Vastaaja-velallisen oikeussuoja velkomustuomioissa Laura Sarasoja (2017): Menettelyn roolipelit Tutkimus vastaaja-velallisen oikeuksiin pääsystä summaarisissa velkomusasioissa laura.sarasoja@helsinki.fi Takuu-Säätiö, Talouden ajankohtaispäivä 13.12.2017 Esittää Kati Rantala (Sarasoja matkoilla)
Taustaa Summaarisen menettelyn tarkoituksena on vahvistaa maksuvelvollisuus ja saattaa yksityinen saatava täytäntöönpanokelpoiseksi Siviilimenettely, jossa kantajan riidattomaksi katsoma, suppealla haastehakemuksella vireille tullut kanne ratkaistaan yksipuolisella tuomiolla; vastaajalla mahdollisuus riitauttaa Prosessilainsäädäntö olettaa menettelyn osapuolet tasavahvoiksi vastapuoliksi, joilla vastuu oman oikeussuojansa toteutumisesta (väittämistaakka) Tuomioistuimen itsenäinen tutkimisoikeus rajattu tapauksiin, joissa kanne on selvästi perusteeton Summaaristen asioiden määrä on kasvanut voimakkaasti 2007 jälkeen Vuotta 2007 ennen saapuneita asioita vuosittain n. 150 000, vuonna 2016 ratkaistiin n. 344 000 summaarista asiaa Kuinka turvata niin kustannustehokkuus, massamuotoisuus kuin velallisen oikeussuoja?
Sääntelyssä painottunut muodollinen käsitys oikeussuojasta (menettelyn kustannukset ja mahdollisuus riitauttaa) ja velkojien oikeudet (tehokas maksunsaanti ja luotonannon sujuvuus) Kuluttajaluottojen kielteisiin vaikutuksiin pyritty puuttumaan pääasiassa rajoittamalla luottojen myöntämistä Uusimmissa kannanotoissa ja valmisteluasiakirjojen lausunnoissa noussut vahvemmin esiin velallisen oikeussuoja ja tuomioistuimen aktiivisempi rooli Velallis-vastaajan ja velkoja-kantajan epätasapainoinen asema Kuluttajaluottoihin liittyvät ongelmat; passiiviset velalliset eivät riitauta mahdollisesti kohtuuttomia vaatimuksia, joihin tuomioistuimella on rajatut mahdollisuudet puuttua oma-aloitteisesti Unionin oikeus tuomioistuimen velvollisuudesta tutkia kuluttajaluoton ehtojen kohtuullisuus sopimusehtosopimusdirektiivin (93/13/ETY) soveltuessa (ks. KKO:2015:60)
Aineisto ja menetelmät Oikeusrekisterikeskukselta tilatut 5 000 yksityishenkilöä koskevaa, yksipuolisella tuomiolla käräjäoikeuksissa ratkaistua velkomusasiaa ajalta 1.1.2014 30.6.2016. Lopullinen aineisto 4 962 velkomustuomiota Oikeuksiin pääsyn (access to justice) arviointi Yksinkertaista määrällistä tutkimusta Summaarisen menettelyn lainsäädäntötaustan ja nykysäännösten oikeudellista analyysia Osapuolten ja tuomioistuimen menettelyllisten toimintamahdollisuuksien analyysia (Galanter osapuolten kapasiteetista: sarjapelaaja vs. kertaosallistuja) N. 60 %:ssa tuomioista velka myyty perintätoimistolle; perintätoimistot velkovat pääasiassa omia saataviaan; toiminta keskittynyttä
Osapuolten toimintamahdollisuudet Summaarinen menettely toimii tutkimuksen perusteella hyvin, kun on kyse maksuvelvollisuuden vahvistamisesta, samoin muodollinen oikeussuoja eli kustannukset ovat lainsäätäjän tarkoittamalla tasolla Jos menettelyssä tulee vastaan oikeudellisesti tulkinnanvarainen kysymys, velallisen oikeussuoja voi jäädä toteutumatta: Väittämistaakan mukainen velallisen aktiivisuusvaatimus Riitautuksen korkea taloudellinen riski (oikeudenkäyntimaksu 250 + muut mahdolliset kulut) + rajalliset resurssit; mikä on vastaajan vastuu oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta, jos hän voittaa korkoja/kuluja koskevan riitautuksen mutta häviää pääomaa koskevan asian? Menettelyyn ryhtyessään ei voi tietää kulujen suuruutta Kaikissa jälkiperintätapauksissa ei ilmene alkuperäinen velkoja, saatavan peruste tai velan syntymisaika; kolmanneksessa pikaluottoja koskevissa saatavissa ei mainintaa luoton kustannuksista (yhdistetty pääomaan) Osassa tuomioita ei tiedollisia edellytyksiä arviointiin
Tuomioistuinten rajalliset mahdollisuudet Tiedolliset rajoitteet (kuten edellä) Mahdollisuus täydennyttää haastehakemuksia (käräjäsihteerin aktiivisuuden varassa); oikeuskäytännön epäyhtenäisyys Lainsäädännölliset rajoitteet: puuttumisen rajat ja luottosopimuksen laadinnan selkeys keskeisenä kriteerinä Velkojien toimintamahdollisuudet Luottojen ehtojen ja vaatimusten joustava muotoilu tilanteen mukaan; mahdollisuus vetäytyä vaatimuksista ( tukena velallisen passiivisuus ja tuomioistuimen rajallinen puuttuminen) Mahdollisuudet vaikuttaa ratkaisukäytäntöihin ja sääntelyn läpäisevyyteen huomattavasti paremmat kuin velallisella Oikeuskäytännön kontrollointi; vaikea synnyttää yhtenäistä linjaa
Keskeiset huomiot Summaarista menettelyä koskevat menettelysäännökset eivät tunnista kuluttaja-elinkeinoharjoittaja -asetelman epätasapainoa Velallisen oikeuksiin paä sy pitka lti ratkaisijoiden aktiivisuuden varassa Riski: oikeussuojan epätasaisuus Tuomioistuimen tutkintavelvollisuuden laajentamista koskevassa lainvalmistelussa va ltta maẗo nta kiinnittaä huomio ratkaisijoiden tosiasiallisiin mahdollisuuksiin arvioida vaatimusten hyva ksytta vyytta Lainsäädännölliset valmiudet Tiedolliset valmiudet (haastehakemusten sisältö)