LAPSUUDEN ARVOKAS ARKI - ARVO ARVIOINTISUUNNITELMA 2007-2009 päivitetty 5.3.2009 LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 1
SISÄLLYS 1 ARVO-HANKKEEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTIA... 3 2 KEHITTÄMISTOIMINNAN TAUSTAA JA TAVOITTEET... 3 2.1 Taustaa... 3 2.2 Kehittämistoiminnan organisoituminen... 5 2.3 Kehittämistoiminnan visio ja tavoitteet... 7 3 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN JA TIEDON KOKOAMINEN... 9 3.1 Itsearviointi lapsuuden hyvinvoinnin kehittämistoiminnassa... 9 3.2 Kehittämistoiminnan jatkuvuuden varmistavien toimintaedellytysten arviointi... 10 3.3 Henkilöstön osaamisen vahvistamisen ja lisäämisen arviointi... 11 3.4 Hankkeen vaikutusten arviointi kunnan rakenteisiin sekä palveluiden kehittämiseen... 12 4 KOOTUN ARVIOINTITIEDON KÄYTTÖ JA SEN RAPORTOINTI... 13 LÄHTEET... 13 LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2
1 ARVO-HANKKEEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTIA ARVO hankkeessa toteutettavan arvioinnin on tarkoitus Varmistaa kehittämistyön prosessin eteneminen asetettujen tavoitteiden suuntaisesti, tukea hankkeen asiantuntijaverkoston yhteistyötä sekä arvioida hankkeen saavuttamia tuloksia ja vaikutuksia. ARVO hankkeessa arviointi on väline, jonka keskeisenä tehtävänä on toimia muutoksen seurannan ja ohjauksen välineenä. Yhteisenä tavoitteena on kehittää lapsuuden hyvinvointiin liittyviä toimijoiden välisiä rakenteita sekä peruspalveluja. Samalla tavoitellaan hyvien käytäntöjen aikaansaamista sekä niistä saatujen tiedon ja kokemusten jakautumista yli kuntarajojen. Hankkeen arvioinnin sekä sen systemaattisen seurannan avulla tuotetaan yhteistä tietoa, joka palvelee kehittämisprosessia. Arvioinnin avulla tapahtuu kehittämisen jatkuvaa suuntautumista. Arviointi edistää hankkeeseen osallistujien yhteistä oppimista. Arviointisuunnitelman mukainen arviointi tuotetaan ensisijaisesti hankkeen osallisille; toimijoille, kuntien päättäjille sekä tarvittavin osin yhteistyötahoina toimiville tutkimus- ja oppilaitoksille. Arviointia käytetään hankkeen aikana toiminnan suuntaamiseen tavoitteiden mukaiseksi. Arviointia käytetään lisäksi hankkeen kustannusten ja hyödyn väliseen tarkasteluun sekä kuntien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden edistämiseen liittyvien vaikutusten tarkasteluun. Arvioinnissa on erityisesti huomioitava hankkeen aikajänne: Toteutusaika on vv. 2007 2009. Hankkeen päätavoitteena on luoda toimintaedellytykset lapsuuden hyvinvoinnin kehittämistoiminnan jatkuvuudelle Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa. 2 KEHITTÄMISTOIMINNAN TAUSTAA JA TAVOITTEET 2.1 Taustaa Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueella on tehty runsaasti lapsuuden hyvinvointiin liittyvää kehittämistyötä ennen ARVO-hankkeen käynnistämistä. Hyvät kokemukset aiemmista hankkeista kannustivat kuntia laajemman, ylisektorisen hankkeen käynnistämiseen. LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 3
Kehittämisyksikkö - hankkeen hankesuunnitelmassa ja rahoitushakemuksessa on huomioitu valtionavustuksen saamisen yleiset edellytykset: Palvelujärjestelmien : Hankkeen tavoitteena on koota yhteen lapsiperheiden palveluiden eri toimijat yli perinteisten substanssi- ja sektorirajojen sekä hyödyntää tätä moniasiantuntijuutta ja verkostoa palvelujärjestelmän kehittämisessä. Kehittämistyöhön kutsutaan mukaan myös alueen järjestöt ja muut toimijat. Vaikuttavuus ja laaja-alaisuus: Hankkeessa kehitetään lapsiperheiden palveluja sekä rakenteellisesti että sisällöllisesti laaja-alaisesti (ikä-, palvelu- ja toimijarajat häivyttäen). Kehittämistyö liitetään