Palvelualojen työnantajat PALTA ry Certia Oy:n työehtosopimus 1.4.2014 31.1.2017



Samankaltaiset tiedostot
MUUN HENKILÖSTÖN VAATIVUUSTASOKEHIKKO

Vaativuuskehikossa vieraan kielen käytöllä viitataan tehtäviin, joissa henkilö joutuu käyttämään useampaa kuin yhtä kieltä.

Tämä sopimus on tehty tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Certia Oy:n työehtosopimus

Työehtosopimuksen sopimuskausi on

1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten mukaisesti.

Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaali- ja terveysministeriössä

Palkkausjärjestelmään liittyvästä arviointi- ja kehittämisryhmästä sovitaan tarkemmin tämän virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa.

Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan. joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan,

SYKE/VES SYKE/TES

Sopimusta sovelletaan Kotimaisten kielten keskuksen vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virkasuhteiseen ja työsopimussuhteiseen henkilöstöön.

TES: Soveltamisala

Sopimusta sovelletaan Tekesiin vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virka- ja työsopimussuhteiseen

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Sopimusta sovelletaan vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virka- ja työsuhteiseen henkilöstöön.

Työehtosopimus verohallinnossa noudatettavasta palkkausjärjestelmästä

SOPIMUSMÄÄRÄYKSET OPINTOTUEN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNNAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Tarkentava virkaehtosopimus valtion palkkausjärjestelmästä. valtion oppilaitoksissa muun kuin opetushenkilöstön

Sopimusta sovelletaan työministeriön, Työvoimaopiston ja työvoimatoimistojen vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virkasuhteiseen henkilöstöön.

Tässä sopimuksessa virastolla tarkoitetaan maa- ja metsätalousministeriötä sekä maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaa kumpaakin erikseen.

Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä oleviin tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön.

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS SUOMEN AKATEMIA. Tarkentava virkaehtosopimus Suomen

Dnro. Pardia ry:n välillä. 1 Sopimuksen peruste ja tarkoitus

VES: TES: Sopimuksen peruste ja tarkoitus

Sopimusta sovelletaan Valtiokonttorin vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virkasuhteiseen

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Tarkentava virkaehtosopimus palkkausjärjestelmästä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa.

Yliopistojen palkkausjärjestelmä Palkkausjärjestelmäkurssi / YHL Ira Kyntäjä

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES: OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Suomen Akatemia

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

VES TES Palkkaliite 01. Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöön ottamisesta Kuluttajavirastossa.

260151/01/ Liite 1

Sopimusta sovelletaan aluehallintovirastojen toistaiseksi virkaan nimitettyihin virkamiehiin.

1 Sopimuksen soveltamisala

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS HÄTÄKESKUSLAITOKSEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

VES ja TES /110/2004

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12

VES PL 01 Tarkentava virkaehtosopimus oikeuskanslerinviraston uudesta palkkausjärjestelmästä.

1 Sopimuksen peruste ja tarkoitus. 2 Soveltamisala

Tämä sopimus on tehty valtion virka- ja työehtosopimuksen sopimuskaudelle mukaisesti.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

Palvelualojen työnantajat Palta ry:n neuvottelutilat, Helsinki

1 Sopimuksen perusteet

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

Virka- ja työehtosopimusnumero Palkkaliitenumero Palkkaryhmänumero (vaat.tasot 10-22) T A R K E N T A V A V I R K A - J A T Y ÖE H T O S O P I M U S

Työnantaja vahvistaa henkilön tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosan.

Sopimusta sovelletaan työministeriön, Työvoimaopiston ja työvoimatoimistojen vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virkasuhteiseen henkilöstöön.

v ltion taloudellinen tutkimuskeskus sekä L...,.:D:...:.n..:..:r-=O,..::.u~/I1_I/-f-!-(

VES , TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS UUDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTA- MISESTA SISÄASIAINHALLINNON PALVELU- KESKUKSESSA

Pardian yksityiset alat neuvottelutulokset Yliopistot

Palkkaus muodostuu - tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Sopimuksen tavoitteet

- tehtävän vaikuttavuus - tehtävän vuorovaikutus

2) Sopimuksen soveltamisala Sopimusta noudatetaan opintotuen muutoksenhakulautakunnan virkasuhteiseen henkilöstöön.

Sopimusta sovelletaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston (jäljempänä virasto) toistaiseksi virkaan nimitettyihin virkamiehiin.

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

SYKE/VES SYKE/TES

Työehtosopimus yliopistoissa

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tarkentava virkaehtosopimus

Sopimus korvaa tehdyn oikeuslaitoksen yleisen tarkentavan virkaehtosopimuksen myöhempine muutoksineen.

Tarkentava virkaehtosopimus (UPJ) verohallinnossa noudatettavasta palkkausjärjestelmästä

TES PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

Tarkentava virka- ja työehtosopimus, joka tehtiin Kansanterveyslaitoksen

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

TES: PL: 01 Liite 1

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

, VES , TES SMDno/2011/102 1

KTM 11/110/2002 VES: TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Suomen Akatemia

Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

VES: Soveltamisala

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

Sopimusta sovelletaan Valtion asuntorahaston vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virkasuhteiseen henkilöstöön.

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus

TYÖEHTOSOPIMUS

Sopimusta sovelletaan Haltikin vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virkasuhteiseen henkilöstöön.

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä.

TES LIITE. Suomenlinnan hoitokunnan ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välinen sopimus palkkausjärjestelmästä

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 3,4 prosentilla, jos tehtäväkohtainen palkka on vähintään 1 588,24 euroa kuukaudessa

Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan maistraattien virkamiesten palkkaukseen.

1 Sopimuksen peruste ja tarkoitus

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

Tarkentava virka- ja työehtosopimus vuoden 2018 virastoerän toteuttamisesta

Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus neuvottelutulos

Sopimusta sovelletaan Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen vakinaisessa virkasuhteessa olevaan (entiseen C palkkaiseen) opetushenkilöstöön.

KTM 11/110/2002 VES:

3 Sopimuksen voimassaolo, irtisanominen ja työrauha

TES VES

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Tilastokeskus TK VES:285251

HELSINGIN YLIOPISTON ATK ALAN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä.

Transkriptio:

CERTIA OY:N SEKÄ JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N, PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY:N JA YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY:N VÄLINEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.4.2014 31.1.2017

SISÄLLYS Palvelualojen työnantajat PALTA ry ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA... 3 1 Työehtosopimuksen uudistaminen... 3 2 Sopimuskausi... 3 3 Palkankorotukset... 3 3.1 Ensimmäinen sopimusjakso... 3 3.1.1 Vuosi 2014... 3 3.1.2 Vuosi 2015... 3 3.2 Toinen sopimusjakso... 3 4 Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksettavat vähimmäispalkkiot... 4 5 Jatkuva neuvottelumenettely... 5 6 Muut sopimusehdot... 5 7 Työryhmät... 5 8 Voimassaolo... 6 TYÖEHTOSOPIMUS... 7 SOVELTAMISALA... 7 1 Soveltamisala... 7 TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET... 7 2 Työsuhteen alkaminen... 7 TYÖAIKA... 7 3 Säännöllinen työaika... 7 PALKKA JA PALKANMAKSU... 8 4 Palkanmaksu... 8 5 Osa-ajan palkka ja palkaton poissaolo... 8 6 Palkkausjärjestelmä... 8 KUSTANNUSTEN KORVAUS... 14 7 Matkakustannusten korvaus... 14 8 Työntekijöiden matka-ajan palkka... 14 SAIRAUSPOISSAOLOT... 15 9 Työntekijän ilmoitusvelvollisuus... 15 10 Osa-aikainen sairauspoissaolo... 15 11 Työntekijän palkka sairausloman ajalta... 15 12 Työntekijän sairausajan palkan perusteet... 15 13 Terveydenhuoltokulujen korvaus... 15 LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT POISSAOLOT.. 16 14 Oikeus äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen... 16 Sivu 1

15 Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus... 16 ERÄÄT MUUT POISSAOLOT... 16 16 Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot... 16 VUOSILOMA JA LOMARAHA... 16 17 Vuosiloman pituus... 16 MUUT MÄÄRÄYKSET... 17 18 Lisäeläkevakuutus... 17 TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN... 17 19 Erimielisyyksien ratkaiseminen... 17 20 Työrauhalauseke... 18 21 Jatkuva neuvottelumenettely... 18 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 18 22 Työehtosopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen... 18 LIITE 1: Henkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko... 19 LIITE 2: Henkilökohtaisen palkanosan taulukko... 19 LIITE 3: Tehtävänvaativuuden arviointiin liittyvä vaativuuskehikko... 20 LIITE 4: Henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointitekijät... 28 LIITE 5: Palkkataulukot... 31 LIITE 6: Työntekijän hoitoturvavakuutuksen tuoteseloste... 32 2

CERTIA OY:N SEKÄ JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N, PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY:N JA YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY:N VÄLISTÄ CERTIA OY:N TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työehtosopimuksen uudistaminen Todettiin, että keskusjärjestöt ovat 30.8.2013 saavuttaneet Työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen sekä 25.10.2013 vahvistaneet sen voimaantulon. Todettiin, että Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (entinen Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry) sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n välillä saavutettiin 21.10.2013 neuvottelutulos asianomaisten välisten työehtosopimusten uudistamisesta keskusjärjestöjen Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti. Neuvottelutuloksen mukaisesti tämän työehtosopimuksen osapuolet sopivat, että Certia Oy:tä koskeva työehtosopimus uudistetaan seuraavasti. 2 Sopimuskausi Sopimuskausi koostuu kahdesta sopimusjaksosta. Ensimmäinen sopimusjakso alkaa 1.4.2014 ja päättyy 31.1.2016. Toinen sopimusjakso alkaa 1.2.2016 ja päättyy 31.1.2017. 3 Palkankorotukset 3.1 Ensimmäinen sopimusjakso 3.1.1 Vuosi 2014 Palkkoja korotetaan 1.8.2014 tai ensiksi sen jälkeen alkavan palkkakauden alusta lukien 20 euron suuruisella yleiskorotuksella. Todettiin, että taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotusta vastaavasti. Euromääräisiä lisiä ei koroteta. 3.1.2 Vuosi 2015 Palkkoja korotetaan 1.8.2015 tai ensiksi sen jälkeen alkavan palkkakauden alusta lukien 0,4 %:n suuruisella yleiskorotuksella. Todettiin, että taulukkopalkkoja ja euromääräisiä lisiä korotetaan yleiskorotusta vastaavasti. 3.2 Toinen sopimusjakso Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastelemaan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikut- 3

taneita tekijöitä. Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastelun perusteella työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta. 4 Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksettavat vähimmäispalkkiot Muille kuin päätoimisille luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksetaan palkkio edustettavien työntekijöiden lukumäärän perusteella alla olevien taulukoiden mukaisesti. Taulukko 1.1.2013 alkaen: Edustettavien työntekijöiden lukumäärä Palkkio /kk 101 200 216,00 153,00 116,00 201 400 245,00 174,00 130,00 401 tai enemmän 285,00 216,00 150,00 Mikäli tällä hetkellä yrityksessä maksettavat palkkiot ovat vähintään tämän taulukon suuruisia, palkkiot säilyvät ennallaan. Certiassa luottamusmiehille maksettavat palkkiot ovat tällä hetkellä seuraavat: YHL: pääluottamusmiehelle 180 /kk, luottamusmiehelle 86 /kk JHL: pääluottamusmiehelle 134 /kk 1.1.2012 lukien YTN: pääluottamusmiehelle 134 /kk 1.1.2012 lukien Taulukko 1.8.2015 alkaen: Edustettavien työntekijöiden lukumäärä Palkkio /kk Luottamusmies Pääluottamusmies Luottamusmies 3 30 134,00 86,00 64,00 31 100 145,00 100,00 75,00 Työsuojeluvaltuutettu Pääluottamusmies Työsuojeluvaltuutettu 3 30 135,00 87,00 65,00 31 100 146,00 101,00 76,00 101 200 218,00 155,00 117,00 201 400 247,00 176,00 131,00 401 tai enemmän 288,00 218,00 152,00 Mikäli tällä hetkellä yrityksissä maksettavat palkkiot ovat vähintään tämän taulukon suuruisia, palkkiot säilyvät ennallaan. 4

5 Jatkuva neuvottelumenettely Palvelualojen työnantajat PALTA ry Todettiin, että tämän työehtosopimuksen osapuolten välillä noudatetaan jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita. 6 Muut sopimusehdot 6.1. Suorituskorotus osana Certia Oy:n palkkausjärjestelmää 1.4.2013 lukien 7 Työryhmät Todettiin, että henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointijärjestelmän uudistamisen yhteydessä Certia Oy:n palkkausjärjestelmää on täydennetty suorituskorotuksella, jota koskevat sopimusmääräykset on lisätty työehtosopimuksen 6 :n uudeksi 5.5. kohdaksi. 7.1. Palkkausjärjestelmää kehittävä työryhmä Sopimusosapuolten yhteinen työryhmä, jonka tehtävänä on Certia Oy:n palkkausjärjestelmän kehittäminen, jatkaa työskentelyään. Tavoitteena on luoda yhtiölle sopivampi palkkausjärjestelmä 31.12.2014 mennessä. Työryhmä arvioi samassa määräajassa myös muut työehtosopimuksen kehittämistarpeet. 5

8 Voimassaolo Tämä työehtosopimus on voimassa 1.4.2014-31.1.2017. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. Mikäli keskusjärjestöt eivät pääse yksimielisyyteen toisen sopimusjakson sopimuskorotusta koskevissa neuvotteluissa, liittotason sopijaosapuolet voivat irtisanoa voimassa olevan sopimuksen päättymään aikaisintaan 31.1.2016 neljän kuukauden irtisanomisajalla. Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2014 CERTIA OY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 6

CERTIA OY:N SEKÄ JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N, PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY:N JA YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY:N VÄLINEN TYÖEHTOSOPIMUS SOVELTAMISALA 1 Soveltamisala Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Certia Oy:n (jäljempänä yhtiö) palveluksessa olevien työntekijöiden palvelussuhteen ehtoihin, ellei toisin ole säädetty tai sovittu. Tämä yhtiökohtainen työehtosopimus täydentää Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n välistä (entisen LTY ry:n) yleistä työehtosopimusta. Siltä osin kun tässä sopimuksessa on poikettu PALTA:n yleisestä työehtosopimuksesta tai sovittu asioista, joista siinä ei ole määräyksiä, noudatetaan tätä sopimusta. Muilta osin noudatetaan PALTA:n yleistä työehtosopimusta. Tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä edellä mainittujen liittojen välisiä voimassa olevia irtisanomissuojasopimuksia ja yleisiä sopimuksia. Tätä työehtosopimusta ei sovelleta yhtiön ylimpään johtoon tai näihin rinnastettaviin henkilöihin eikä yksittäisen toimipaikan johtajaan eli käytännössä nykyisen yhtiön johtoryhmän jäseniin. TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2 Työsuhteen alkaminen TYÖAIKA Työsuhteen yhdenjaksoisuus ja siitä määräytyvät etuudet määräytyvät työsopimuslain 1 luvun 5 mukaisesti. 3 Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika on keskimäärin 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Siltä osin, kun PALTA:n yleisessä työehtosopimuksessa puhutaan säännöllisestä työajasta toimistotyössä 7 tuntina 30 minuuttina vuorokaudessa tai 37 tuntina 30 minuuttina viikossa, tarkoitetaan näillä yhtiön 7 tunnin 15 minuutin säännöllistä työaikaa toimistotyössä vuorokaudessa tai 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. 7

Työaikaan kuuluu mahdollisuus kahteen 12 minuutin taukoon päivittäin, joista toinen sijoittuu aamupäivälle ja toinen iltapäivälle. Työnantaja määrittelee tarkemmin, miten tauot on porrastettava. Työajan tasoittumisjakso on 26 viikkoa. Yhtiössä on käytössä liukuvan työajan järjestelmä. Ylityönä korvataan vuorokaudessa 7 tunnin 30 minuutin ja viikossa 37 tunnin 30 minuutin jälkeen esimiehen aloitteesta tehty työ. Lisätyönä korvataan esimiehen aloitteesta tehty säännöllisen työajan ja osa-aikaisen työajan lisäksi tehty työ siltä osin kuin se ei ole ylityötä. Korvausten ja lisien perusteena oleva perustuntipalkka on toimistotyössä 1/153 kuukausipalkkaisen työntekijän kuukausipalkasta, mukaan lukien kuukausittain säännönmukaisesti toistuvat kiinteät lisät. Jos työ on yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta iltatyölisää. PALKKA JA PALKANMAKSU 4 Palkanmaksu Työsuhteen päättyessä palkka ja muut suoritukset maksetaan työntekijän ilmoittamalle pankkitilille seuraavana, teknisesti mahdollisena yhtiön yleisenä palkanmaksupäivänä. 5 Osa-ajan palkka ja palkaton poissaolo Laskettaessa kuukausipalkkaisen työntekijän osa-ajan palkkaa tai vähennettäessä palkkaa palkattoman poissaolon ajalta, lasketaan työpäivän ja työtunnin palkka jakamalla kuukausipalkka kyseisessä kuukaudessa olevien työpäivien tai työtuntien lukumäärällä. Työosuudelle kohdistuva palkka lasketaan näin saadun tunti- tai päiväpalkan perusteella. 6 Palkkausjärjestelmä 1 Palkkausjärjestelmän tavoitteet Yhtiön palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää palkkauksen oikeudenmukaisuutta, parantaa palkkakilpailukykyä työnantajana sekä tukea henkilöstön osaamisen kehittymistä ja entistä vaativampiin tehtäviin hakeutumista, kannustaa henkilöstöä parempiin työsuorituksiin sekä kehittää ja parantaa esimiestyötä ja johtamista. 2 Soveltamisala Tätä palkkausjärjestelmää sovelletaan yhtiön henkilöstöön alla mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Palkkausjärjestelmää ei sovelleta työnantajatehtävissä toimiviin henkilöihin, tuntipalkkaiseen henkilöstöön, harjoittelutehtävissä oleviin henkilöihin tai työllistämistuella palkattuun henkilöstöön. 8

Työllistämistuella palkattuun henkilöstöön sovelletaan kuitenkin tämän palkkausjärjestelmän mukaisia periaatteita siten, että euromääräinen palkka vastaa tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen osalta vastaavissa tehtävissä. 3 Palkkatekijät Järjestelmän mukainen palkka muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. 4 Tehtäväkohtaisen palkanosan määräytyminen 4.1 Tehtäväkohtainen palkanosa Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään, tehtävänkuvaukseen ja liitteenä olevaa tehtävien vaativuuskehikkoon. Henkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 1. 4.2 Tehtävien vaativuustekijät Tehtävien vaativuuden arvioinnissa päävaativuustekijät ovat tehtävän sisältö sekä tehtävän edellyttämät ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot, vuorovaikutustaidot, vastuu sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet. 4.3 Tehtävien arviointi 4.3.1 Arviointiryhmä Yhtiössä on työnantaja- ja palkansaajaosapuolten muodostama kuuden (6) hengen arviointiryhmä, joista työnantaja nimeää kolme (3) edustajaa ja näille varaedustajat ja sopimusosapuolina olevat työntekijäjärjestöt nimeävät kolme (3) henkilöstön edustajaa ja näille varaedustajat. Arviointiryhmällä on sihteeri. Järjestöjen nimeämiä edustajia tulee olla vähintään yhtä monta kuin työnantajan nimeämiä edustajia. Arviointiryhmän kokoonpanossa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon tasa-arvonäkökulma. Ryhmän puheenjohtajana toimii yhtiön nimeämä työnantajan edustaja. Arviointiryhmän jäsenenä voi olla vain yhtiöön palvelussuhteessa oleva työntekijä. 4.3.2 Arviointiprosessi Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen vaativuustasosta. Tehtävien vaativuuden arvioinnin käynnistäminen edellyttää, että työsuhde jatkuu keskeytyksettä yli 6 kuukautta. Keskeytyksenä ei pidetä sellaista 9

katkosta, joka kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden. Tällaisten keskeytysten aikaa ei kuitenkaan katsota työsuhteen kestoajaksi. Arviointiryhmä käsittelee uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin. Uutena pidetään sellaista tehtävää, jonka tehtävien vaativuutta tai joita vastaavien tehtävien vaativuutta ei ole aikaisemmin käsitelty arviointiryhmässä. Vastaavina tehtävinä pidetään toisiaan olennaisesti vastaavia tehtäviä. Työnantaja vahvistaa vaativuustasot esimiesten ja arviointiryhmien ehdotukset saatuaan. Työnantaja voi perustellusta syystä poiketa arviointiryhmän esityksestä. 4.3.3 Vaativuusarvioinnin suorittaminen Uusien tehtävien osalta työnantaja tekee alustavan arvion tehtävän vaativuustasosta. Tehtävän vaativuus arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi, jos esimies katsoo tehtävän muuttuneen niin, että uusi arviointi on tarpeen sen selvittämiseksi, tuleeko vaativuustasoa muuttaa. Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi myös, kun henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies sitä pyytää. Arvioinnin käynnistämistä tulee pyytää kirjallisesti. Pyynnössä on yksilöitävä, millä tavalla tehtävä on muuttunut aikaisemman arvioinnin jälkeen ja millä perusteella muutos nostaa tehtävän vaativuutta. Muutettaessa tehtäviä vakinaisessa työsuhteessa tehtävien vaativuustaso yleensä pysyy ennallaan tai nousee. Mikäli työnantaja tekee työsuhteen aikana aloitteen työtehtävien muuttamiseksi siten, että muutoksen seurauksena tehtävän vaativuustaso alenisi, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää tehtävät siten, että tehtävän vaativuustaso säilyy ennallaan. 5 Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen 5.1 Henkilökohtainen palkanosa Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suoritustason perusteella. Henkilökohtaisen palkanosan taulukko on sopimuksen liitteenä 2. 5.2 Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointitekijät Henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointijärjestelmän pääarviointitekijät ovat ammatinhallinta, vastuullisuus työssä ja toiminta työyhteisössä sekä laatu ja tuloksellisuus. 5.3 Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointimenettely Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa. 10

Arviointikeskustelut käydään koko henkilöstön kanssa kahden vuoden välein. Suoritusarviointi koskee henkilön suoriutumista tehtävässään ja hänelle asetetuista tavoitteista. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksensa työsuorituksen arvioinniksi ja suoritustasoksi. Työnantaja vahvistaa henkilökohtaisen työsuorituksen tason. Työnantaja voi perustellusta syystä poiketa esimiehen suoritusarvioinnista. 5.4 Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi 5.4.1 Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi työsuhteen alkaessa tai uudessa tehtävässä Henkilön tullessa uutena yhtiön palvelukseen maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan. Suoritustaso arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin käynnistäminen edellyttää, että työsuhde jatkuu keskeytyksettä yli 6 kuukautta. Keskeytyksenä ei pidetä sellaista katkosta, joka kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden. Tällaisten keskeytysten aikaa ei kuitenkaan katsota työsuhteen kestoajaksi. Tämän mukaisesti menetellään myös silloin, kun henkilö siirtyy aikaisempaan tehtävään verrattuna uuteen tehtävään yhtiön sisällä. 5.4.2 Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi tehtävien vaativuustason muuttuessa Henkilön suoritustaso muuttuneessa tehtävässä arvioidaan alustavasti muutoshetkestä lähtien kuten uudessa tehtävässä niin, että se vastaa sellaista suoritustasoa, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan suhteessa muuttuneeseen vaativuustasoon ja tehtävään. Kokonaispalkka ei tässä vaiheessa kuitenkaan saa alentua, jos tehtävän vaativuustaso nousee. Suoritustaso arvioidaan uudelleen muuttuneessa tehtävässä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua. 5.4.3 Henkilökohtaisen suoritustason alentuminen samassa tehtävässä Mikäli arviointikeskustelussa todetaan suoriutumistason alentuneen, keskusteluihin liittyen hyväksytään yhteisesti myös työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet. Uusi arviointi tehdään 4-12 kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei uuden arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa uutta arviointia vastaavaksi. 11

Jos henkilö on ollut huomattavan osan edellä tarkoitettujen kahden arvioinnin kohteena olevasta ajasta poissa työstä sairauden perusteella tai lapsen syntymän tai hoidon vuoksi työsopimuslain 4 luvun mukaisella vapaalla, voidaan suorittaa kolmas arviointi, joka tehdään viivytyksettä 3 kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei kolmannen arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa kolmatta arviointia vastaavaksi. Jos molemmissa uudelleenarvioinneissa suoritustason alenemisen voidaan katsoa johtuneen lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetystä vapaasta, henkilökohtaista palkanosaa ei kuitenkaan sen johdosta tarkisteta. Tällöin työnantaja voi suorittaa uudelleen arvioinnin kuitenkin viimeistään 12 kuukauden kuluttua työhön paluusta. 5.5. Suorituskorotus osana Certia Oy:n palkkausjärjestelmää 1.4.2013 lukien Henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointijärjestelmän uudistamisen yhteydessä Certia Oy:n palkkausjärjestelmää on täydennetty suorituskorotuksella, jota voidaan käyttää kannustamaan hyvään henkilökohtaiseen työstä suoriutumiseen. Päätöksen suorituskorotuksen maksamisesta tekee työnantaja. Esimerkiksi vuotuisten kehityskeskustelujen perusteella esimies voi päätyä esittämään työnantajalle suorituskorotuksen maksamista. Suorituskorotusta voidaan maksaa kaikissa vaativuustasoissa ja suoritustasoissa olevissa tehtävissä lukuun ottamatta Certia Oy:n työehtosopimuksen 1 4 momentissa rajatuille henkilöille. Suorituskorotus on 50 % työntekijän suoritustason ja sitä ylemmän suoritustason välisestä euromäärästä. Esimerkki korotuksen suuruudesta (maaliskuun 2013 tasoilla): Tehtävä sijoittuu henkilöstön järjestelmän vaativuustasolle 5 ja tehtävässä työskentelevän henkilön suoriutuminen tasolle 6, jolloin palkka on 2.382,85. Suoritustasolla 7 palkka on 2.494,37. Suorituskorotuksen suuruus on 50 % palkkojen välisestä erotuksesta eli 55,76. Suorituskorotusta voidaan maksaa sekä vakituisessa että määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevälle henkilölle. Suorituskorotus on osa henkilökohtaisen työstä suoriutumisen perusteella määräytyvää palkanosaa ja sitä koskevat samat sopimusmääräykset. Suorituskorotuksen poistaminen voidaan siis toteuttaa samalla menettelyllä kuin henkilökohtaisen palkanosan alentaminen. Henkilön työssä suoriutumista ei arvioida Certia Oy:n työehtosopimuksen 6 :n kohdan 5 mukaisesti siinä yhteydessä, kun hänelle päätetään maksaa suorituskorotusta. Työnantaja käyttää palkkausjärjestelmän arviointikriteereitä perusteena harkitessaan korotuksen myöntämistä. Mikäli henkilökohtainen työstä suoriutuminen on parantunut siten, että henkilökohtainen palkanosa nousee seuraavalle suoritustasolle, suorituskorotuksen maksaminen lakkaa. 12

Mikäli tehtävän vaativuus nousee seuraavalle vaativuustasolle, henkilökohtainen työssä suoriutuminen arvioidaan vaativuustason nostamisen yhteydessä Certia Oy:n työehtosopimuksen 6 :n 5.4.2. kohdan mukaisesti, jolloin suorituskorotuksen maksaminen arvioidaan uudelleen. Henkilön kokonaispalkka ei kuitenkaan voi laskea. 7 Palkan maksaminen ja muutosten voimaantulo Uudessa tai muuttuneessa tehtävässä palkka maksetaan työnantajaa edustavan esimiehen tekemän alustavan vaativuus- ja suoritusarvioinnin mukaisesti, kunnes arviointiryhmä on arviointimenettelyssä antanut oman ratkaisunsa tehtävän vaativuustasosta. Jos arviointiryhmä esittää uudelle tai muuttuneelle tehtävälle alustavasta arvioinnista poikkeavan vaativuustason, maksetaan palkka uuden tason perusteella arviointiryhmän esitystä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien, jos työnantaja vahvistaa arviointiryhmän esityksen. Muuttuneen vaativuustason johdosta työnantajalla on kohdan 5.4.2 mukaisesti mahdollisuus arvioida henkilön suoritustaso muutoshetkestä lähtien uudelleen. Mahdollinen muuttunut suoritustaso tulee tällöin voimaan samasta ajankohdasta kuin vaativuustason muutos. Edellä kohdassa 5.3 todetun kahden vuoden välein käytävien säännöllisten arviointikeskustelujen seurauksena vahvistettujen suoritustasojen edellyttämät palkantarkistukset toteutetaan kesäkuun alusta. 8 Tietojen saanti Henkilöllä on oikeus saada kirjallinen tieto tehtäviensä vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksensa arviointituloksista ja niiden perusteista sekä tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosastaan samoin kuin muistakin tämän sopimuksen mukaisista palkkatekijöistään ja niiden perusteista. Sopimusosapuolilla ja luottamusmiehillä on oikeus vuosittain sekä ennen palkkausta koskevia neuvotteluja saada tiedot luottamuksellisesti tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan henkilöstön sijoittumisesta vaativuus- ja suoritustasoille tilastotietoina, tilastotiedot henkilöiden kokonaispalkkauksesta ja sen kehityksestä vaativuustasoittain, henkilöstöryhmittäin, toimipaikoittain, koulutustasoittain ja sukupuolen mukaan ryhmiteltyinä. Luottamusmiehillä on lisäksi oikeus saada tiedot edustamiensa henkilöiden tehtävänkuvauksista, vaativuusarvioinneista ja tasoista sekä kokonaispalkkauksesta palkkaustekijöittäin eriteltyinä ja niiden perusteluista. Henkilökohtaisen palkanosan perusteista koskevan tiedon antaminen edellyttää kuitenkin, että henkilö on suostunut siihen yksilöidyllä valtakirjalla. 9 Erimielisyyksien ratkaiseminen Jos työntekijä on tyytymätön työnantajan tekemään tehtävän vaativuutta tai henkilökohtaista suoriutumista koskevaan päätökseen, hän voi tehdä asiassa kirjallisen erimielisyysilmoituksen. Erimielisyysilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. 13

Vaativuusarviointia koskeva erimielisyys käsitellään henkilön tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esimiehen tai muun työnantajan edustajan kanssa ja jommankumman osapuolen aloitteesta arviointiryhmässä. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskeva erimielisyys käsitellään henkilön tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esimiehen tai esimiehen käsiteltyä asian ylemmän esimiehen tai muun työnantajan edustajan kanssa. Mikäli asia edelleen jää erimieliseksi, erimielisyys voidaan saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksen mukaisella neuvottelumenettelyllä. 10 Liitteet Tämän palkkausjärjestelmän toteuttamiseksi ja käytännön soveltamiseksi on työehtosopimusosapuolten kesken yhteisesti hyväksytty tehtävänvaativuuden arviointiin liittyvä vaativuuskehikko, henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointitekijät ja palkkataulukko, jotka ovat tämän työehtosopimuksen liitteenä 3-5. 11 Henkilöstön edustajien palkka Jos henkilöstön edustajan työtehtäviä on järjesteltävä luottamustehtävän ajaksi ja järjestely aiheuttaa tehtävien vaativuuden alenemisen, korotetaan hänen tehtäväkohtaista palkanosaansa alenemista vastaavalla lisäpalkkiolla. Lisäpalkkio rinnastetaan tehtäväkohtaiseen palkanosaan, mukaan lukien yleiskorotusten toteuttaminen. Samassa yhteydessä sovitaan tehtävien järjestelystä luottamustehtävien päättyessä. Pääperiaate on, että kenenkään henkilöstön edustajan palkkaukseen ei saa vaikuttaa henkilöstön edustajan tehtävän hoitaminen alentavasti, vaan henkilöstön edustajia on kohdeltava yhdenvertaisesti palkkakehityksessä. KUSTANNUSTEN KORVAUS 7 Matkakustannusten korvaus Matkakustannusten korvaamisessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa verohallinnon työmatkakustannusten korvaamista koskevaa ohjetta. 8 Työntekijöiden matka-ajan palkka Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työntekijä matkan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enintään niin pitkältä ajalta, että hän saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Matka-aikaa ei lueta työaikaan. Sunnuntai- ja pyhäpäivinä sekä muuna työntekijän vapaapäivänä suoritetusta matkasta maksetaan matka-ajan palkka asianomaisen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään kahdeksalta tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. 14

Milloin työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta. SAIRAUSPOISSAOLOT 9 Työntekijän ilmoitusvelvollisuus Työntekijä, joka todistetusta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on estynyt hoitamasta tehtäviään, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle tästä sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. Työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työntekijä käyttää työnantajan nimeämää lääkäriä, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. 10 Osa-aikainen sairauspoissaolo Tämän sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osa-aikaisesta sairauspoissaolosta on voimassa mitä työsopimuslain 2 luvun 11 a :ssä säädetään ja tarkemmin sairausvakuutuslain 1224/2004 8 luvun 11 :ssä työntekijän oikeudesta osasairauspäivärahaan ja 7 luvun 4 :ssä työnantajan oikeudesta päivärahaetuuteen. 11 Työntekijän palkka sairausloman ajalta Työntekijälle maksettavan sairausloman ajan palkan osalta työsuhteen yhdenjaksoiseen kestoaikaan luetaan 1.5.2010 siirtyvälle henkilöstölle mukaan yhdenjaksoinen palvelus yhtiössä sekä välitön yhdenjaksoinen palvelus valtiolla. 12 Työntekijän sairausajan palkan perusteet Kuukausipalkkalaiselle työntekijälle maksetaan kutakin sairauslomapäivää kohden 1/254 edellisenä lomamääräytymisvuonna maksetuista tai maksettaviksi erääntyneistä, vuosilomalisään oikeuttavien palkanlisien ja lisäpalkkojen yhteismäärästä. 13 Terveydenhuoltokulujen korvaus Yhtiöllä on työntekijän hoitoturvavakuutus, joka täydentää yrityksen työterveyshuoltoa ja korvaa sairaskuluja yritykselle ja vakuutetuille siltä osin kun ne eivät kuulu sairausvakuutuslain ja Kelan työterveyshuollon korvauksien piiriin. Vakuutus kattaa kaikki yhtiön työterveyshuollon piiriin kuuluvat työntekijät. Tuotekuvaus vakuutuksesta on liitteenä 6. Yhtiö säilyttää työterveydenhuoltosopimuksessa mainitut mahdollisuudet fysikaaliseen hoitoon sekä tapauskohtaiseen harkintaan perustuvaan magneettikuvausmahdollisuuteen voimassa olevan sopimuksen mukaisesti. 15

LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT POISSAOLOT 14 Oikeus äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen Ottovanhemmalle maksetaan ottovanhemman vanhempainrahakauden alusta alkaen enintään 72 arkipäivän ajalta palkka poissaolon ajalta maksettavien palkanmaksuperusteiden mukaisesti. Jos ottovanhemmat jakavat sanotun vanhempainrahakauden, maksetaan tässä tarkoitettu palkka vain toiselle heistä kerrallaan ja yhteensä 72 arkipäivän ajalta vanhempainrahakauden alusta lukien. 15 Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus Työntekijälle maksetaan alle 10 vuotiaan tai vammaisen lapsensa tai muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisesti sairastuessa tilapäisen hoitovapaan ajalta, jota työsopimuslain mukaan on mahdollista saada 4 päivää, poissaoloajan mukaista palkkaa kuitenkin enintään 3 työpäivältä. ERÄÄT MUUT POISSAOLOT 16 Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot Aviopuolisoon verrattavana pidetään työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa. Aviopuolisoon rinnastetaan myös rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli. VUOSILOMA JA LOMARAHA 17 Vuosiloman pituus Henkilöstön vuosilomien pituus määräytyy alla olevien taulukoiden mukaisesti: 1) alle vuosi välitöntä palvelusta täydet lomamääräytymiskuukaudet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 lomapäivien lukumäärä 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 2) vähintään vuosi välitöntä palvelusta tai 12 täyttä lomanmääräytymiskuukautta täydet lomamääräytymiskuukaudet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 lomapäivien lukumäärä 3 5 7 10 13 16 19 21 24 26 28 30 16

3) vähintään 15 vuotta palvelusta täydet lomamääräytymiskuukaudet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 lomapäivien lukumäärä 3 6 9 11 15 18 22 25 28 31 34 38 MUUT MÄÄRÄYKSET Oikeus edellä mainittuun 3) kohdan mukaiseen pidempään vuosilomaan säilyy Certiassa niillä siirtyvillä ja uusilla työntekijöillä, jotka saavuttavat ja hakevat pidempään vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan vuoden 2010 loppuun mennessä. Pidempään vuosilomaan oikeuttavaa 15 vuoden palvelusaikaan luetaan 1.5.2010 lukien valtion palvelus 1.5.2010 voimassa olevan valtion vuosilomasopimuksen mukaisesti ja palvelus muun työnantajan palveluksessa kotimaassa tai ulkomailla vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä työntekijän tehtävien suorittamisessa enintään viiden vuoden ajalta. 18 Lisäeläkevakuutus Yliopistojen palvelukeskuksesta siirtyvän henkilöstön voimassa oleva eläketurva katetaan erillisellä lisäeläkevakuutuksella. Yhtiö kattaa lisäeläkevakuutuksella eläke-edut kaikille niille 1.5.2010 yhtiöön siirtyville henkilöille, joiden eläke-edut heikkenisivät yhtiömuotoisessa toiminnassa. Eläketurva säilyy, mikäli työsuhde yhtiöön päättyy työntekijästä riippumattomista syistä. Lisäeläkevakuutus ei ole voimassa, mikäli työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä. TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN 19 Erimielisyyksien ratkaiseminen Työntekijän tulee selvittää työsuhteeseensa liittyvä asia esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, hän voi saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään selvittämään mahdollisimman nopeasti yrityksen ja luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen välillä. Ellei neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. Tämän jälkeen asia voidaan saattaa työehtosopimuksen osapuolten käsiteltäväksi. 17

20 Työrauhalauseke Palvelualojen työnantajat PALTA ry Siinä tapauksessa, etteivät osapuolet ole voineet sopia syntyneistä erimielisyyksistä, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu sopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa sopimuksen tai sen liitteiden muuttamista. 21 Jatkuva neuvottelumenettely Todettiin, että tämän työehtosopimuksen osapuolten välillä noudatetaan jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 22 Työehtosopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen Tämä työehtosopimus on voimassa 1.4.2014-31.1.2017. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. Mikäli keskusjärjestöt eivät pääse yksimielisyyteen toisen sopimusjakson sopimuskorotusta koskevissa neuvotteluissa, liittotason sopijaosapuolet voivat irtisanoa voimassa olevan sopimuksen päättymään aikaisintaan 31.1.2016 neljän kuukauden irtisanomisajalla. LIITTEET: LIITE 1: Henkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko LIITE 2: Henkilökohtaisen palkanosan taulukko LIITE 3: Tehtävänvaativuuden arviointiin liittyvä vaativuuskehikko LIITE 4: Henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointitekijät LIITE 5: Palkkataulukko LIITE 6: Työntekijän hoitoturvavakuutuksen tuoteseloste 18

LIITE 1: Henkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko Tehtäväkohtainen palkanosa ( /kk) Vaativuustaso 1.4.2013 lukien 1.8.2014 lukien 1.8.2015 lukien 2 1559,17 1579,17 1585,49 3 1701,00 1721,00 1727,88 4 1794,79 1814,79 1822,05 5 1882,86 1902,86 1910,47 6 2001,80 2021,80 2029,89 7 2208,75 2228,75 2237,66 8 2437,45 2457,45 2467,28 9 2804,45 2824,45 2835,75 10 3291,30 3311,30 3324,54 11 3671,29 3691,29 3706,06 12 4168,50 4188,50 4205,25 13 4748,57 4768,57 4787,65 14 5452,94 5472,94 5494,83 15 6011,69 6031,69 6055,82 LIITE 2: Henkilökohtaisen palkanosan taulukko Henkilökohtaisen palkanosan prosentit 1.4.2013 lukien Suoritustaso Kolmen pääkriteerin keskiarvo Prosentti 1 1,00-1,67 0 % 2 2,00-2,33 4,00 % 3 2,67-3,33 10,10 % 4 3,67-4,33 16,10 % 5 4,67-5,33 22,10 % 6 5,67-6,33 28,20 % 7 6,67-7,33 34,20 % 8 7,67-8,33 40,30 % 9 8,67-9,00 46,30 % 19

LIITE 3: Tehtävänvaativuuden arviointiin liittyvä vaativuuskehikko LIITE 3: TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTIIN LIITTYVÄ VAATIVUUSKEHIKKO TASO JA YLEISKUVAUS VAATIVUUSTASO 2 Tason työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta: Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot: Vuorovaikutustaidot: Vastuu: Tiedolliset ja taidolliset valmiudet: Vaativuustasolle 2 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan eri tehtäväalueiden ohjeistettuja käytännön tehtäviä, jotka voidaan oppia lyhyellä perehdyttämisellä. Työtehtävät hoidetaan annettujen ohjeiden ja annetun tärkeysjärjestyksen mukaan. Ohjeet ja toimintatavat ovat vakiintuneita. Työ vaatii suullisen ja kirjallisen viestinnän perustaitoja sekä tavanomaisia yhteistyötaitoja työyhteisön jäsenenä. Työhön sisältyy vastuu oman työn asianmukaisesta hoitamisesta. Tehtävän hoitaminen edellyttää käytännön tietoja ja taitoja. Tehtävän edellyttämä osaaminen voidaan hankkia tehtävässäkin. VAATIVUUSTASO 3 Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot: Vuorovaikutustaidot: Vastuu: Tiedolliset ja taidolliset valmiudet: Vaativuustasolle 3 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan eri tehtäväalueiden käytännön tehtäviä, joissa edellytetään oman toimintaympäristön tuntemusta sekä alan perusvälineiden käyttötaitoja tai alan vakiintuneiden työmenetelmien tuntemusta. Työtehtävät hoidetaan annettujen ohjeiden mukaan, jotka muuttuvat ajoittain. Työtehtävistä ja työssä esiintyvistä tavanomaisista tilanteista ja ongelmista tulee selviytyä pääsääntöisesti itsenäisesti. Työssä voi olla samanaikaisesti useampia työtehtäviä, joiden erilaiset määräajat tai aikataulut tulee tuntea. Työ vaatii suullisen ja kirjallisen viestinnän perustaitoja sekä valmiutta ryhmässä työskentelyyn. Työhön sisältyy vastuuta omien työskentelytapojen ja - menetelmien kehittämisestä. Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti ammatillisen peruskoulutuksen antamiin valmiuksiin tai vaihtoehtoisesti työkokemuksella hankittuihin vastaaviin tietoihin ja taitoihin. Työ vaatii valmiutta uusien asioiden oppimiseen. 20

TASO JA YLEISKUVAUS VAATIVUUSTASO 4 Vaativuustasolle 4 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan eri tehtäväalueiden ohjeistettuja ammattitehtäviä, jotka edellyttävät alan vakiintuneiden työmenetelmien hallintaa. Tehtäviin liittyy tehtäväalalle tyypillisten määräysten, ohjeiden, sopimusten tms. soveltamista. VAATIVUUSTASO 5 Tason työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta: Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot: Vuorovaikutustaidot: Vastuu: Työtehtäviin on esimerkkejä, säännöksiä tai käytäntöjä, joita sovelletaan samankaltaisina toistuvissa tilanteissa. Työtehtävistä ja työssä esiintyvistä tavanomaisista tilanteista ja ongelmista tulee selviytyä itsenäisesti. Työssä voi olla samanaikaisesti useampia työtehtäviä, joiden erilaiset aikataulut ja määräajat tulee tuntea. Työ vaatii vuorovaikutustaitoja jossakin seuraavista: yleinen asiakaspalvelu tai neuvonta asiakirjojen käsittely asian jäsennetty esittäminen. Työ voi edellyttää myös vieraan kielen käyttämistä. Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot: Vuorovaikutustaidot: Vastuu: Tehtäviin sisältyy vastuuta toimintojen tai palvelujen sujumisesta osana kokonaisuutta, esimerkiksi: tietojen ja tulosten luotettavuus aikataulujen tai määräaikojen noudattaminen käytettävien aineiden, työvälineiden tai työtapojen soveltuvuus. Tiedolliset ja taidolliset valmiudet: Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti soveltuvan ammatillisen koulutuksen antamiin valmiuksiin tai vaihtoehtoisesti ammattialan työkokemuksella hankittuihin vastaaviin tietoihin ja taitoihin. Työ edellyttää oma-aloitteista tietojen ja taitojen ylläpitämistä. Tehtävissä voidaan edellyttää jonkin yliopistotoiminnon sisällön tuntemista omaa yksikköä laajemmin tai useamman toiminnon tuntemista lähimmän työympäristön tasolla. Tiedolliset ja taidolliset valmiudet: Vaativuustasolle 5 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan eri tehtäväalueiden ammattitehtäviä, jotka edellyttävät alan työmenetelmien hallintaa.. Työtehtäviin on säännöksiä tai käytäntöjä, joita sovelletaan vaihtelevissa tilanteissa. Työssä on samanaikaisesti useita tehtäviä, jotka tulee asettaa tärkeysjärjestykseen huomioiden vaikutukset Työ vaatii vuorovaikutustaitoja jossakin seuraavista: yksilölliset asiakaspalvelu-, neuvonta- tai ohjaustilanteet (myös ongelmatilanteissa), työskentely vaihtelevassa ympäristössä, kirjalliset valmistelutehtävät asiakokonaisuuksien suullinen tai kirjallinen esittäminen. Työ voi edellyttää myös vieraan kielen käyttämistä. Työhön sisältyy vastuuta oman tehtäväalueen ja työympäristön kehittämisestä sekä tehtävien asianmukaisesta ja laadukkaasta hoitamisesta. Vastuu voi koskea esimerkiksi: Tietojen ja tulosten luotettavuutta käytettävien aineiden, työvälineiden tai työtapojen soveltuvuutta. Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti tehtäväalueeseen liittyvään ammatilliseen koulutukseen, jonka lisäksi voidaan edellyttää työkokemusta ammattialalla tai vastaavissa tehtävissä tai vaihtoehtoisesti vahvalla ammattialan työkokemuksella hankittuihin vastaaviin tietoihin ja taitoihin. Työ edellyttää omaaloitteista uuden tiedon hankintaa eri lähteistä ja uuden tiedon käytettävyyden arvioimista. 21

TASO JA YLEISKUVAUS VAATIVUUSTASO 6 Tason työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta: Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot: Vuorovaikutustaidot: Vastuu: Tiedolliset ja taidolliset valmiudet: Vaativuustasolle 6 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan eri tehtäväalueiden vaativia ammattitehtäviä, jotka edellyttävät alan työmenetelmien itsenäistä hallintaa. Työtehtävät hoidetaan itsenäisesti asiaan liittyvää tietoa, säännöksiä ja toimintatapoja soveltaen ja työmenetelmät ja -tavat valiten. Omassa työssä tehdyillä ratkaisuilla voi olla vaikutusta toisten työmenetelmiin tai - sisältöihin. Työ vaatii vuorovaikutustaitoja jossakin seuraavista: erilaisten näkökantojen sovittelu, asiakokonaisuuksien valmistelu tai kokoaminen, yhteistyö yliopiston ulkopuolisten tahojen tai sidosryhmien tms. kanssa ammattialalla ryhmän töiden järjestely tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Työ voi edellyttää vieraan kielen käyttämistä tehtävälle tyypillisissä tilanteissa. Työhön sisältyy vastuuta jostakin seuraavista: suunnittelu- tai kehittämisvastuuta taloudellista vastuuta vastuuta toiminnan asianmukaisuudesta, oikeellisuudesta ja laadusta. Työhön voi sisältyä käytännön lähiesimies- tai työnjohtovastuuta. Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti tehtäväalueeseen soveltuvan ammatillisen koulutuksen tai ammattikorkeakoulututkinnon antamiin tietoihin ja taitoihin, joiden lisäksi voidaan edellyttää työkokemusta ammattialalla tai vastaavissa tehtävissä. Työ edellyttää oma-aloitteista osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä. VAATIVUUSTASO 7 Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot: Vuorovaikutustaidot: Vastuu: Tiedolliset ja taidolliset valmiudet: Vaativuustasolle 7 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan eri tehtäväalueiden erityisammattitaitoa vaativia tehtäviä. Työtehtävät hoidetaan itsenäisesti tietoa, säännöksiä ja toimintatapoja soveltaen ja ammatillisesti erikoistuneita tai tieteellisiä menetelmiä käyttäen. Ratkaisut voivat edellyttää selvitystyötä. Työ vaatii vuorovaikutustaitoja jossakin seuraavista: itse valmisteltujen asiakokonaisuuksien esittäminen suullisesti tai kirjallisesti, verkostomainen työskentely ryhmän töiden järjestely tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Työ voi edellyttää vieraan kielen käyttämistä ammattialalle tyypillisissä tilanteissa. Työhön sisältyy vastuuta jostakin seuraavista: tehtäväkokonaisuuden suunnittelemisesta tai kehittämisestä seurannasta ja raportoinnista taloudesta päivittäisestä toiminnasta. Työhön voi sisältyä käytännön lähiesimies- tai työnjohtovastuuta. Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti ammattikorkeakoulututkinnon antamiin tietoihin ja taitoihin, joiden lisäksi voidaan edellyttää työkokemusta vastaavissa tehtävissä. Työ edellyttää omaaloitteista osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä sekä eri lähteistä saatavan tiedon käytettävyyden ja oikeellisuuden arviointia. 22

TASO JA YLEISKUVAUS VAATIVUUSTASO 8 Tason työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta: Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot: Vuorovaikutustaidot: Vastuu: Tiedolliset ja taidolliset valmiudet: Vaativuustasolle 8 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan asiantuntijatehtäviä, kuten selvitys-, (tutkimus)-, suunnittelu- tai kehittämistehtäviä tai tehtäväkokonaisuuden vastuutehtäviä. Työtehtävät hoidetaan itsenäisesti soveltaen asiaan liittyvää tietoa ja säännöksiä tai tieteellisiä tai asiantuntijuusalan menetelmiä. Tehtävä edellyttää lisäksi kykyä tietojen analysointiin ja luovaan ajatteluun tietyn asiakokonaisuuden luomiseksi. Työ vaatii vuorovaikutustaitoja jossakin seuraavista, tarvittaessa myös vieraalla kielellä: itsenäisesti luotujen asiakokonaisuuksien esittäminen suullisesti tai kirjallisesti, yhteistyö-, viestintä-, ohjaus- tai opetustaitoja erilaisissa tilanteissa verkostojen ylläpitäminen ja hyödyntäminen myös yliopiston ulkopuolelle. Sidosryhmäyhteistyössä voidaan edellyttää neuvottelutaitoja. Työhön sisältyy vastuu jostakin seuraavista: laajat seuranta- ja raportointitehtävät selvitystehtävät tehtäväkokonaisuuden, toiminnon, palvelun, sovelluksen, asiakkuusprosessin tms. - suunnittelu - kehittäminen - koordinointi ja ohjeistus - markkinointi - hallinta - tietoaineistojen hallinta tietyn asiakokonaisuuden hallinta omaa yksikköä laajemmin tai koko yliopiston tasolla. Työhön voi sisältyä esimiestai työnjohtovastuuta. Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti yliopistossa suoritetun tutkinnon antamiin tietoihin ja taitoihin, joiden lisäksi voidaan edellyttää monipuolista työkokemusta tai alan asiantuntemusta. Työ voi vaatia jonkin yliopistotoiminnon ja sen toimintatapojen ja verkostojen kokonaisvaltaista tuntemista. Työ edellyttää oma-aloitteista osaamisen ylläpitämistä, laajentamista ja syventämistä. 23

TASO JA YLEISKUVAUS VAATIVUUSTASO 9 Tason työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta: Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot: Vuorovaikutustaidot: Vastuu: Tiedolliset ja taidolliset valmiudet: Vaativuustasolle 9 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan vaativia asiantuntijatehtäviä, kuten vaativia suunnittelu-, (tutkimus-), tai kehittämistehtäviä tai tehtäväkokonaisuuden vastuu- tai esimiestehtäviä. Työtehtävät hoidetaan itsenäisesti asiantuntijuusalan erikoistuneita tai tieteellisiä menetelmiä soveltaen ja tilanteeseen liittyviä tietoja analysoiden ja kehittämistarpeet tunnistaen. Työhön sisältyy itsenäisiä asiantuntija-, organisointi-, koordinointi-, suunnittelu-, tai esimiestehtäviä. Työ vaatii vuorovaikutustaitoja jossakin seuraavista, tarvittaessa myös vieraalla kielellä: itsenäisesti luotujen laajojen asiakokonaisuuksien esittäminen suullisesti tai kirjallisesti, yhteistyö-, viestintä-, ohjaus- tai opetustaitoja erilaisissa tilanteissa verkostojen ylläpitäminen ja hyödyntäminen myös yliopiston ulkopuolelle. Sidosryhmäyhteistyössä edellytetään usein neuvottelutaitoja. Työhön sisältyy kokonaisvastuu jostakin seuraavista: laajat seuranta- ja raportointitehtävät itsenäiset selvitystehtävät laajan tehtäväkokonaisuuden, toiminnon, palvelun, sovelluksen, asiakkuusprosessin tms. - suunnittelu - kehittäminen - koordinointi ja ohjeistus - markkinointi - hallinta - tietoaineiston laaja tai syvällinen hallinta vastuu toiminnasta ja toimintojen kehittämisestä asiantuntemusalueella tietyn asiakokonaisuuden hallinta omaa yksikköä laajemmin tai koko yliopiston tasolla. Työhön voi sisältyä esimies- tai työnjohtovastuuta tai taloudellista vastuuta kokonaistoiminnasta. Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti ylemmän korkeakoulututkinnon antamiin tietoihin ja taitoihin, joiden lisäksi voidaan edellyttää laajaa ja monipuolista työkokemusta tai syvällistä asiantuntemusta. Työ voi vaatia jonkin yliopistotoiminnon ja sen toimintatapojen ja verkostojen kokonaisvaltaista tuntemista. Työ edellyttää jatkuvaa ja omaaloitteista osaamisen kehittämistä, laajentamista ja syventämistä. 24

TASO JA YLEISKUVAUS VAATIVUUSTASO 10 Tason työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta: Ongelmanratkaisu-, organisointi- ja vuorovaikutustaidot: Vastuu: Tiedolliset ja taidolliset valmiudet: Vaativuustasolle 10 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan erityisasiantuntija- tai päällikkötehtäviä kuten suunnittelu- tai kehittämistehtäviä tai tietyn alueen tai kokonaisuuden päällikkö- tai esimiestehtäviä. Tehtävä sisältää yksikköön, toimintoon tai kokonaisuuteen vaikuttavien suunnitelmien tai valintojen tekemistä. Ratkaisujen perustaksi on luotava tulkintoja. Tehtävässä edellytetään kykyä monimutkaisten kokonaisuuksien organisointiin sekä erilaisten näkökohtien yhteensovittamiseen. Työ vaatii monipuolisesti yhteistyö-, verkostoja viestintätaitoja sekä neuvottelutaitoja, tarvittaessa myös vieraalla kielellä. Esimiestehtävissä vaaditaan johtamistaitoja Työhön sisältyy kokonaisvastuu jostakin seuraavista: kokonaisvastuu omalla erityisalalla laajan tehtäväkokonaisuuden suunnittelu- ja kehittämisvastuu erityisasiantuntemusta edellyttävät itsenäiset selvitystehtävät yksikön tai laajan kokonaisuuden esimies- tai johtovastuu tietyn asiakokonaisuuden hallinta yleensä yliopiston tasolla. Työhön voi liittyä toimintaa yksikön tai yliopiston edustajana omalla asiantuntijuusalalla tai -verkostossa. Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti joko ylemmän korkeakoulututkinnon antamiin tietoihin, joiden lisäksi voidaan edellyttää laajaa ja monipuolista työkokemusta tai syvällistä erityisasiantuntemusta. Työ edellyttää jatkuvaa toiminnan arviointia ja kehittämistä. VAATIVUUSTASO 11 Ongelmanratkaisu-, organisointi- ja vuorovaikutustaidot: Vastuu: Tiedolliset ja taidolliset valmiudet: Vaativuustasolle 11 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan vaativia erityisasiantuntijatehtäviä tai ryhmän, yksikön, vastuualueen tms. vaativia päällikkö- tai esimiestehtäviä, joihin voi liittyä henkilöstö- tai taloudellista vastuuta. Tehtävä sisältää yksikköön tai toimintoon vaikuttavien keskeisten suunnitelmien tai valintojen tekemistä. Ratkaisujen perustaksi on luotava uusia tulkintakäytäntöjä tai toimintatapoja. Tehtävässä edellytetään kykyä monimutkaisten kokonaisuuksien organisointiin sekä erilaisten näkökohtien yhteensovittamiseen. Työ vaatii monipuolisesti yhteistyö-, verkosto- ja viestintätaitoja sekä neuvottelutaitoja, tarvittaessa myös vieraalla kielellä. Esimiestehtävissä vaaditaan johtamistaitoja. Työhön sisältyy kokonaisvastuu yksiköstä, vastuualueesta, erityisalasta, laajasta tehtäväkokonaisuudesta tai toiminnosta. Vastuu voi olla esimiesvastuuta suunnittelu- ja kehittämisvastuuta taloudellista vastuuta. Työhön voi liittyä toimintaa yliopiston edustajana omalla asiantuntijuusalalla. Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti joko ylemmän korkeakoulututkinnon antamiin tietoihin, joiden lisäksi voidaan edellyttää laajaa ja monipuolista työkokemusta tai syvällistä erityisasiantuntemusta tai vaihtoehtoisesti tieteellistä jatkotutkintoa. Työ edellyttää jatkuvaa toiminnan arviointia ja kehittämistä. 25

TASO JA YLEISKUVAUS VAATIVUUSTASO 12 Vaativuustasolle 12 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan johtavia erityisasiantuntijatehtäviä tai yksikön, toiminnon tms. esimies- tai johtotehtäviä. Tason työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta: Ongelmanratkaisu-, organisointi- ja vuorovaikutustaidot: Vastuu: Tehtävä sisältää yksikköön tai toimintoon vaikuttavien strategisten linjausten ja päätösten tekemistä, myös ilman muodollista esimiesasemaa. Työ vaatii johtamistaitoa ja vaikuttamista päättäjiin, viranomaisiin, tiedeyhteisöön tai muihin sidosryhmiin. Työhön sisältyy kokonaisvastuu toimintayksikön tai muun kokonaisuuden kehittämisestä tai johtamisesta. Tiedolliset ja taidolliset valmiudet: Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti ylempään korkeakoulututkintoon tai tieteelliseen jatkotutkintoon. Lisäksi edellytetään monipuolista työkokemusta tai syvällistä erityisosaamista. VAATIVUUSTASO 13 Vaativuustasolle 13 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan johtavia erityisasiantuntijatehtäviä tai laajahkon yksikön, toiminnon tms. johtotehtäviä. Ongelmanratkaisu-, organisointi- ja vuorovaikutustaidot: Tehtävä sisältää yksikköön tai toimintoon vaikuttavien strategisten linjausten ja päätösten tekemistä. Työ vaatii johtamistaitoa ja laajaa vaikuttamista päättäjiin, viranomaisiin, tiedeyhteisöön tai muihin sidosryhmiin. Vastuu: Työhön sisältyy vastuu laajahkon toimintayksikön tai muun kokonaisuuden kehittämisestä tai johtamisesta ja tarvittavista resursseista. Tiedolliset ja taidolliset valmiudet: Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti ylempään korkeakoulututkintoon tai tieteelliseen jatkotutkintoon. Lisäksi edellytetään monipuolista työkokemusta tai syvällistä erityisosaamista. Tehtävä edellyttää kokemusta asiantuntijaorganisaation esimiestehtävistä. 26