2 Vatikaanin II kirkolliskokous. Alunperin nämä asiakirjat ovat ilmestyneet Acta Apostolicae Sedis sarjassa:

Samankaltaiset tiedostot
2 Vatikaanin II kirkolliskokous. Alunperin nämä asiakirjat ovat ilmestyneet Acta Apostolicae Sedis sarjassa:

tridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP

KATOLISEN KIRKON KATEKISMUS

2 Vatikaanin II kirkolliskokous. Alunperin nämä asiakirjat ovat ilmestyneet Acta Apostolicae Sedis sarjassa:

2 Vatikaanin II kirkolliskokous. Alunperin nämä asiakirjat ovat ilmestyneet Acta Apostolicae Sedis sarjassa:

2 Vatikaanin II kirkolliskokous. Alunperin nämä asiakirjat ovat ilmestyneet Acta Apostolicae Sedis sarjassa:

2 Vatikaanin II kirkolliskokous. Alunperin nämä asiakirjat ovat ilmestyneet Acta Apostolicae Sedis sarjassa:

2 Vatikaanin II kirkolliskokous. Alunperin nämä asiakirjat ovat ilmestyneet Acta Apostolicae Sedis sarjassa:

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

2 Vatikaanin II kirkolliskokous. Alunperin nämä asiakirjat ovat ilmestyneet Acta Apostolicae Sedis sarjassa:

2 Vatikaanin II kirkolliskokous. Alunperin nämä asiakirjat ovat ilmestyneet Acta Apostolicae Sedis sarjassa:

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

tridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP

tridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

Kristuksen kaksiluonto-oppi

Omatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö

2 Vatikaanin II kirkolliskokous. Alunperin nämä asiakirjat ovat ilmestyneet Acta Apostolicae Sedis sarjassa:

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

MK KYMMENEN KÄSKYN JOHDANTO

Radion ortodoksinen aamuhartaus

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin:

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Ristiäiset. Lapsen kaste

Majakka-ilta

tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen? Vastaus: Tahdon.

Jakkara ja neljä jalkaa

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat

SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA

Apologia-forum

SEURAKUNTA - YHTEISVASTUUN YHTEISÖ

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Hyvä Sisärengaslainen,

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Raamatun oikea ja väärä IR

2 Vatikaanin II kirkolliskokous. Alunperin nämä asiakirjat ovat ilmestyneet Acta Apostolicae Sedis sarjassa:

Sairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Runsas sielujen elonkorjuu islamilaisessa maassa

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

7/ Euhologion / Kaste Rukoukset neljäntenäkymmenentenä päivänä lapsen syntymän jälkeen

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

8. Skolastiikan kritiikki

Pekka Ervastin esitelmä 1/

EUROOPAN KESKUSPANKKI

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä

LIITTEET TROPAREJA JA KONTAKKEJA. Työhön ryhdyttäessä Sairaan puolesta Matkalle lähtevien puolesta Kaikenlaisissa anomuksissa Kiitospalveluksessa

MAAILMANUSKONNON SISÄLTÖ

Iltaraamattukoulut. syksy Jaksosuunnitelma. Apostolien teot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su )

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo.

NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

PASTORI, TEOLOGIAN TOHTORI MARTTI VAAHTORANNAN VIRKAAN ASETTAMINEN Helsingissä

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

#lupakertoa - asennekysely

Usko. Elämä. Yhteys.

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie Tornio. puh

KATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut

Armolahjat ja luonnonlahjat

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Lanula Roomalaiskatolinen uskonto

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Kirkolliskokouksen avajaismessun saarna

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

Kleopas, muukalainen me toivoimme

Tule sellaisena kuin olet

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

EUROOPAN PARLAMENTTI

Rakkaus ja suvaitsevaisuus. Pentti Tuominen

N:o 78 ESPOON KAUPUNGIN LAUTA- JA JOHTOKUNTIEN TIEDOTUSTOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET

Defensiivisestä ekumeeniseen luterilaiseen identiteettiin

9. Luterilainen ja reformoitu perinne

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI

Eettisten ohjeiden tausta

Mitä merkitsee olla Esirukoilija. Rukouskoulu jakso

PERUSSOPIMUS LÄHETYSTYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ SUOMEN EV.-LUT. KIRKON JA LÄHETYSJÄRJESTÖN NN VÄLILLÄ

