LIITE yhteysviranomaisen lausuntoon LAPELY/1/07.01/2013 17.1.2014 LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Lausunnot Sodankylän kunta Ympäristölautakunta katsoo, että YVA-selostus on kokonaisuudessaan laadittu huolella ja riittävän laajasti. Asiat on käsitelty loogisesti järjestyksessä ja selostus on helppo sisäistää. Sodankylän kunnan ympäristölautakunnan kannanotto YVA-ohjelmasta (17.4.2013, 29 ) on otettu selostuksessa hyvin huomioon ja selostuksessa on käsitelty ne asiat, joihin ympäristölautakunta on kannanotossaan keväällä 2013 kiinnittänyt huomiota. Erityisen hyvänä ympäristölautakunta pitää selostuksessa ehdotettua Sosiaalisten vaikutusten seurantaa, jolloin olisi mahdollista seurata mahdollisia tuulivoimapuiston aiheuttamia sosiaalisia vaikutuksia vielä puiston rakentamisen jälkeenkin. Suomessa jo olemassa olevien tuulivoimapuistojen sosiaalisia vaikutuksia rakentamisvaiheen jälkeen on seurattu hyvin vähän. Mahdollinen kyselytutkimus toisi merkittävää lisätietoa tuulipuistoalueen lähellä asuvien ihmisten suhtautumisen mahdollisesta muuttumisesta tuulivoimaloita kohtaan ja tuulivoimaloiden pitkäaikaisvaikutusta. Tulokset voitaisiin huomioida uusissa tuulipuistohankkeissa sekä jo rakennettujen tuulipuistojen vaikutusten vähentämisessä. Ympäristölautakunta kiinnitti huomiota 17.4.2013 kannanotossaan YVAohjelmassa esitettyjen vaihtoehtojen vähyyteen. YVA-selostukseen on lisätty vaihtoehtojen VE0 ja VE1 rinnalle vaihtoehto VE2. Kyseisessä vaihtoehdossa esitetään rakennettavaksi tuulivoimaloita sama määrä kuin vaihtoehdossa VE1 (34 kpl), mutta niiden teho olisi suurempi. Myös tuulivoimaloiden korkeus on suurempi vaihtoehdossa VE2 kuin vaihtoehdossa VE1. Vaihtoehdossa VE2 varsinkin melu-, välke- ja maisemavaikutukset muodostuvat alueella suuremmiksi kuin vaihtoehdossa VE1. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan vaihtoehto VE2 ei ole kovinkaan toteuttamiskelpoinen, mikäli olennaiset vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin kasvavat kokonaisvaltaisesti. Tuulivoimapuistojen aiheuttamat kokonaisympäristövaikutukset tulisikin pyrkiä minimoimaan. Vaihtoehdot VE2 sijaan tulisikin tarkastella esimerkiksi vaihtoehtoa, jossa ympäristövaikutuksiltaan kriittisissä paikoissa sijaitsevia tuulivoimaloita karsittaisiin (mm. poroerotusaidan läheisyydessä sijaitsevat sekä petolinnun pesäreviirin läheisyydessä sijaitsevat tuulivoimalat) ja muut tuulivoimalta toteutettaisiin vaihtoehdon VE 2 mukaisesti. Näin tuulivoimaloiden kokonaismäärä vähenisi, mutta tuulipuiston kokonaisteho saattaisi jopa nousta suuremmaksi verrattuna vaihtoehtoon VE1. Mikäli tällainen vaihtoehto osoittautuisi kokonaisympäristövaikutuksiltaan vähäisimmäksi, olisi se erittäin toteuttamiskelpoinen. Tällä hetkellä vaihtoehdon VE2 lisäämisestä YVA-selostukseen saattaa saada sen mielikuvan, ettei kyseistä vaihtoehtoa ole toteutuskelpoinen, vaan se on lisätty selostukseen vain siksi, että vaihtoehtojen vähyyttä kritisoitiin useissa lausunnoissa (myös yhteysviranomaisen lausunnossa) YVA-ohjelman yhteydessä. LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060 www.ely-keskus.fi/lappi 96101 Rovaniemi Asemakatu 19 94100 Kemi
Ympäristölautakunta toteaa lopuksi, että mikäli tuulivoimaloiden sijainnit tulevat muuttumaan jo esitetyistä niin, että tuulipuiston aiheuttamat ympäristövaikutukset muuttuvat, tulee viimeistään kaavoitusvaiheessa tehdä asiaa koskevat tarvittavat lisäselvitykset. Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että se yhtyy ympäristölautakunnan kannanottoon, jossa ympäristövaikutusten arviointiselostusta pidetään riittävänä ja jossa edellytetään lisäselvitysten tekemistä viimeistään kaavoitusvaiheessa, mikäli tuulivoimaloiden sijainnit muuttuvat jo esitetyistä. Savukosken kunta Lapin liitto Kunnanhallitus toteaa, ettei Savukosken kunnalla ole erityistä huomautettavaa arviointiselostuksen osalta. Palkisvaara-Kannusvaaran tuulivoimapuiston hankealueella Sodankylässä on voimassa Pohjois-Lapin maakuntakaava, joka on saanut lainvoiman 28.1.2008. Varsinainen tuulivoimapuistoalue sijoittuu Pohjois- Lapin maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M 4519), jolla osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin käyttötarkoituksiin. Maakuntakaavassa on annettu koko maakuntakaava-aluetta koskevia yleismääräyksiä mm. poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen turvaamiseksi. Palkisvaara-Kannusvaaran tuulivoimapuiston hankealueen luonteisnurkka sivuaa maaseudun kehittämisen kohdealuetta (mk 8026) Kelijärvi Puolakkavaara Siurunmaa. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Kelujärven kylä on osoitettu Pohjois- Lapin maakuntakaavassa keskuskyläksi (at 455). Puolakkavaara on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (ma 5948), jonka suunnittelussa kaavamääräyksen mukaan on turvattava merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. Sähkönsiirron linjaus kulkee Sodankylän kunnan ja sitä koskevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan lisäksi myös Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien puolella. Hankkeen sähkönsiirtolinja sijoittuu 25.11.2004 lainvoiman saaneen Itä-Lapin maakuntakaavan osoitetun sähkölinjan yhteyteen välillä Savukosken kunnan raja-kokkosniva. YVA-selostuksessa on tarkasteltu kahta toteutusvaihtoehtoa, niiden ympäristövaikutuksia ja vaikutusten vertailua sekä ns. nollavaihtoehtoa. VE1:ssä tuulivoimaloita rakennetaan yhteensä korkeintaan 34 kpl, joista Palkisvaaralle sijoittuu korkeintaan 22 kpl ja Kannusvaaralle korkeintaan 12 kpl. Tuulipuiston kokonaisteho on 81,6 112,2 MW ja yksittäisen voimalan kokonaiskorkeus 149,5 180 metriä. VE2:ssa tuulivoimaloiden määrä on sama kuin VE1:ssä. Tuulipuiston maksimi kokonaisteho on 153 MW ja voimalan kokonaiskorkeus korkeintaan 206 metriä. Lisäksi selostuksessa on tarkasteltu kahta voimajohdon reittivaihtoehtoa sähkön siirtämiseksi tuulivoimapuistosta sähköverkkoon. SVE1:een kuuluisi suora liityntä hankealueen itäpuolella olemassa olevaan 220 kv:n voimajohtoon ja liittyminen maakaapelilla suunnitteilla olevaan
