Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen keskenään on harvinaisempaa. Risteyttämisen tavoitteena voi olla joko tuottaa taloudellisesti edullisia tuotantoeläimiä puhdasjalostuksen ohella tai siirtyä rodusta toiseen. Tavoitteena voi myös olla erilaisten ominaisuuksien yhdistäminen, joiden välinen geneettinen korrelaatio on epäsuotuisa. Suurissa karjatalousmaissa, kuten USA:ssa, Hollannissa ja Uudessa Seelannissa kiinnostus risteytystä kohtaan on kasvanut, koska holstein-rodun hedelmällisyys- ja terveysominaisuudet ovat voimakkaasti heikentyneet. Sukusiitos ja risteytys Sukusiitos ja risteytys ovat keskenään käänteiset ilmiöt. Molempia menetelmiä voidaan käyttää jalostuksen apuvälineinä. Jotta niistä saadaan tavoiteltu hyöty, on toiminta suunniteltava huolellisesti ja noudatettava valittua ohjelmaa. Sukusiitoksella tarkoitetaan sitä, että paritetaan keskenään sukua olevia yksilöitä. Sukusiitosta on käytetty yleisesti rodunjalostuksen alkutaipaleella, jolloin haluttiin rodun yksilöistä ulkonäöltään samankaltaisia. Sukusiitoksella saadaan eläinten perimä yhtenäistettyä: niille tulee samoista kantaeläimistä peräisin olevia geenejä. Tällöin rodusta tulee yhtenäinen etenkin helposti seurattavien ja voimakkaasti periytyvien ulkoisten merkkien osalta (väri, sarvellisuus), mutta muissakin ominaisuuksissa vaihtelu eläinten välillä vähenee. Sukusiitoksen kääntöpuoli aiheutuu samasta perimän kaventumisestakin kuin tavoitellut hyödyt. Mikäli rodussa on piileviä perinnöllisiä sairauksia, jotka ilmenevät vasta kun sama geeni on saatu isältä ja emältä, nämä tulevat esiin kun eläimiä paritetaan sukulaistensa kanssa. Jos koko rodun sukusiitosaste nousee, ilmenee heikentymistä etenkin elinvoimaominaisuuksissa, eli hedelmällisyys, terveys, vasikkakuolleisuus jne. Tätä kutsutaan sukusiitostaantumaksi. Syy on sama kuin perinnöllisten sairauksien ilmenemisessä, eli samasta alkulähteestä olevien geenien
yleistyminen. Elinvoimaominaisuuksiin vaikuttaa suuri joukko geenejä ja lisäksi ympäristötekijät, joten sukusiitoksesta aiheutuvat haitat eivät ole yhtä dramaattisia kuin perinnöllisten sairauksien kohdalla. Siksi sukusiitostaantuman vaikutukset ilmenevät vähitellen. Hyvä tietojen rekisteröinti hedelmällisyys- ja terveysominaisuuksista on erittäin tärkeää, jotta ominaisuuksien kehittymistä voidaan seurata. Holsteinilla ilmenevät ongelmat hedelmällisyys- ja terveysominaisuuksista johtuvat osittain geeniperimän kaventumisesta ja osittain siitä, että niillä on ristikkäinen perinnöllinen suhde tuotosominaisuuksiin: kun tuotosta jalostetaan yksipuolisesti, elinvoimaominaisuudet heikkenevät. Rodun johtavissa jalostusmaissa ei ole ollut kattavia järjestelmiä elinvoimaominaisuuksien seuraamiseksi ja jalostamiseksi. Risteytyksellä tavoitellaan käänteistä vaikutusta kuin sukusiitoksella. Risteytyselinvoima eli heteroosi tarkoittaa sitä, että jälkeläiset ovat ominaisuuksiltaan parempia kuin vanhempiensa keskiarvo. Risteyttämällä perimältään hyvin erilaisia yksilöitä keskenään muodostuu jälkeläiseen uudenlaisia geeniyhdistelmiä, jotka saavat aikaan joissakin ominaisuuksissa parempia tuloksia. Heteroosin vaikutukset eivät ole yhtä voimakkaita kaikissa ominaisuuksissa, ja vaikutus riippuu myös risteytettävistä roduista. Heteroosivaikutus on kertaluonteista, eli näkyy vain ensimmäisessä jälkeläispolvessa. Jos risteytysjälkeläisiä risteytetään edelleen keskenään, geenivaikutukset sekoittuvat eivätkä tuo enää lisähyötyä. Heteroosin ylläpitämiseksi risteytysohjelman tulee olla suunnitelmallinen. Yksinkertaisimmillaan pidetään puhdasjalostuksella yllä kahta rotua, joita risteytetään keskenään tuotantoeläinten tuottamiseksi. Kaikki risteytysjälkeläiset päätyvät teuraaksi, eikä niistä jätetä jälkeläisiä. Kolmen rodun risteytyksessä voidaan ensin tuottaa maidontuotantoon sopivia risteytysjälkeläisiä, jotka siemennetään liharodun sonnilla. Näistä syntyvät jälkeläiset päätyvät teuraskasvatukseen. Rotaatioristeytyksessä kierrätetään maitorotuja jatkuvana risteytysohjelmana. Risteytysjalostus on huomattavasti yleisempää jalostettaessa nopeasti lisääntyviä eläinlajeja, kuten siipikarja ja siat, kuin nautakarjan jalostuksessa. Sioilla ja siipikarjalla voidaan nopeasti tuottaa sukusiitettyjä linjoja, joita sopivasti risteyttämällä saadaan yhdistettyä varsinaisiin tuotantoeläimiin vanhempaislinjojen parhaat ominaisuudet, ja hyödytään vielä lisäksi heteroosivaikutuksesta.