osaksi kuntien palvelujen järjestämis- ja johtamisjärjestelmää sekä kiinteäksi osaksi sosiaalialan henkilöstön arkityötä. Hankkeen arviointi rakennetaan kiinteäksi osaksi hanketta ja sitä kautta jo hyväksi todettuja sekä uusia toimintakäytäntöjä voidaan hyödyntää ja ottaa käyttöön ja levittää hankkeen aikana. Pysyvyys: Hankkeessa luodaan edellytykset pysyvän seudullisen lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisrakenteen käynnistämiseksi. Kehittämistyö liitetään osaksi kuntien johtamis-, päätös- ja kehittämisrakenteita. Lähipalvelut ja omatoimisuus: Hankkeella tähdätään yhdenvertaisiin ja laadukkaisiin asiakkaiden tarpeista kehitettyihin palveluihin sekä oikea-aikaisten palvelujen turvaamiseen. Tavoitteena on se, että palvelut tuotetaan joustavasti, yksilöllisesti ja osallistavasti. Seutukunnallinen laajuus: Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö-hankkeeseen osallistuu 13 kuntaa (vuoden 2009 tilanteen mukaan): Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karjalohja, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Raasepori, Siuntio, Tuusula ja Vihti. ARVO hankkeen taustalla vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) vuosille 2008 2011, jossa määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet sekä keskeisimmät toimenpiteet. KASTE ohjelma käynnistää toimenpiteitä, joiden tavoitteena on uudistaa toimintatapoja niin, että ne entistä vahvemmin edistäisivät hyvinvointia ja terveyttä. Se edellyttää nykyistä tiiviimpää eri hallintoalojen ja toimijoiden välistä yhteistyötä ja laajaa hyvinvointivastuuta kaikessa päätöksenteossa. (KASTE - ohjelma 2008 2011.) KASTE ohjelman linjaukset vaikuttavat kehittämistoiminnan rahoitukseen ja edelleen lapsuuden hyvinvoinnin kehittämistoiminnan valtionrahoituksen mahdollisuuksiin. ARVOhankkeen aikana tuotetun alueellisen kehittämisverkoston vuosille 2009-2011 laaditun suunnitelman sisällössä korostetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin sekä toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamista. Länsi- ja Keski-Uudenmaan LAPSEN ÄÄNI kehittämisverkosto sai Sosiaali- ja terveysministeriön 27.2.2009 päätöksellä valtionrahoituksen vuosille 2009 2011 osana Etelä-Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelmaa. LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 4
2.2 Kehittämistoiminnan organisoituminen Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämistoimintaan sitoutuneiden kuntien ohella keskeisiä toimijoita ovat oppilaitokset, alueen sosiaalialan osaamiskeskus ja muut toimijat. Kehittämistoimintaa ohjaavat johto- ja ohjausryhmä sekä kehittämis-, teemaverstas- ja kuntatyöryhmät. Kuvio 1: Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö- hankkeen 2007 2009 organisaatiokaavio vuonna 2008 KEHITTÄMISYKSIKÖN ORGANISAATIO JOHTORYHMÄ Kehittämisyksikön toiminnan johtaminen ja linjaaminen KUNTATYÖ- RYHMÄT Pysyvän kehittämisyksikön toimintaedellytyksiä selvittävä kehittämisryhmä OHJAUSRYHMÄ Vastaa sisältöjen määrittelystä, valinnasta ja toteutuksesta Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmä Osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmä KEHITTÄMIS- YKSIKÖN HENKILÖSTÖ Marianna Kokko Heidi Gerdt Veronica Lundqvist Lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden kehittämisryhmä Ruotsinkielisen toiminnan kehittämisryhmä YHTEISTYÖTAHOT JA SIDOSRYHMÄT KEHITTÄMISKOHTEET, KEHITTÄMISKOHTEET, -SISÄLLÖT -SISÄLLÖT JA JA RAKENTEET, RAKENTEET, KOULUTUSSUUNNITTELU KOULUTUSSUUNNITTELU LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 5
