Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2015

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2015 Joni Virtanen Pietarsaari 2016

Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien tarkkailu... 5 3.3 Suotovesien tarkkailu... 5 3.4 Kaatopaikkakaasujen tarkkailu... 5 4 Vuoden 2015 sää... 5 5 Vuoden 2015 velvoitetarkkailun tulokset... 6 5.1 Pintavedet... 6 5.2 Pohjavedet... 9 5.3 Suotovedet... 11 5.4 Kaatopaikkakaasut... 12 6 Tulosten tarkastelu... 13 6.1 Pintaveden laatu... 13 6.2 Pohjaveden laatu... 14 6.3 Kaatopaikkakaasun koostumus... 14 7 Yhteenveto... 14 Liitteet... 15 2

1 JOHDANTO Pietarsaaren kaupungin käytöstä poistettu kaatopaikka sijaitsee Pietarsaaren kaupungin rajan läheisyydessä, pääosin Pedersören kunnan alueella. Jätteiden sijoitus kaatopaikalle on aloitettu vuonna 1958 ja toiminta on jatkunut vuoteen 1993 saakka. Kyseisenä aikana kaatopaikalle on toimitettu jätteitä yhteensä noin 640 000 tonnia. Kaatopaikalle sijoitettu jäte on pääosin yhdyskunta-, rakennus-, muovi- ja tupakkateollisuuden jätettä, kuivattuja ja märkiä jätevesilietteitä sekä vaarallista jätettä. Kaatopaikan siirryttyä Oy Ekorosk Ab:n hoidettavaksi vuonna 1993, on alueelle toimitettu ainoastaan hyödyntämiseen soveltumattomia jätteitä ja lietteitä. Vuodesta 1994 lähtien on toimitetut lietteet kuivattu ja kompostoitu jätepenkereen päällä. Jätteiden ja lietteiden vastaanotto on lopetettu vuoden 2001 lopulla. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 25.1.2005 myöntämä ympäristölupa (dnro LSU-2004-Y-100) kaatopaikan sulkemiselle, ohjaa kaatopaikan käytöstä poistamista sekä sen jälkihoitoa. Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 21.12.2012 antamallaan päätöksellä (Dnro LSSAVI/170/04.08/2010) jatkoaikaa Pietarsaaren kaatopaikan sulkemiselle sekä päivittänyt ja muuttanut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan (LSU-2004-Y-00/25.1.2005) lupaehtoja mm. tarkkailuvelvoitteiden osalta. Kaatopaikalla tapahtuneesta näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista on vastannut Ahma ympäristö Oy. Jätevedenpuhdistamolle viemäröityjen suotovesien analysoinnin on toteuttanut NabLabs Oy. Pietarsaaren suljetun kaatopaikan velvoitetarkkailuraportoinnin on laatinut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 2 KAATOPAIKKA Pietarsaaren käytöstä poistetun kaatopaikan kunnostustyöt on aloitettu talvella 2005. Sulkemiselle on haettu jatkoaikaa useamman kerran. Aluehallintoviraston vuoden 2012 päätöksen mukaisesti (LSSAVI/170/04.08/2010) kaatopaikan tiivistys- ja kuivatuskerrosten tulee olla valmiit viimeistään 31.12.2018, minkä jälkeen kaatopaikka on suojattava eroosiolta ja maisemoitava. Lopullisesti muotoiltuna kaatopaikan on oltava vuoden 2020 loppuun mennessä. Kaatopaikan sulkemistoimet ovat edenneet vaiheeseen, jossa kaatopaikan lakiosan pintaa muotoillaan valmiiksi Oy Alholmens Kraftin Ab:n lentotuhkalla. Samalla kaasunpoistokaivoja korotetaan muotoilun vaatimalle korkeudelle. Kyseinen vaihe jatkuu vielä vuoden 2016 aikana. Lakiosan muotoilun jälkeen aloitetaan tiivistys- ja kuivatuskerroksen teko ja pintamaalla peittäminen, minkä odotetaan kestävän ainakin kaksi vuotta. Suotovesien syntymistä ehkäistään tiiviillä pintarakenteilla. Tiiviistä pintarakenteista huolimatta, kaatopaikan sisältä suotautuu vesiä. Muodostuneet suotovedet kerätään yhteensä 765 m pitkään reunasalaojaan, josta ne pumpataan kokoojakaivon kautta pumppukaivoon ja edelleen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikalla muodostuvat pintavalumavedet kerätään alueen ympäröivään ojaan josta ne johdetaan niskasalaojan kautta Pirilönlahteen laskevaan ojaan. Kaatopaikan etäisyys Pirilönlahteen on noin puolitoista kilometriä. Kaatopaikka-alueen länsi- ja pohjoispuolella on niskaoja, joka estää ulkopuolisten valumavesien pääsyn kaatopaikka-alueelle. 3

Kaatopaikan yhdeksän kaasukaivoa on asennettu niin että ne ylettyvät tuhkatäytön alapuolelle ja yhdistyvät jätetäyttöön asennettuihin vaakaojastoihin. Kaatopaikalla syntyvät kaatopaikkakaasut käsitellään täytön korkeimpiin kohtiin rakennettavien biosuodattimien avulla jätetäytön saavutettua lopullisen korkeuden. 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU Pietarsaaren kaupunki huolehtii kaatopaikan jälkihoidosta ja sen tarkkailusta, mukaan lukien myös rakenteiden ja laitteiden toiminnan tarkkailusta ja niiden kunnossapidosta. Kaatopaikan velvoitetarkkailu pitää sisällään pinta- ja pohjavesien, suotovesien sekä kaatopaikkakaasun tarkkailun. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 21.12.2012 antaman päätöksen seurauksena velvoitetarkkailun laajuus ja sisältö ovat muuttuneet vuodesta 2013. Kuva 1. Velvoitetarkkailun pinta- ja pohjavesien tarkkailupisteet. 3.1 Pohjaveden tarkkailu Pohjavesitarkkailu koostuu kolmesta havaintopisteestä (PT43, PT63 ja Milkan meijerin kaivo). Pohjavesien tarkkailu kattaa jokaisesta putkesta kerran vuodessa määritettävät perusanalyysit, joiden lisäksi joka viides vuosi tulee määrittää erikoisanalyysit. Pohjavesinäytteiden perusanalyysejä ovat pinnankorkeus, lämpötila, ulkonäkö, ph, happi, sähkönjohtavuus, COD Cr, kok-n, NH 4 -N, kloridi, ja fekaaliset enterokokit. Lisäksi on analysoitava liukoinen kok-p, rauta, sinkki, kromi ja lyijy. Edellä mainittujen lisäksi pohjavedestä on tarkkailtava kerran vuodessa barium-, molybdeeni-, seleeni-, vanadiini- sekä sulfaattipitoisuuksia, sillä kyseisiä metalleja esiintyy yleisesti lentotuhkassa ja pohjatuhkassa. 4

