhaittaa luonnonsuojelualueella. (YSL 43 ) Määräys 10. Melua koskeva määräys on annettu valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoista mukaisena. Kantojen murskausta tehdään suhteellisen kaukana lähimmistä häiriintyvistä kohteista ja melu on nykyistä louhinnan melua vähäisempää. Kantojen murskausta tehdään kuitenkin maantäytön päällä, joten määräyksessä on edellytetty melun leviämisen ehkäisemistä varastokasojen sijoittelulla ja toimintaa järjestelemällä. (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) Määräykset 11. ja 12. Määräykset on annettu polttoaineiden maaperään ja pohjaveteen joutumisen ja siitä aiheutuvan terveyshaitan ehkäisemiseksi. (YSL 7 8, 43 ) Määräys 13. Määräys on annettu jätelain vaatimusten mukaisena. Jätteiden ja ongelmajätteiden asianmukainen käsittely ja hyödyntäminen on tehtävä laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. (YSL 43, 45, JL 6, 15, VNp 659/1996) Määräys 14. Alueelle johtavan tien sulkeminen lukittavalla puomilla estää luvattomien kuormien tuomisen maankaatopaikalle toiminta-ajan ulkopuolella. (YSL 43, JL 6, 51, JA 8, NaapL 17 ) Määräys 15. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja päästöistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Alueella on oltava saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia että vahinko- tai onnettomuustilanteessa voidaan polttonesteen leviäminen ympäristöön estää tehokkaasti imeyttämällä sitä siihen tarkoitukseen suunniteltuun materiaaliin. Jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo aiheutunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi. (YSL 5, 7, 8, 43, 62, YSA 20, 30, JL 6, JA 8 ) Määräykset 16. ja 17. Jätteiden käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on 35
käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva käsittelypaikan vastaava hoitaja. Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Vastaava hoitaja valvoo toimintaa ja toimii valvontaviranomaisen yhdyshenkilönä. Maanläjityksen eri vaiheista ja tarkkailussa tapahtuneista muutoksista ilmoittaminen on tarpeen maakaatopaikan valvonnan toteuttamiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. (YSL 43, YSA 20, JL 51, JA 10 ) Määräykset 18. ja 19. Maankaatopaikan alueen tarkkailu ja vesienkäsittelyjärjestelmän säännöllinen toimivuuden tarkastaminen ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten ja mahdollisen pilaantumisen havaitsemiseksi ajoissa niin, että toiminnoista ei aiheudu poikkeavia päästöjä maaperään eikä pinta- ja pohjavesiin. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja toimittava niin, että vaikutukset minimoidaan. Alueella muodostuvien hulevesien laadun seurannalla selvitetään ojaan johdettavien hulevesien laatua ja varmistetaan, ettei alueelta kulkeudu ympäristöön haitta-aineita tai haitallisessa määrin kiintoainetta tai muuta kuormitusta. Maa-ainesten läjittäminen alueella on laajaa ja pitkäaikaista ja pintamaat on poistettu laajalti ja on mahdollista, että rankkasateiden valumavedet vaikuttavat alueen pinta- ja pohjavesiin. Toiminnan vaikutusta vesiin on määrätty tarkkailtavaksi ja raportoitavaksi Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Yhteistarkkailuohjelman päivittämistä on vaadittu, että tarkkailu saadaan päivitettyä Takapellon maankaatopaikan toiminnan osalta riittävän kattavaksi. (YSL 43, 46, YSA 20, JL 6, JA 8, JL 51, 52 ) Määräys 20. Ympäristönsuojelulain 108 :n mukaan muun muassa mittaukset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. (YSL 43, 108 ) Määräys 21. Kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. (YSL 46, JL 51, 52, JA 22 ) Määräys 22. Jätteiden vastaanoton lakattua jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikassa tai sen osassa on käytetty paikka tai sen osa viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu jäteasetuksen 8 :ssä tarkoitettua vaaraa tai haittaa. Määräyksessä on edellytetty tehtäväksi suunnitelmat hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista ja aloitettavaksi maisemointi täyttövaiheittain. Maisemoinnilla maankaatopaikka-alue sopeutetaan ympäristöön. Maisemointisuunnitelman toimittaminen ja alueen tarkastaminen maisemoinnin valmistuttua ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. (YSL 43, 90, YSA 20, JA 8, 9 ) 36
