Maisemat. kiä esiin pilvettömälle taivaalle. Kameran näytöltä on vaikeata nähdä mitään ja siis arvioida, valottuuko kuva oikein.

Transkriptio

1 Kuvaamassa Talven Maisemat Karsten Bidstrup Kauniit, vitivalkoiset lumimaisemat edellyttävät oikeiden toimintatapojen tuntemista. Kerromme, miten vältät tummanharmaat, sinertävät kuvat. Lisäksi neuvomme, miten tarkennetaan, kun automaattitarkennus pettää. K un talvi tulee ja tuo ensilumen, muuttuu maisema täydellisesti. Kuvallisen ajattelun on siirryttävä toisille raiteille, vähän kuin mustavalkokuvaa tehdessä. Värithän usein lähes puuttuvat. Ensilumen mukana kuvaaja kohtaa uusia tilanteita, varsinkin kun aurinko sukeltaa äk- 28 digikuva kiä esiin pilvettömälle taivaalle. Kameran näytöltä on vaikeata nähdä mitään ja siis arvioida, valottuuko kuva oikein. Ainakin on varmistuttava siitä, että näytön kirkkaus on oikea. Se tehdään yleensä kameran asetusvalikon kohdasta LCD-näytön kirkkaus, josta voidaan valita automatiikka tai käsisäätö. Monien kameroiden näytöllä on harmaakiila, jonka avulla kirkkautta on helpompi säätää eri olosuhteissa. Tarkoitus on pitää kaikin keinoin huoli siitä, että sekä kiilan kirkkaimmat että sen tummimmat osat erottuvat. Jos näytön kuva on niin tumma, että siitä ei voida auringonvalossa tarkistaa esi-

2 Taivaan voimakas sininen valo hämää valkotasapainoautomatiikkaa, joten valkotasapaino on säädettävä käsin. merkiksi kuvan sommittelua, voi kirkkauden lisäämisestä olla suurikin apu kuvaajalle. Luota histogrammiin Kirkkaaseen näyttöön ei kuitenkaan voi luottaa, kun arvioidaan kuvan oikeaa valotusta. On siis valittava, pidetäänkö valotuksen arviointia vai kuvan näkyvyyttä tärkeänä. Siitä huolimatta on tärkeätä luottaa histogrammiin. Lumen valkeimpien sävyjen on mieluiten ulotuttava liki oikeaan reunaan. Ylivalotuksen varoitustoiminnosta on myös todella paljon apua, kun kuvaajan on arvioitava valotuksen oikeaa tasoa. Tässä artikkelissa syvennymme muun muassa lumisateen jälkeisiin hankaliin valaistusoloihin sekä valkotasapainoon, koska valkoinen lumi ja sininen taivas helposti harhauttavat automatiikkaa. Mukana on välinevinkkejä sekä ehdotuksia hyvistä talvikuvauskohteista aivan lähiympäristössä. 29

3 Maisemakuvissa kannattaa usein käyttää teleobjektiivia, jolla perspektiivi saada ristettua kasaan. Laskettelurinteen hienot kaarteet ovat juuri tällaine Tekniikka haltuun Kirkkaus hämää helposti kameran valotuksen mittausta. Kirkas auringonvalo vitivalkoisella hangella on vaikea kohde. Kuvat alivalottuvat helposti, koska valotusmittari vertaa kuvaa keskiharmaaseen, mikä onkin tavallisessa kuvassa oikea lähtökohta. Keskiharmaa kohde heijastaa 18 prosenttia sille lankeavasta valosta, ja kameran valotusmittari on säädetty sen mukaan. Valotusmittari voi uskoa, että kuva on liian kirkas, vaikka valon suuri määrä otetaankin huomioon esimerkiksi auringon paistaessa lumelle ja yrittää tasata sen alivalottamalla. Silloin lumimaisema jää liian tummaksi. 30 digikuva Aurinko ja lumi hämäsivät kameran valotusmittaria. Tulos oli 1/1250 sekunti eli selvä alivalotus. Säädimme siis valotuksen käsin ja valotusajaksi 1/500 sekunti. 2 Automaattinen valkotasapaino vivahti siniseen. Asetimme sen vuoksi värilämpötilan käsin 5200 kelviniin, jotta väreistä tulisi hiukan lämpimämmät. 3 Valitsimme pistemittausmenetelmän. Se on hyvin tarkka menetelmä ja osuu usein oikeaan kun mittauspiste kohdistetaan lumeen, joka sijaitsee osittain varjossa.