Joka viides vuosi määritettäviin erikoisanalyyseihin kuuluvat alumiini, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Myös kloorifenolit tulee analysoida yhden kerran töiden aikana sekä toisena vuotena töiden päätyttyä. Tarkkailun erikoisanalyysien sekä kloorifenolien määritykset on toteutettu vuoden 2015 tarkkailun yhteydessä. 3.2 Pintavesien tarkkailu Kaatopaikan alueella muodostuvia pintavesiä tarkkaillaan kolmesta havaintopisteestä (A, E ja B). Pisteet A sekä E havainnollistavat kaatopaikan yläpuolisen veden laatua ja piste B kuvastaa kaatopaikan alapuolisen veden laatua (kuva 1). Pintavesien laatua tarkkaillaan kahdesti vuodessa toistuvin perusanalyysein. Joka viides vuosi määritetään jokaisesta pisteestä Erikoisanalyysit. Perusanalyysin määrityksiin kuuluvat pintaveden lämpötila, haju, väri, sähkönjohtavuus, ph, happi, kiintoainepitoisuus, COD Cr, kok-n, kok-p, NH 4 -N, rauta, ja fekaaliset enterokokit. Erikoisanalyysien parametreja ovat alumiini, sinkki, kromi, lyijy, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Tarkkailun erikoisanalyysit lukeutuivat vuoden 2015 tarkkailun toteutukseen. 3.3 Suotovesien tarkkailu Jätevedenpuhdistamolle johdetun suotoveden määrien tarkkailun lisäksi, määritetään suotovesistä kolmesti vuodessa ph, johtokyky, kiintoaineet,, BOD 7ATU, COD Cr, kok-p, kok-n, NH 4 -N, kloridi, rauta, mangaani, alumiini, sinkki, elohopea, kadmium, kupari, nikkeli, kromi (kok.), lyijy, tina ja arseeni sekä fekaaliset enterokokit. Edellä mainittujen lisäksi jätevedenpuhdistamolle johdetusta vedestä on myös tarkkailtava kolmesti vuodessa seuraavien metallien pitoisuuksia: barium, molybdeeni, seleeni, vanadiini sekä sulfaatti. 3.4 Kaatopaikkakaasujen tarkkailu Jätetäytössä muodostuvan ja kaasukaivojen kautta purkautuvan kaasun määrää on tarkkailtava alueen kahdeksasta putkesta vuosittain. Vuosittain toistuva tarkkailu kattaa kaatopaikkakaasun paineen sekä kaasun aineosat; metaani (CH 4 ), hiilidioksidi (CO 2 ) ja happi (O 2 ). Mikäli tarkkailun tuloksilla kyetään osoittamaan että myös pidemmällä mittausvälillä kyetään saamaan riittävän luotettava tieto kaasun määrästä ja laadusta, voidaan mittauksia mukauttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. 4 Vuoden 2015 sää Vuoden 2015 kuukausittaiset keskilämpötilat Kruunupyyssä ja kuukausittainen sadanta Kokkolan Hollihaassa sekä vuosien 1981 2010 sadanta Kokkolan Korplaxissa ja lämpötilat Kruunupyyssä on esitetty kuvassa 2 (Ilmatieteen laitos 2016). Vuoden 2015 koko vuoden sadanta 712 mm/vuosi oli noin 31 vertailuaikavälin (Korplax 1981 2010, 544 mm/a) sadantaa suurempi. Vuoden 2015 heinä- ja elokuu sekä lokakuun sademäärät olivat vertailukauden sadantaa pienempiä. Muilta osin sademäärät olivat läpi vuoden vertailukauden kuukausittaisia sademääriä suurempia, etenkin toukokuun sekä loppuvuoden osalta. Vuonna 2015 Kruunupyyssä mitatut lämpötilat ovat olleet, hieman lauhempaa alku- ja loppuvuotta lukuun ottamatta, hyvin yhtäläiset vuosien 1981-2010 keskilämpötiloihin verrattuna. Vuoden 2015 keskilämpötila oli Kruunupyyssä 5,4 C, kun vuotuinen keskilämpötila vuosina 1981 2010 on ollut 3,4 C. 5

Hollihaan sadanta ja Kruunupyyn keskilämpötilojen kuukausittaiset tiedot vuodelta 2015 sekä pitkän aikavälin (1981 2010) keskiarvot on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Vuoden 2015 sadanta mitattuna Hollihakassa ja lämpötila Kruunupyyssä, sekä vuosien 1981 2010 vertailuarvot. (Ilmatieteenlaitos 2016) 5 Vuoden 2015 velvoitetarkkailun tulokset Pietarsaaren kaupungin käytöstä poistetun kaatopaikan vuoden 2015 näytteenotosta ja tulosten analysoinnista vastasi Ahma Ympäristö Oy. Pietarsaaren Alhedan jätevedenpuhdistamolle johdettujen suotovesien analysoinnista on vastannut NabLabs Oy. 5.1 Pintavedet Vuoden 2015 pintavesien tarkkailutulosten tulkintaa vaikeuttaa vuoden tarkkailukertojen ajoittuminen vähävetisille ajanjaksoille. Pääosassa tarkkailuvuoden tarkkailukerroista ojapisteiden virtaama on ollut 0 l/s, jolloin myös tulosten edustavuudessa on normaalia suurempi epävarmuus. Ainoastaan tarkkailun yläpuolisilla havaintopisteillä A ja E on kevään näytteet (28.4.2015) saatu virtaavasta vedestä. Pintaveden kiintoaine, sähkönjohtavuus-, kok-n-, NH 4 -N-, COD cr -, kok-p- ja rautapitoisuudet sekä bakteerit vuosilta 2010 2015 ovat esitettynä kuvassa 3. Vuosien 2010 2015 kaikki pintaveden analyysitulokset on raportoitu liitteen 1 tarkkailutulokset taulukossa. Ojapisteiden kiintoainepitoisuudet ovat, syksyn 2011 korkeampaa tulosta lukuun ottamatta, pysyneet tasaisina yläpuolisessa pisteessä A. Tarkkailukertojen välinen vaihtelu pisteissä E ja B on ollut huomattavasti suurempaa. Kiintoainepitoisuudet ovat myös kyseisillä pisteillä nousseet vuoden 2015 näytteissä. Kiintoainepitoisuudet vaihtelevat jaksolla 2010 2015 välillä 2,4-200 mg/l, eikä tuloksista ole havaittavissa merkittäviä eroavaisuuksia kaatopaikan yläpuolisen (E) ja alapuolisen (B) ojapisteen tulosten välillä. Pintaveden sähkönjohtavuus on tarkkailujakson aikana pääosin kohonnut kaatopaikan alapuolisessa näytepisteessä (B). Muutokset sähkönjohtavuudessa ovat yleisesti merkki kaatopaikan vaikutuksista pintaveden laatuun. Tarkkailun tuloksissa ovat poikkeuksina kuitenkin vuosien 2011 ja 2015 syksyn näytteet, jolloin sähkönjohtavuus on ollut alhaisempi kaatopaikan alapuoleisella pisteellä. Vuosien 2010-2015 sähkönjohtavuuden tulokset ovat vaihdelleet välillä 10 110 ms/m. 6