Nuolivaaran sähköasemaan. SVE2:een kuuluisi uuden 220 kv:n voimajohdon rakentaminen hankealueelle rakennettavalta sähköasemalta hankealueen itäpuolella olemassa olevalle 220 kv:n voimajohdolle ja sen rinnalla edelleen Kokkosnivan sähköasemalle. Uusi voimajohto rakennettaisiin tuulipuiston sähköasemalta Palkisvaaran eteläpuolitse ja liittyisi Nuolivaaran eteläpuolella olemassa olevan 220 kv:n voimajohdon rinnalle. Kokkosnivan sähköasemalle kulkiessaan voimajohto kulkisi 4,7 km:n matkan Sodankylän kunnan alueella, 2,7 km:n matkan Savukosken kunnan alueella ja 22,2 km:n matkan Pelkosenniemen kunnan alueella. YVA-tarkastelussa on lisäksi mukana kolme vaihtoehtoista kuljetusreittiä tuulivoimaloiden komponenttien kuljettamiseksi hankealueelle. Tarkastelussa ovat läntinen, itäinen ja uutena vaihtoehtona eteläinen tulotie. Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustalle tehdyssä tuulivoimaselvityksessä (8.3.2005) nyt yleiskaavassa osoitettu tuulipuistoalue ei noussut esille. Lapin Vesitutkimus Oy:n toimesta on vuonna 2010 tehty tuulivoimapuiston sijoituspaikkojen esiselvitys Palkisvaara-Kannusvaara- alueelle. Selvitysalue kattoi nykyistä hankealuetta huomattavasti laajemman alueen Oratunturin ympäristössä. Esiselvityksen seurauksena Palkisvaara-Kannusvaara alue on katsottu riittävän suotuisaksi voimaloiden sijoittamispaikaksi. Tehty esiselvitys on maakunnan suunnittelun kannalta riittävän kattava. Palkisvaara-Kannusvaara tuulivoimapuiston hankealuetta on pidettävä seudullisesti merkittävänä ja siten sen osoittaminen maakuntakaavatasolla on lähtökohtaisesti tarpeen. Kun otetaan huomioon hankealueen ympäröivä maankäyttö ja suunniteltavan tuulivoimahankkeen sijainti maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jota kaavamerkinnän mukaan voidaan pääkäyttötarkoitusta haittaamatta käyttää myös muuhun tarkoitukseen, on sijoittamisen edellytykset ja poikkeaminen maakuntakaavasta mahdollista tutkia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa yleiskaavaprosessissa ilma maakuntakaavan muutosta. Arviointiselostuksessa on tuotu hyvin esille Pohjois- ja Itä-Lapin maakuntakaava. Palkisvaara-Kannusvaara tuulivoimapuistohanke tukee maakunnan suunnittelun tavoitteita pyrkiessään suureen ja keskitettyyn kokonaisuuteen tuulivoimarakentamisen osalta ja sopeutuu riittävästi voimassa olevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan kokonaisuuteen. Arviointiselostuksen mukaan tuulivoimahankkeen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat maisemaan ja linnustoon. Maiseman osalta vaikutukset lähialueen asutukseen ovat Kelujärven ja Orajärven osalta merkittäviä ja muilta osin lievempiä tai erittäin vähäisiä. Linnustovaikutukset uhanalaisen lajien osalta ovat yksilö tasolla merkittäviä häiriö- ja estevaikutuksia sekä elinympäristömuutoksista johtuvaa pesäpaikan kelpoisuuden heikentämistä. Myös suorat törmäysvaikutukset ovat mahdollisia. Myös poronhoitoon kohdistuu merkittäviä haitallisia vaikutuksia porojen laidunalueiden vähenemisen kautta. Lapin liiton viraston mielestä Palkisvaara-Kannusvaaran tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on hyvin laadittu ja antaa kattavan kuvan hankkeen vaikutuksista ympäristöönsä ja on maakunnan suunnittelun näkökulmasta riittävä.
Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Vaihtoehtojen tarkastelu YVA-asetuksen 9 :n 2 kohdan mukaan arviointiohjelmassa on esitettävä tarpeellisessa määrin hankkeen vaihtoehdot, joista yhtenä on hankkeen toteuttamatta jättäminen eli nollavaihtoehto. Lausunnolla oleva YVAselostus sisältää varsinaisen tuulipuiston osalta edelleen ainoastaan yhden sijoittamisvaihtoehdon. Vaihtoehtoja on kaksi (VEI ja VE2), näitä erottaa kuitenkin ainoastaan tuulivoimaloiden koko. Metsähallituksen näkemyksen mukaan vaihtoehtotarkastelu on keskeinen osa ympäristövaikutusten arviointia eikä YVA-ohjelmassa esitettyä vaihtoehtotarkastelua voi pitää riittävänä. Vaikutusten arvioinnissa vaihtoehtojen VE1 ja VE2 vaikutukset uhanalaiseen lajiin ovat samat (merkittävä haitallinen vaikutus). Tarkasteluun olisi tullut ottaa sellainen vaihtoehto, jossa Kannusvaara on jätetty tuulivoimarakentamisen ulkopuolelle. Metsähallitus on ehdottanut tätä jo lausunnossaan YVAohjelmasta (3.7.2013). Huomattavaa vaihtoehtojen vaikutustarkastelussa on se, että vaihtoehtojen välillä ei juuri ole eroja muissakaan kohteissa. Voimajohtojen reittivaihtoehdoista on jätetty pois vaihtoehto SVE2b, mikä todetaan hyväksi rauhoitetun lajin kannalta. Esitetyillä vaihtoehdoilla maakaapeli (SVE1) ja ilmajohto (SVE2a) vaikutusten vertailu on tehty. Metsähallitus katsoo, että maisemallisesti ja metsätalouden kannalta maakaapeli on parempi vaihtoehto kuin ilmajohto. Linnusto Arviointiselostuksessa todetaan, että suunnitellun tuulipuiston alueella ei suunnitteluvaiheessa tiedetty olevan petolintujen pesäpaikkoja. Tämä johtuu siitä, että sopivat sijoituspaikat on valittu useista vaihtoehdoista jo ennen YVA-menettelyn aloittamista. Luontovaikutukset otettiin huomioon, mutta petolinnuista hankealueella ei siis tiedetty. Metsähallitus huomauttaa, että myös sijoituspaikkojen valinta pitää tehdä vasta YVAmenettelyn aikana, jotta suunnittelun kannalta tarpeelliset tiedot voisivat ylipäänsä vaikuttaa suunnitteluun. Asiasta on lausuttu ohjelmavaiheessa.linnustoselvityksiä on nyt tehty ja rauhoitetun, erityisesti suojeltavan lajin pesäpaikat ovat hankkeesta vastaavalla tiedossa. Kuitenkin paikkajoen sopivuutta ja valintaa tuulipuiston sijoituspaikaksi perustellaan edelleen vain teknisillä perusteilla. Metsähallitus toteaa edelleen, kuten lausunnossaan YVA-ohjelmasta, että Hankealueella sijaitsee luonnonsuojelulain 38 :n nojalla rauhoitetun lajin pesimäpaikka. Ko. lajin säännöllisessä käytössä olevat ja selvästi nähtävissä olevat pesäpuut on rauhoitettu luonnonsuojelulain 39 :n nojalla. Lisäksi laji on luonnonsuojelulain 47 :n mukainen erityisesti suojeltava laji, jonka säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Kiellon voimaantulo edellyttää ELYkeskuksen rajauspäätöstä. Metsähallituksen näkemyksen mukaan tuulivoimarakentamista ei tulisi suunnitella alueille, jotka sijaitsevat 2 km lähempänä suurten petolintujen tunnettuja pesäpaikkoja. Metsähallitus myös huomauttaa, että ensisijainen toimenpide hankkeen jatkosuunnittelussa olisi hankkeen suunnittelu siten, että väitetään vahingoittamasta erityisesti suojeltavia ja rauhoitettuja lajeja.