37 YMÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SEN HUOMIOONOTTAMINEN Takapellon läjitysalue kuuluu yhtenä alueena Kulmakorven maanläjitysalueeseen, josta on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen ympäristövaikutusten arviointi (Ramboll Finland Oy: Espoon Kulmakorven puhtaiden ylijäämämassojen läjityksen sekä maa-ainesoton YVA-menettely, ympäristövaikutusten arviointiselostus, Espoo 2009). Hankkeesta vastaava Espoon kaupunki suunnittelee rakentamistoiminnan ylijäämämassojen keskitettyä läjittämistä Kulmakorven alueelle, jossa alueen läjitystilavuutta saadaan nykyisiin suunnitelmiin ja lupiin verrattuna suurennettua louhimalla alue syvemmäksi ja täyttämällä alue korkeammaksi. Hankealue sijaitsee Länsi-Espoossa Espoonkartanon kylässä, Turunväylän eteläpuolella. Alue jakaantuu viiteen osa-alueeseen: Kalliosuon alue, Kulmakorven vanha maanläjitysalue, Jersinmäki, Takapelto ja Välialue, joiden kokonaispinta-ala on 207 hehtaaria. Louhittava massamäärä alueelta on yhteensä 27,8 milj. m 3 ktr eli noin 75 milj. tonnia. Louhintaa on suunniteltu tehtävän noin 93 hehtaarin kokoisella alueella siten, että louhoksen pohja olisi syvimmillään noin 40 metriä nykyisen maanpinnan tason alapuolella. Läjitystä tehtäisiin louhittuihin kaivantoihin sekä nykyisen maanpinnan päälle siten, että tulevan täyttömäen laki kohoaisi korkeimmillaan tasoon +125 metriä. Tällöin alueelle olisi mahdollista sijoittaa noin 75 milj. m 3 puhtaita ylijäämämassoja. Arvion mukaan louhinta alueella kestäisi 35 vuotta ja läjitystoiminta lähes 100 vuotta. Yhteysviranomainen, Uudenmaan ympäristökeskus, on antanut lausunnot Kulmakorven puhtaiden ylijäämämassojen läjityksen sekä maa-ainesten oton ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 30.10.2008 ja arviointiselostuksesta 13.5.2009 (UUS-2008-R-3-531). Ympäristöluvan käsittelyssä on otettu huomioon Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavasti: Alueelta tehdyssä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa todettu Svartbäckträsketin niittyalue, joka on luokiteltu erittäin merkittäväksi perinneympäristöksi, on jätetty hakemuksessa maanläjityksen ulkopuolelle vaihtoehdon VE 1a mukaisesti. Niittyalueelta on tavattu muun muassa kirjoverkkoperhonen, joka kuuluu luonnonsuojelulain 49 :ssä tarkoitettuihin EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteessä II a) mainittuihin eläinlajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Niittyalue ja kirjoverkkoperhosen elinympäristö alueella säilyvät. Maankaatopaikan toiminnalle on annettu määräykset läjityksenaikaisesta pintavesien käsittelystä ja johtamisesta sekä pohjavesien tason ja laadun tarkkailusta. Toiminnasta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia Kakarlammen luonnonsuojelualueelle eikä Gumbölenjoen tai Mankinjoen meritaimenkannalle. Alueen maisemoinnista on huolehdittu, kun ympäristölupapäätöksessä on annettu määräykset ryhtyä maisemointitöihin vaiheittain jo ennen läjityksen päättymistä. Alueen eri käyttötarkoitukset on yhteen sovitettu päätöksessä