Pintaveden typpipitoisuudet ovat yleisesti huomattavasti korkeampia kaatopaikan alapuolisissa näytteissä, mikä osoittaa kaatopaikan vaikututtavan pintaveden laatuun. Poikkeavina tuloksina syksyn 2015 näytekerran alapuolisen pisteen (B) muita havaintopisteitä alhaisempi typpipitoisuus sekä yläpuolisen pisteen (E) poikkeuksellisen korkea typpipitoisuus (30 000 g/l). Kyseisen näytekerran näytteet on otettu seisovasta vedestä, eikä tulosta voida pitää edustavana. Vuosien 2010 2015 määritysten kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat välillä 500 21 000 (30 000) µg/l. Pintaveden ammoniumtypen pitoisuudet noudattavat kokonaistypen tuloksia ja pitoisuudet kasvavat alapuolisessa havaintopisteessä. Kokonaistypen tavoin syksyn 2015 näytteessä ilmeni poikkeavan korkea NH 4 -N-pitoisuus kaatopaikan yläpuolisella havaintopisteellä (E). Kaatopaikan yläpuolisten pisteiden NH 4 -Npitoisuudet ovat vaihdelleet vuosina 2010 2015 välillä < 5 14 000 µg/l ja alapuolisen pisteen pitoisuudet ovat olleet välillä 2,4 20000 µg/l. Kaatopaikan alapuolisen pisteen COD cr -pitoisuudet ovat yleisesti olleet hieman yläpuolisia pisteitä korkeampia. Näytekertojen 12.9.2011 ja 19.7.2012 korkeampia tuloksia lukuun ottamatta, näytepisteiden väliset erot eivät ole olleet kovin suuria. COD cr -pitoisuudet vaihtelevat välillä < 10 240 mgo 2 /l. Valtaosassa vuosien 2010 2014 näytekerroista pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat hieman korkeampia kaatopaikan alapuolisessa vedessä. Pisteiden väliset erot ovat olleet kuitenkin vähäisiä. Lokakuun 2013 näytteessä ilmeni poikkeavan korkea fosforipitoisuus (510 µg/l) kaatopaikan alapuolisessa pisteessä. Vastaavasti poikkeava tulos ilmeni vuoden 2015 kevään näytekierroksella kaatopaikan yläpuolisella havaintopisteellä (E). Kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet tarkkailujaksolla välillä 32 290 µg/l. Raudan pitoisuuksia on määritetty vaihtelevasti vuosina 2010 2015. Näytekertojen välinen tulosten vaihtelu on ollut suurta ja raudan pitoisuudet ovat vaihdelleet tarkkailujaksolla välillä 2100 33000 µg/l. Pintaveden bakteerit (fekaaliset enterokokit) vaihtelevat suuresti tarkkailun ylä- ja alapuolisilla havaintopisteillä (1 510 pmy/100ml). Vuosien 2010 2015 tuloksissa kohonneita pitoisuuksia ilmenee usein myös yläpuolissa näytteissä, joten kaatopaikan vaikutuksia pintavesien laatuun ei kyetä erittelemään. 7

Kuva 3. Pintaveden kiintoaine-, sähkönjohtavuus-, COD cr -, Kok-N-, Kok-P-, NH 4 -N-, rauta- sekä enterokokkipitoisuudet vuosina 2010 2015. 8

5.2 Pohjavedet Pohjaveden ph, sähkönjohtavuus-, kloridi-, happi-, COD cr - sekä fosforipitoisuudet vuosilta 2010 2015 ovat esitettynä kuvassa 4.1 ja pohjaveden typpi-, rauta-, sinkki-, kromi- ja lyijypitoisuudet kuvassa 4.2. Vuosien 2010 2015 kaikki pohjaveden analyysitulokset on raportoitu liitteen 2 tarkkailutulokset taulukossa. Kerran vuodessa toistuvan pohjaveden tarkkailun tarkkailutulosten ph on pysynyt hyvin tasaisena vuosien 2010 2015 aikana. Tarkkailujakson aikana ph:n arvot ovat olleet korkeammat putkessa P63 ja hieman alhaisemmat putkessa P43. Pohjaveden sähkönjohtavuuden tulokset ovat hyvin tasaisia putkessa P63 ja havaintopisteessä Milkan kaivo. Kaatopaikan vaikutukset näkyvät pohjavesiputken P43 sähkönjohtavuuksissa, jotka ovat huomattavasti muita tarkkailupisteitä korkeampia. Pohjaveden sähkönjohtavuuden tulokset vaihtelevat välillä 16 220 ms/m. Putken P63 ja Milkan kaivon kloridipitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina vuosina 2010 2015. Kaatopaikan välittömässä läheisyydessä olevan pohjavesiputken (P43) kloridipitoisuus on kohonnut huomattavasti vuoden 2013 tuloksessa. Pitoisuudet ovat jälleen laskeneet vuosina 2014-2015, mutta ovat pysyneet yhä huomattavan korkeina. n ympäristölaatunormi (EQS-arvo) on 25 mg/l, mikä ylittyy jokaisella tarkkailukerralla putkessa P43 sekä niukasti putkessa P63. Kohonneita pitoisuuksia voidaan pitää merkkinä kaatopaikan vaikutuksista pisteen P43 pohjaveden laatuun. Pitoisuudet ovat vaihdelleet havaintoputkissa välillä 3,1 140 mg/l. Putken P63 sekä havaintopisteen Milkan kaivo happipitoisuudet ovat tarkkailujakson aikana vaihdelleet välillä 0,7 7,7 mg/l. Putken P43 pohjavesi on ollut hapetonta vuosina 2010 2015. COD cr -pitoisuus on putkessa P43 huomattavasti muita tarkkailupisteitä korkeampi (260 380 mg/l), mikä ilmentää kaatopaikan vaikutuksia. Vuosien 2010-2015 aikaiset pitoisuudet muissa putkissa ovat välillä 10 57 mg/l ja pitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina. Fosforin määritys on tehty keväästä 2013 lähtien suodatetusta näytteestä. Alapuoleisen havaintoputken P43 fosforipitoisuus on laskenut vuoden 2015 näytteessä (16 µg/l). Havaintoputken fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet tarkkailujakson aiemmissa näytteissä välillä 320 570 g/l. Fosforipitoisuudet ovat huomattavasti korkeammat kaatopaikan yläpuoleisessa havaintoputkessa P63, jonka tulokset vaihtelevat välillä 1600 2200 µg/l. Kaatopaikan yläpuoleisen Milkan kaivon pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 14 150 g/l. Putken P63 ja Milkan kaivon kokonaistyppipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 800 1 700 µg/l ja ammoniumtyppipitoisuudet välillä < 5 460 µg/l. Pitoisuudet ovat vuosien 2010-2015 aikana olleet melko tasaisia. Kaatopaikan vaikutukset ovat havaittavissa putken P43 kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudessa, jotka ovat huomattavasti muita tarkkailupisteitä korkeampia. Myös näytekertojen väliset pitoisuuksien vaihtelut ovat olleet suuria. Putken P43 NH 4 -N-pitoisuudet ovat olleet välillä 2 400 23 000 µg/l, EQS-arvon ollessa 200 µg/l. Pohjaveden rautapitoisuus on määritetty vuodesta 2013 lähtien suodatetusta näytteestä ja havaintopisteiden tulokset ovat laskeneet huomattavasti tarkkailun vaihduttua liukoisiin pitoisuuksiin. Vuoden 2015 näytekerran osalta ilmeni kuitenkin kahden edellisvuoden tuloksiin nähden huomattavan korkea pitoisuus (113 000 g/l) pohjavesiputkessa P43. Pohjavesiputken P63 vuoden raudan liukoiset pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 19 271 µg/l. 9