Linnuston seurantasuunnitelma on Tuomo Ollilan kanssa käytyjen keskustelujen mukainen. Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto katsoo, että sosiaalisten vaikutusten seuranta tulisi toteuttaa arviointiselostuksessa esitetyllä tavalla. Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Kohdassa 24.9 todetaan, että voimajohdon tutkimuslupaa varten tarvitaan aluehallintoviraston myöntämä lupa. Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 84 :n mukaan luvan tutkimuksen suorittamiseen antaa se maanmittaustoimisto, jonka toimialueella sijaitsee suurin osa lupahakemuksen kohteena olevasta omaisuudesta. Muilta osin Lapin aluehallintovirastolla ei ole huomauttamista arviointiselostuksesta. Liikenteen turvallisuusvirasto on antanut lausunnon Palkisvaara- Kannusvaaran tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 27.3.2013. Lausunnossa mainitut asiat on otettu huomioon arviointiselostuksessa. Liikenteen turvallisuusvirastolla ei ole lausuttavaa tässä vaiheessa. Liikennevirasto Suunniteltava tuulivoimapuisto on suhteellisen etäällä Liikenneviraston hallinnoimista nykyisistä liikenneväylistä. Lapin Liitto on tekemässä Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaa, jossa määritetään ratavaraus Kemijärveltä tai Rovaniemeltä Sodankylään mukaan lukien poikittaisyhteys Kolari-Sodankylä-Sokli. Alustavat linjaukset sivuavat Palkisvaara- Kannusvaaran tuulivoimapuiston hankealuetta. Ratavaraustarpeet tarkentuvat maakuntakaavatyön edetessä, maakuntakaavaehdotukseen mennessä. Hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon Liikenneviraston laatima Tuulivoimalaohje (Liikenneviraston ohjeita 8/2012) myös ratavarausten osalta. Hankealueen läheisyydessä ei ole vesiliikenneväyliä, eikä Liikennevirastolla näiden osalta lausuttavaa. Maanteiden osalta lausunnon antaa tarkemmin Lapin ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue eli L-vastuualue. Pääesikunta Pääesikunnan logistiikkaosaston näkemyksen mukaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on riittävällä tavalla huomioitu tuulivoimaloiden vaikutukset puolustusvoimien toimintaan. Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnalla ei ole huomautettavaa Palkisvaara-Kannusvaaran tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Lapin Rajavartiolaitos Ilmatieteenlaitos Lapin rajavartiostolla ei ole lausuttavaa Palkisvaara- Kannusvaaran tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Arviointiselostuksessa käsitellään tuulivoimaloiden vaikutuksia laajalti, mutta siinä ei ole mainintaa tuulivoimaloiden mahdollisista vaikutuksista säätutkiin.
Tuulivoimaloiden mahdolliset vaikutukset säätutkiin riippuvat mm. voimaloiden koosta ja hankkeen etäisyydestä tutkasta. Jos tuulivoimala sijaitsee alle 5 km:n etäisyydellä säätutkasta, ovat häiriöt merkittäviä, samoin kuin jos useamman tuulivoimalan alue sijaitsee alle 20 km etäisyydellä tutkasta. Myös kauempana olevat voimalat voivat aiheuttaa häiriöitä. Ympäristöministeriön tuulivoimaoppaassa (Ympäristöhallinnon ohjeita 4 2012) todetaan, että tuulivoimaloiden mahdolliset vaikutukset Ilmatieteen laitoksen säätutkiin tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Ilmatieteen laitoksen Luoston tutka sijaitsee noin 30 km:n etäisyydellä hankealueesta. Tälläkin etäisyydellä tuulivoimalat voivat aiheuttaa häiriöitä säätutkamittauksiin. Kyseessä olevassa tapauksessa tutka sijaitsee noin 200 metriä korkeammalla kuin voimaloiden rakennuspaikat. Tämä pienentää voimaloiden aiheuttamaa katvetta ja häiriökaikuja. Siten voimaloiden vaikutuksia säätutkaan ei ole tarpeen arvioida tarkemmin. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kalatalousviranomainen Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos Lapin ELY -keskuksen kalatalouspalvelut toteaa, että hankkeella ei ole kalataloudellisia vaikutuksia eikä kalatalouspalveluilla siten ole huomautettavaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Lausunnossaan hankkeen YVA-ohjelmasta tutkimuslaitos kiinnitti huomiota (RKTL 144/401/2013, 2.4.2013) erityisesti seuraaviin näkökohtiin: YVA-prosessi maastoselvityksineen suhteessa siitä annettaviin lausuntoihin oli alusta alkaen aikataulullisesti tiukka eikä alkuperäisestä aikataulusta ole ollut mahdollista tinkiä nytkään. Monessa kohdin nyt esillä oleva selostus on kuitenkin tehty arviointiohjelmaa huolellisemmin. Linnustoselvitysten osalta RKTL näki arviointiohjelmassa huomautettavaa, samoin kuin riistalajien esiintymisen ja metsästyksen osalta. Porotalouden suhteen tutkimuslaitoksella oli useita huomautuksen aiheita. Omassa lausunnossaan luvanhakijalle ELY-keskus painotti paljolti samoja asioita. Metsästyksen merkityksen arviointi hankealueella on toteutettu asukaskyselyin ja puhelinhaastatteluin. Arviointiohjelmavaiheessa kysely oli vielä suunnitelman asteella, mutta työssä on onnistuttu hyvin. Kartoituksen laatu ja määrä ovat tarkoitukseen riittävät. Metsästyksen ja riistanhoidon merkitys alueella tulee vahvasti esille, ja asian suuri tärkeys eräille seudun asukkaille korostuu; vahvoina heijastuvat myös ne huolenaiheet, joita alueen asukkailla hankkeen suhteen on. Lintuselvitykset on esitetty moitteettomasti. Liiteasiakirjana oleva selvitysten yhteenveto on tunnollisesti laadittu; siitä ilmenee täsmällisesti, mitä ja milloin kartoituksissa tai seurannoissa on tehty. Myönteinen asia on, että YVA-selostuksessa suunnitellaan vaikutusten seurantaa hyvinkin konkreettisesti. Tätä on useissa yhteyksissä ehdotettu ja vaadittukin, mutta harvoin nähty. Riistalajienkin osalta selostuksen tiedonkeruussa on nähty vaivaa hirvenkaatopaikkojen sijainteja myöten. RKTL:n riistaseuranta-aineistoja (erityisesti kolmiolaskenta) ei ole kuitenkaan mukana, vaikka tutkimuslaitos tätä ehdotti. Toki tunnustettava on, että riistalaskentakolmioiden verkosto on kohdealueella harva eikä paikallisten riistakantojen tilaa voitaisikaan yksityiskohtaisesti hahmottaa.