Transkriptio:

Alunperin nämä asiakirjat ovat ilmestyneet Acta Apostolicae Sedis sarjassa: Gravissimum educationis: Vol. LVIII,1966, n:o 10 Nostra aetate: Vol. LVIII, 1966, n:o 10 Dignitatis humanae: Vol. LVIII, 1966, n:o 14 Ad gentes: Vol. LVIII, 1966, n:o 14 Presbyterorum ordinis: Vol. LVIII, 1966, n:o 14 Apostolicam actuositatem: Vol. LVIII, 1966, n:o 12 Optatam totius: Vol. LVIII, 1966, n:o 10 Perfectae caritatis: Vol. LVIII, 1966, n:o 10 Christus Dominus: Vol. LVIII, 1966, n:o 10 Unitatis redintegratio: Vol. LVII, 1965, n:o 1 Orientalium ecclesiarum: Vol. LVII, 1965, n:o 1 Inter mirifica: Vol. LVI, 1964, n:o 3 Rakenneluettelossa mainitut otsikot ovat asiakirjaa valmistelleen komission laatimat, mutta eivät kuulu lopulliseen tekstiin. Ne on otettu mukaan asiakirjan ymmärtämisen helpottamiseksi. Pyhä ekumeeninen Vatikaanin II kirkolliskokous Toinen osa: Julistukset ja dekreetit Suomenkielinen laitos: Copyright 2013 Katolinen tiedotuskeskus, Pyhän Henrikin aukio 1 B, 00140 Helsinki. Sähköposti: info@katolinen.fi. Kannen kuva: SIR. Tämä teos sisältää tarkistetut laitokset aiemmin yksittäin julkaistuista asiakirjoista sekä kolme ennen julkaisematonta suomennosta. Ensimmäinen painos. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2013. ISBN-13: 978-952-9627-84-4. 2 Vatikaanin II kirkolliskokous

Piispa Paavali Jumalan palvelijain palvelija yhdessä pyhän kirkolliskokouksen isien kanssa asian ainaiseksi muistamiseksi Dekreetti Inter mirifica tiedotusvälineistä Julistukset ja dekreetit 375

Inter mirifica Dekreetin rakenne 1. Termien merkitys 2. Miksi kirkolliskokous käsittelee tätä asiaa ENSIMMÄINEN LUKU: TIEDOTUSVÄLINEIDEN OIKEAN KÄYTÖN PERIAATTEET 3. Kirkon tehtävä 4. Moraalilaki 5. Oikeus tietoon 6. Taide ja moraali 7. Moraalisen pahan käsittely 8. Julkiset mielipiteet 9. Vastaanottajan vastuu 10. Nuorten ja vanhempien vastuu 11. Tekijöiden vastuu 12. Siviiliviranomaisten vastuu TOINEN LUKU: TIEDOTUSVÄLINEET JA KATOLINEN APOSTOLAATTI 13. Paimenten ja uskovien toiminta 14. Katolilaisten aloitteet 15. Tekijöiden koulutus 16. Vastaanottajien koulutus 17. Apuvälineet 18. Vuosipäivä 19. Pyhän istuimen toimisto 20. Piispojen tehtävä 376 Vatikaanin II kirkolliskokous

tiedotusvälineistä 21. Kansalliset toimistot 22. Kansainväliset yhdistykset PÄÄTÖS 23. Pastoraalinen ohjaus 24. Loppukehotus Julistukset ja dekreetit 377