Raudan tavoin myös sinkin pitoisuuksia on ryhdytty määrittämään suodatetusta näytteestä vuonna 2013. Sinkin pitoisuudet ovat olleet pisteessä P43 huomattavasti muita pisteitä korkeampia läpi tarkkailujakson. Sinkin EQS-arvo (60 g/l) on ylittynyt putken P43 osalta kaikilla tarkkailukerroilla. Lisäksi pohjavesiputken P63 sinkin pitoisuudet ovat ylittäneet EQS-arvon vuosien 2010 ja 2012 näytekerroilla. Liukoisen sinkin pitoisuudet ovat tarkkailupisteissä välillä 6,8 3 080 µg/l. Kromin pitoisuudet ovat korkeammat putkessa P43. Kromin EQS-arvo (10 µg/l) ylittyi putkessa P43 kokonaispitoisuuksien osalta vuosina 2010 2012. Havaintopisteiden väliset erot kromin liukoisissa pitoisuuksissa eivät ole kuitenkaan yhtä suuria ja tulokset vaihtelevat välillä 0,23 6,3 µg/l. Tarkkailu pohjavesiputkien lyijypitoisuudet ovat olleet pieniä läpi tarkkailujakson, eikä EQS-arvon (5 µg/l) ylittäviä tuloksia ole ilmennyt. Kuva 4.1 Pohjaveden ph, sähkönjohtavuus-, kloridi-, happi-, COD cr - sekä fosforipitoisuudet vuosina 2010 2015. 10

Kuva 4.2 Pohjaveden typpi-, rauta-, sinkki-, kromi- ja lyijypitoisuudet vuosina 2010 2015 5.3 Suotovedet Kaatopaikan viemäröityjen suotovesien tarkkailut ovat osa Alheldan jätevedenpuhdistamon tulokuorman tarkkailua. Kaatopaikalta jätevedenpuhdistamolle johdettujen vesien tarkkoja määriä ei ole kyetty mittaamaan, sillä suotovesien mukana kulkeva sakka on toistuvasti tukkinut kaatopaikalla olevan virtaamamittarin. Puhdistamolle pumpattujen suotovesien määrät on arvioitu olleen vuodesta 2009 lähtien noin 10 000 m 3 vuodessa. Jätevedenpuhdistamolle johdetun veden laatua on tarkkailtu neljästi vuodessa. Taulukkoon 1 on kerätty kaatopaikan suotovesien muodostaman tulokuormituksen tarkkailutulokset vuosilta 2010 2015. Seuraavien metallien: barium, molybdeeni, seleeni, vanadiini sekä sulfaatti määritykset jäivät puuttumaan tarkkailun toteutuksesta. Tarkkailua jatketaan vuonna 2016 lupaehtojen ja Pietarsaaren Veden kanssa 11

laaditun sopimuksen mukaisesti neljästi vuodessa ja tarkkailun sisällössä huomioidaan myös toteutuksesta aiemmin jääneet em metallit. Taulukko 1. Alhedan jätevedenpuhdistamolle viemäröidyn suotoveden tarkkailutulokset. Pvm T Enterok. ph Sähkönj. SS Kok-N NH4-N Kok-P BOD7-ATU COD cr Cl Al Hg Mn Fe Zn As Cd Cr Cu Pb Ni Sn ( c) Raja-arvo (Prs Vesi) 6,0-11,0 500 200 10 3 10 1000 2000 500 500 7.4.10 2,5 7,0 151 10 8,2 0,04 1 15 0,025 16.6.10 6,9 7,3 300 14 39 0,05 1 100 0,025 8.9.10 8,8 7,3 375 10 50 0,05 3 120 0,025 14.12.10 6,4 205 7,5 534 60 64 54 0,48 9 220 510 0,28 0,025 0,48 7,6 0,07 3,5 1 8 10 7 20 6,25 29.6.11 13 22 7,5 140 7 34 31 0,23 5 83 170 0,1 0,025 0,57 8,1 0,012 5 1 8 140 5 10 6,25 87 7.9.11 11 0 7,6 204 29 51 43 0,36 5,9 120 270 0,1 0,025 0,61 15 0,012 3,1 0,63 9 10 3,13 10 23 210 13.12.11 12 ~4 7,4 328 13 54 44 0,19 3 120 450 0,27 0,025 0,6 11 0,012 3,1 0,63 9 20 3,13 10 6,25 20.3.12 5,8 2 7,3 187 15 45 34 0,27 4 89 240 0,1 0,025 0,56 11 0,04 3 0,5 8 30 3,13 10 48 700 7.6.12 6,7 4 7,4 217 14 45 39 0,2 5 110 250 0,1 0,025 0,5 8,2 0,03 3,1 0,63 3,13 30 10 10 6,25 500 13.3.13 5,8 0 7,8 291 12 53 51 0,35 3,5 110 420 0,1 0,025 0,45 10 0,013 3 0,6 10 260 3 10 0,7 380 25.6.13 6,7 > 8000 7,4 244 250 57 46 3,4 260 370 360 0,42 0,025 0,55 24 0,08 2,4 1,7 8,4 380 0,88 8,1 1,1 330 11.9.13 9,4 ~6 7,6 342 22 51 45 0,31 7 130 480 0,1 0,025 0,53 6,5 0,03 3 3 10 30 0,6 7,4 1,2 270 10.12.13 7,1 1 7,6 295 24 34 26 0,1 3 97 480 42 0,025 0,49 4,9 0,013 1,2 0,11 3,7 24 0,25 7,9 0,5 260 18.3.14 4,3 24 7,5 256 7,5 23 17 0,07 3 70 390 0,076 0,025 0,31 1,9 0,021 0,73 0,1 3 22 0,73 4,6 0,15 1300 3.6.14 12 10 7,4 390 25 33 20 0,24 3 96 480 0,16 0,005 1,25 0,021 0,021 1,2 0,19 2,7 34 2,5 5,7 0,15 270 23.9.14 8,1 1 7,3 570 54 50 46 0,18 5 130 770 0,054 0,013 0,6 15 0,04 1,5 0,1 3,9 11 0,3 9,9 0,7 579 9.12.14 7 1 7,7 418 7,1 23 13 0,04 1 85 450 0,029 0,002 0,4 0,87 0,026 0,4 0,01 2,8 16 0,03 4,5 0,05 185 10.3.15 6,3 1 7,7 423 70 96 86 0,87 10 270 610 0,69 0,038 0,54 18 0,025 6,9 0,28 49 37 2,6 10 4,4 380 11.6.15 8,9 0 7,6 454 110 120 130 0,94 8 290 573 130 0,002 0,67 36 0,037 5 0,15 21 21 0,75 11 7,9 300 29.9.15 8,9 3 7,4 502 97 81 70 0,35 10 210 730 0,11 0,002 1 26 0,374 3,9 0,37 21 37 9,6 12 19 580 15.12.15 6,1 0 7,5 356 11 39 42 0,21 1,5 100 110 44 0,002 0,37 5,3 0,084 2,5 2,1 30 15 3,4 7,8 0,1 320 ka. 7,8 18 7,5 332,2 41 50 47 0,43 17 140 430 12,1 0,02 0,58 11,6 0,052 2,9 0,7 11,7 63 3,1 9,4 7,3 415,7 * Pietarsaaren Veden asettaman raja-arvon ylittävät tulokset ovat korostettuna punaisella. Alle määritysrajan olleet tulokset puolitettu ja korostettu keltaisella. Vuoden 2013 kesäkuun näytekerran poikkeavat tulokset (kiintoaine, BOD 7-ATU, COD Cr sekä Cu) osoittavat että suotovesien puhdistamolle muodostava kuormitus voi vaihdella suuresti. Vuoden 2015 tarkkailukertojen osalta ei ilmennyt Alhedan puhdistamolle tavanomaisesta jätevedestä olennaisesti poikkeavia tuloksia. Kuluneen vuoden osalta Pietarsaaren Veden jätevesille asettamat raja-arvot ylittyivät kertaalleen sähkönjohtavuuden osalta. 5.4 Kaatopaikkakaasut Jätetäytössä muodostuneita kaatopaikkakaasuja on tarkkailtu vuodesta 2012 alkaen kerran vuodessa. Erot vuosien 2012 2015 kaasun mittaustuloksissa ovat vähäisiä. Kaasuputkien Metaanin osuudet ovat nousseet vuoden 2015 mittauksissa kaikissa putkissa. Huomattavia muutokset olivat kaasuputkien 2, 7 ja 9 osalta. Metaanin osuudet vaihtelevat vuonna 2015 välillä 0 30. Kaasuputken 3 hiilidioksidipitoisuudet ovat vuoden 2015 mittauksessa olleet edellisvuoden tasolla (20 ). Tarkkailun muiden havaintoputkien osalta hiilidioksidin osuudet ovat nousseet hieman vuoden 2014 tasosta. Tarkkailukertojen väliset muutokset ovat kuitenkin olleet melko vähäisiä ja hiilidioksidin osuudet vaihtelevat vuoden 2015 mittauksissa välillä 0 20. Kaasuputkien happipitoisuudet ovat laskeneet jälleen vuonna 2015 ja hapen osuuksien vaihtelut ovat vuoden mittaustuloksissa melko vähäisiä (2-5 ). Pitoisuudet ovat vaihdelleet tarkastelujaksolla välillä 0,5 11,8. Vuosien 2012 2015 kaikki kaatopaikkakaasujen mittaustulokset on koottu liitteen 3 tarkkailutulokset taulukossa. Kaasuputkien painetiedot puuttuvat vuoden 2015 tiedoista tarkkailussa käytetyn mittarin rikkoutumisen johdosta. 12