Käsillä olevassa YVA-selostuksessa Palkisvaaran-Kannusvaaran tuulipuiston ja siihen liittyvien rakennelmien vaikutuksia poronhoitoon on pyritty arvioimaan poronhoidosta kootun paikkatiedon (erilaiset laidunalueet, poroaidat sekä porojen vuodenaikaiset liikkumis- ja kuljetusreitit) sekä poronhoitajien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella. Selostukseen on myös koottu tueksi yleistietoa poronhoidosta sekä tarkempaa tietoa Oraniemen paliskunnan poronhoidosta ja poronhoitajista. Ongelmaksi erityisesti välillisten vaikutusten arvioinnissa todetaan vähäinen tutkimustieto, joka liittyy tuulipuistojen vaikutukseen poronhoitoon, sekä vaikutusten arvioinnin hankaluus käytännössä. Hankkeen vaikutuksista tehdyssä yhteenvedossa sekä vaihtoehtojen VI että V2 arvioidaan kuitenkin aiheuttavan poronhoidolle merkittäviä haitallisia vaikutuksia. RKTL katsoo, että hankealueen laajuuden, sen sijoittumisen ja hankkeeseen liittyvien erilaisten rakennelmien vuoksi hankkeella on todennäköisesti merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueen poronhoitoon. Useimmat viimeaikaisista aihepiiriin liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä Pohjoismaissa osoittavat, että porojen laidunalueille tulevat uudet maankäyttömuodot ja niihin liittyvät rakennelmat aiheuttavat häiriöitä porojen laidunten käytössä ja vuodenaikaisessa laidunkierrossa ympäröivillä alueilla. Häiriöt voivat siten vaikuttaa porojen kuntoon ja tuottavuuteen sekä laidunten kuntoon laajalla alueella. Samalla porojen kokoamiseen, käsittelyyn ja kuljettamiseen liittyvät ongelmat voivat merkittävästi lisääntyä poronhoidossa. Vaikka Palkisvaaran Kannusvaaran tuulipuiston YVA-selostuksessa hankkeen on yleisesti arvioitu aiheuttavan poronhoidolle merkittäviä haitallisia vaikutuksia, RKTL katsoo, että varsinainen vaikutusten ja haittojen arviointi on tehty selostuksessa ylimalkaisesti ja puutteellisesti. YVAselostuksessa hankkeen rakentamisvaiheen ei katsota aiheuttavan porojen laiduntamiselle merkittäviä ongelmia, koska rakentaminen ajoittuu kesäkaudelle ja alue ei ole porojen vasonta- tai kesälaidunaluetta. Arvioinnissa ei kuitenkaan huomioida riittävästi sitä, että alue on tärkeää syksyn ja rykimäajan aluetta, johon porot alkavat kokoontua jo alkusyksystä rakentamisen ollessa vielä käynnissä. Kokonaan uusien laajojen rakennelmien ja teiden ilmestyminen sekä meneillään olevat varsin mittavat rakennustyöt porojen totunnaisilla rykimä- ja syyslaidunalueella voivat johtaa porojen väistymiseen alueelta. Tällä voi puolestaan olla oleellinen merkitys lokakuussa alkaville porojen kokoamis- ja erottelutöille kyseisellä alueella. YVA-selostuksessa on laskettu tarkkaan erilaisten rakennelmien alle jäävien laidunten pinta-alat ja samalla niiden merkitys arvioidaan vähäiseksi paliskunnan poronhoidon kannalta. RKTL katsoo, että tämä on yksipuolinen tarkastelutapa laidunmenetysten ja -vaikutusten laskemisen osalta, sillä useimpien tehtyjen tutkimusten perusteella huomattavasti suurempi merkitys poronhoidossa on niillä laajalle alueelle ulottuvilla häiriövaikutuksilla, joita erilaiset maankäyttöhankkeet ja ihmistoiminta aiheuttavat laidunten käytettävyyteen ja kuntoon. Mm. yhden tuulivoimalan siirtämistä 100 metriä käytössä olevan erotusaidan osalta ei voida myöskään pitää riittävänä takeena siitä, että erotusaitaa voidaan käyttää jatkossa häiriöttä. YVA-selostukseen on koottu käytössä olevia porojen vuodenaikaisia siirtymis- ja kuljetusreittejä sekä arvioitu tuulivoimaloiden, teiden ja sähkölinjojen vaikutuksia porojen luontaiseen liikkumiseen ja kuljettamiseen
lähistön erotusaitoihin. Tuulivoimaloiden tai sähkölinjojen ei katsota muodostavan esteitä porojen luontaiselle liikkumiselle tai kuljettamiselle, mutta teiden arvioidaan vaikuttavan jossain määrin porojen liikkumiseen ja kuljettamiseen. Koska useimmissa tutkimuksissa ja selvityksissä tiedetään monenlaisten maankäyttöhankkeiden sekä niihin liittyvien rakennelmien ja ihmistoiminnan vaikuttavan porojen luontaiseen liikkumiseen ja laiduntamiseen, RKTL katsoo, että edellä esitetyt arviot eivät ole perusteltuja. Myöskään ei voida pitää perusteltuna arviona sitä, että tuulivoimalat eivät vaikeuta porojen kokoamista ja kuljettamista alueen erotusaitoihin. Mm. yksi tärkeimmistä porojen kuljetusreiteistä kulkee pitkin Palkis- ja Kannusvaaran selännettä, jonka päälle suurin osa tuulivoimaloista sekä niitä yhdistävistä teistä sijoittuu. Porojen kuljettaminen pitkin tätä tuulivoimaloiden ketjua tulee todennäköisesti estymään tai vaikeutumaan huomattavasti, mikä tulisi huomioida vaikutusarvioinnissa. Lisäksi helikopterin käyttö porojen kuljetuksessa pitkin tuulivoimaloiden ketjua ei ole todennäköisesti käytännössä mahdollista. Vaikutusten lieventämisen ja seuraamisen osalta YVA-selostuksessa esitetään, että poroja voidaan seurata ennen ja jälkeen rakentamisen GPS-pannoilla. Myös esitetään, että poronhoitajat voivat havainnoida ja raportoida hankkeen vaikutuksista poroihin ja poronhoitoon ja että poronhoidon kanssa voidaan sopia rakentamiseen liittyvistä aikatauluista. Samalla esitetään myös muita toimia, joilla poronhoidolle aiheutuvia haittoja voidaan teoriassa lieventää, mutta joiden käytännön toteuttaminen on kuitenkin vaikeaa. YVA-selostuksessa todetaan käydyn useita neuvotteluja poronhoidon ja porotalouden edustajien kanssa