Kuvio 2: Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö- hankkeen 2007 2009 organisaatiokaavio vuonna 2009 Arviointisuunnitelma KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKKEEN ORGANISAATIO JOHTORYHMÄ Kehittämisyksikön toiminnan johtaminen ja linjaaminen KUNTATYÖ- RYHMÄT T OHJAUSRYHMÄ Vastaa sisältöjen määrittelystä, valinnasta ja toteutuksesta mm. koulutussuunnittelu Moniammatillisen kasvatuskumppanuusajattelun vahvistaminen TEEMAVERSTAAT Ehkäisevä lastensuojelu peruspalveluissa Avoimen / matalan kynnyksen toimintamallien KEHITTÄMIS- YKSIKÖN HENKILÖSTÖ Marianna Kokko projektikoordinaattori Heidi Gerdt erikoissuunnittelija Veronica Lundqvist ruotsinkielisen toiminnan yhdyshenkilö Ruotsinkielisen toiminnan kehittämisryhmä Oppilaitokset, seurakunnat ja 3.sektori KEHITTÄMISKOHTEET, KEHITTÄMISKOHTEET, -SISÄLLÖT -SISÄLLÖT JA JA RAKENTEET, RAKENTEET, KOULUTUSSUUNNITTELU KOULUTUSSUUNNITTELU LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 6
2.3 Kehittämistoiminnan visio ja tavoitteet Länsi- ja Keski-Uudenmaan lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö- hankkeen visioksi on täsmentynyt hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana seuraavat asiat: Kehittämistoiminta vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia vakiinnuttamalla peruspalveluihin moniammatillisen sekä monisektoraalisen toimintakulttuurin. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämistyölle luodaan pysyvät toimintaedellytykset Länsi- ja Keski-Uudellamaalla. Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke määrittelee kehittämistyön tavoitteet ja sisällöt, organisoi, luo valmiudet ja rakenteet, joiden perusteella luodaan toimintaedellytykset pysyville lapsuuden hyvinvoinnin kehittämistoiminnan jatkuvuudelle. Kehittämistoiminnan ensivaiheessa käynnistetään lisäksi tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyö siltä osin kuin olemassa oleva kehittämistyö on jo levitettävissä ja siirrettävissä sosiaali-, terveys- ja sivistysalan perustyöhön hyvinä käytäntöinä. Kehittämisyksikkö-hanke noudattaa toiminnassaan kehittämisyksiköille asetettuja valtakunnallisia kriteereitä (2/2006). Hankesuunnitelman mukaiset tavoitteet ovat täsmentyneet hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana kuvion 3 mukaisesti LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 7
Kuvio 3: Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö-hankkeen 2007-2009 tavoitteiden täsmentyminen LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN 1.Kehittämisyksikön toimintaedellytysten selvittäminen ja varmistaminen 2.Sisältöjen ja toimintatapojen yhdenmukaistaminen ja 3.Koulutustarpeiden tunnistaminen, välittäminen ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja lisääminen. Kehittämisryhmä Tavoitteet: 1) Pysyvän kehittämistoiminnan tehtävien täsmennys 2)Toimintaedellytysten määrittely Poikkisektorisen rakenteen vahvistaminen Kehittämisryhmä Tavoitteet: 1)Moniammatillisen yhteistyön ja oppilashuollon rakenteiden peruspalveluissa 2)Lastensuojelulain edellyttämän ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen peruspalveluissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden Kehittämisryhmä Tavoitteet: 1) Peruspalveluiden lasten, nuorten ja perheiden kriisien kohtaamisessa 2) Avoimen / matalan kynnyksen toimintamallien Osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden Kehittämisryhmä Tavoitteet: Lapsen (-9 kk 18v.) ja perheen osallisuuden vahvistaminen peruspalveluissa 1)Perhekeskustoiminnan 2)Moniammatillisen kumppanuusajattelun vahvistaminen 3) Lapsen, nuoren ja vanhempien osallisuuden hyvät käytännöt 1) Koulutus 2) Vertaistapaamiset 3) Kuntakumppanuus Ruotsinkielisen toiminnan kehittämisryhmä Tavoitteet: 1) Ruotsinkielisen moniammatillisen koulutuksen varmistaminen 2) Erityisosaamisen vahvistaminen yli kuntarajojen 3) Vanhemmuuden tukeminen LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 8