Inter mirifica 1. Niistä hämmästyttävistä tekniikan keksinnöistä, jotka ihmisen hengen voima Jumalan avulla varsinkin nykypäivinä on luomakunnasta kehittänyt, suuntautuu pyhän äitimme Kirkon erityinen huomio niihin, jotka kääntyvät välittömästi ihmisen itsensä puoleen ja jotka ovat aukaisseet uusia uria kaikenlaisten uutisten, ajatusten ja opastusten levittämiselle. Näiden keksintöjen joukosta erottuvat ennen muita ne keinot, jotka eivät luonteensa puolesta tavoita ainoastaan yksityistä ihmistä vaan massat ja koko ihmiskunnan ja vaikuttavat niihin: lehdistö, elokuva, radio, televisio ja muut. Sen tähden niitä syystä nimitetään joukkotiedotusvälineiksi. 2. Kirkko on täysin selvillä siitä, että oikein käytettyinä joukkotiedotusvälineet tarjoavat ihmisille tehokasta apua, sillä niillä on suuri merkitys ihmisten virkistymiselle ja henkiselle kehitykselle sekä myös Jumalan valtakunnan levittämiselle ja lujittamiselle. Kirkko tietää niin ikään, että ihmiset voivat käyttää näitä teknisiä keksintöjä vastoin Luojan suunnitelmaa ja omaksi vahingokseen. Äidin täyttää murhe sen vahingon vuoksi, jonka niiden väärinkäyttö useasti aiheuttaa ihmiskunnalle. Kirkolliskokous pitää sen vuoksi velvollisuutenaan paavien ja piispojen valppaaseen huoleen yhtyen käsitellä näitä tärkeitä asioita samoin kuin niitä tähdellisiä kysymyksiä, jotka liittyvät tiedotusvälineisiin. Kirkolliskokous toivoo sen lisäksi, että sen tässä esitetty opetus ja opastus ei palvele yksinomaan uskovien parasta, vaan myös koko ihmisyhteisön edistystä. 378 Vatikaanin II kirkolliskokous

tiedotusvälineistä ENSIMMÄINEN LUKU 3. Katolisen kirkon on Herramme Kristus perustanut tuodakseen kaikille ihmisille pelastuksen, ja siksi se on ehdottomasti velvoitettu julistamaan evankeliumia. Sen tähden se pitää tehtävänsä olennaisena osana saattaa tiedoksi pelastuksen sanomaa myös tiedotusvälineitten avulla sekä antaa ihmisille ohjausta niiden oikeasta käytöstä. Kirkolla on siis synnynnäinen oikeus käyttää ja omistaa kaikkia näitä tiedotusvälineitä, milloin ne ovat tarpeen tai hyödyksi kristilliselle kasvatukselle ja yleensä Kirkon koko sielujen pelastukseen tähtäävälle työlle. Paimenten tehtävä on opettaa ja johdattaa uskovia, jotta nämä myös noiden keinojen avulla saavuttaisivat itselleen ja koko ihmiskunnalle pelastuksen ja täydellisyyden. On ennen kaikkea maallikoiden tehtävä elävöittää tiedotusvälineet inhimillisellä ja kristillisellä hengellä, jotta ne täysin vastaisivat ihmiskunnan suuria odotuksia ja Jumalan suunnitelmaa. 4. Joukkotiedotusvälineitten oikea hyväksikäyttö edellyttää kaikilta niitä käyttäviltä moraalisten periaatteiden tuntemusta ja tahtoa niiden toteuttamiseen. Tällöin on pidettävä silmällä sitä asiasisältöä, jota kullakin tiedotusvälineellä sen omia lakeja noudattaen välitetään ihmisille. Samalla on kuitenkin otettava huomioon myös muut lisäksi tulevat seikat kuten tavoite, henkilöt, paikka, aika ja kaikki, mikä kuuluu täydelliseen tietojen välittämiseen. Kaikki nämä tekijät saattavat nimittäin muuttaa sen moraalis- Julistukset ja dekreetit 379