hankkeen suunnittelun aikana. RKTL katsoo, että kyseisten neuvottelujen käyminen ja yhteydenpito poronhoidon kanssa on välttämätön osa suunnitteluprosessia, ja sen tulisi jatkua hakkeen rakentamisvaiheessa ja sen jälkeen. Tämän vuoksi RKTL näkee tärkeäksi, että neuvotteluyhteyden ylläpitämiseksi tulisi perustaa porotalouden neuvotteluryhmä hankkeen toteuttajan ja porotalouden välille. RKTL katsoo myös, että suunnittelussa tulisi selkeästi esittää hankkeen lupaprosessia varten myös ne toimenpiteet, joihin hankkeen toteuttaja tulee velvoittaa seuratakseen, lieventääkseen ja kompensoidakseen poronhoidolle aiheutuvia haittoja. Nyt nämä asiat eivät tule riittävän selvästi esille YVA-selostuksessa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos pitää hyvänä käytäntönä Palkisvaaran Kannusvaaran YVA-selostuksen tekstin viitteitä ja lopun lähdeluetteloa. Paliskuntain yhdistys Tuulipuiston ja sähkönsiirron vaihtoehdot sijoittuvat kokonaan Oraniemen paliskunnan alueelle. Oraniemen paliskunnan suurin sallittu eloporomäärä on 6 000 ja poronomistajia oli 138 poronhoitovuonna 2011-12. Paliskunnan alue on jaettu tokkakuntien alueisiin ja suunnittelualueella laiduntaa Keskipalkisen tokkakunnan 10 poronomistajan noin 700-800 poroa. Porotalous on merkittävä elinkeino Sodankylässä. Elinkeinolla on paitsi välittömiä, myös välillisiä työllisyysvaikutuksia mm. matkailussa ja lihan ja muiden tuotteiden jalostuksessa. Poro ja poronhoito ovat tärkeä osa alueen matkailuimagoa. Elinkeinon merkitys syrjäkylien asuttuna pitämiselle on suuri. Poronhoitolaki ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Poronhoitolaki (848/1990) (PHL) on erityislaki, joka tulee ottaa huomioon poronhoito-alueella toimittaessa. Poronhoitolaki turvaa elinkeinon aseman ja säätää poronhoidolle pysyvästi vapaan laidunnusoikeuden:
Poronhoitoa saadaan tässä laissa säädetyin rajoituksin harjoittaa poronhoitoalueella maan omistus- tai hallintaoikeudesta riippumatta. (PHL 3 ). Poronhoitolaissa säädetään myös että suunnitellessaan valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä, valtion viranomaisen on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajan kanssa. (53 ). Poronhoitolain mukaiset neuvottelut on käyty heinäkuussa 2013. Oraniemen paliskunta sijoittuu lisäksi erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulle alueelle. Tällä alueella valtion maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle (PHL 2 ). Poronhoitolain ja muun lainsäädännön lisäksi poroelinkeinoa turvataan myös valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet luvun yleistavoitteissa todetaan: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Tästä ja neuvotteluvelvollisuudesta määrätään myös alueella voimassa olevissa Pohjois-Lapin ja Itä-Lapin maakuntakaavoissa. Poronhoitoon kohdistuvia vaikutuksia Tuulipuistohanke sijoittuisi Oraniemen paliskunnan Keskipalkisen tokkakunnan keskeiselle toiminta-alueelle, sillä kaikki alueen porot (700-800) laiduntavat alueella syksyllä tai syystalvella. Oraniemen paliskunnalla on mm. RKTL:n laiduninventointien mukaan runsaasti kesälaitumia, mutta syksyn ja talven kangasmaita on vähemmän. Siksi ne ovat merkitykseltään tärkeitä. Alueen pohjoispuolelta alkavat laajat aapasuot, jotka ovat kesälaitumia eivätkä sovellu muun ajan käyttöön. Tuulipuistohankkeesta aiheutuu välittömiä laidunten menetyksiä. Mikäli porot välttävät alueita häiriön (rakentaminen, voimaloiden liike, ääni, välke) vuoksi tai niitä ei voida enää käyttää poronhoitotöissä, aiheutuu myös laajemmille alueille ulottuvia välillisiä menetyksiä. Tuulipuiston alueella ja sen vaikutuspiirissä olisi ainakin kaksi erotusaitaa, Palkisvaara ja Niemiselkä. Etenkin Palkisvaaran erotusaidan toiminta voi vaarantua, sillä porojen kuljettaminen aitaan toden-näköisesti vaikeutuu tuulipuiston ja siihen liittyvien rakenteiden sijoittuessa suoraan kuljetusreiteille. Aidan menettäminen tai käytön vaikeutuminen voi tarkoittaa paliskunnan tuon osan toiminnan suunnittelua uudestaan ja rakenteiden siirtämistä. Suunnittelu ja uudelleenrakentaminen aiheuttavat kustannuksia elinkeinolle ja uuden paikan löytyminen on erittäin epävarmaa, sillä Palkisvaaran aita sijaitsee ainoalla valtion maalla, mitä lähialueella on. Yksityisten kanssa aitasopimukset ovat harvinaisia ja niistä vähistäkin on aika ajoin riitoja. Palkisvaaran aita on siten tärkeä ja siksi sitä suojataan myös kaavamerkinnällä alueen yleiskaavassa. Voimajohtoaukean raivaaminen pirstoo laidunalueita ja aiheuttaa muutoksia laitumille. Voimajohtoaukeat ja voimajohtojen rakenteet vaikeuttavat porojen kuljettamista ja aiheuttavat turvallisuusriskin maastoajoneuvoilla ja helikopterilla liikuttaessa (harukset, ilmajohdot, kannot ym.). Ympäristövaikutusten arviointi hankkeessa Oraniemen paliskunnan poronhoitoa on kuvattu YVA-selostuksessa varsin kattavasti. Alueen merkitys suhteessa muuhun paliskuntaan on selvitetty kartoin ja sanallisesti yhteistyössä paliskunnan kanssa. Poroelinkeinoon kohdistuvat vaikutukset on arvioitu riittävästi ja melko monipuolisin menetelmin. Hankkeen vaikutuksiin on löydetty lieventämis-