Kuva 5. Kaatopaikkakaasun CH 4 -, CO 2 - ja happipitoisuudet vuosina 2012 2015. 6 Tulosten tarkastelu Vuoden 2015 tarkkailun tulokset on koottuna tarkkailuraportin liitteissä (liitteet 1-3). Pohja-, pinta-, ja suotovesien osalta tulosten vertailuarvoja on käytettävissä jo usean vuoden ajalta. Kaatopaikkakaasun ominaisuuksia on seurattu vuodesta 2012 lähtien. Tarkkailun aikaisemmat tulokset ovat myös huomioitu raportin kuvaajissa 3 5. 6.1 Pintaveden laatu Kaatopaikan vaikutukset pintaveden laatuun on havaittavissa etenkin alapuolisen havaintopaikan kohonneiden typpiyhdisteiden (kokonaistypen ja ammoniumtypen) pitoisuuksissa sekä sähkönjohtavuudessa. Ammoniumtypen osuus kokonaistypestä on huomattava. Vuoden 2015 pintavesien tarkkailutulosten tulkintaa kuitenkin vaikeuttaa vuoden tarkkailukertojen ajoittuminen vähävetisille ajanjaksoille. Pääosassa tarkkailuvuoden näytteistä ojapisteiden virtaama on ollut 0 l/s, jolloin myös tulosten edustavuudessa on normaalia suurempi epävarmuus. Vain tarkkailun yläpuolisilla havaintopisteillä A ja E on kevään näytteet (28.4.2015) saatu virtaavasta vedestä Ojapisteiden tarkkailutuloksissa on ajoittain ollut havaittavissa kohonneita bakteeripitoisuuksia (, 330 510 pmy/100ml). Pitoisuudet ovat kuitenkin useasti olleet korkeampia kaatopaikan yläpuolisilla tarkkailupisteillä, eikä kaatopaikan vaikutuksia veden hygieeniseen laatuun kyetä tällöin arvioimaan. 13

6.2 Pohjaveden laatu Pohjaveden laadun vaihtelu vuosien 2010 2015 aikana on ollut melko maltillista putkessa P63 sekä Milkan kaivossa. Pohjaveden laatu on selvästi heikompaa putkessa P43, missä myös vuosien välinen vaihtelu on ollut suurempaa. Putken P43 vuoden 2015 sähkönjohtavuus-, COD cr -, Kok-P-, Kok-N-, sekä kloridipitoisuudet ovat edellisvuosien tavoin moninkertaiset kahden muun tarkkailupisteen tuloksiin nähden, mitkä osoittavat kaatopaikan vaikuttavan kyseisen putken pohjaveden laatuun. Milkan kaivon tarkkailupisteessä on vuosien 2010-2015 tuloksissa ilmennyt suolistoperäisiä enterokokkeja (21 570 pmy/100 ml, ks. liite 2). Muuten pohjavedet ovat olleet hygieenisesti hyvälaatuisia. Vuoden 2015 tarkkailuihin lukeutui myös yleisesti lento- ja pohjatuhkassa esiintyvien metallien bariumin, molybdeenin, seleenin, vanadiinin sekä sulfaatin määritykset. Erikoismääritysten tulokset sekä näiden pohjaveden ympäristölaatunormit (EQS-arvot) on taulukoitu liitteessä 2. 6.3 Kaatopaikkakaasun koostumus Kaatopaikalle asennetuista kahdeksasta kaasuputkesta on määritetty metaanin, hiilidioksidin ja hapen tilavuusprosentit kenttäkäyttöisellä kaasuanalysaattorilla. Vuoden 2015 tulokset nousivat edellisen vuoden määrityksistä etenkin metaanin osalta. Korkeimmat metaanin osuudet ilmenivät vuosien 2012 2014 tavoin kaasuputkesta 3 (30 ) sekä kaasuputkissa 2, 5 ja 9 (20 ). Muiden putkien osalta metaanin osuudet olivat vuonna 2014 alle 10. Myös hiilidioksidin osuudet nousevat vuoden 2015 mittauksissa. Muutokset edellisvuosien tasoihin eivät kuitenkaan ole yhtä suuria kuin metaanin osalta. Hiilidioksidin osuudet vaihtelevat vuoden 2015 mittauksissa välillä 5 20. Yleisesti ottaen vuosien 2012 2015 tarkkailujakson aikana havaitut CO 2 :n sekä CH 4 :n osuudet kaatopaikalle asennetuissa kaasuputkissa ovat olleet vähäisiä. 7 Yhteenveto Pietarsaaren kaupungin käytöstä poistetun kaatopaikan vuoden 2015 velvoitetarkkailut pinta-, pohja- ja suotovesien sekä kaatopaikkakaasun osalta on toteutettu aluehallintoviraston (LSSAVI/170/04.08/2010) päätöksen mukaisesti sekä luvan edellyttämässä laajuudessa. Poikkeuksena yleisesti lento- ja pohjatuhkassa esiintyvien metallien bariumin, molybdeenin, seleenin, vanadiinin sekä sulfaatin analyysit, joiden määritykset jäivät erehdyksessä pois vuoden 2015 suotovesien tarkkailuista. Keväästä 2013 alkaen pintavesien määrää ja laatua on tarkkailtu alueen kolmesta havaintopisteestä (A, E ja B) kahdesti vuodessa. Kaatopaikka-alueen pohjavesiputkien (PT43, PT63 sekä Milkan kaivo) tarkkailu on jatkunut edellisvuosien tavoin kerran vuodessa toistuvan näytteenoton avulla. Kaatopaikkakaasun tarkkailua on jatkettu siten, että tiedot syntyvän kaasun ainesosista (Liite 3) on määritetty alueen kahdeksasta kaasuputkesta kertaalleen vuoden 2015 aikana. Tiedot tarkkailuvuoden kaatopaikkakaasun paineista jäivät puuttumaan tarkkailussa käytetyn mittarin rikkoutumisen seurauksena. Alhedan jätevedenpuhdistamolle pumpatun suotoveden laatua on tarkkailtu neljästi vuodessa. Viemäröityjen suotovesien määristä ei ole käytössä virtaamatietoja, sillä suotoveden mukana kulkeutuva sakka on tukkinut kaatopaikalla olevan virtaamamittarin. Kaatopaikalle on tilattu uusi virtaamamittari ja se otetaan käyttöön keväällä 2016. Kaatopaikan vaikutukset ovat havaittavissa tarkkailujaksolla 2010 2015 etenkin alapuolisen pintavesipisteen (oja, B) sekä kaatopaikan välittömässä läheisyydessä olevan pohjavesiputken (P43) kohonneina typen ja COD cr -pitoisuuksina sekä kohonneena sähkönjohtavuutena. Putken P43 pohjavedessä 14