3 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN JA TIEDON KOKOAMINEN ARVO hanke on luonteeltaan kehittämishanke, jossa perustuu toimijoiden yhdessä työstämään käsitykseen siitä mihin halutaan muutosta ja mihin toimenpiteisiin ryhdytään. Toimijat sekä heidän keskinäiset verkostonsa ovat hankkeen pääasiallinen kehittäjäjoukko. Arviointi toimii kehittämisen välineenä. ARVO hankkeen arviointi toteutetaan prosessiarviointina. Prosessiarvioinnissa ollaan kiinnostuneita kehittämisen toteuttamisesta ja sen tukemisesta. Prosessiarviointi ei perustu tarkkaan etukäteissuunnitelmaan tai käsikirjoitukseen vaan visioon siitä, mitä hankkeessa tavoitellaan. Siinä kiinnostus kohdistuu ennen kaikkea siihen toimintaan, joilla tuloksia on saatu aikaan eli kehittämisprosessiin. Kunnollisessa arvioinnissa prosessinäkökulma kytkeytyy tietoon vaikuttavuudesta ja lopputuloksista. Parhaimmillaan arviointi on kiinteä osa kehittämishankkeen toteuttamista ja palvelee sen päämäärien saavuttamista. (Seppänen Järvelä, 2004.) Prosessiarviointi on luonteeltaan formatiivista eli siinä keskitytään siihen, miten hanketyö on tehty, toteutettu ja kuinka työskentelyä voitaisiin parantaa. Reflektio on keskeinen elementti prosessiarvioinnissa, sillä sitä tarvitaan kokemuksista oppimiseen. Kehittämistyössä on tärkeää kehittämistyön jaksottaminen ja arvioivien pysähdysten tekeminen. (Seppälä Järvelä, 2004.) Hankeajalla 2007 2009 ei osteta ulkopuolista arviointia, vaan korvataan se laajalla asiantuntija-arvioinnilla. Ulkopuolisen arvioinnin kustannukset suhteessa hankkeen budjettiin ovat liian suuret. 3.1 Itsearviointi lapsuuden hyvinvoinnin kehittämistoiminnassa ARVO hankkeessa prosessiarviointi toteutetaan pääasiallisesti jatkuvana kehittämistyötä arvioivana ja suuntaavana itsearviointina. Itsearvioinnin keskeisin tehtävä on varmistaa, että kehittämistyössä toteutetaan asetettuja tavoitteita tai tehdään tavoitteisiin perusteltuja ja yhteisesti sovittuja muutoksia sekä suhteutetaan toimenpiteet näihin. Itsearvioinnin tarkoitus on saada kaikkien osallisten tieto, kokemukset ja näkemykset yhteiseen käyttöön kehittämistyön resursseiksi. Itsearvioinnin tuleekin rakentua kehittämisprosessin sisään osaksi kehittämistyön toteutussuunnitelmaa sekä osaksi kokonaisarviointisuunnitelmaa. Itsearvioinnin käyttämisen kokemuksina hanketyöstä ovat mm. kehittämistyön systematisoituminen ja säännöllistyminen, toimijoiden vuoropuhelun dokumentoituminen sekä ennakoitavuuden lisääntyminen. Itsearviointi on hyvän johtamisen ja kannattelun tuki. Lisäksi kehittämistyössä toteutettuja rakenteita arvioidaan osana itsearviointia. LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 9
Itsearvioinnin funktio on vaikuttavuuden, tehokkuuden, tuloksellisuuden ja laadun todentaminen kehittämistyön eri vaiheissa ja prosesseissa eli vaikuttavuuden varmistaminen ja mahdollistaminen. (Sosiaalitaidon työpapereita, 2007.) Itsearviointitietoa kootaan hankkeen johto-, ohjaus- ja kehittämisryhmiltä. Itsearviointi ja sen tuottama aineisto on tärkeä työskentelyväline, jonka sisällöt määrittelevät kehittämistyön suuntaa ja valittavia toimenpiteitä. Itsearviointia toteutetaan mm. seuraavien kysymysten avulla: Mikä on ryhmän tärkein tavoite? Millaisin teoin ryhmä voi tukea hankkeen tavoitteiden saavuttamista? Miten ryhmän tavoitteet tukevat hankkeen kokonaistavoitteiden saavuttamista? Mihin asioihin tulisi ryhmän työskentelyssä kiinnittää erityistä