keinoja yhteistyössä paliskunnan kanssa, mm. tiejärjestelyin ja siirtämällä erotusaitaan sijoittuvaa voimalaa. Tuulipuisto sijoittuisi osittain valtion maille. Poronhoitolain 53 mukaiset neuvottelut Oraniemen paliskunnan kanssa käyty ja vuoropuhelua ilmeisesti tullaan myös jatkamaan. Hankkeen seurannasta on sovittu. Se on oleellista, sillä poronhoitoon kohdistuvien vaikutusten arviointiin liittyy epävarmuutta. Seurannassa aiotaan käyttää apuna GPS-tekniikkaa ja paliskunnan edustajien haastatteluita. Seurantaa varten tulisi perustaa esimerkiksi vuosittain tai tarpeen mukaan kokoontuva neuvotteluryhmä. YVA-menettelyn osallistuminen ja tiedotus vaikuttaa arviointiselostuksen mukaan riittävältä: Alueen paliskunta ja Paliskuntain yhdistys on kutsuttu Palkisvaara-Kannusvaaran YVA-menettelyn seurantaryhmään ja niiltä on pyydetty lausunnot YVA-ohjelmasta ja selostuksesta. Paliskunnan edustajien kanssa on järjestetty useampia tapaamisia hankkeesta. Tuulivoimaloiden sijoittelussa ja lukumäärässä ei ole esitetty vaihtoehtoja. Kooltaan pienemmät voimalat aiheuttaisivat vähemmän melua ja välkettä. Siten VE 1 aiheuttaisi todennäköisesti vähemmän haittaa poronhoidolle. Sähkönsiirron vaihtoehdoista poron-hoidolle vähiten haittaa aiheuttaisi SVE 1, sillä siinä maanpäällistä uutta johtoa ei selostuksen mukaan rakennettaisi. Hankkeesta vastaavan ja paliskunnan välistä vuoropuhelua tulee jatkaa ja hankkeen vaikutuksia seurata, kuten paliskunnan kanssa on sovittu. Tuulipuiston rakentamisesta ja toiminnasta aiheutuvat haittoja tulee lieventää arviointiselostuksessa esitetyllä tavalla. Museovirasto Fingrid Oyj Museovirastolla ei ole omaan toimialaansa liittyvää huomautettavaa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Arkeologisen kulttuuriperinnön suojelusta vastaavana viranomaisena ja lausunnonantajana asiassa toimii Lapin maakuntamuseo. Fingrid Oyj on valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö, joka vastaa Suomen sähköjärjestelmän toimivuudesta sähkömarkkinalain perusteella sille myönnetyn sähköverkkoluvan ehtojen mukaisesti. Yhtiön on hoidettava sähkömarkkinalain edellyttämät velvoitteet pitkäjänteisesti siten, että kantaverkko on käyttövarma ja siirtokyvyltään riittävä. Kantaverkkoyhtiöllä on sähkömarkkinalaissa määritelty verkon kehittämis-ja liittämisvelvollisuus. Verkonhaltijan tulee pyynnöstä ja kohtuullista korvausta vastaan liittää verkkoonsa tekniset vaatimukset täyttävät sähkönkäyttöpaikat ja sähköntuotantolaitokset toiminta-alueellaan. Kantaverkkoliityntöjen tulee täyttää tekniset vaatimukset, jotka on esitetty Fingridin yleisissä liittymisehdoissa (YLE). Liittymisehtoja noudattamalla varmistetaan järjestelmien tekninen yhteensopivuus. Niissä myös määritellään sopimuspuolten liityntää koskevat oikeudet ja velvollisuudet. Yleisten liittymisehtojen lisäksi voimalaitosten tulee täyttää Fingridin järjestelmätekniset vaatimukset (VJV). Asiakas huolehtii omaan sähköverkkoon suoraan tai välillisesti liittyvien osapuolien kanssa siitä, että myös niiden sähköverkot ja niihin liittyvät laitteistot täyttävät kantaverkkoa koskevat liittymisehdot ja järjestelmätekniset vaatimukset.
Kustakin liitynnästä sovitaan erillisellä liittymissopimuksella tapauskohtaisesti. Metsänhoitoyhdistys, Sodankylä Palkisvaaran-Kannusvaaran tuulivoimapuisto Fingrid laatii Suomen sähkönsiirtoverkon kehitystarpeet ja periaatteelliset ratkaisut yhtenä kokonaisuutena. Tavoitteena on, yhteistyössä nykyisten ja uusien verkkoliityntää suunnittelevien tahojen kanssa, varmistaa teknistaloudellisesi parhaat verkkoratkaisut ja liityntätavat. Tuulipuistojen verkkoliityntä ja liittymisjohdot kuuluvat olennaisena osana tuulivoimapuistoon ja sen toteuttamismahdollisuuksiin. Fingrid ja hankkeesta vastaava ovat sopineet tuulipuiston liityntätavasta. Nyt arviointiselostuksessa esitetyt liityntätavat on sovitun mukaisia. Näin ollen yhtiöllä ei ole huomautettavaa arviointiselostuksesta. 4.5 Sähkönsiirron reittivaihtoehdot, 5.9 Voimajohdon rakentamiseen tarvittavat luvat Metsänhoitoyhdistys Sodankylä esittää, että yksityismailla sijaitsevista reittivaihtoehdoista neuvotellaan ja korvauksista sovitaan etukäteen metsänomistajien kanssa. 4.6 Tulotiet hankealueelle Metsänhoitoyhdistys Sodankylä esittää, teiden sijoittamisvaihtoehdoista neuvotellaan ja korvauksista sovitaan etukäteen metsänomistajien kanssa. Uusilla teillä on sallittava metsätalouskäyttö. 5.4 Sopimukset maanomistajien kanssa Kaikkien tuulimyllyjen vaikutusalueella (liite: MTK:n malli) olevien metsänomistajien kanssa on sovittava korvauksista etukäteen. Metsänomistajien tasapuolinen kohtelu on jäänyt toteutumatta. Yva:sta osa metsänomistajista on saanut vasta tiedon. 6. Ympäristön nykytila Tässä kohdassa voisi tarkastella myös metsätaloutta, nykytilaa ja tuulipuiston vaikutuksia. Metsätalous on alueen pääkäyttömuoto. 6.6 Tiestö ja liikenne Olemassa olevien teiden käytöstä ja mahdollisesta osakkuudesta on sovittava etukäteen tiekuntien kanssa. Uusien teiden osalta neuvotellaan kohdan 4.6 mukaisesti. 7.2 Ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta Metsätalous on alueen pääkäyttömuoto. Vaikutukset metsätalouden harjoittamiseen on selvitettävä muullakin kuin rakennelmien alueella 8. Arvioitavat vaikutukset ja käytettävät menetelmät 8.2.6 Metsätalous Metsätalous on alueen pääkäyttö muoto. Tässä kohdassa selvitettävä tiestön käyttöoikeudet, hakkuumahdollisuudet mm. tuulimyllyjen välittömässä läheisyydessä, ja muut mahdolliset rajoitukset. Selvitettävä korvaukset tuulimyllyalueen omistajalle, sekä vaikutusalueella oleville metsänomistajille.