Inter mirifica ta luonnetta tai kääntää sen täysin päinvastaiseksi. Lisäksi tulee vielä kunkin tiedotusvälineen oma vaikutustapa, sen vaikutusvoima, joka voi olla niin suuri että ihmiset, eritoten kokemattomat, vain vaivoin voivat sen tajuta ja hallita ja, jos aihetta on, sen hylätä. 5. Ennen kaikkea tarvitsevat tiedotusvälineiden käytössä kaikki, joilla on niiden kanssa tekemistä, selviä omantunnon periaatteita, varsinkin muutamissa nimenomaan meidän aikanamme kiistanalaisissa ongelmissa. Ensimmäinen kysymys koskee informaatiota, eli uutisten keruuta ja levittämistä. Informaatio on epäilemättä mitä arvokkain, suorastaan välttämätön ihmiskunnan kehityksen ja sen jäsenten välisten yhä kiinteämpien yhteyksien takia. Julkinen ja nopea tiedottaminen antaa yksityisille ihmisille laajemman ja selkeämmän tiedon tapahtumista. Siten kukin kykenee antamaan tehokkaan panoksen yhteiseen hyvään sekä edistämään helpommin yhteiskunnan rakentamista. Yhteiskunnassa on siis oikeus saada informaatiota tosiasioista, jotka kunkin ihmisen, yksityisen tai yhteisöön kuuluvan, on oman asemansa mukaan tiedettävä. Tämän oikeuden oikean käytön edellytys kuitenkin on se, että tiedotuksen sisältö aina vastaa totuutta ja että se ottaen huomioon oikeudenmukaisuuden ja lähimmäisenrakkauden asettamat rajat on täydellinen. Edelleen sen tulee olla ilmaisumuodoltaan eettisesti rehellistä ja asianmukaista, toisin sanoen sen on tietoja hankkiessaan ja levittäessään pidettävä kunniassa moraalilakeja samoin kuin ihmisen oikeuksia ja arvoa; sillä kaikki tieto ei ole hyödyksi, mutta rakkaus rakentaa (1. Kor. 8:1). 6. Toinen kysymys koskee ns. taiteen oikeuksien ja moraalilain normien välisiä suhteita. Tätä kysymystä käsittelevät yhä enenevät keskustelut perustuvat useasti vääriin käsityksiin etiikasta ja estetiikasta. Siksi kirkolliskokous julistaa, että kaikkien on pidettävä kiinni objektiivisen mo- 380 Vatikaanin II kirkolliskokous

tiedotusvälineistä raalijärjestyksen ehdottomasta ensisijaisuudesta. Moraalijärjestys on kaikkia muita inhimillisten asioiden arvojärjestyksiä tärkeämpi, olkoot ne miten tärkeitä tahansa taide mukaan luettuna, ja se asettaa ne oikeisiin suhteisiin. Vain moraalinen arvojärjestys käsittää koko ihmisluonnon, ja ihminen on Luojan luoma järjellinen ja korkeaan päämäärään kutsuttu olento. Jos sitä noudatetaan koko laajuudessaan ja uskollisesti, se on ihmiselle tie täyttymykseen ja autuuteen. 7. Kolmanneksi: moraalisesti huonon kuvaaminen ja esittäminen voi tietysti, myös milloin se tapahtuu joukkotiedotusvälineitten avulla, johtaa ihmisen parempaan tuntemiseen ja tutkimiseen. Se voi ilmaista toden ja hyvän ylevyyden ja saavuttaa tällöin erittäin vaikuttavan dramaattisen tehon. Mutta senkin on alistuttava moraalin vaatimuksiin ollakseen aiheuttamatta pikemmin haittaa kuin hyötyä, varsinkin sellaisten aiheiden käsittelyssä, jotka vaativat pidättyväisyyttä tai jotka herättävät perisynnin haavoittamassa ihmisessä helposti huonoja vaistoja. 8. Julkisella mielipiteellä on tätä nykyä suuri vaikutusvalta myös kaikkien yhteiskuntaluokkien jäsenten yksityiseen ja julkiseen elämään. Siksi on yhteiskunnan kaikkien jäsenten noudatettava tälläkin alueella oikeudenmukaisuuden ja rakkauden velvoituksia ja tiedotusvälineiden avulla kehitettävä ja levitettävä oikeaa julkista mielipidettä. 9. Erityiset velvollisuudet koskevat kaikkia vastaanottajia, eli lukijoita, katsojia ja kuuntelijoita, jotka käyttävät tiedotusvälineitä vapaan ja omakohtaisen ratkaisunsa mukaan. On valittava se, mikä on eettisesti, tiedollisesti ja taiteellisesti arvokasta. On torjuttava se, mikä aiheuttaa hengellistä vahinkoa tai johtaa kiusaukseen, samoin kaikki, mikä antaa huonoa esimerkkiä, estää vastaanottamasta Julistukset ja dekreetit 381

