TEKSTI // POUL SIERSBÆK Opi käyttämään AUKON ESIVALINTAA ƒ2.8 ƒ1 ƒ1.4 ƒ2 ƒ4 ƒ5.6 ƒ8 ƒ11 ƒ16 ƒ22 ƒ32 36
LUE uudistunut Digikuva Kuvassa käytettiin suurta aukkoa. Näin tausta pehmeni kauniisti ja valokohdat pyöristyivät. Hyvin moni valokuvaaja käyttää nimenomaan aukon esivalintaohjelmaa ja syystäkin. Sen avulla nimittäin voidaan hallita terävyysaluetta täysin, ja sillä on muitakin tärkeitä etuja, kun otetaan onnistuneita kuvia. Kameran neljästä perusohjelmasta on aukon esivalinta, A tai Av, ylivoimaisesti suosituin. Kun kuvaaja käyttää aukon esivalintaa, hän valitsee aukon, minkä jälkeen kamera valitsee sopivan valotusajan, jolla kuva valottuu oikein. Yksi syy tämän aukon esivalintaohjelman suosioon on se, että siinä kuvaaja hallitsee suoraan terävyysaluetta. Monelle se on myös paras ja nopein tapa säätää valotusta verrattuna esimerkiksi siihen, että säädetään kameran herkkyysarvoa tai muutetaan valotusaikaa. Niin on nimittäin tehtävä silloin, kun kaikki valotusarvot säädetään käsin, ja se taas vaatii joko reilusti enemmän aikaa tai ainakin erittäin hyvää ja sujuvaa kameran käsittelyä kuvaajalta. Aukon esivalinnalla kuvattaessa voidaan säätökiekolla pyrkiä helposti neljään eri perustavoitteeseen. Ne ovat pieni terävyysalue, suuri terävyysalue, liike-epäterävyys ja liikkuvan kohteen pysäyttäminen eli "jäädyttäminen". Terävyysalue vaihtelee Kun aukkoa säädetään, muuttuu muukin kuin vain terävyysalue. Aukko vaikuttaa myöskin kuvan yleiseen terävyyteen. Useimmat objektiivit ovat suurilla aukoilla vähemmän teräviä kuvan reunoilla, eikä laatu ole aina hyvä myöskään pienimmillä aukoilla. Parhaat tulokset syntyvät sen sijaan yleensä keskiaukoilla, eli aukoilla F8 ja F11, joilla kuvan terävyys on tavallisesti hyvä koko kuvan alueella, myös laidoilla. Halpojen objektiivien piirto ei yleensä ole kovin hyvä täydellä aukolla. Niillä voi kannattaa himmentää hiukan esim. aukolta F2 aukolle F2,8. Se käy aukon esivalinnalla käden käänteessä. Toinen tehoste, joka tietyissä yhteyksissä voi olla hyödyllinen, vaikka se on yhtä kaikki objektiivin optinen virhe, on vinjetointi. On nimittäin melko yleistä, että kuvan kulmat tummenevat täydellä aukolla, eli esimerkiksi aukolla F1,8 kuvattaessa. Vinjetointi on hyvillä objektiiveilla varsin vähäistä tai se katoaa himmentämällä aukon verran. Jos siis hyvä kuvanlaatu on tärkeätä, kannattaa tarkastella kuvia suurennettuina. Sillä tavoin selviää, millä aukoilla omasta kameralaukusta löytyvien objektiivien piirto on parhaimmillaan. 1/1000 SEKUNTI F2,8 ISO 100 200 MM 37
Tee näin CANON Paina valintakiekon keskellä oleva painike alas. Valitse Av-ohjelma. Säädä myös aukkoaskelta. CANONin aukkoa säädetään oletusarvona 1/3-askelin, esimerkiksi F5,6 F6,3 F7,1. Paina MENUa, valitse viides välilehti C.FN : Exposure.1. Valitse Valotusaskel, ja 1/3 tai 1/2. Siinä aukot ovat esimerkiksi F5,6 F6,7 F8,0. Se on kätevämpää, jos säätöä halutaan käyttää laajemmissa rajoissa. NIKON Paina valintakiekon keskellä oleva painike alas. Valitse A-ohjelma. Säädä aukkoaskel. NIKONissakin on vakiona 1/3 aukon porrastus, esim. F5,6 F6,3 F7,1. Paina MENU. Valitse MU- KAUTETUT ASETUKSET. Valitse sieltä b Mittaus/ valotus. Valitse sitten b2 Valotussäädön porrastus. Nyt voit valita 1/2 arvoa. Silloin aukkoarvot ovat esimerkiksi F5,6 F6,7 F8. Askelien väli on siis suurempi. MUUT KAMERAMERKIT OLYMPUS Valitse kiekosta A, MENU ja Asetusvalikko. Valitse Käyttäjäkohtaisen valikon asetuksista valotus eli Eksp... Valitse sitten EV-askeleet ja säädä. PENTAX Valitse Av. Valotusasetukset voidaan määritellä 1/3 askeleen osissa. Valikon kohdassa E1 voidaan vaihtaa säätöaskeleet 1/2 -valotusaskeleiksi. SONY Valitse kiekosta A. Paina MENU. Valitse Stillkuvien kuvaamisen valikko ja kohta 3. Kohdasta Valotusaskel voit valita arvoksi joko 0,5 EV tai 0,3 EV. MUUT Valitse aukon esivalinta, A tai Av. Etsi valotusaskeleiden säätö valikosta, se voi olla nimeltään valotusaskel tai EV. Valitse joko 1/2 tai 1/3 askelta. Suuri terävyysalue on maisemakuvissa tärkeä. Se syntyy pienellä aukolla. Vaikka valittaisiin aukko F22, ei silti ole varmaa, että terävyys näyttää yhtään paremmalta kuin aukolla F11 tai F16. Syynä on ns. diffraktio, joka tarkoittaa valon taipumista sen kulkiessa kulmien ohi. Koska USEIMMAT OBJEKTIIVIT OVAT TERÄVIMMILLÄÄN KES- KIAUKOILLA, siis aukolla F8, on vain löydettävä kompromissi. Koska haluttiin hyödyntää hyperfokaalietäisyyttä suurimman terävyysalueen tarkennusta kuvaaja tarkensi kolmanneksen verran terävyysalueen sisään ja sai aikaan suuremman terävyysalueen kuin tarkentamalla äärettömyyteen. Suurin terävyysalue saadaan selville mm. ilmaisella iphone-sovelluksella, Simple DoF:lla. 1/125 SEKUNTI F11 ISO 100 30 MM 38
Maisemakuvat herkkyydellä ISO 100 ja pienellä aukolla vaativat usein jalustan. Tässä kuvaaja kuvasi kuitenkin käsivaralta. Kun KUVATAAN PI- MEÄSSÄ, esim. konsertissa, käytetään aukon esivalintaa. Valitse suurin aukko, esim. F3,5, niin valotusaika on lyhin mahdollinen. Ellei se riitä, voit lisätä herkkyyttä. Kuvaaja käytti laajakulmaobjektiivia ja hän kuvasi hyvin läheltä saadakseen etualan pehmenemään niin, että vain kitaristin kasvot olivat täysin terävät. Lyhin valotusaika saadaan täydellä aukolla. Se on tärkeää esim. konserteissa. Terävyysalue vaihtelee APS-C- ja kinokameran kennokokojen erojen vuoksi polttovälikerroin eli kerroin, jolla näiden kuvakulmat vastaavat toisiaan, on 1,5. Siksi APS-C-kamerassa on käytettävä 35 mm:n objektiivia, jotta saadaan kinokoon 50 mm:ä vastaava polttoväli. Vaikka kuva on muuten sama, on syvyysterävyysalue erilainen samalla aukolla. Kuten kuvasta näkyy, on kinokoon kameran terävyysalue pienempi kuin APS-C-kameran. Terävää 3,39 9,53 metriä Tarkennus Terävää 3,03 14,22 metriä 5 metriä 1/200 SEKUNTI F3,5 ISO 1600 35 MM KINOKENNO F8 Täyden kennokoon kameran terävyysaue 50 mm:n objektiivilla. APS-C F8 Terävyysalue APS-C-kennoisella kameralla ja 35 mm:n objektiivilla, joka polttovälikerroin huomioiden vastaa 50 mm:ä. MNStudio/amgun/Mila Supinskaya/Zoom Team/Christian Bertrand/Miks Mihails Ignats/Gines Romero/ShutterStock.com 39
Motoristi kuvattiin seuraamalla pitkällä teleobjektiivilla. Tausta pehmentyi hienosti. Toimintakuvauksessa valitaan usein valotusajan esivalintaohjelma, koska kohteen terävyyden vuoksi halutaan lyhyt valotusaika. Aukon esivalintaa kannattaa kuitenkin käyttää myös toimintakuvissa. Valotusaikahan nimittäin muuttuu myös samalla kun aukkoa säädetään. Kun esimerkiksi valitaan suurin mahdollinen aukko, on myös valotusaika aina lyhyin mahdollinen. Kuvasin tämän kuvan Valencian Moto GP Grand Prixia varten, ja kuvasin varmaan satoja kuvia, ennekuin huippuajaja Jorge Lorenzon kuvasta tuli hyvä. Objektiivin pitkä polttoväli KUROO KUVAN PERSPEKTIIVIN KASAAN, ja etäisyyttä kohteeseen on sen vuoksi vaikeata arvioida. Pitkän polttovälin vuoksi voidaan kuitenkin itse asiassa valita melko pieni himmenninaukko ja saada kuvaan siitä huolimatta melko pieni terävyysalue. 1/640 SEKUNTI F5,6 ISO 100 400 MM NÄIN AUKKO TOIMII 40 Aukko säätää objektiivin läpi pääsevän valon määrää himmenninlamellien avulla. Kuten kuvasta näkyy, terävyysalueen määrää valon leviäminen kennolle. Kun kolme valonsädettä ovat kapealla alueella, on terävyysaluekin suurimmillaan. ƒ8 ƒ1,4 Kuvakenno Linssi Aukko Etuala Etuala Tarkennuspiste Tarkennuspiste TERÄVYYSALUE Tausta Tausta