4 1/500 sekunti F11 ISO mm ValoKuvaajan parhaat neuvot Yksijalkaisesta jalustasta on paljon iloa jopa kirkkaana talvipäivänä. Sen avulla voidaan nimittäin käyttää pitkiä valotusaikoja lman kuvien tärähtämisen vaaraa. Kuvaaja voi valita alhaisen herkkyyden ja pienen aukon, jolla kuvaan saadaan suuri terävyysalue. Samalla kannattaa investoida jalustapäähän, joka on tarkoitettu nimenomaan yksijalkaiseen jalustaan. Se on kuulapäätä keveämpi ja helpompi hallita. Kannattaa myös käyttää pikakiinnitystä, jolla kamera voidaan kiinnittää jalustaan tai irroittaa se siitä nopeasti. Suositamme painokkaasti yksijalkaista jalustaa, jonka ylin osa on neopreeniä. Sen avulla voidaan näet kuvata aurinkoisena talvipäivänä ilman käsineitä palelluttamatta silti käsiä. Kädet ja sormet eivät myöskään jäädy kiinni jalustaan edes kovilla pakkasilla. Hutikuvasta täysosumaksi Horisontin sijoittaminen kuvan keskelle ja etualan kohteiden unohtaminen ovat maisemakuvauksen perusvirheitä. Ärsyttäviä hutikuvia syntyy myös silloin, kun tarkennusautomaatiikka kampailee turhaan yrittäessään tarkentaa suurille, valkoisille pinnoille. Se ongelma ratkeaa yksinkertaisesti tarkentamalla käsin. Sommittelu Huono aan puen aihe. Hyvä Auringon ja lumen kaltaisissa äärioloissa kannattaa tallentaa raakatiedostoja. Kuvankäsittelyssä voidaan sitten säätää kirkkautta ja kaivaa sävyjä esiin valo- ja varjokohdista. Tarkennus Huono 4 Horisonttilinja on kuvan alakolmanneksessa, ja kaislat luovat kuvaan syvyyttä. Horisonttilinja on keskellä ja jakaa kuvan kahteen osaan, mikä pilaa kuvan tasapainon. Hyvä Automatiikka ei pysty sankan lumisateen vuoksi tarkentamaan joutseneen, joka jää pehmeäksi. Tarkensimme käsin joutseneen ja tarkistimme tarkennusta kameran etsimestä. 31

5 Hyvä talvikuvausvaruste Ulkoilmaelämän ja valokuvauksen riemut loppuvat lyhyeen, kun näpit jäätyvät. Sormet pysyvät lämpiminä koko päivän, kun käytät niin sanottuja tori- tai valokuvaussormikkaita. Näin käytät sormikkaita Sormikkaan sormissa on oltava tarttumapinta, joilla kameran säädinten hallinta onnistuu helposti. Peukalon ja etusormen vapautettavuus sormikkaasta on suureksi avuksi, kun on painettava kameran pieniä painikkeita. Kun pakkanen puree toden teolla, kannattaa käyttää kunnon lapasia ja riisua ne pois vain kuvaushetkellä. 1/2000 sekunti F5,6 ISO mm Matin-valokuvauskäsinepari maksaa 34 euroa. Koiravaljakot muodostavat hyvän sommitelman kolmanneksien säännöllä. Tekniikka haltuun Ellei tarkennusautomatiikka pysty tarkentamaan, kannattaa lumesta etsiä epätasaisuuksia, jotka luovat hiukan varjoa. Useimmat uudehkot kamerat pystyvät tarkentamaan vähäisiin ja olemattomiinkin yksityiskohtiin. un auringonvalo osuu etulinssiin, alentaa hajavalo kontrastia ja saattaa hämätä tarkennusautomatiikkaa. Käytä vastavalosuojaa ja suojaa objektiivia tarvittaessa kädellä. amera oli säädetty jatkuvalle tarken- un käytetään tämän kaltaista äärim- mäistä laajakulmaa, on terävyysaluekin hyvin suuri jo aukolla F5,6. Sen vuoksi aivan täsmällinen tarkennus ei ole niin tärkeää kuin yleensä. 32 digikuva nukselle. Tarkensimme etummaisen valjakon ajajaan ja lukitsimme tarkennuksen painamalla AF-ON-painiketta, niin tarkennus ei päässyt lipsahtamaan taustan yksityiskohtiin. 1/320 sekunti F8 ISO mm Kuvaamassa