Risteyttämistä voidaan käyttää myös rodun kehittämiseen. Tällöin ei haeta heteroosista saatavaa kertaluonteista hyötyä, vaan pyritään siirtämään hyviä geenejä rodusta toiseen. Toimintatavat risteytyksessä Tärkeitä asioita mietittäväksi kun suunnitellaan risteytyksen käyttöä jalostusmenetelmänä: Tutustu huolella erilaisiin risteytysohjelmiin. Mikä vaikutus sillä olisi karjaasi? Terveys- ja hedelmällisyysominaisuuksiin risteytys vaikuttaa eniten. Jalostusarvoltaan huonot lehmät hiehot kannattaa ensisijaisesti suunnata risteytyskäyttöön. Parhaat eläimet kannattaa käyttää puhdasjalostuksessa! Rotujen ominaisuudet valitse käytettävät rodut siten, että ne täyttävät jalostustavoitteesi! Yksilöiden (sonnien) ominaisuudet käytettävien sonnien ominaisuudet ovat risteytyksessä yhtä tärkeitä kuin puhdasjalostuksessa. Valitse siis käytettävät sonnit oman karjasi jalostustavoitteiden mukaisesti. Risteytysvaikutus voi olla rotukohtaista, joten käytettävien rotujen järjestys on tärkeää risteytysohjelmassa. Karjan pitää olla kohtalaisen iso, jotta risteytysohjelman toteuttaminen on mahdollista. Riskit Jos risteytysohjelmassa käytettävien rotujen geneettinen taso heikkenee jossain tietyssä ominaisuudessa, se vaikuttaa epäedullisesti myös risteytyseläimiin ja niiden ominaisuuksiin. Risteytyksissä voivat puhtaille roduille tyypilliset geeniyhdistelmät kadota. Jalostusarvojen ennustaminen risteytyseläimille on vaikeampaa ja epätarkempaa kuin puhdasrotuisilla heteroosihyödyn vuoksi. Heteroosivaikutus otetaan kuitenkin jalostusarvostelussa huomioon.
Eläinten markkina-arvo laskee, koska risteytyseläinten hinnat ovat alhaisempia kuin puhdasrotuisten. Esimerkkejä risteytysohjelmista Suomalainen maito-lihaohjelma Tilakohtainen maito-lihaohjelma on suomalainen sovellus lypsyrotujen jalostusohjelmasta. Ideana on suunnitella tulevien vasikoiden määrää ja käyttö jo siemennyksiä suunniteltaessa. Tavoitteena on lypsyrotujen jalostettavien ominaisuuksien kehittäminen karjakohtaisesti sekä samalla tehostaa naudanlihan tuotantoa liharoturisteytysten avulla. Karjan parhaimmille yksilöille valitaan siemennyssonni oman rotunsa sonneista. Heikoimmille yksilöille käytetään liharotuisten sonnien siementä ja siten niiden jälkeläiset ohjautuvat suoraan lihantuotantoon. Lisätietoja: http://www.faba.fi/jalostus/lypsykarja Esimerkki maito-lihaohjelman mukaisesta eläinten ryhmäjaosta FabaJasu-ohjelmassa: Eläinten käyttöryhmät Karjan lehmät kpl osuus NTM Valiosonni 21 31,3% 9,5 Nuorsonni 22 32,8% 3,8 Lihasonni 9 13,4% -1,7 Sonninemä 1 1,5% 17 GenVikPLUS 1420,9% 14,8 Yhteensä 67 7,4 Pohjoismaiset risteytysohjelmat
SRB x Holstein-lehmä ProCROSS ProCROSS-risteytysohjelmassa käytetään rotaatio- eli kiertoristeytysmenetelmää holstein-, SRB- (Ruotsin punainen) ja montbeliarde-rotujen kesken. Rotujen ominaisuudet täydentävät hyvin toisiaan ja esimerkiksi Amerikassa tällä ohjelmalla on saatu parhaat tulokset. Rotaatioristeytyksessä voidaan käyttää SRB:n tilalla ayrshireä ja montbeliarden tilalla jotain muuta tilan olosuhteisiin sopivaa maitorotua.
Combi-Cross Combi-Cross -ohjelma on yhdistelmä puhdasjalostuksesta ja risteytyksien käytöstä. Osa karjasta (parhaat lehmät) pidetään puhdasrotuisina ja heikompi osa lehmistä siemennetään erirotuisella sonnilla. Combi-Cross ohjelmassa voidaan käyttää risteytyksissä kahta tai kolmea maitorotua, joiden jälkeen käytetään liharotuista sonnia ns. pääterotuna. Lisätietoja: http://www.vikinggenetics.com/fi/ USA:laisia risteytysohjelmia USA:ssa on käytössä useitakin risteytysohjelmia, joissa rotuina vuorottelevat Holstein, SRB/NRF ja montbeliarde. Ohjelmat ovat tyypillisiä rotaatioristeytysohjelmia, joissa eri rotuja vuorotellaan keskenään heteroosihyödyn säilyttämiseksi. Syynä risteytysten suosioon USA:ssa on holsteinin heikentynyt terveys ja hedelmällisyys, joita parannetaan risteytyksiä käyttämällä.
Holstein x Montbeliarde-lehmä USA:sta Esimerkkejä ja lisätietoja: http://www.ansci.umn.edu/research/california%20update%202007-kg.pdf http://www.creativegeneticsofca.com/crossranking.htm