huomiota? Miten ryhmän työnjako-, vastuu- ja velvollisuuskysymykset tulee määritellä tai jakaa? Miten hankkeen rakenteet ovat tukeneet lapsuuden hyvinvoinnin edistämistä? Millaisia esteitä hankkeen rakenne on tuottanut lapsuuden hyvinvoinnin edistämiseksi? Millaisia ennakoimattomia asioita on hankkeen aikana ilmennyt? Mitä haasteita tulee ottaa huomioon hankkeen jatkotyöskentelyssä? Itsearvioinnin kokoaa, analysoi sekä siitä tehdyt johtopäätökset esittelee johto- ja ohjausryhmien kokouksissa Sosiaalitaito Oy:n toimitusjohtaja Merja Salmi ja kehittämispäällikkö Petteri Heino. Kehittämisryhmien itsearvioinnin analysointi suoritetaan yhteistyössä hanketyöntekijöiden kanssa. Itsearvioinnin lisäksi hankkeen prosessiarviointia voidaan toteuttaa dokumentoinnin sekä tiedottamisen arviointia hyödyntämällä. 3.2 Kehittämistoiminnan jatkuvuuden varmistavien toimintaedellytysten arviointi Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämistoiminnan jatkuvuuden varmistavien toimintaedellytysten arviointi toteutetaan hankkeen toimijoiden keskuudessa toteutettavana asiantuntija-arviointina. Menetelmällisesti se toteutuu arviointitiedon keräämisenä sekä kokemus- ja tiedonvaihtona toimijoiden välillä. LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 10
Kehittämistoiminnan jatkuvuuden varmistavia toimintaedellytyksiä tulee ARVO-hankkeen arvioinnissa tarkastella seuraavista näkökulmista: a) kunnan sisällä tapahtuvan toimijoiden välisten rakenteiden ja toimintatapojen näkökulmasta b) kehittämistoiminnan jatkuvuutta tukevan seudullisen rakenteen näkökulmasta c) lapsuuden hyvinvoinnin sisällöllisen kehittämisen näkökulmasta Kunnan sisällä tapahtuvan toimijoiden välisten rakenteiden ja toimintatapojen arviointi sekä kehittämistoiminnan jatkuvuutta tukevan seudullisen rakenteen arviointi toteutetaan osana kuntatyöryhmille lähetettävää arviointikyselyä. Kysely toimitetaan kuntatyöryhmille toukokuussa 2009. Lapsuuden hyvinvoinnin sisällöllistä jatkuvuutta arvioidaan osana teemaverstaiden työskentelyä. Arviointi voidaan toteuttaa esim. 3 4 kunnan yhteisenä, ristikkäin tapahtuvana arviointitilanteena osana teemakohtaisten työryhmien työskentelyä. Arviointi toteutetaan huhtikuu - toukokuussa 2009. Hankkeen johto- ja ohjausryhmässä arvioidaan pysyvän kehittämistoiminnan toimintaedellytyksiä osana itsearviointia. Pysyvän kehittämistoiminnan toimintaedellytysten arviointi toteutuu konkreettisesti kuntien ja niiden lautakuntien sitoutumiselle osallistua lapsuuden hyvinvoinnin kehittämistoimintaan Länsi- Keski-Uudellamaalla edelleen marraskuusta 2009 alkaen (ks. sivu 4). Toimintaedellytyksiä lapsuuden hyvinvoinnin pysyvään kehittämistoimintaan arvioidaan mm. seuraavilla kysymyksillä: Millaisiin yhteistyön muotoihin hanke on antanut tukea? Miten hankkeeseen luodut rakenteet ovat tukeneet lapsuuden hyvinvoinnin kehittämistoimintaa? Onko hankkeeseen liittyvät riskit tunnistettu? Millaisia tiedonvaihdon areenoita hankkeen avulla on toteutunut? Millaisia konkreettisia asioita on tapahtunut hankkeen ansiosta? Millaisia asioita on kesken? Millaisia sisällöllisiä teemoja on kehittämistoiminnalla edistetty? Millaiset teemat tulisi jatkossa olla kehittämistoiminnan sisältöinä? 3.3 Henkilöstön osaamisen vahvistamisen ja lisäämisen arviointi Hankkeessa organisoituja koulutustilaisuuksia osallistujat arvioivat välittömästi koulutuspalautteella. Koulutuspalaute kerätään yksittäisten koulutustilaisuuksien lisäksi laajemmista koulutusprosesseista kokonaisarviointina. Arviointi voidaan toteuttaa yhteistoiminnallisia menetelmiä hyödyntämällä tai kirjallisella palautekyselyllä. LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 11
