Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 15.12.2017 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi, kiinteä varakompassi, Meri-VHF, GPS, karttaplotteri ja tutka (Head up). Säätiedotus merenkulkijoille 19.6.2004 klo 06.00. Odotettavissa huomisaamuun asti: Suomenlahti, etelätuulta 2-5 m/s. Hyvä näkyvyys. Eranto on 6 E, ellei tehtävässä toisin ilmoiteta. 1
1. 19.6.2004 klo 08.15 sijaintisi on 59 35,0 N 023 10,0 E. Suunnittelet jatkavasi matkaa kohti Hankoon vievän 13,0 m väylän alkupäätä (59 42,4 N 023 05,7 E). a) Mikä on vuorovesivirran suunta ja nopeus? (2p) Salmiakki B 19.6.2004 HW aika 12.21 Haluttu aika 08.15 Aikaero 4 h ennen HW HW 12.21 LW 06.12 Korkeusero VS= 081 3,2 m 0,2 m 3,0 m (neap) SPS = 344 VN = Korkeusero MRn* x Rate Np 3,0 m 2,4 m x 2,3 kn = 2,9 kn 2
b) Mikä on ohjattava kompassisuunta olettaen, että vuorovesivirran suunta ja nopeus on koko matkan ajan sama? Veneen nopeus on 6 solmua. (2 p) Suomen Navigaatioliitto 2016 SVS = TS = 315 er = - 6 MS = 309 eks = - 3 KS = 306 c) Milloin olet Hankoon vievän 13,0 m väylän alkupäässä? (1 p) MPS = 7,7 M NPS = 4,9 kn Lähtö klo 08.15 Matka-aika 01.34 Perillä klo 09.49 SVS = 315 NVS = 6 kn SPS = 344 NPS = 4,9 kn MPS = 7,7 M Aika = 7,7 M x 60 4,9 kn = 94 min = 1 h 34 min 3
2. Lähestyt Hangon satamaa 18.7.2004 noin kello 17.00. Aluksesi syväys on 2,3 m. Haluat 1,0 m varmuusrajan. Sataman syvyys on merikartalla 1,3 m. a) Milloin pääset satamaan? (1p) Vuoroveden tarve (VT): 2,3 m + 1,0 m 1,3 m = 2,0 m VT 2,0 m HW 3,2 m LW HW Pääsen satamaan klo 18.21 LW 0,2 m -2 h 45 min 21.06 4
b) Saapuessasi Hangon satamaan joudut ylittämään vedenalaisen esteen. Este on 0,5 m merikartalla ilmoitetun syvyyden 1,3 m yläpuolella. Arvioit, että 0,5 m varmuusraja riittää ylitykseen. Mikä on esteen ylitykseen tarvittava vuoroveden korkeus? (1p) Suomen Navigaatioliitto 2016 Tarvittava vuoroveden korkeus = Esteen korkeus perustason yläpuolella + Syväys + Varavesi - Merikarttasyvyys 0,5 m + 2,3 m + 0,5 m - 1,3 m = 2 m Esteen ylitykseen tarvitaan 2 m vuorovettä 5
3. Paikasta 59 50,0 N 024 41,0 E ohjaat kompassisuuntaan 248. Ajettuasi kaksi tuntia suunnit Porkkalan merimajakan keulasuuntimassa 112. Etelätuulen aiheuttama sorto on koko matkan ajan 10. a) Mikä on veneesi nopeus (2 p) kes 112 12 M SVS 270 TUULI KS = 248 eks = + 6 MS = 254 er = + 6 TS = 260 TS = 260 sorto = +10 SVS= SPS = 270 TS = 260 + kes = 112 372-360 ts = 012 SVS TS tuuli 12 M/2 h = 6 kn b) Mitä kuljettua suuntaa karttaplotteri näyttää? (1 p) SVS = SPS = 270 6
4. Ylität Porkkalan merimajakan länsipuolella olevan 13,0 m väylän. Suunnit Oxhornenin linjaloistojen mudostaman yhdyslinjan varakompassilla kompassisuuntimassa 018. Varakompassi näyttää kompassisuuntaa 270. a) Mikä on varakompassin eksymä ohjatulle kompassisuunnalle? (1p) Suomen Navigaatioliitto 2016 TS = 270 ts = 032 ts = 032 er = -6 ms = 026 -ks = 018 eks = +8 b) Miksi tavallinen yksiantenninen GPS -navigaattori ei korvaa magneettikompassia? (1 p) Yksiantenninen GPS ei näytä keulan suuntaa eikä suuntaa paikallaan ollessa tai hitaassa vauhdissa. Ei toimi sähkövian sattuessa. 7