Inter mirifica hyvää tai houkuttelee pahaan. Näin tapahtuu usein, kun annetaan varoja niille, jotka käyttävät näitä välineitä vain saadakseen taloudellista hyötyä. Voidakseen täyttää moraalilain vastaanottajat, lukijat, katsojat ja kuuntelijat älkööt laiminlyökö velvollisuuttaan hankkia ajoissa näitä kysymyksiä koskevaa tietoa alan asiantuntijoilta ja käyttää sitä parhaan kykynsä ja omantuntonsa mukaan. Sopivaa apua käyttäen on pyrittävä oikeaan omantunnon kasvatukseen, jotta olisi helpompi vastustaa epäilyttäviä arvoja ja seurata hyviä virikkeitä. 10. Kohtuus ja itsehillintä tiedotusvälineiden käytössä on suositeltavaa kaikille lukijoille, katsojille ja kuulijoille, eritoten nuorille. On myös pyrittävä ymmärtämään syvemmin sitä, mitä on nähnyt, kuullut tai lukenut. On pyrittävä kasvattamaan arvostelukykyään keskustelemalla kasvattajien ja ammatti-ihmisten kanssa. Vanhempien on noudatettava kasvattajanvelvollisuuttaan, jotteivät uskonnolle vihamieliset tai siveyttä loukkaavat tuotteet tai niitä vastaavat tunkeutuisi koteihin tai kohtaisi perheen lapsia muualla. 11. Erityisen vastuun tiedotusvälineiden oikeasta käytöstä kantavat lehdistö, kirjailijat, näyttelijät, ohjaajat, tuottajat, rahoittajat, vuokraajat, teatterinjohtajat, agentit, kriitikot sekä kaikki, jotka jotenkin osallistuvat tiedotuksen tuottamiseen tai levittämiseen. Heidän velvoitustensa laajuus ja vakavuus nykyisissä yhteiskuntaoloissa on ilmeinen. Heidän levittämänsä tieto ja virikkeet voivat johtaa ihmiset hyvään tai pahaan. Heidän asiansa on saattaa taloudelliset, poliittiset ja taiteelliset tekijät sillä tavoin sopusointuun, että ne eivät taistele yhteistä hyvää vastaan. Tällöin on suositeltavaa liittyä ammattiyhdistyksiin, jotka opastavat jäseniään kunnioittamaan moraalilakeja ammatissaan ja tehtävissään tai, mil- 382 Vatikaanin II kirkolliskokous

tiedotusvälineistä loin se on välttämätöntä, velvoittavat heitä vahvistettujen moraalisten suuntaviivojen noudattamiseen. Mutta aina heidän on muistettava sitä tosiseikkaa, että suurimman osan lukijoista ja katsojista muodostavat nuoret. Nämä tarvitsevat puhdassisältöisiä ja hyvään johdattavia kirjoituksia ja esityksiä. Niin ikään on annettava uskonnollissisältöiset esitykset vakavien ja kokeneiden tekijöiden tehtäviksi ja ne on toteutettava riittävää kunnioitusta tuntien. 12. Esivallalla on näissä asioissa erityinen vastuu sen yhteisen hyvän nimissä, johon tiedotusvälineet tähtäävät. Toimivaltansa puitteissa sen on puolustettava ja suojeltava oikeaa ja todellista informaation vapautta, joka nykyyhteiskunnassa on tarpeen, eritoten lehdistön vapautta. Sen asia on uskonnon, kulttuurin ja taiteiden edistäminen samoin kuin lukijoiden, katsojien ja kuulijoiden suojeleminen oikeuksiensa vapaassa käytössä. Lisäksi on viranomaisen asia tukea sellaista toimintaa, jota muuten ei voida harjoittaa siitä huolimatta että se on arvokasta, varsinkin nuorisolle. Saman esivallan, joka virkansa vuoksi kantaa huolen kansalaisten hyvästä, on lakien avulla ja niitä tarkoin noudattaen ehkäistävä niitä tapojen puhtaudelle ja yhteiskunnan edistykselle tapahtuvia vahinkoja, jotka syntyvät kun tiedotusvälineitä käytetään väärin. Tällainen valpas huoli ei saa rajoittaa yksityisten tai yhteiskuntaryhmien vapautta. Tätä huolta on kannettava nimenomaan silloin, kun ne, joiden käsissä nämä tiedotusvälineet ovat, eivät itse takaa sitä. On ryhdyttävä erityisiin suojatoimiin nuorten suojelemiseksi sellaisilta lehdistön tuotteilta ja esityksiltä, jotka nuorella iällä ovat vahingollisia. Julistukset ja dekreetit 383