6 Tekniikka haltuun Ennen aikaan valokuvattiin aurinko selän takana. Kuvan rakenteet näkyvät kuitenkin selvemmin, kun auringon valu osuu kohteeseen sivusuunnasta. Silloin lumen varjot ja epätasaisuudet näkyvät paremmin, kuten tässä kuvassa, joka esittää Kanadan Albertassa sijaitsevaa Castle Mountainia. Paras sivuvalo saadaan aivan päivän alussa ja lopussa. Silloin valo ei ole äärimmäisen jyrkkää, joten kuvaan ei tule keskipäivälle tyypillisiä äärikirkkaita huippuvaloja. Kuvaan saadaan parempi sävyala, jossa niin valo- kuin varjokohdissa on runsaasti sävyjä. Tämänkaltaiset kuvat, joiden sävyala on hyvin rikas ja ulottuu aina tummista varjoista huippuvaloihin saakka, sopivat erityisen hyvin muunnettaviksi mustavalkokuviksi. Terävyysalue on pitkän kuvausetäisyyden ansiosta suuri huolimatta 170 mm:n polttovälistä. Noin metriä Aurinko on vuoreen nähden steen kulmassa. Näin varjot näkyvät selvemmin ja kivet muodostavat voimakkaan, jyrkästi valaistun rakenteen. Keskialalle kannattaa pyrkiä sijoittamaan jotakin, sillä se antaa mielikuvan maiseman suuruussuhteista. Noin 300 metriä Herkkyydellä ISO 400 päästiin jo valotusaikaan, joka oli riittävän lyhyt käsivaralta kuvaamiseen. 33

7 Kuvaamassa Tekniikka haltuun 1/50 sekunti F8 ISO mm Liikettä kuvattaessa ei ole olemassa oikeaa tai väärää valotusaikaa. Kaikki riippuu sitä, mitä halutaan korostaa sekä tuulen voimakkuudesta. Jos korostetaan lumihiutaleiden liikettä, on 1/15 1/125 sekunnin valotusaika hyvä lähtökohta. Tässä käytimme valotusaikana 1/50 sekuntia heikossa tuulessa. Jos lumen liike halutaan pysäyttää, se lyhenee 1/500 sekuntiin. Automaattisen valkotasapainon kanssa harmaana, pilvisenä päivänä ei ongelmia juuri ole, mutta jos epäilys herää, voidaan aina siirtyä käsisäätöön ja valita pilvinen vaihtoehto. Vaikka kuvat tallennettaisikin raakatiedostoina, oikeiden värien näkeminen näytöltä kannattaa silti aina. Se nimittäin helpottaa kovasti oikean valotuksen arviointia. 1 Suuret, märät lumihiutaleet laskeutuvat ja sulavat hetkessä. Halusimme välttää sekä rungon että objektiivin kosteusriskit ja käytimme sadesuojaa niiden suojana. 34 digikuva Käytimme lumisateessa suojasuodinta ohutversiona, jonka ansiosta laajakulmakaan ei vinjetoinut. Normaali ja halvempi suodin olisi aiheuttanut vinjetointia kuvan kulmiin. 3 Yksittäisten värikanavien histogrammit näkyvät painamalla Display-nappia. Kolmen kanavan korkeimpien pylväiden tulisi oikeassa valkotasapainossa olla yhtenäiset. 4 Syysmaiseman ensilumi on ainutlaatuinen mahdollisuus vangita sekä maiseman värit että lumi. Laajakulmalla voidaan hyvinkin valokuvata käsivaralta valotusajan ollessa 1/50 sekunti. Kuvanvakainta käyttäen ja runsaalla harjoittelulla voidaan päästä 1/8 sekuntiin.