5. Merkintäpaikkasi on 59 50,5 N 024 47,0 E. Ohjaat kompassisuuntaan 050 nopeuden ollessa 6 solmua. Kello 13.00 suunnit merimajakan Helsinki keulakulmassa 040 vasemmalla ja kello 13.30 suunnit sen kaksinkertaisessa keulakulmassa vasemmalla. Mikä on sijaintisi kello 13.30? (2 p) KS 050 + eks 4 = MS 054 + er 6 = TS 060 59 54,0 N 024 58,0 E TS = 060 vkk = - 80 +360 ts = 340 Nopeus = 6 kn Aika = 30 min Matka = 6 kn x 0,5 h = 3 M
6. Merkintäpaikkasi on 59 46,0 N 025 08,5 E. Ohjaat kompassisuuntaan 178 nopeuden ollessa 8 solmua. Kello 16.15 suunnit pääkompassilla merimajakan Keri kompassisuuntimassa 223 ja kello 16.45 kompassisuuntimassa 313. Mikä on sijaintisi kello 16.45? (2p) MP KS = 178 eks = - 4 MS = 174 er = + 6 TS = 180 4M ts 1 = 225 ts 1 = 225 Kp = er (+6 ) + eks (-4 ) = +2 ts 1 = 223 + 2 = 225 ts 2 = 313 + 2 = 315 Nopeus = 8 kn Aika = 30 min 59 39,9 N 025 05,5 E ts 2 = 315 9
7. Merkintäpaikkasi on 59 43,0 N 024 32,0 E. Ohjaat kompassisuuntaan 218 nopeuden ollessa 12 solmua. Kello 19.00 suunnit pääkompassilla merimajakan Tallinnamadal kompassisuuntimassa 073 ja kello 19.25 merimajakan Naissaar N kompassisuuntimassa 153. Mikä on sijaintisi kello 19.25? (2 p) KS = 218 eks = + 1 MS = 219 er = + 6 TS = 225 Kokonaispoikkeama = er (+6 ) + eks (+1 ) = +7 ts 1 = 073 + 7 = 080 ts 2 = 153 + 7 = 160 5 M MP Nopeus = 12 kn Aika = 25 min 12kn*25min D 5M 60 59 38,7 N 024 28,9 E 10
8a. Olet Kalbådagrundin merimajakan länsipuolella 15,3 m väylän alkupäässä ja ohjaat kohti Porvoon majakkaa. Yllättäen näkyvyys katoaa sankan sumun vuoksi. a) Kuinka tarkistat sijaintisi tutkan avulla? (1 p) b) Kuinka suoritat tutkan avulla käännöksen kaakkoon vievälle 9,0 m väylälle, jota pitkin aiot jatkaa matkaa? Merkitse suunnitelma tutkintokartalle. (2 p) c) Kuinka tunnistat Kalbådagrundin ja Porvoon merimajakat tutkan avulla? (1p) a) Kalbådagrund VRM 1,8 M; EBL 90 (ts 106 - TS 16 = 90 ) -> Kalbådagrundin sivuutusetäisyys 1,8 M; Porvoon majakka VRM 6,2 M b) Käännöspise: Porvoon majakka VRM 3,2 M; EBL 0 (suoraan edessä) Käännöksen tarkistus: Kalbådagrund VRM 2,5 M; EBL 90 c) Kalbådagrund morsemerkki K, Porvoon majakka morsemerkki T (tutkamajakan lähettämät tunnussignaalit) 11
9 Ilmoita rasti ruutuun menetelmällä, mikä seuraavista väitteistä on oikein, mikä väärin oikein Yläveden korkeus on tulvavuoksen aikana suurempi kuin vajaavuoksen a) aikana. (1p) väärin b) Lämpimän rintaman lähestyessä ilmanpaine laskee. (1p) c) d) Advektiosumu syntyy kun kylmää ilmaa virtaa lämpimän meren päälle. (1p) Kun reittijakojärjestelmän liikennekaistaan saavutaan sivulta, on se tehtävä mahdollisimman pienessä kulmassa yleiseen liikennesuuntaan nähden. (1p) 12
10 a) Miten ilmanpaine esitetään sääkartalla? (1p) Saman ilmanpaineen aluetta kuvataan käyrällä viivalla, isobaarilla b) Mainitse neljä tuulen suuntaan ja nopeuteen vaikuttavaa paikallista ilmiötä (2 p) Merituuli, maatuuli, kanavoituminen, kärki-ilmiö, rannikon voimistava vaikutus, jyrkän rannan vaikutus c) Millaisia ovat veneilijän kannalta vaarallisimmat aallot ominaisuuksiltaan? (1p) Korkeita ja jyrkkiä. Loivat aallot (pitkä aallonpituus) eivät ole niin haitallisia kuin jyrkät (lyhyt aallonpituus). 13