SUMERI 2. HY ma 10-12,

Samankaltaiset tiedostot
Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )

Sumeri Aleksi Sahala

S U M E R I N SIJAMUODOT

Sumeri. Aleksi Sahala

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala


Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Sumerin fonologian tutkimus on aiheuttanut assyriologeille päänvaivaa jo 150 vuoden ajan. Tutkimus on edistynyt hitaasti ja suuri osa sumerin

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

Verbisuffiksit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Fredin ja Eskon sanomat


)"$% *605 ;E,+ D"2"' 5 E6+ '&$ 5 67E,4+ /9&/,5 4E*1

Omistusrakenteet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä / Seppo Pekkola

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi Verbitön lause

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7

Kielteinen infinitiivirakenne

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Kieli merkitys ja logiikka

REFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

Sijojen synty ja säilyminen

VOLK 23. Rivi Translitteraatio Morf. analyysi Käännös i 1. d nin-ĝiš-zi-da /nin.ĝiš.zid.ak

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Kieli merkitys ja logiikka

I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 II/2016

0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Luku 2. Nominit Nominit

5. Paikallissijat/obliikvisijat

JUMALANSYNNYTTÄJÄN KIITOSVIRSI Kaikilla kahdeksalla ekhoksella (Jakeet resitoidaan improvisoiden ekhoksen perussävelellä) Säv./sov.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

KlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry

Määräys STUK SY/1/ (34)

8/1. 8. Lauseenvastikkeet. Lausemaisuuden kriteerit ja asteet

Lausemaisuuden asteista

Kieli merkitys ja logiikka

LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja

Johanneksen saarna tulevasta (Q 3:16-17)

II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Nominit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

LUENTOMONISTE (keskeneräinen) Syntaksin asema kieliopissa 2

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

III/2018 II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016

Infiniittiset rakenteet, osa 1

IV/2018 III/2018 II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017

Esipuhe. Espoossa tammikuussa Tekijä. Esipuhe 3

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

Verbien morfologia. I á: II ĕá: III e: IV í, î

to 3.9. lyhyen matematiikan preliminäärikoe pe 4.9. syksyllä kirjoitettavien yo-aineiden kurssien oltava kunnossa; ro-tuokio

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Kieli merkitys ja logiikka

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit E-verbit Duaali

Suomen kielioppia edistyneille

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w

Suomea jokaiseen päivään Marja Ahola

Puola, tšekki ja eteläslaavi Latvia ja liettua

Ó Ó Ó

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta

VÄLIMERKKEJÄ. Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

Suomea jokaiseen päivään Marja Ahola

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

OPISKELUJAKSOJEN KALENTERIT JA TUNTIKAAVIO

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Veittijärvi-Moision ja Vuorentausta-Soppeenharjun kouluyksiköiden nimien muutokset alkaen

Moi kaikille! Finský praktikum Titta Hänninen

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

3. Kirjoita seuraavat joukot luettelemalla niiden alkiot, jos mahdollista. Onko jokin joukoista tyhjä joukko?

Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ

Sanajärjestyksen eri tehtävistä

Suomi 2A. Tiistai

TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A.

Statiivi ja verbaaliadjektiivi. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Transkriptio:

SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017

Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta bí = /bi/. Sen sijaan varianttia be 6 (PI) tavataan. Omistusliitteen edeltäessä {ane} ergatiivia {e} se kirjoitetaan uussumerissa a-né-e, mikä viittaa vokaalinpidentymään {anē}. Jos loppuvokaali olisi /i/, plene-kirjoitus näyttäisi todennäköisesti muodon a-ni-ì tai a-ni-i (vrt. {ab-zi.zi+e} > ab-zi-zi-i}

Päivityksiä Ekvatiivin tunnus on {gen} gen 7. Ennen {gin} gin 7. Evidenssi: gen 7 = syllabisesti yleensä ge-en eikä gi 4 -in. Myöhäiset babylonialaiset kirjoitusmuodot /i/:llä ehkä akkadilaisten sekaannus, koska /e/ marginaalinen foneemi. gen 7 on tavumerkki äännejonolle /gen/. Esimerkkinä erisnnimi ba-zi-ge-en ~ ba-zi-gen 7 (Jagersma 2010: 203).

Adverbiatiivi (1/2) Adverbiatiivi {eš} on ehkä oikea sijamuoto Evidenssi: saĝ-e-éš, zid-dè-éš jne. viittaavat että morfeemi on vokaalialkuinen eikä terminatiivi {še}, vrt. saĝ-šè, zid-šè. šè = éš, mutta adverbiatiivi kirjoitetaan joskus eš

Adverbiatiivi (2/2) Zólyomi (2016) ei pidä adverbiatiivia sijana Ehkä laina akkadin adverbijohtimesta {iš} Voi sulkea nominilausekkeen, joten se on hierarkkisesti samalla tasolla muiden sijamuotojen kanssa. Näkyy kausaalisissa sijapäätteissä {ak+eš} = ke 4 -éš

Adnominaalinen ablatiivi Ablatiivi on muinoin ollut adnominaalinen alkuperää ilmaiseva sija Esim. d nanše nin 9 sirara-ta-ĝu 10 (Cyl A II: 2, 18; II: 27)

Partisiipit ja infinitiivit I ajaton partisiippi II hamtun partisiippi III marûn partisiippi IV marûn toinen partisiippi

Partisiippirakenteet Rakenteen pääsana voi olla joko: Partisiippi on aina pääsanan attribuutti!