Kokonaisvaltainen hankkeen koulutuksen sekä muun osaamista vahvistavan ja lisäävän toiminnan arviointi toteutetaan yhteistyössä hankkeen toimijoiden kanssa mm. kuntatyöryhmille lähetettävässä arviointikyselyssä. Henkilöstön osaamisen vahvistamista ja lisäämistä arvioidaan mm. seuraavilla kysymyksillä: Miten hankkeessa järjestetty koulutus tukee hankkeen tavoitteiden mukaista etenemistä? Onko koulutus vastannut kunnan ja henkilöstön koulutustarpeisiin? Millaista osaamista koulutus on tukenut? Millaista osaamista koulutuksen olisi pitänyt enemmän tukea? Ovatko koulutukseen liittyvät järjestelyt olleet riittävät? 3.4 Hankkeen vaikutusten arviointi kunnan rakenteisiin sekä palveluiden kehittämiseen Hankkeen saavuttamia tuloksia sekä vaikutuksia arvioidaan kuntien yhteistyörakenteisiin sekä palveluiden kehittämiseen kohdistuneiden vaikutusten kautta. Kuntakohtaisia vaikutuksia selvitetään kuntatyöryhmille osoitettujen kyselyjen avulla. Kuntakohtaisten vaikutusten arvioinnin kysely suoritetaan osana kuntatyöryhmille lähetettävää arviointikyselyä toukokuussa 2009. Vaikutusten arviointikysymyksiä ovat mm. Millaisia vaikutuksia hankkeella on ollut lapsuuden hyvinvointiin liittyvien rakenteiden kehittämisessä? Mitkä seikat ovat edistäneet tavoitteiden mukaisten asioiden toteutumista? Mitkä seikat ovat estäneet tavoitteiden mukaisten asioiden toteutumisen? Millaisia lapsuuden hyvinvoinnin sisällöllisiä asioita kunnassa on voitu kehittää hankkeen vaikutuksen myötä? Millaisia haasteita hankkeen toimenpiteet asettivat kuntatyöryhmälle ja muille hankkeeseen osallistuville toimijoille? Miten kunnan rakenteissa / henkilöstön työnkuvassa ilmenee lapsuuden hyvinvoinnin? Millainen vaikutus hankkeella on ollut siihen? Saavuttiko hanke tavoitteensa kuntatyöryhmän näkökulmasta tarkasteltuna? Miten hankkeen kustannukset ja hyödyt kohdentuivat? LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 12
4 KOOTUN ARVIOINTITIEDON KÄYTTÖ JA SEN RAPORTOINTI ARVO-hankkeessa arviointi on jatkuvaa ja sen keskeisenä tavoitteena on toimia kehittämisen välineenä. Arvioinnin raportointi sekä reflektointi suoritetaan systemaattisesti toteuttamalla. Arviointisuunnitelma on esitetty hankkeen johtoryhmälle ensimmäisen kerran 20.5.2008. Suunnitelmaa on päivitetty lokakuussa 2008 ja johtoryhmä on hyväksynyt sen 23.10.2008 pidetyssä kokouksessa. Suunnitelmaa on edelleen päivitetty maaliskuussa 2009. Itsearvioinnin suhteen toteutetaan kyseisissä ryhmissä järjestelmällistä menetelmää arvioinnin antamisen sekä niistä suoritetun analyysin ja johtopäätösten esittelyn vuorotellessa keskenään. Muun kootun arviointitiedon käyttämisestä vastuussa on hankkeeseen nimetty johtoryhmä. Johtoryhmä tarkastelee hankkeen kokonaisarviointia kootun tiedon perusteella. Arviointitiedon perusteella tarkastellaan hankkeen alueellista toteutumista sekä kehittämistoiminnan jatkuvuuteen liittyviä toimenpiteitä. Hanke tuottaa loppuraportin, jonka oleellinen osa on arvioinnin raportoiminen. Raportti tuotetaan hankkeeseen sitoutuneille kunnille, niiden henkilöstölle ja päättäjille sekä hankkeen muille yhteistyötahoille. Hankkeesta raportoidaan Etelä-Suomen lääninhallitukselle ohjeistusten mukaisesti. LÄHTEET KASTE ohjelma 2008 2011. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksiä 2008:6. Seppänen Järvelä, Riitta. 2004. Prosessiarviointi kehittämisprosessissa. Opas käytäntöihin. Menetelmäkäsikirja. Finsoc arviointiraportteja 4 /2004. Stakes. Sosiaalitaidon työpapereita. 2007. Kehittämisprosessi näkyväksi. Näkökulmia ja ohjeita itsearviointiin. LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 13