niin, että aluetta on mahdollista käyttää maanläjityksen jälkeen moottoriratatoimintaan. Takapellon läjitysalueen ja Kalliosuon läjitysalueen väliin jäävällä alueella on yleiskaavan mukaisesti oltava mahdollisuus kaavanmukaiseen moottoriratatoimintaan. Ympäristölupapäätöksessä on lisäksi annettu määräykset, joiden mukaan läjitysalueelle tuodaan vain puhtaita maamassoja ja kuljetukset tehdään päiväsaikaan. Läjitysalueen alapuolisten vesien samentumista ehkäistään käsittelemällä pintavedet laskeutusaltaassa ennen niiden johtamista maastoon. Lisäksi lähialueen kaivovesien laatua tarkkaillaan ja pinta- ja pohjavesien tarkkailu tehdään Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. 38 VASTAUS ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt seikat on otettu huomioon tämän päätöksen määräyksissä sekä niiden perusteluissa esitetyllä tavalla. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa seuraavat päätökset: Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa No YS 477, 14.6.2000 Jersanmäki Oy:lle maa- ja kalliomassojen läjittämiseen Jersanmäen maankaatopaikalle kiinteistölle Jersinmäki RN:o 1:335. Uudenmaan ympäristökeskuksen antama päätös No YS 1028, 10.9.2003, jossa on osin muutettu Jersanmäki Oy:lle annettua päätöstä No YS 477, 14.6.2000. LUVAN VOIMASSAOLO Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava 31.12.2025 mennessä Etelä-Suomen aluehallintovirastoon hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä ainakin seuraavat tiedot:
maankaatopaikalle sijoitetut maa- ja kiviainekset sekä arvio jäljellä olevasta täyttötilavuudesta toiminnassa ja sen ympäristön maankäytössä tapahtuneet muutokset yhteenveto alueen pinta- ja pohjavesitarkkailujen tuloksista arvio toiminnan ympäristövaikutuksista selvitys jälkihoidetuista alueista ja suunnitelma tulevista jälkihoitotoimista aikatauluineen muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä säädetyt tiedot soveltuvin osin. (YSL 55 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) 39 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta Toiminnan aloittamiselle on haettu lupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää luvan maankaatopaikkatoiminnan aloittamiseen lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminta-alue voidaan palauttaa ennalleen kuljettamalla alueelle sijoitetut maa-ainekset muualle. Koska hakijana on kunta, täytäntöönpanomääräyksen antaminen ei edellytä vakuuden asettamista. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. (YSL 101, 101 a ) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 7, 8, 28, 31, 35, 37, 38, 41 46, 53 56, 62, 90, 96, 97, 100, 101, 101 a, 105, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 18 20, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 19, 51 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 7, 8 10, 20, 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 40 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 6 090 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Maksu on määrätty aluehallintoviraston maksuista annetun asetuksen (1145/2009) liitteen ympäristölupavastuualueen suoritteita koskevan maksutaulukon mukaisesti. Maksutaulukon mukaan vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitetun maankaatopaikan ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 6 090 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Espoon kaupunki, Tekninen keskus PL 41 02070 Espoo Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomainen Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta Espoon kaupunginhallitus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi-488-04-08-2010 mukaan.
41 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Espoon kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätöksestä ilmoitetaan lisäksi Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet -nimisissä sanomalehdissä. (YSL 54 )
42 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liitteet Liite 1. Maankaatopaikan asemapiirustus YS1, 8.4.2010, täyttövaiheet Liite 2. Maankaatopaikan asemapiirustus YS2, 8.4.2010, korkeuskäyrät Liite 3. Valitusosoitus Pekka Häkkinen Anne Puska Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen ja asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Anne Puska. AP/ts
Maankaatopaikan asemapiirustus YS1, 8.4.2010, täyttövaiheet Liite 1
Maankaatopaikan asemapiirustus YS2, 8.4.2010, korkeuskäyrät Liite 2