on havaittu lisäksi huomattavia kloridipitoisuuksia ja kohonneita metallipitoisuuksia (Fe, Zn ja Cr). Pääosassa tarkkailuvuoden 2015 pintavesien tarkkailukerroista on ojapisteiden virtaama ollut 0 l/s, jolloin myös tulosten edustavuudessa on normaalia suurempi epävarmuus. Liitteet Liite 1 Pintavesipisteiden tarkkailutulokset vuosilta 2010-2015. Liite 2 Pohjavesipisteiden tarkkailutulokset vuosilta 2010-2015. Liite 3 Kaatopaikkakaasun tarkkailutulokset, vuodet 2012-2015. 15

Liite 1.1 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pintavesi Vuosi 2010 Piste Pvm Syvyys ('c) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph () BOD7 Kok P NH4 N NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp 11.5.10 0,1 8,6 ei hajua 20 19 32 5,7 9 77 15 1,5 1900 30 730 760 32 0 8 23 3800 80 1,5 2,5 0,5 2,5 11 0,5 1600 0,5 A, yp 6.9.10 0,07 10,9 ei hajua 130 3,6 34 7,2 11,2 101 44 1,5 1100 37 21 350 36 7 3,6 2100 39 A, yp 9.11.10 0,14 0,3 ei hajua 25 21 39 5,8 10,1 70 31 1,5 2100 32 670 810 34 0 88 5200 83 ka. 0,1 6,6 58,3 14,5 35,0 6,2 10,1 82,7 30,0 1,5 1700,0 33,0 473,7 640,0 34,0 2,3 33,2 23,0 3700,0 67,3 1,5 2,5 0,5 2,5 11,0 0,5 1600,0 0,5 E, yp 11.5.10 0,08 9,2 ei hajua 75 4,3 21 6,6 10 87 33 1,5 830 38 55 220 25 0 2,1 36 2100 39 15 2,5 0,5 6 5 0,5 430 0,5 E, yp 6.9.10 0,15 10,6 ei hajua 130 4,4 29 7,3 10 90 44 1,5 670 82 29 53 31 25 0,3 E, yp 9.11.10 0,09 0,6 ei hajua 130 6,8 30 6,5 10,6 74 35 1,5 870 46 120 250 36 1 0,9 ka. 0,11 6,8 111,7 5,2 26,7 6,8 10,2 83,7 37,3 1,5 790,0 55,3 68,0 174,3 30,7 8,7 1,1 36,0 2100,0 39,0 15,0 2,5 0,5 6,0 5,0 0,5 430,0 0,5 B, ap 11.5.10 0,1 9,7 ei hajua 30 30 44 6,4 9,2 81 41 1,5 5400 60 4400 740 40 2 6 32 5200 83 1,5 2,5 0,5 2,5 5 0,5 2400 0,5 B, ap 6.9.10 0,11 9,9 ei hajua 130 2,4 76 7,2 5,5 49 77 8,8 21000 66 20000 1200 80 14 4,4 B, ap 9.11.10 0,14 0,2 ei hajua 88 36 53 6,5 10,5 72 48 1,5 8300 80 6800 790 47 1 35 ka. 0,12 6,6 82,7 22,8 57,7 6,7 8,4 67,3 55,3 3,9 11566,7 68,7 10400,0 910,0 55,7 5,7 15,1 32,0 5200,0 83,0 1,5 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 2400,0 0,5 Vuosi 2011 Piste Pvm Syvyys ('c) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph () BOD7 Kok P NH4 N NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp 24.5.11 0,10 11,4 ei hajua 75 13 33 6,4 8,2 75 43 1,5 1900 61 900 370 33 12 32,4 27 5100 50 4 2,5 0,5 2,5 5 0,5 920 0,5 A, yp 12.9.11 0,02 12,5 ei hajua 190 7,6 32 7 4,8 45 58 1,5 2200 37 1100 260 27 10 1,7 A, yp 18.10.11 0,07 6,3 ei hajua 200 180 35 6,2 7,8 63 54 1,5 2200 81 840 540 34 12 27 ka. 0,06 10,1 155,0 66,9 33,3 6,5 6,9 61,0 51,7 1,5 2100,0 59,7 946,7 390,0 31,3 11,3 20,4 27,0 5100,0 50,0 4,0 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 920,0 0,5 E, yp 24.5.11 0,05 12,1 ei hajua 100 13 24 6,7 9,2 86 41 1,5 840 76 32 70 29 6 4 39 4300 12,5 1,5 2,5 1 2,5 5 0,5 610 0,5 E, yp 12.9.11 0,07 12,8 ei hajua 190 34 36 6,2 7 66 40 4,2 810 210 2,5 73 11 510 3 E, yp 18.10.11 0,08 6,2 ei hajua 200 17 32 6,4 7,8 63 50 1,5 1100 68 220 160 36 10 9,6 ka. 0,07 10,4 163,3 21,3 30,7 6,4 8,0 71,7 43,7 2,4 916,7 118,0 84,8 101,0 25,3 175,3 5,5 39,0 4300,0 12,5 1,5 2,5 1,0 2,5 5,0 0,5 610,0 0,5 B, ap 24.5.11 0,12 12 ei hajua 100 15 43 6,7 8,5 79 48 1,5 6600 85 5700 420 41 14 75 33 5800 46 1,5 2,5 0,5 2,5 5 0,5 1400 0,5 B, ap 12.9.11 0,04 12,4 ei hajua 1600 140 20 6,9 0 0 170 9,1 2300 120 9 5 32 2 3,4 B, ap 18.10.11 0,1 6,3 ei hajua 200 23 53 6,8 7,1 58 61 1,5 9000 100 8300 520 49 4 13,2 ka. 0,09 10,2 633,3 59,3 38,7 6,8 5,2 45,7 93,0 4,0 5966,7 101,7 4669,7 315,0 40,7 6,7 30,5 33,0 5800,0 46,0 1,5 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 1400,0 0,5 Vuosi 2012 Piste Pvm Syvyys ('c) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph () BOD7 Kok P NH4 N NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp 23.4.12 0,2 4,3 ei hajua 310 33 22 5,8 8,2 63 54 0,15 2700 120 490 1300 27 12 120 63 5800 61 1,5 2,5 1 6 12 0,5 1800 0,5 A, yp 19.7.12 0,19 12,9 ei hajua 500 25 30 6,2 4,6 44 80 3,1 2500 120 500 320 29 160 62,5 A, yp 10.9.12 0,1 10,2 ei hajua 380 17 29 6,6 5,6 50 73 0,15 1700 100 360 170 30 24 4 ka. 0,2 9,1 396,7 25,0 27,0 6,2 6,1 52,3 69,0 1,1 2300,0 113,3 450,0 596,7 28,7 65,3 62,2 63,0 5800,0 61,0 1,5 2,5 1,0 6,0 12,0 0,5 1800,0 0,5 E, yp 23.4.12 0,15 5,3 ei hajua 310 200 16 6,5 9,2 73 52 0,15 1300 230 110 340 18 57 32,4 87 3700 44 5,4 2,5 1,1 8 5 0,5 3400 0,5 E, yp 19.7.12 0,19 12,6 ei hajua 120 160 12 6,4 8,5 80 25 0,15 780 240 38 110 7,3 470 131 E, yp 10.9.12 0,06 10,5 ei hajua 380 12 31 6,7 8,1 73 66 0,15 1300 96 110 130 34 9 1,2 ka. 0,13 9,5 270,0 124,0 19,7 6,5 8,6 75,3 47,7 0,2 1126,7 188,7 86,0 193,3 19,8 178,7 54,9 87,0 3700,0 44,0 5,4 2,5 1,1 8,0 5,0 0,5 3400,0 0,5 B, ap 23.4.12 0,17 5 ei hajua 500 98 31 6,3 8,7 68 94 0,15 5100 290 2700 1300 25 11 147 77 3400 80 5,3 9 0,5 8 12 0,5 3300 0,5 B, ap 19.7.12 0,21 13,7 ei hajua 100 190 33 3,5 0 0 240 0,15 3900 260 46 2,5 18 1 23 B, ap 10.9.12 0,08 10,5 ei hajua 380 11 72 7,1 5,5 49 89 4,4 18000 150 15000 460 73 5 18,8 ka. 0,15 9,7 326,7 99,7 45,3 5,6 4,7 39,0 141,0 1,6 9000,0 233,3 5915,3 587,5 38,7 5,7 62,9 77,0 3400,0 80,0 5,3 9,0 0,5 8,0 12,0 0,5 3300,0 0,5 Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan = tulos puolitettu)

Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pintavesi Vuosi 2013 Hg Al Cd Ni cu As Pb Cr Zn Fe Virtaama (l/s) NO3 N NH4 N Kok P BOD7 () ph Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ('c) Syvyys Piste Pvm A, yp 24.4.13 0,15 2,1 maatunut 250 20 24 5,9 6,7 49 60 2600 140 810 6 84 65 14000 A, yp 23.10.13 0,20 0,7 ei hajua 50 25 14 6,7 10,9 76 10 880 91 230 330 151 16 5800 ka. 0,175 1,4 150 22,5 19 6,3 8,8 62,5 35 1740 115,5 520 168 117,5 40,5 9900 E, yp 24.4.13 0,13 2,6 maatunut 190 25 17 6,4 9,5 70 44 1100 100 41 1 6,5 58 5900 E, yp 23.10.13 0,15 3,4 ei hajua 50 39 10 6,1 11,9 89 10 500 100 48 130 16,2 12 3000 ka. 0,14 3 120 32 13,5 6,25 10,7 79,5 27 800 100 44,5 65,5 11,35 35 4450 B, ap 24.4.13 0,17 2,5 maatunut 380 20 36 6,5 7,6 56 110 6700 170 5600 8 36,8 69 13000 B, ap 23.10.13 0,10 1,5 ei hajua 75 110 31 6,8 9,2 66 37 3100 510 2000 110 72,8 25 33000 ka. 0,135 2 227,5 65 33,5 6,65 8,4 61 73,5 4900 340 3800 59 54,8 47 23000 Vuosi 2014 Hg Al Cd Ni cu As Pb Cr Zn Fe Virtaama (l/s) NO3 N NH4 N Kok P BOD7 () ph Sähkönjoht. Kiintoaine Haju Väri ('c) Syvyys Piste Pvm A, yp 19.5.14 0,1 10,5 ei hajua 130 5,6 39 7 8,5 76 81 1 1900 63 900 1300 42 11 22 A, yp 25.9.14 0,1 5,4 ei hajua 200 7 24 7 8,4 67 42 990 58 230 210 3,6 10 2210 ka. 0,1 7,95 165 6,3 31,5 7 8,45 71,5 61,5 1445 60,5 565 110,5 12,8 10 2210 E, yp 19.5.14 0,04 10 ei hajua 150 15 31 6,9 7,9 70 50 1 1100 69 88 3600 40 2 2,6 E, yp 25.9.14 0,05 6,9 ei hajua 150 4 21 6,8 9,4 77 36 510 39 17 60 0,6 11 1440 ka. 0,045 8,45 150 9,5 26 6,85 8,65 73,5 43 805 54 52,5 31 1,6 11 1440 B, ap 19.5.14 0,03 10,8 ei hajua 190 7,2 68 7,3 8,7 79 60 3,8 13000 110 13000 1600 75 11 7,2 B, ap 25.9.14 0,05 5,6 ei hajua 200 6 58 7,3 9,1 73 57 10000 90 9400 130 10 15 2000 ka. 0,04 8,2 195 6,6 63 7,3 8,9 76 58,5 11500 100 11200 70,5 8,6 15 2000 Vuosi 2015 Hg Al Cd Ni cu As Pb Cr Zn Fe Virtaama (l/s) NO3 N NH4 N Kok P BOD7 () ph Sähkönjoht. Kiintoaine Haju Väri ('c) Syvyys Piste Pvm A, yp 28.4.15 10,9 ei hajua 200 11 27 6,6 8,3 75 50 1700 110 540 4 5,8 52 5310 A, yp 15.9.15 11 lievä t/m 380 12 110 6,84 5,2 47 67 3100 60 2,5 2 0 14 8800 14,9 1 0,06 0,74 1,7 4,9 0,01 101 0,001 ka. 290 11,5 68,5 6,72 6,75 61 58,5 2400 85 271,25 3 33 7055 E, yp 28.4.15 10,6 ei hajua 450 113 24 6,7 8,5 76 58 1100 310 170 0 48 65 18100 E, yp 15.9.15 10,8 Lievä öljy 380 15 40 7,25 4,6 42 96 30000 160 14000 10 0 23 8680 16,2 3,6 0,13 1,2 2,2 6,5 0,01 98,6 0,001 ka. 415 64 32 6,975 6,55 59 77 15550 235 7085 5 44 13390 B, ap 28.4.15 10,3 lievä öljy 250 28 36 6,67 8,3 74 52 4500 140 4000 4 0 66 7490 B, ap 15.9.15 9,9 lievä t/m 250 89 26 6,89 7,6 67 62 1300 190 2,5 150 0 32 14000 15,1 3,3 1,2 2,1 8,4 8,6 0,01 1700 0,001 ka. 250 58,5 31 6,78 7,95 70,5 57 2900 165 2001,25 77 49 10745 Liite 1.2 Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan = tulos puolitettu)

