Energiamurros maailmalla ja Suomessa liiketoimintamahdollisuuksien muuttajana ja luojana Raimo Lovio, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Samankaltaiset tiedostot
Uusiutuvan energian direktiivi RED II ja valtioneuvoston kirjelmä U 5/2017 vp

Miten Suomi menestyy globaalissa energiamurroksessa - Smart Energy Transition -hanke

Ilmastonmuutos ja talous. Ilmastotalkoot Satakunnassa Raimo Lovio, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Suomen ja kuntien kasvavat mahdollisuudet uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden liiketoiminnassa

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa. Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu Puulämmityspäivä

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Oma energiantuotanto vähentää ostosähkön tarvetta

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Jyväskylän energiatase 2014

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Jyväskylän energiatase 2014

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Uusiutuvan energian innovaatiot, markkinat ja kaupallistaminen suomalaisten yritysten liiketoiminnan vauhdittajina

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Energian hankinta ja kulutus

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Energian hankinta ja kulutus

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2016

Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Energiapoliittisia linjauksia

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Energian hankinta ja kulutus

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Kohti fossiilivapaata Suomea teknologiamurroksessa

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen

Energian hankinta ja kulutus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Energian hankinta ja kulutus

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Kohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Energian tuotanto ja käyttö

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Toimialapalvelu. Energiavaikuttajaseminaari , Turku. Näkemyksestä menestystä.

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Puun energiakäyttö 2012


ENERGIA- JA ILMASTO- STRATEGIAN PÄÄPILARIT. Rakennusten energiaseminaari 2017 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Kai Mykkänen

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry,

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Energian hankinta ja kulutus

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Energia, ilmasto ja ympäristö

VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA

HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri

BIOPOLTTOAINEPOLUT VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Bioenergia ry

Uusiutuvilla ja älykkäillä energiaratkaisuilla uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Sähköautot osana älykästä energiajärjestelmää

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Transkriptio:

Energiamurros maailmalla ja Suomessa liiketoimintamahdollisuuksien muuttajana ja luojana 12.4.2017 Raimo Lovio, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 1

Sisältö Mitä energiamurroksella tarkoitetaan? Miten se ilmenee maailmalla? Miten se ilmenee Suomessa? Millaisia vanhoja liiketoimintamahdollisuuksia on poistumassa ja millaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia on syntymässä? 2

Energiamurros (transition, disruption) Kaikilla toimialoilla aina joskus tapahtuu isompia murroksia Kirjapainot 1970-luvulla Kirjoitus- ja laskukoneet 1980-luvulla Matkapuhelimet ja digikamerat 1990-luvulla Paperiteollisuus 2000-luvulla Media ja energia 2010-luvulla Autoteollisuus 2020-luvulla 3

Murroksille ominaista Epäjatkuvuus: tuhoaa vanhaa, luo uutta Epäselvyyttä kuinka paljon ja nopeasti tuhoaa, ja mitkä vaihtoehtoisista ratkaisuista nousevat uusiksi voittajiksi Murroksen käynnistäjinä usein uusia toimijoita, mutta usein voittajiksi tulevat sittenkin jotkut vanhat tekijät, jotka onnistuvat uudistumaan omin keinoin tai yritysostoin 4

Nykymurroksen suuri kuva Tieteellis-tekninen vallankumous ja fossiiliset polttoaineet: hiili, öljy, kaasu Valtava hyppäys tuottavuudessa ja elintasossa Väestöräjähdys Historiallisesta ajasta ihmisten aikaan Ihmislajin vaikutus maapallolla saavuttaa erittäin suuret mittasuhteet kaikkialla: mm. ilmastonmuutos Valtava tarve päästä nopeasti eroon hyppykepistä (fossiiliset polttoaineet) ja korvata se muilla 5

Historiallisesta ajasta ihmisten aikaan 1 15 v 13 v 13 v 12 v 13 v 14 v 31622,776605 m 6

1885 1895 1905 1915 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Historiallisesta ajasta ihmisten aikaan 2 Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö Suomessa 1885 2015, TWh 250 200 150 100 50 0 Tilastokeskus. Energian käyttö ja lähteet 1917-2007. http://www.stat.fi/tup/suomi90/maaliskuu.html 7

Historiallisesta ajasta ihmisten aikaan 3 8

Tarkemmin energiamurroksen keskeiset 7 muutosta (1) Energian kulutus: kasvun taittuminen kehittyneissä maissa, mutta jatkuminen globaalisti (2) Fossiilisten roolin pienentäminen (ilmastonmuutos, öljyn loppuminen, muut päästöt ja tehottomuus) (3) Uusien uusiutuvien energiamuotojen halpeneminen ja nopea kasvu (4) Hajautetumpaa ja sääriippuvaisempaa tuotantoa (5) Varastoinnin ja muuntamisen korostuminen (6) Sähkön, lämmön ja polttoaineiden integroituminen (7) Digitalisaation lisääntyvä hyödyntäminen mm. joustavuuden kasvattamiseksi 9

(1) Energian kulutus Globaali haaste: miten kasvava määrä voidaan tuottaa vähentämällä samanaikaisesti radikaalisti päästöjä Suomi haaste: miten vähenevä kysyntä ja kotimainen tuotanto vaikuttaa energia-alan yritysten tilanteeseen (ylitarjonta ja hinta, kassavirran pieneneminen) Tuleva yleistyvä haaste: joskus energiaa on liian vähän ja joskus liikaa 10

11

1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 300 Suomen BKT 2010 hinnoin, energian kokonaiskulutus ja energiasektorin CO2-päästöt 1975-2016 2016 250 200 150 100 +1,4 % + 2 % + 7 % 50 0 BKT 2010 hinnoin Energian kokonaiskulutus CO2 päästöt

(2) Fossiilisten roolin pieneneminen 13

250 Energia Suomessa 1970 2016 energiamuodoittain (ei sisällä sähkön nettotuontia), TWh 200 150 100 50 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Fossiiliset Uusiutuvat Ydinvoima Turve 14

(3) Uudet ja vanhat uusiutuvat Uudet uusiutuvat halpenevat nopeasti (aurinko ja tuuli) Vanhoja voidaan lisätä jonkin verran (bio ja vesi) Uusia ratkaisuja pakko syntyä (geoterminen, aalto ) FOSSIILISTEN KORVAAMINEN LUO VALTAVAN TEKNOLOGISEN KASVUMARKKINAN 15

16

17

1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Uusiutuva energia ohi fossiilisen vuonna 2017? ja yli 50 %:n 2020-luvulla kokonaiskulutuksesta? % energian kokonaiskulutuksesta 90 80 70 60 50 6.12.2017 40 30 20 10 0 Uusiutuva Fossiilinen 18

Puupohjainen energia Puuenergian osuus vuonna 2016 runsas 26 % kokonaiskulutuksesta Osuus tullee kasvamaan yli 30 %:n, vaikkakin keskustelu puun energiakäytöstä voimistuu Sellutehdasinvestointien takia Puun käyttö lisääntyy myös voimalaitoksissa korvaten hiiltä ja öljyä (hake ja pelletit) Nestemäisten biopolttoaineiden tuotanto lisääntyy (hallituksen ohjelma 30 % 2030 mennessä) Puun pienkäyttö kasvaa hieman ja parantuu laadullisesti Myös mikro CHP-tuotanto saattaa yleistyä

1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015* 70 Öljyn ja puun osuudet energian kokonaiskulutuksesta Suomessa 1970-2016, %. 60 50 40 2016: - Puu 26 % - Öljy 23 % 30 20 10 0 Öljy Puu 20

Enemmän huomiota biokaasuun ja kiertotalouteen, erityisesti liikenteessä Biokaasun liikennekäyttö 1941-2015 Biokaasulla tuotettu energia Suomessa 1994-2015

Vesivoiman tuotanto Normaali vesivuosi = vesivoiman tuotanto laskennallisesti, kun rakennettujen jokien virtaamat ovat keskimääräisellä tasolla 23.1.2017 22

Investoinnit: 350 miljoonaa euroa vuodessa 23

24

25 Tuulivoimatuotanto ja kapasiteetti Kapasiteetti kasvoi v. 2016 aikana 528 MW Tuotannon tuntitehot: -maksimi 1327 MW -minimi 0 MW -keskimäärin 349 MW 2018 yli 5 TWh 2017 yli 4 TWh

9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Tuulivoiman osuus kotimaisesta sähkön tuotannosta 2014/1-2017/3, % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 26

27

(4) Hajautetumpaa ja sääriippuvaista Hajautetumpaa: omavaraisuuden vahvistuminen, verkkoliiketoiminnan haasteet Sääriippuvaista: tasapainon säilyttäminen 28

(5) Varastoinnin ja muuntamisen korostuminen Varastoinnin monet muodot: Sähkön varastointi: veden säännöstely ja pumppaaminen, kemiallinen(akut), muut (ilma, vauhtipyörät jne.) Lämmön varastointi Varastointi lisää edelleen hajauttamisen mahdollisuuksia Varastoinnin sijasta muuntaminen: Power to X: lämpö, polttoaineet, ruoka, 29

(6) Sähkön, lämmön ja polttoaineiden integroituminen Sähköllä tehokkaasti lämpöä (lämpöpumput) Sähkön muuttaminen polttoaineiksi Sähköautot korvaavat nestemäisiä polttoaineita liikenteessä OP:n ja Fortumin jättijulkistus: sata uutta sähköautojen latauspistettä Maanantai 24.4.2017 klo 13.56 30

Energia- ja ilmastostrategia 2016: öljyn kotimaisen käytön puolittaminen 2005 2030 Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen Fossiilisten öljypohjaisten korvaaminen hallituksen strategiassa: 30 % nestemäisiä biopolttoaineita 250 000 sähköautoa 50 000 kaasuautoa 31

(7) Digitalisaation täysimääräinen hyödyntäminen: IoT & Blockchain Energiatehokkuus Hybridijärjestelmät Kysyntäjousto: kulutuksen ohjaaminen halvoille tunneille Energiakauppa Uudet älymittarit muuttavat kodin arkea Sähkönkulutuksesta saa pian reaaliaikaista tietoa kännykällä (Yle Uutiset 23.4.2017) 32

Suomen energiateknologia-potentiaali on merkittävä ja vahvistettavissa! Nykyiset tilastot puutteellisia Koko energiaketju: raaka-aineet, tuotanto, välitys ja käyttö Cleantech ja yleiskäyttöiset energiateknologiat Energiatehokkuus kaikilla toimialoilla SET-hanke tuottaa vuoden 2017 aikana yritystysdataan (250 yritystä) perustuvan tuoteryhmätasoisen analyysin tilanteesta ja vahvuusaloista 33

Suomessa energiateknologian osuus tavaraviennistä jo nyt korkea SUOMI 34

Suomen perinteiset vahvuudet puuenergiassa Suomen omasta energiasta reilusti yli 30 % Alan teknologia ja sen vienti; esim.: Keruu: Ponsse, Murskaus: Raumaster, BMH Technology Poltto: Valmet, Andritz, Amec Foster Wheeler Polttoaineet: St1, UPM Mikro-CHP: Volter, Gasek Varaavat tulisijat: Tulikivi 35

Suomella kasvavia mahdollisuuksia globaaleilla markkinoilla Tuulivoimassa jo pitkään miljardin euron vienti, mm. ABB, The Switch, Moventas, Neurom Magnets, Ahlstrom, Hydroll, Obelux, Peikko Group, Vaisala Myös aurinkoenergiassa miljardi euroa pian, mm. Beneq, Luvata, ABB, Wärtsilä, Vaisala, Pöyry, Fortum, Taaleri Energia & Naps, Nocart, GEF, Savosolar Älykkäät energiaverkot ja -laitteet Aidon, There, BaseN, Optiwatti, Fourdeg, Leanheat, Ouman, Nuuka, Watty Helenin ja Fortumin pohjoismaiden suurimmat akkuvarastointi-projektit, Fingridin datahub Lämpöpumput ja muuntoteknologiat, jotka rakentavat siltaa sähkön, lämmön ja polttoaineiden välille Liikennesektorilla suorastaan yllättävän paljon! Polttoaineet: Gasum, BioGTS, Neste, St1, UPM, Keliber, Woikoski Latauslaitteet ja palvelut: Ensto, ABB, Liikennevirta, Fortum Välineet: Meyer, Wärtsilä, ABB, Transtech, Linkker, Valmet Automotive, Helkama, Pelago Liikenne palveluna: Maas Global, EkoRent 36

Vaasan energiaklusteri 140 yritystä, vientiin 80 % Liikevaihto 4,4 miljardia t&k-panostukset 161 miljoonaa euroa 37