Lapin luonnonsuojelupiiri ry Voimalinjavaihtoehdot ja niiden vaikutukset metsätalouteen selvitettävä etukäteen. Lisäksi on selvitettävä korvaukset metsänomistajille linjan alle jäävästä puustosta ja johtoalueesta, sekä johtoalueiden aiheuttamat rajoitukset metsätaloudelle. 8.12 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisen aikaiset vaikutukset metsätalouteen selvitettävä etukäteen. Olisiko koko Yva tehtävä uudestaan koska kesken prosessin tuulimyllyjen kokoa on kasvatettu huomattavasti. Kyläkierrokset on esitelty pienemmin myllyin. Maanomistajien tiedotus on ontunut aika ajoin. Maakuntakaava estää herkille alueille rakentamisen, jotka ovat välittömästi kylien pinnassa, ovatko myllyt kylien pinnassa herkillä alueilla ja tulisiko alkaa tulkita maakuntakaavaa myös yksittäisen rakennelman rakentajan kannalta väljemmin mikäli tuulimyllyt eivät riko herkän maiseman näkymää. Mikäli myllyt rakennetaan tulee maakuntakaava tulkita edellä mainituilta osin täysin uudella tavalla. Yva ei selkeästi osoita miten vaaran laessa oleva mylly on vähemmän herkällä alueella kuin mahdollinen rakennus järven rannassa tai peltoaukealla kylässä. 1. Arviointiselostuksessa ei ole tarpeeksi monipuolisesti huomioitu ja ymmärretty hankealueen merkittävyyttä Keski-Lapin maakotkakannalle. Hankealue rajoittuu pohjoisessa Uttuvaaran maakotkareviiriin, idässä Venevaaran maakotkareviiriin ja etelässä Hangasselkä-Härkävaaran alueella sijaitsevaan maakotkareviiriin sekä lounaassa sijaitsevaan Oratunturin länsipään maakotkareviiriin. Hankealueen sisällä on yksi, vasta löydetty maakotkan pesä. Lisäksi hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä tiedetään olevan toinenkin pesä, jonka tarkkaa sijaintia ei vielä tiedetä (tieto: Oraniemen paliskunnan poromiehet, mm. Juhani Maijala). Hyvistä metsäkanalintukannoista johtuen Palkisvaara ja Kannusvaara ovat maakotkille tärkeitä ravinnonhankinta-alueita. Reviirittömät maakotkat, jotka joutuvat häädetyiksi pois varatuilta reviireiltä, ovat viihtyneet Palkisvaarassa ja Kannusvaarassa, koska ne ovat tarpeeksi syrjäisiä, mutta kuitenkin liian lähellä ihmisasutusta, jotta sinne muodostuisi kotkareviiri. Palkisvaara ja Kannusvaara nousevine ilmavirtauksineen ovat hyviä kaartelualueita maakotkille ja muille isoille petolinnuille. Muut vastaavanlaiset hyvät kaartelualueet ovat varattuja, koska ne sijaitsevat varatuilla kotkareviireillä. 2. Merikotkien liikkumista alueella ei ole huomioitu arviointiselostuksessa lainkaan. Alue sijaitsee Luiron soiden ja Viiankiaavan välissä. Kummasakin on omat merikotkareviirinsä. Hyvien tuuliolosuhteiden vuoksi merikotkien lentoreitti kulkee Palkisvaaran ja Kannusvaaran yli. Merikotkahavainnot Orajärvellä ja Kelujärvellä ovat varsin yleisiä. Suunniteltu tuulivoimapuisto sijaitsisi juuri näiden kahden järven välissä. 3. Arviointiselostus ei ole riittävä pöllökartoitusten osalta johtuen kartoitusajankohdan heikosta ravintotilanteesta, jonka seurauksena pöllökannat olivat kaikkialla Keski-Lapissa alhaalla.