Liite 2 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pohjavesi Vuosi 2010 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Kok P NO3 N Rauta Sinkki Kromi Lyijy 25 60 10 5 P 43 11.5. 4,3 1,23 6 130 0 0 340 490 6500 12 58 110000 2400 13 2,5 170 0 100 P 63 11.5. 3,8 1,5 7,8 55 3,6 27 15 1700 990 240 33 870 100 1,5 2,5 20 0 6,3 Milkan kaivo 11.5. 2,7 7 27 7,7 57 15 40 1700 1000 8,2 920 39 6 2,5 26 21 1 Kiintoaine BOD7 >10 4,9 1,5 Vuosi 2011 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Kok P NO3 N Rauta Sinkki Kromi Lyijy 25 60 10 5 P 43 24.5. 6,5 1,65 6,1 130 0 0 380 570 4200 5 66 120000 8800 15 2,5 69 0 39 P 63 24.5. 3,9 1,51 7,7 45 1,1 8,4 46 1700 890 330 48 270 44 3 2,5 15 0 5,6 Milkan kaivo 24.5. 5,5 7,1 29 1 7,9 57 61 910 200 8,3 7200 12,5 3 2,5 31 0 7 Kiintoaine BOD7 19 1,5 1,5 Vuosi 2012 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Kok P NO3 N Rauta Sinkki Kromi Lyijy 25 60 10 5 P 43 23.4. 5,7 1,3 6,3 140 0 0 320 550 2400 2,5 69 140000 460 15 2,5 0 5 P 63 23.4. 2,8 1,29 7,9 46 2,5 18 39 2200 1100 57 48 5000 250 3,6 2,5 20 0 320 Milkan kaivo 23.4. 2,4 7,3 30 1,7 12 25 87 880 190 11 8000 29 4,5 2,5 31 0 8 Kiintoaine BOD7 25 8,8 1,5 Vuosi 2013 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Liuk. P NH4 N Liuk. Fe Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb 200 25 60 10 5 P T43 23.10. 7,8 1,86 6,3 220 0 0 330 320 19000 16000 140 2580 287 3,8 0,025 180 0 PT 63 23.10. 7 1,81 7,8 49 1,1 9,1 25 1600 800 370 36 28 14,3 0,23 0,025 17 0 Milkan kaivo 23.10. 8,8 6,8 21 1,6 13,8 41 150 980 2,5 7,3 2660 17,4 1,9 0,99 29 22 Vuosi 2014 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Liuk. P NH4 N Liuk. Fe Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb 200 25 60 10 5 P T43 25.9. 8,4 samea 2,08 6,3 210 0,05 0 260 330 20000 17000 120 1110 114 2,7 0,53 20 1 PT 63 25.9. 5,9 kirkas 1,97 7,9 50 0,74 5,9 30 1700 820 460 31 19,1 10,2 0,23 0,025 13 0 Milkan kaivo 25.9. 11,5 kirkas 7,1 16 6,4 59 27 62 730 7 4,2 1790 9,2 1,8 2,6 15 180 Vuosi 2015 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Liuk.P NH4 N Liuk. Fe Liuk. Zn 200 25 60 10 5 150 5 0,4 20 10 0,06 P T43 15.9. 9,8 ruskea 1,7 6,5 190 0 0,5 330 16 23000 15000 91 113000 3080 6,3 0,12 117 0 320 396 2,7 0,75 29,4 971 47,8 0,59 29,5 12,2 0,001 0,25 PT 63 15.9. 8,2 kellertävä 1,9 7,9 50 3,4 28 25 1900 950 2,5 29 271 6,8 0,36 0,066 5 1 24 31,6 0,2 0,05 1,9 489 0,3 0,02 1,2 2 0,001 0,25 Milkan kaivo 15.9. 13,2 kellertävä 7,2 18 7,1 68 10 14 620 6 3,1 734 24,9 1,3 2,3 10 570 9,8 24,7 0,25 0,05 0,72 215 3,6 0,01 16,8 2,2 0,001 0,25 Liuk. Cr Liuk. Pb Sulfaatti Ba Mo Se V Al As Cd Cu Ni Hg Kloorifenolit Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan = tulos puolitettu)

Liite 3 Pietarsaaren kaupunki / suljettu kaatopaikka Kaatopaikkakaasut mittaustulokset Vuosi 2012 Näytepiste Pvm CH4 CO2 Ilmanpaine mb C Kaasuputki 1 15.11.2012 0,0 0,1 10,0 992 5,7 Kaasuputki 2 15.11.2012 21,4 17,7 2,7 992 9,7 Kaasuputki 3 15.11.2012 39,2 26,7 0,7 993 8,1 Kaasuputki 4 15.11.2012 0,0 0,8 9,5 992 5,0 Kaasuputki 5 15.11.2012 23,4 23,6 1,2 993 8,1 Kaasuputki 6 15.11.2012 0,0 3,0 8,1 993 8,1 Kaasuputki 7 15.11.2012 0,0 3,7 7,9 993 6,8 Kaasuputki 8 15.11.2012 0,0 2,3 8,5 993 6,9 Kaasuputki 9 15.11.2012 12,2 7,2 4,5 994 5,9 Vuosi 2013 Näytepiste Pvm CH4 CO2 Ilmanpaine mb Kaasuputki 1 24.10.2013 0 1,3 6,9 984 Kaasuputki 2 24.10.2013 24,2 22,2 0,5 983 Kaasuputki 3 24.10.2013 36,7 29,4 3,2 983 Kaasuputki 4 24.10.2013 0 0,1 6,8 983 Kaasuputki 5 24.10.2013 26,7 24,2 1,1 983 Kaasuputki 6 24.10.2013 0,6 8,1 6,2 983 Kaasuputki 7 24.10.2013 0 0,8 6,5 983 Kaasuputki 8 24.10.2013 13,6 13,5 2,1 983 Kaasuputki 9 24.10.2013 18,3 10,5 3,2 984 Vuosi 2014 Näytepiste Pvm CH4 CO2 Ilmanpaine mb Kaasuputki 1 25.9.2014 0 1,9 10,8 991 Kaasuputki 2 25.9.2014 2,2 5,8 6,3 992 Kaasuputki 3 25.9.2014 18,1 20,3 2,5 992 Kaasuputki 5 25.9.2014 16,1 15,6 4 992 Kaasuputki 6 25.9.2014 0 0,1 11,8 992 Kaasuputki 7 25.9.2014 0,5 2,2 10,4 992 Kaasuputki 8 25.9.2014 0,1 1,3 11,1 992 Kaasuputki 9 25.9.2014 0 0 11,5 992 C C Vuosi 2015 Näytepiste Pvm CH4 CO2 Kaasuputki 1 15.9.2015 0,6 5 5 Kaasuputki 2 15.9.2015 20 20 2 Kaasuputki 3 15.9.2015 30 20 3 Kaasuputki 5 15.9.2015 20 20 2 Kaasuputki 6 15.9.2015 0 9 2 Kaasuputki 7 15.9.2015 10 10 2 Kaasuputki 8 15.9.2015 1 6 5 Kaasuputki 9 15.9.2015 20 10 3 Ilmanpaine mb C Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle)