LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 146/2006/3 Dnro LSY 2004 Y 370 Annettu julkipanon jälkeen 15.11.2006 ASIA Ympäristölupa kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä Iso Kuusisen laitoksessa Rymättylän kunnan Pulkkalan kylässä LUVAN HAKIJA Haverön Lohi Oy TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Haverön Lohi Oy kasvattaa kalaa verkkoaltaissa meressä Iso Kuusisen saaren pohjoispuolella kiinteistöön Vanhatupa RN:o 2:6 kuuluvalla vesialueella Rymättylän kunnan Pulkkalan kylässä. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohta. Haverön Lohi Oy on saattanut hakemuksen vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa 28.12.2004 sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä 31.12.2004 ja 7.4.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi Suomen vesioikeus on 23.11.1998 antamallaan päätöksellä nro 82/1998/1, jonka vesiylioikeus on päätöksellään 27.5.1999 nro 47/1999 pysyttänyt, myöntänyt Euro Forelli Oy:lle luvan kalankasvatukseen Iso Kuusisen saaren pohjoispuolella Rymättylän kunnan Pulkkalan kylässä.
TARVITTAVA KÄYTTÖOIKEUS 2 Haverön Lohi Oy on 23.12.2004 ostanut Euro Forelli Oy:lle myönnetyn luvan. Lupa oli voimassa vuoden 2005 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa vuoden 2005 jälkeen, luvan saajan oli viimeistään vuoden 2004 loppuun mennessä saatettava vireille uuden luvan saamista koskeva hakemus. Tällöin lupa on voimassa, kunnes päätös uudesta luvasta on saanut lainvoiman. Voimassa olevien lupamääräysten mukaan verkkoaltaan tilavuus saa olla enintään 3 000 m 3. Kalojen kasvatukseen käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä saa olla enintään 340 kg ja typpimäärä enintään 2 500 kg. Mereen joutuva ominaiskuormitus saa olla tavoitearvona enintään 8 g fosforia ja enintään 70 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Tavoitteena on pienentää ominaiskuormitusta edelleen niin, että se vuonna 2001 on enintään 7 g fosforia ja 60 g typpeä kalakiloa kohti. Alueella on voimassa Rymättylän kunnan eteläisen saariston väli ja sisäsaariston oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kalankasvatuspaikka on kaavassa merkitty vesialueeksi (W) ja Iso Kuusisen saaren pohjoisrannalle on kaavassa merkitty viisi loma asuntojen rakennuspaikkaa. Muilta osin saaren pohjoispuoli on merkitty metsäalueeksi, jossa on ympäristöarvoja (MY) tai metsäalueeksi, joka on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (MY luo). Iso Kuusisen länsiosa, joka kuluu Natura 2000 verkostoon on kaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Haverön Lohi Oy on kalankasvatustoimintaa varten 23.12.2004 päivätyllä sopimuksella vuokrannut 12,5 ha kokoisen Vanhatupa nimiseen kiinteistöön, RN:o 2:6, kuuluvan vesialueen kiinteistön omistajilta Ulla Härmä Vieraankiveltä ja Kari Vieraankiveltä. Vuokrasopimus on voimassa 31.12.2015 saakka. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan ympäristö Haverön Lohi Oy:n Iso Kuusisen kalankasvatuslaitos sijaitsee Iso Kuusisen saaren pohjoispuolella kiinteistöön Vanhatupa RN:o 2:6 kuuluvalla vesialueella Rymättylän kunnan Pulkkalan kylässä. Kalankasvatusaltaiden kohdalla vesisyvyys on 13 17 m ja lähialueella on kaakosta luoteiseen ulottuva yli 20 m:n syvänne. Laitoksen itäpuolella on yli 50 m syvä Kuustenaukko. Laitos sijaitsee suurten selkävesien keskellä. Vallitsevat tuulet ja merenpinnan korkeusvaihtelut tehostavat veden vaihtuvuutta. Iso Kuusisen saarella on Pakinaisten saariston (FI0200065) Natura 2000 alueeseen kuuluva metsä ja ranta alue.
3 Veden laatu Iso Kuusisen kalankasvatuslaitoksen lähialueen veden laatua on tarkkailtu osana Rymättylän ja Velkuan yhteistarkkailua Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta ja Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vuosien 1999 2004 tarkkailututkimusten mukaan Kuusisen alueen vesi on ollut lievästi rehevä. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat useimmiten vaihdelleet 15 ja 25 µg/l välillä ja klorofyllipitoisuudet 1,7 ja 5,9 µg/l välillä. Kalankasvatuksen vaikutus on ajoittain havaittu lievästi kohonneina ravinnepitoisuuksina lähimmissä näytteenottopisteissä. Fosforin korkein mitattu pitoisuus on ollut 66 µg/l. Lähellä olevien syvänteiden alusvedessä on ajoittain ollut happivajausta. Päällyslevät Pohjaeläimistö Kalasto ja kalastus Vuonna 2002 tehdyssä päällyslevätutkimuksessa havaitut klorofyllimäärät olivat Kuusisen alueella pieniä (< 5 mg/m 2 ) tai hyvin pieniä (<1 mg/m 2 ). Kalankasvatustoiminnan vaikutus ei ollut havaittavissa, sillä lähiasemilla klorofyllimäärät olivat hyvin pieniä. Korkeimmat klorofyllimäärät kertyivät alustoille vertailualueilta. Pohjaeläinselvityksessä vuodelta 2001 luokiteltiin Kuusisen osaalueen kahdeksasta asemasta viisi puoliterveen puolilikaantuneen rajalle, eikä terveempiä asemia tavattu lainkaan. Kalankasvatuslaitosten lähiasemat eivät eronneet muista puoliterveenpuolilikaantuneen luokan asemista. Vuosien 1997 ja 1998 selvityksiin verrattuna lajimäärässä ei ollut tapahtunut suuria muutoksia. Valkokatka oli hävinnyt useimmilta asemilta ja suistosukasmato oli tullut uutena lajina. Myös suippokotilo oli aiempaa useammalla asemalla. Yksilömäärissäkään ei ollut tapahtunut suuria muutoksia. Biomassat olivat kalankasvatustoiminnan lähellä olevilla asemilla suuremmat kuin vuonna 1997, mikä johtui liejusimpukan biomassan kasvusta. Pohjan tilan luokitus heikkeni puoliterveestä likaantuneeksi yhdellä kalakasvatustoiminnan lähellä olevilla asemalla ja likaantuneesta erittäin likaantuneeksi kahdella vähän kauempana olevalla asemalla. Pohjaeläimistöön vaikutti ilmeisesti happitilanne, joka monin paikoin oli huono syvänteissä sekä kalankasvatuslaitosten lähellä että vertailualueilla. Alueella esiintyvät merialueelle tyypilliset kalalajit, silakka, hauki, ahven ja särki. Kalankasvatuspaikan vaikutusalueella ei toimi ammattikalastajia. Alueen muu käyttö Kalankasvatuspaikka on veneväylien ulkopuolella. Lähin väylä on noin 1,2 km:n etäisyydellä laitoksen itäpuolella. Laitosta lähinnä toimiva kalankasvatuslaitos on AA:n laitos, joka toimii vajaan kilometrin päässä ja noin kolmen kilometrin päässä toimiva Haverön Lohi Oy:n Vähä Maisaaren laitos. Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei ole hakemuksen mukaan vedenottamoita, kaivoja, yleisiä uimarantoja tai muita toimintoja, joiden käyttöön tai olosuhteisiin laitoksen toiminnalla olisi vaikutuksia.
LAITOKSEN TOIMINTA 4 Hankkeen vaikutusalueella on vapaa ajanasutusta. Harjoitettu toiminta Kalankasvatus Iso Kuusisen laitoksella aloitettiin vuonna 1990. Kalankasvatuslaitoksen toimintatiedot ja laitoksen aiheuttamat päästöt vuosina 2001 ja 2003 2005 ovat ympäristöhallinnon tietojärjestelmissä esitettyjen tietojen perusteella seuraavat: 2001 2002 2003 2004 2005 Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) 33 000 20 000 22 000 11 000 21 000 Rehun fosfori (kg/a) 350 240 260 110 240 Rehun typpi (kg/a) 2 600 1 800 2 200 920 1 900 Fosforipäästö (kg/a) 210 160 180 70 150 Typpipäästö (kg/a) 1 700 1 200 1 600 630 1 300 Rehumäärä (kg/a) 40 000 25 000 27 000 12 000 26 000 Rehukerroin 1,20 1,26 1,24 1,11 1,20* ) Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 6,5 7,9 8,0 6,7 7,3* ) Typen ominaispäästö (g/kg/a) 52 60 71 60 60* ) * ) Painotettu keskiarvo Hakemuksen mukainen toiminta Haverön Lohi Oy:n Iso Kuusisen kalankasvatuslaitoksella on tarkoitus kasvattaa kirjolohta entisellä paikalla Iso Kuusisen saaren pohjoispuolella siten, että kalojen lisäkasvutavoite on noin 30 000 kg vuodessa. Laitos toimii vain avovesikaudella. Kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä olisi noin 45 000 kg/a ja se sisältäisi fosforia noin 340 kg/a ja typpeä noin 2 500 kg/a. Laitoksella käytetään kuivarehua. Kalat ruokitaan pendel ruokinta automaateilla. Hakija käyttää kalankasvatukseen alan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa noudattaen ympäristön kannalta parasta mahdollista tuotantomenetelmää. Haverön Lohi Oy on hakenut lupaa vuoden 2015 loppuun saakka. Laitoksen rakenteet Iso Kuusisen kalankasvatuslaitoksella kasvatetaan kirjolohta meressä kelluvassa verkkoaltaassa. Laitos koostuu yhdestä verkkoaltaasta, jonka pinta ala on 750 m 2, syvyys 4 m ja tilavuus 3 000 m 3. Altaan tukirakenteet ovat muovia. Allas ankkuroidaan paikoilleen merenpohjaan ja se merkitään merenkulkuviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Laitoksen aiheuttamat päästöt Kalankasvatuksen fosforipäästö mereen on hakemuksen mukaan 220 kg/a ja typpipäästö 1 675 kg/a.
5 Hakijan kokemuksen perusteella laitoksesta ei aiheudu hajupäästöjä ilmaan eikä myöskään päästöjä maaperään. Perkaus Jätehuolto Laitoksella kasvatettujen kalojen perkaus ja muu jatkokäsittely tapahtuu Haverön Lohi Oy:n perkaamossa Nauvon Haverössä. Kuolleet kalat (100 300 kg/a) kerätään ja hapotetaan ja myydään teollisuudelle raaka aineeksi. Rehusäkit ja pakkausjätteet kerätään ja viedään kierrätykseen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun Vaikutukset merialueen käyttöön Hakemuksen mukaan laitoksen toiminta ei aiheuta alueen taustakuormituksesta erotettavia vaikutuksia. Laitoksen sijainti on valittu paikan hyvän veden vaihtuvuuden takia. Kalankasvatuksesta ei ole aiheutunut havaittavia vaikutuksia merenpohjan tilaan. Hakemuksen mukaan kalankasvatustoiminnasta ei ole haittaa ympäristön käytölle, sillä toiminta ei vaikuta vesistöoloihin, virtaamiin tai vedenkorkeuteen. Toiminnasta ei ole myöskään haittaa kalastukselle tai kalastolle. Vesiliikenteen osalta tilanne pysyy muuttumattomana. Virkistyskäytön kannalta etäisyydet ovat riittävät eikä erityisiä haittavaikutuksia ole tiedossa. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Luvanhakija pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Tiedot kalojen lisäkasvusta, käytetyn rehun määrästä sekä rehun sisältämästä ravinnemääristä raportoidaan vuosittain Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Päästö ja vesistötarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Haverön Lohi Oy on esittänyt, että Iso Kuusisen kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailua jatketaan osana Rymättylän ja Velkuan merialueen yhteistarkkailua. Haverön Lohi Oy osallistuu myös Varsinais Suomen TE keskuksen organisoimaan alueen yhteiseen kalataloustarkkailuun. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa, Rymättylän ja Nauvon kunnissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 30.1. 1.3.2006 välisenä aikana.
6 Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan tuonut esille, että kalankasvatuksesta tullut kuormitus on viime vuosina ollut tavanomaista vähäisempää, sillä Kuusisten alueen kahden laitoksen yhteenlaskettu vuosituotanto on jäänyt alle 60 000 kilon vuosina 2002 2004. Pintavesi on Kuusisten merialueella laadultaan tyydyttävää (luokka III) ja lievästi rehevää. Kokonaisfosforipitoisuuksissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia viimeisten 15 vuoden aikana eikä laitosten lähialueen ja vertailualueen välillä ole ollut eroa. Sen sijaan klorofyllipitoisuuksissa on tapahtunut merkittävää kasvua, joka on ollut selvästi voimakkaampaa lähialueella kuin vertailualueella. Näkösyvyys on myös pienentynyt enemmän lähialueella kuin vertailualueella. Klorofyllipitoisuuden nousu ja näkösyvyyden heikkeneminen osoittavat nykyisen kehityksen huonon suunnan. Samoin pohjien tilan huononeminen koko Saaristomeren alueella tukevat vedenlaadussa havaittua rehevöitymiskehitystä. Tämän takia kaikkea Saaristomereen kohdistuvaa kuormitusta on pyrittävä leikkaamaan. Kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä sijaitsee osa Pakinaisten saariston Natura 2000 alueeseen ja rantojensuojeluohjelmaan kuuluvaa aluetta. Rantojensuojeluohjelman ensisijaisena tavoitteena on säilyttää yhtenäistä, rakentamisesta vapaata ranta aluetta. Natura 2000 verkostoon kuuluva alue on sisällytetty luontodirektiivin perusteella suojeltavana kohteena, joka on tarkoitus perustaa luonnonsuojelualueeksi. Osa alueesta on hankittu valtion omistukseen. Mikäli hankkeella on Natura 2000 alueelle ulottuvia ja sen luontotyyppejä ja elinympäristöjä merkittävästi heikentäviä vaikutuksia, on luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arvio tarpeellinen. Muussa tapauksessa riittää ns. esiarvio, jonka yhteydessä selvitetään, onko hankkeella mahdollisesti Natura 2000 alueelle ulottuvia vaikutuksia. Ympäristökeskus on lausunnossaan puoltanut luvan myöntämistä kasvattaa kalaa noin 28 000 kg vuodessa. Ympäristökeskus on esittänyt, että verkkoaltaiden pinta ala saisi olla enintään 750 m 2, että kalojen ruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä saisi olla enintään 300 kg ja typpimäärä enintään 2050 kg vuodessa sekä laitoksen ominaiskuormituksen tavoitteena olisi enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti vuodessa. Toiminnanharjoittaja tulisi velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa ja toimittaa ympäristökeskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä tarvittavat tiedot laitoksen toiminnasta. Kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailua sekä sen päästöjen ja toiminnan vesistövaikutusten tarkkailua olisi tehtävä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja tarkkailujen tulokset olisi toimitettava ympäristökeskukselle. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa 7 vuotta.
7 2) BB (kiinteistö Mäkilä RN:o 3:1, Rymättylän kunnan Pulkkalan kylä) on CC:n kuolinpesän puolesta huomauttanut, ettei hänelle ole tullut tietoa asian vireilläolosta. Hän on esittänyt, että asia käsiteltäisiin yhdessä AA:n lähellä olevan kalankasvatuslaitoksen lupahakemuksen kanssa. Haverön Lohi Oy:n laitos sijaitsee 150 metrin etäisyydellä muistuttajan rannasta. Matala ranta on mennyt pilalle ja rehevöitynyt pian kalankasvatuksen aloittamisen jälkeen. Myös piikkikampelat ja muut luonnonkalat loppuivat kun kalavesi saastui. Uiminen rannassa on loppunut sinilevien takia. Muistuttaja on vaatinut, että hakemus on hylättävä. 3) DD (kiinteistöt Jyrkkälä RN:o 1:45 ja Kuhakallio RN:o 1:46 Rymättylän kunnan Meinikkalan kylä) vastustaa luvan myöntämistä, koska kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa ko. alueella aiheuttaa huomauttavaa vesien pilaantumista, joka näkyy selvästi vuosi vuodelta lisääntyvinä levämuodostuksina ja rantakivien sammaloitumisena sekä vesistön rehevöitymisenä. Pitempiaikaisena hellekautena altaista tulee kuvottavaa hajua. Altaat keräävät ympärilleen myös huomauttavan lintukannan, joka ulosteillaan kuormittaa alueen rantakallioita. Kala altaiden terveys ja ympäristöhaittoja ei ole alueella riittävästi tutkittu. 4) EE (kiinteistö Lehtimäki 1:4, Rymättylän kunnan Pulkkalan kylä) esittää huolensa kalankasvatustoiminnasta johtuvasta vesistön rehevöitymisestä, rantojen leväpeitosta ja sinileväongelmista. Typpi ja fosforipäästöt tulisi rajoittaa tai lopettaa. Hakijan selitys Hakija on 22.5.2005 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä asiassa tehtyjen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen tekemän muistutuksen johdosta tuonut esille, että tarkkailututkimusten perusteella lähialueen fosforipitoisuudet eivät ole korkeampia kuin vertailuasemilla. Vaikka klorofyllipitoisuuksissa on tapahtunut muutoksia, päällyslevätutkimuksissa ei ole havaittu laitoksen vaikutuksia. Pohjaeläintutkimuksissa ovat likaisimmat asemat löytyneet 1 3,5 km:n päässä laitoksesta. Pitkän aikavälin muutokset vesialueiden ja merenpohjien tilassa liittyvät laajempaan kokonaisuuteen, jossa kalankasvatuksen osuus on hyvin vähäinen. Hakija on lisäksi todennut, että Länsi Suomen ympäristökeskus on puoltanut Haverön Lohi Oy:n hakemusta olennaisilta osiltaan hakemuksen mukaisena. Hakemuksen mukaisista, käytettävien rehujen sisältämien ravinteiden määristä ei tule poiketa, koska kyseessä on nykyistenkin lupaehtojen mukaan verraten pieni laitos, jonka toimintaedellytyksiä ei saa vaarantaa lupaehtojen periaatteellisella tiukentamisella. Hakija on luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvion tarpeellisuudesta lausunut, että kalankasvatuslaitoksen toiminta ei vaikuta ympäröivään luontoon muuten kuin ravinnekuormituksellaan. Suoritettava vesistötarkkailu selvittää toiminnan vaikutukset. Natura alueen
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 8 kuvauksesta ilmenee, että kyseessä on pääasiassa Iso Kuusisaaren luontoarvojen suojelusta ja vesialueen osalta on vain vähäisiä mainintoja. Kalankasvatuksen liittyvät toiminnot eivät vaikuta saaressa oleviin luontotyyppeihin. Kyseisistä luontotyypeistä on vain Itämeren boreaaliset hiekkarannat sellainen luontotyyppi, johon laitoksen toiminnalla saattaisi olla vaikutusta. Iso Kuusisen hiekkaranta alue sijaitsee kuitenkin saaren toisella puolella, minkä vuoksi vesietäisyys laitoksen ja hiekkarannan välillä on useita kilometrejä eikä ole tiedossa mitään sellaista merivirtausta, joka ohjaisi laitoksen ravinteita hiekkaranta alueelle. Laitoksen toiminnasta ei ole myöskään haittaa alueen lintudirektiiviin kuuluville lintulajeille. Hakija katsoo, että ei ole perusteltua tarvetta luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittaman arvion tekemiseen. 2) BB:n tekemän muistutuksen johdosta hakija on todennut, että hakemuksen liitteeksi on toimitettu Varsinais Suomen maamittaustoimiston 21.12.2004 päivätty lista laitoksen vaikutusalueella olevista kiinteistönomistajista osoitetietoineen. Hakija on myös todennut, että kalankasvatuslaitoksen osuus vesistön rehevöitymiskehityksestä on pieni. Vesistötarkkailujen tulokset eivät osoita laitoksen lähialueella sijaitsevien tarkkailuasemien osalta eroja vertailuasemiin nähden. Hakija on esittänyt, että muistuttajan vaatimukset tulee kokonaisuudessaan hylätä perusteettomina. 3) DD:n muistutuksen osalta hakija on todennut, että kalankasvatuslaitoksen osuus vesistön rehevöitymiskehityksestä on pieni. Vesistötarkkailujen tulokset eivät osoita laitoksen lähialueella sijaitsevien tarkkailuasemien osalta eroja vertailuasemiin nähden. Hakija on esittänyt, että DD:n vaatimukset tulee kokonaisuudessaan hylätä perusteettomina. 4) EE:n muistutusten osalta hakija on todennut, että kalankasvatuslaitoksen osuus vesistön rehevöitymiskehityksestä on pieni. Vesistötarkkailujen tulokset eivät osoita laitoksen lähialueella sijaitsevien tarkkailuasemien osalta eroja vertailuasemiin nähden. Käsittelyratkaisu Koska Haverön Lohi Oy:n kalankasvatuslaitos ja AA:n hakemuksessa dnro LSY 2004 Y 371 tarkoitettu kalankasvatuslaitos sijaitsevat lähellä toisiaan ja koska hakemusten käsitteleminen yhdessä on tarkoituksenmukaista, eikä yhteinen käsittely aiheuta kummallekaan hakijoista kohtuutonta viivästystä eikä muuta haittaa, ympäristölupavirasto vesilain 16 luvun 12 :n perusteella käsittelee hakemukset yhdessä.
9 Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Haverön Lohi Oy:lle luvan verkkoaltaan pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen siinä Iso Kuusisen laitoksessa Iso Kuusisen saaren pohjoispuolella kiinteistöön Vanhatupa RN:o 2:6 kuuluvalla vesialueella Rymättylän kunnan Pulkkalan kylässä (liite 2). Lupamääräykset Laitoksen rakenteita ja laitteita koskevat määräykset 1) Verkkoaltaan pinta ala saa olla enintään 750 m 2. Allas tulee sijoittaa vähintään 400 metrin etäisyydelle kiinteistön Vanhatupa RN:o 2:6 rantaviivan puolivälistä. Verkkoallas saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa ja ankkuroitava ne niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoallas on merkittävä Merenkulkulaitoksen hyväksymällä tavalla. Altaan sijainnista ja merkinnästä samoin kuin sen myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Merenkulkulaitokselle. Laitoksen toimintaa ja päästöjä koskevat määräykset 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 290 kg fosforia ja enintään 2 200 kg typpeä. Mereen joutuva ominaiskuormitus ei saa ylittää 6,5 g fosforia eikä 47 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaiskuormitusarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 6) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaisia. 7) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristölle.
10 8) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja vietävä hyötykäyttöön tai kompostoitava. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 9) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 10) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tarkkailu ja raportointimääräykset 11) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullinen hoitaja yhteystietoineen. 12) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö ja päästötarkkailua. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot altaan tuomisesta paikalle ja sen poisviennistä käytössä olevan altaan tilavuudesta ja pinta alasta laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset päiväkirjoissa ja yhteenve
11 doissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 13) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia merialueella Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 14) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2014 saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2014 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään 31.10.2013. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen.
12 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan yllä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. PERUSTELUT Kalankasvatus Kyseessä on olemassa oleva kalankasvatuslaitos. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tietojen mukaan laitoksella on vuosina 2001 2005 käytetty rehua, joka on sisältänyt keskimäärin 240 kg/a fosforia ja 1 900 kg/a typpeä. Kalankasvatustoiminnasta aiheutunut fosforipäästö on ollut keskimäärin 150 kg/a ja typpipäästö 1 300 kg/a. Noin 700 metrin etäisyydellä sijaitsevan AA:n kalankasvatuslaitoksen vastaava fosforipäästö on ollut 250 kg/a ja typpipäästö 1 800 kg/a. Laitosten ravinnepäästöt vuosina 2001 2005 ovat olleet yhteensä keskimäärin 400 kg fosforia ja 3100 kg typpeä vuodessa. Laitos sijaitsee lievästi rehevällä merialueella Iso Kuusisen saaren pohjoispuolella. Kalankasvatuslaitoksen kohdalla vesisyvyys on yli 15 metriä. Merialue on melko avoin, sekä veden virtaus ja laimentumisolosuhteet ovat hyvät. Päällyslevä ja kokonaisfosforiarvojen mukaan tarkastellen rehevöityminen laitoksen lähimmillä pisteillä ei ole olennaisesti tausta arvoja suurempaa. Veden klorofyllipitoisuuksien ja näkösyvyyden perusteella alueen rehevöityminen on kuitenkin lisääntynyt. Pohjaeläintutkimuksissa kalankasvatuslaitoksen lähialueen pohjan tilassa ei ole havaittu merkittäviä eroja vertailualueiden verrattuna. Alueen pohjan tila on lievästi heikentynyt. Kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutukset ovat pääosin peittyneet merialueen yleisen rehevöitymisen aiheuttamiin muutoksiin. Ympäristölupavirasto on määrännyt hakemuksessa esitettyjä pienemmät raja arvot rehun ravinnesisällölle. Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehu saa sisältää enintään 290 kg fosforia ja enintään 2 200 kg typpeä. Toiminnasta aiheutuva fosforipäästö on hakemuksen mukaisten lisäkasvun 30 000 kg/a mukaan laskettuna noin 170 kg ja typpipäästö 1 400 kg vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,85 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistavat hakemuksen mukaisen kalojen lisäkasvun. Lähellä sijaitsevan AA:n laitoksen tulevaksi fosforipäästöksi on ympäristölupavirasto päätöksessään nro 147/2006/3 arvioinut 290 kg ja typpipäästöksi 2 300 kg vuodessa. Laitosten fosforipäästöt lisääntyi
13 sivät yhteensä 60 kg/a eli 15 % ja typpipäästöt 600 kg/a eli 19 % vuosien 2001 2005 päästöihin verrattuna. Voimassa olevien päätösten mukaisiin enimmäispäästöihin verrattuna fosforipäästöt vähenisivät 21 % ja typpipäästöt 18 %. Lupamääräysten mukaisen kalankasvatuksen päästöt eivät lisää merkittävästi merialueen rehevöitymistä. Haverön Lohi Oy:n laitoksen haitallisia vaikutuksia lähellä sijaitsevan kiinteistön Mäkelä RN:o 3:1 virkistyskäytölle vähennetään siten, että laitos sijoitetaan kauemmaksi kiinteistön rantaviivasta. Kun lisäksi otetaan huomioon alueen hyvä vedenvaihtuvuus, Haverön Lohi Oy:n ja AA:n laitosten haitalliset vaikutukset eivät sanottavasti poikkea nykyisestä. Laitos sijaitsee Natura 2000 verkostoon kuuluvan alueen Pakinaisten saariston, (FI0200065) läheisyydessä. Kalankasvatustoiminta ei nykyisessä laajuudessaan yksistään eikä tarkasteltuna yhdessä muiden alueella olevien kalankasvatuslaitosten kanssa merkittävästi heikennä alueen luonnonarvoja. Laitoskoko Lupaharkinta Verkkoaltaan enimmäiskoko on määritetty sen pinta alan perusteella. Pinta alaa koskeva lupamääräys on laitoksen koon kuvaamisen ja valvonnan kannalta yksiselitteinen ja riittävä. Kalankasvatuksessa käytettävän verkkoaltaan suurin sallittu pinta ala 750 m 2 on laskettu kalatiheyden 10 kg/m 3, allassyvyyden 4 m ja kalojen hakemuksen mukaisen lisäkasvun perusteella. Allaskoko on hakemuksen mukainen. Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vesilaki Kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56 Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti
VASTAUS MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kalankasvatus 14 Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan yllä olevien lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa kohdassa Ratkaisun perustelut sanotuilla perusteilla. Merialueen rehevöityminen Merialueen rehevöityminen johtuu pääosin muusta kuin kalankasvatustoiminnasta. Lupamääräyksessä 2) on annettu määräys sallituista ravinnepäästöistä. Sallitut päästöt ja rehun sisältämät ravinnemäärät Vesialueen koko ja vedenvaihtuvuus, laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö mahdollistavat kalojen noin 30 000 kg:n suuruisen lisäkasvumäärän tuottamisen vuosittain. Ravinteiden ominaispäästöarvot on määrätty ympäristölupaviraston laskentaperusteiden mukaan ja ovat laitoksen huolellisen hoidon avulla saavutettavissa. Melu ja haju Lupamääräyksissä 7) ja 8) on annettu määräykset melu ja hajupäästöjen estämiseksi. Laitoksen tarkkailu Lounais Suomen ympäristökeskus hyväksyy yksityiskohtaisen toiminnan vaikutuksia koskevan tarkkailuohjelman. Vaikutukset Natura 2000 alueeseen Kalankasvatustoiminta ei heikennä lähellä olevan Natura 2000 verkostoon kuuluvan alueen luontoarvoja eikä luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointia ole tarpeen tehdä. Luvan voimassaolo Lupa aika on määrätty kahdeksaksi vuodeksi ja samaksi kuin mitä lähellä olevalle AA:n kalankasvatuslaitokselle on määrätty. Muut muistutukset Ympäristölupavirasto on käsitellyt AA:n vireillä olevan kalankasvatusta koskevan ympäristölupahakemuksen (dnro LSY 2004 Y 371) samanaikaisesti tämän hakemuksen kanssa.
15 Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 090 euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on 20 000 100 000 kg/a.
16 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Hannu Kokko Juha Helin Curt Nyman Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Hannu Kokko ja Juha Helin (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Curt Nyman. CN/ha
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 15.12.2006. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde 020 490 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
kalankasvatuslaitos LIITE 2