8 Tekniikka haltuun äytimme teleobjektiivia puristamaan perspektiiviä kasaan. Se paransi läsnäolon tuntua, vaikka kaksi uroshirveä olivat todellisuudessa melkoisen matkan päässä. L umen valokohdat ja tummat varjokohdat ovat vaikea yh- distelmä. Sen vuoksi valotimme huippuvalot nyrkkisäännön mukaisesti aivan histogrammin oikeaan laitaan. uva on hyvin graafinen ja värejä vähän. Pyrimme yksin- 1/800 sekunti F5,6 ISO mm kertaiseen sommitteluun, jossa pääkohde on vaakasuuntaisten linjojen vastapainona kultaisessa leikkauksessa. Valkotasapaino määritettiin auringon valaiseman lumen mukaan. Varjot sinertävät siksi hivenen verran, mutta se on luontevaa, koska päävalona on sinertävä taivas. Yksinkertaisen ei tarvitse merkitä tylsää. Tässä aurinkoinen lumi ja varjot muodostavat kauniita vaakakuvioita. Kuvauskalenteri Anders Stridh otti jäistä jokea esittävän kuvansa lähellä Pengforsin voimalaitosta Vännäsissä, Ruotsin Västerbottenissa. Hän otti kolme eri valotusta ja yhdisti ne Photomatix-laajasävyohjelmassa, yhtäältä saadakseen kohteesta esiin mahdollisimman laajan sävyalan, toisaalta saadakseen siihen aikaan kuutamotunnelman, vaikka kuva on itse asiassa otettu keskellä päivää. Huuruavat puut Ilmaston lämpeneminen on tuottanut viime vuosina upeita näkyjä, kun meren kosteus on tiivistynyt puiden oksille. Ole valmis, jos ja kun se onnellinen tilanne taas sattuu vastaan, ja kuvaa paremmin kuin muut. 1/250 sekunti F9,5 ISO mm Lukijan kuva Kivien päällä olevat nietokset luovat kuvaan kuutamotunnelmaa. Voit saada ottamasi kuvan tämän sarjan juttuun. Kerro kamerasi nimi ja käyttämäsi asetukset sekä hiukan kuvastasi. Vieressä ovat lehtemme seuraavat juttuaiheet ja osoite, johon voit laittaa kuvasi. Laajakulma Suurkaupunki Syksyn eläimet Vauhdin hurmaa Pilvinen sää Lähetä kuvasi osoitteeseen toimitus@digi-kuva.fi. Talvimaisema Sisämuotokuva Yökuvaus Aurinko matalalla Kuvia ilmasta Pohjanmaa Miksi Pohjanmaa, kun siellä ei juurikaan ole korkeuseroja? Juuri siksi. Täällä kuva on otettava, ja sen eteen on nähtävä vaivaa. Tele ja kuvallinen mielikuvitus mukaan, pohjalaisen maiseman luonne kuviksi ja se on siinä! kosket Suomessa on paljon sekä vapaita että hyödynnettyjä koskia. Parhaimmillaan ne höyryävät talvella kuin hornankattilat. Se on tilaisuus oppia uusia asioita Suomi-neidon niistä puolista, jotka eivät aukene tutuissa maisemissa. Lappi Lapin kuvat ovat kaikille tuttuja. Mutta ovatko sittenkään? Kuinka moni on oikeasti kokenut Lapin ja sen tuntureiden autiuden, saati kuvannut sitä kaikkea muille? Löydä sisäinen Särestöniemesi ja esitä Lappi uusin silmin. 35