Partisiippirakenteet 2 Subjekti tai epäsuora objekti voi olla elliptinen.

Infinitiivirakenteet Infinitiiviä ja partisiippia ei voi erottaa toisistaan morfologisesti. Infinitiivirakenteessa kaikki verbimuotoon liittyvät morfeemit viittaavat tähän itseensä.

Ajaton infinitiivi ja partisiippi Kuvaa pääsanan ominaisuutta geneerisesti Ei viittaa mihinkään todelliseen tapahtumaan

Ḫamţun partisiippi ja infinitiivi {H+ a} Kuvaa statiivia tai mennyttä aikaa

Meš-ane-pada-rakenne Vaihtaa pääsanan subjektista objektiin Uussumerissa MAP korvataan usein agentiivisella genetiivillä:

Marûn partisiippi ja infinitiivi {M+ed} Kuvaa käynnissä olevaa tai tulevaa tapahtumaa

Marûn partisiipin erikoisrakenteita Marûn partisiippi ja kopula ilmaisee välttämättömyyttä Marûn partisiippi negatiivissa {nu} ilmaisee mahdottomuutta

Marûn infinitiivin direktiivi Infinitiivin futuuri {M+ed+e}: dù-dè rakentamaan, rakentaakseen, rakentamisen johdosta

Marun infinitiivin lokatiivi {M+ed+ a} Ilmaisee, mihin liittyen jokin tapahtuu: dù-da rakentamista koskien, rakentamiseen liittyen Kirj. Hän puhui minulle temppelistään (é-a-né) (sen) rakentamista koskien (dù-da)

Infinitiivirakenteiden määräisyys Ajaton: bàd dù linnoituksen rakentaminen (= linnoittaminen Ajaton genetiivi: bàd-a dù-bé (tietyn) linnoituksen rakennusprosessi (ottamatta kantaa aikaan) Marû: bàd dù-e(d) (tietyn) linnoituksen rakentaminen (tällä hetkellä) Ḫamţu: bàd dù-a (tietyn) linnoituksen rakentaminen (menneisyydessä)

Transitiivisen partisiippilausekkeen vastineet Hyvin yleinen rakenne lú é dù-a on usein monitulkintainen Kaikkia käytetään vapaassa vaihtelussa merkityksessä temppelin rakentanut mies

Sivulauseet Sivulauseen verbi on yleensä nominalisoitu { a} ba-tud-en ba-tud-en-na minä synnyin se, että synnyin

Relatiivilause Sivulause nominalisoidaan Sivulause saa sijan sen mukaan, mikä tämän rooli päälauseessa on [SIVULAUSE] + { a} [PÄÄLAUSE]

Esimerkki Kuningas, joka rakensi temppelin, kuoli Lauseenvastike: lugal é dù-a ba-uš temppelin rakentanut kuningas kuoli

Temporaalilause Käytetään sivulauseen pääsanana ajanmääreitä ud, en-na tai eĝer, jotka ovat lokatiivissa, terminatiivissa tai ablatiivissa.

Kausaalilauseet Muodostetaan joko pääsanoilla mu tai bar, jotka ovat terminatiivissa. Sivulause toimii näiden genetiiviattribuuttina. mu lugal-e é nu-dù-a-šè é nu-dù-am koska kuningas ei rakentanut temppeliä {mu nu+n+dù+ø+ a+ak+še}

Kausaalilauseet Voidaan muodostaa myös ilman pääsanaa genetiivin ja adverbiatiivin yhdistelmällä {ak+eš} lugal-e é nu-dù-a-aš é nu-dù-am koska kuningas ei rakentanut temppeliä {nu+n+dù+ø+ a+ak+eš}

Ns. konjunktiolause Tavataan yleensä joko verbien dug 4 tai zu täydennyksinä. lugal-e é in-dù-a ma-an-dug 4 hän sanoi minulle, että kuningas rakensi temppelin ma-ra-an-dug 4 -ga mu-ù-zu tiedän, että hän sanoi sinulle sen

Kopula sivulauseissa Vain itsenäinen kopula voidaan nominalisoida lugal zíd ì-me-a la-bá-uš Kuningas, joka oli oikeudenmukainen, ei kuollut Joskus saatetaan käyttää kaksoislausetta lugal zid-àm la-ba-uš Kuningas oli oikeudenmukainen. Hän ei kuollut