Kelujärven kyläyhdistys Muistutamme siitä, että hankealueeseen kuuluva Hangasselän itä- ja länsipää, jotka ovat jyrkkärinteistä hakkaamatonta ikimetsää, samoin kuin Nuolikurun alue ovat potentiaalista huuhkajan pesimäaluetta. 4. Alueen lepakkokantaa ei ole selvitetty riittävässä määrin. Lepakkojen on todettu kuolevan tuulivoima-alueilla paikoin huomattavia määriä. Esimerkiksi hankealueella sijaitseva jyrkkäseinäinen Nuolikuru on potentiaalista lepakkoaluetta, jonka mahdolliset lepakkoesiintymät tulisi selvittää. Kelujärven Kyläseura yleisessä kokouksessaan 24.3.2013 on ottanut seuraavan kannanoton arviointimenettelyyn. Kyläseuran yleinen kokous on niin sanottu kyläkokous. Osanottajia oli 12 henkilöä. Asia 1 Maakuntakaavamerkinnät puuttuvat tuulivoiman osalta. Keskusteltiin myös Tarastin työryhmän johtopäätöksistä tuulivoiman sijoittamiseksi, ei Lapin tuntureihin ja vaaroihin vaan jo rakennetuille alueille, oli työryhmän kannanotto. Asia 2 Yleiskaavassa niin ikään ei mainita tuulipuistoaluetta. Asia 3 Yleiskaavan maininta maatalouden kehittämisen alue ei mielestämme sisällä tuulivoimatuotantoa, eikä se ole maatalouden kehittämistä. Asia 4 Yleiskaavaan merkitty Nuolikurun virkistysalue ja viherkäytävä on ristiriitainen tuulituotannon suhteen. Yksityinen metsänomistaja joutuu hankkimaan toimenpideluvan. Onko tuulituotanto erityisasemassa? Asia 5 YVA-arviointimenettelyssä on vain kaksi vaihtoehtoa. Vaadimme, että arvioinnissa olisi vaihtoehto sille, että Palkisvaaran Kelujärven matalanjärvenpuolinen osiosta poistetaan noin 13 myllyä Palkisvaaran länsipuolelta. Asia 6 Asiaan 5 liittyen suunnitellut voimalat ovat liian lähellä asuttua Kelujärven kylää. Kelujärvi on kasvava kylä lähellä kuntakeskusta ja kasvun myötä kylään on tulossa uutta asutusta ja rakentamista. Vaaran ja järven välissä on myös vapaa-ajan rakennuksia ja kaavassa osoitettuja rakennuspaikkoja. Myös näiden käyttö sekä arvo ovat muuttumassa huonommaksi tuulituotannon rakentamisen myötä. Huomioon on otettava myös melu. Uusimpien tutkimusten mukaan melua on myös melu, jota ei kuule mutta joka vaikuttaa ihmiseen monella haitallisella tavalla. Kelujärvi on kunnan kauneimpia kyliä, jonka vaaramaisema on korvaamaton. Myös vaikutus maan, valmiiden rakennusten ja rakentamattomien tonttien arvoon täytyy ottaa huomioon. Vaadimme myös kyselyn laajentamista ei vaan sadalle vaan kaikille maanomistajille ja tonttien ja vapa-ajan rakennusten omistajille. Viittaan yllä olevaan kannanottoihin ja niihin annetut vastaukset arviointimenettelyssä ei tyydytä lausunnon antajaa. Pitämässämme kylätilaisuudessa 9.9.2013 mukana 29 henkilöä, tuli esille korostetusti maanomistajien eriarvoinen kohtelu puistoalueella ja lähialueilla. Maisema arvot ja kylän tulevaisuus huolettaa kaikkia läsnäolijoita.
Mielipiteet Mielipide 1 Palkisvaara-Kannusvaaran ympäristövaikutusten arviointiselostus on tehty erinomaisesti ja on vähintäänkin kattava. Tuulivoimalahanke on hyvä ja kannatettava asia. Henkilökohtaisesti olen huolissani kohdasta 21.4 Vaikutukset TV- ja radiosignaaliin. Tämä on vaikutuksiltaan kaikkein tärkein asia alueella asuville ihmisille, sillä se koskee jokaista ja jokaisena päivänä. Alla on ote kohdasta, joka ei ole mielestäni kirjattu oikein. Punaisella tekstillä on korostettu ko. osion tärkein ja ongelmallisin kohta. 21.4 Vaikutukset TV- ja radiosignaaleihin TV- ja radiosignaalien osalta ongelmallisin on Kelujärven alue, jonne antennitv-vastaanotto tapahtuu suoraan suunnitellun tuulipuiston yli (Digita Oy 2013). Kelujärvelle on Pyhätunturin mastolta matkaa reilut 50 kilometriä. Lisäksi tuulipuiston sisällä on potentiaalinen ongelma-alue (Digita OY 2013). Tuulipuiston sisällä ei kuitenkaan sijaitse asutusta. On mahdollista, että Palkisvaara-Kannusvaaran tuulivoimalat saattavat aiheuttaa häiriöitä antenni TV-vastaanottoon suunnitellun Palkisvaara- Kannusvaaran tuulivoimalan lähialueella (Digita Oy 2013), erityisesti Kelujärven suunnalla. Mahdollisia häiriöitä voidaan korjata suuntaamalla vastaanottimia uudelleen tai vastaanotettavaa tv-signaalia vahvistamalla. Tuulipuistovaihtoehtojen VE1 ja VE2 vaikutuksilla ei oletettavasti ole merkittävää eroa TV- ja radiosignaalin kuuluvuuteen. Suunnittelualueet eivät häiritse Digitan nykyisiä linkkijänteitä. Edellä olevassa kohdassa todetaan ongelma, joka on todellinen. Korjaavaksi toimenpiteeksi esitetään antennien uudelleen suuntausta tai vastaanottosignaalin vahvistamista, ei siis lähtevän signaalin vahvistamista tai uuden lähetysaseman / linkin tekemistä. Uskoakseni tällä hetkellä jokaisessa Kelujärveläisessä taloudessa on jo tulevan signaalin vahvistimet, koska muuten TV ei näy. Tässä selvityksessä esitetyt korjaustoimenpiteet kustannuksineen kohdistuvat vain alueella asuville kotitalouksille eikä esim. Digita tai tuulivoimayhtiölle. Jos ongelmia syntyy tuulivoimaloiden valmistuttua, joutuvat alueen asukkaat painimaan ongelman kanssa yksin. Näin asia ei voi mennä. Televisio- ja radiolähetysten toimivuus on perusedellytys kaikille. Niiden kautta lähetetään mm. yleiset hätäilmoitukset ja niihin liittyvät ohjeet. Tämän johdosta tulee tuulivoimayhtiön ja / tai Digitan turvata jokaiseen alueen kotitalouteen toimivat radio- ja TV-signaalit ja vastattava kustannuksista ml antennien uudelleen suuntaus Mielipide 2 Mielipidekirjoituksessa otettiin kantaa Palkisvaara-Kannusvaara tuulivoimapuistohankkeen YVA-selostuksen vaihtoehtojen määrään, luontoja linnustoselvitykseen, maakuntakaavoitukseen, melumallinnukseen, melun kokemiseen, lentoestovalojen maisemavaikutukseen, tuulivoimalla tuotetun energian päästöttömyyteen, maisemaselvityksen esitystapaan ja tuulivoimapuiston vaikutusalueen laajuuteen. Kyseinen mielipidekirjoitus esitetään kokonaisuudessaan yhteysviranomaisen lausunnon liitteenä.
Mielipide 3 ja 4 Mielipidekirjoituksissa otettiin kantaa Palkisvaara-Kannusvaara tuulivoimapuistohankkeen YVA-selostuksen vaihtoehtojen määrään, luontoja linnustoselvitykseen, maakuntakaavoitukseen, melumallinnukseen, melun kokemiseen, lentoestovalojen maisemavaikutukseen, tuulivoimalla tuotetun energian päästöttömyyteen, maisemaselvityksen esitystapaan ja tuulivoimapuiston vaikutusalueen laajuuteen. Kyseinen mielipidekirjoitus esitetään kokonaisuudessaan yhteysviranomaisen lausunnon liitteenä.