Inter mirifica TOINEN LUKU 13. Kaikkien Kirkon jäsenten pitää yksimielisesti ja suunnitelmallisesti, lykkäämättä tehtäviään tuonnemmaksi, suurta intoa osoittaen käyttää tiedotusvälineitä apostolaatin moninaisissa tehtävissä ajan ja paikan vaatimuksia noudattaen ja ehkäisten ennakolta haitalliset yritykset. Näin on tapahduttava varsinkin seuduilla, joiden moraalinen ja hengellinen kehitys vaatii kiireellisiä ponnistuksia. Paimenten tulee tälläkin alueella, joka on niin kiinteästi sidottu heidän julistusvelvollisuuteensa, täyttää tehtävänsä. Myös tiedotusvälineiden parissa työskentelevien maallikoiden tulee todistaa Kristuksesta. Se tapahtuu ennen kaikkea niin, että he suorittavat kulloisetkin ammatilliset tehtävänsä asiantuntevasti ja apostolisessa hengessä, sekä myös niin että he teknisten, taloudellisten, taiteellisten mahdollisuuksiensa mukaan antavat välitöntä apuaan Kirkon pastoraalityölle. 14. Ennen kaikkea on edistettävä hyviä julkaisuja. Jotta lukijat todella täyttyisivät kristillisestä hengestä, on myös perustettava ja edistettävä sellaista katolista lehdistöä, joka tämän nimen todella ansaitsee. Sen tulee joko välittömästi Kirkon tai yksittäisten katolilaisten aloittamana ja kannattamana määrätietoisesti pyrkiä muodostamaan luonnollisen lain ja katolisten oppien ja periaatteiden kanssa sopusoinnussa oleva julkinen mielipide, lujittaa ja edistää sitä, jakaa ja käsitellä uutisia Kirkon elämästä. 384 Vatikaanin II kirkolliskokous

tiedotusvälineistä Uskovien täytyy pystyä muodostamaan kristillinen mielipide kaikista tapahtumista. Sen tähden heidät on saatava vakuuttuneiksi siitä, että heidän on luettava ja levitettävä katolista lehdistöä. On kaikin tavoin edistettävä ja tuettava sellaisten elokuvien tuotantoa, jotka tarjoavat säädyllistä ajanvietettä ja joilla on kulttuurista ja taiteellista arvoa, varsinkin nuorille tarkoitettuja. Tässä suositellaan rehellisten tuottajien ja jakelijoiden yritysten ja aloitteiden tukemista, samoin heidän yhteistyötään, niin ikään tunnustuksen ja palkintojen antamista sellaisen ansaitseville elokuville, ja lopuksi niiden elokuvateatterien tukemista ja yhteistyötä, joiden johdossa on katolisia ja luotettavia henkilöitä. On myöskin tuettava hyviä radio- ja televisiolähetyksiä, ennen kaikkea niitä, jotka ovat arvokkaita perheille. Sellaisia katolisia ohjelmia, jotka auttavat kuulijoita ja katsojia osallistumaan Kirkon elämään ja tutustuttavat heidät uskonnon totuuksiin, on erikoisesti tuettava. Milloin se on tarpeen, tulee perustaa katolisia lähetysasemia. On kuitenkin huolehdittava siitä, että niiden lähetyksissä säilyy vaadittava laatu ja tehokkuus. On pidettävä huolta siitä, että jalo ja vanha teatteritaide, joka nykyään tiedotusvälineiden avulla leviää yhä laajemmalti, edistäisi katsojien inhimillistä ja moraalista kasvatusta. 15. Jotta edellä esitetyt vaatimukset pystyttäisiin täyttämään, on ajoissa huolehdittava pappien, sääntökuntalaisten sekä maallikoiden koulutuksesta. Heillä täytyy olla riittävästi asiantuntemusta pystyäkseen käyttämään näitä välineitä apostolaatin hyödyksi. Ennen kaikkea on maallikoiden saatava tekninen, opillinen ja moraalinen koulutus. On lisättävä sellaisten koulujen, tiedekuntien ja laitosten määrää, joissa lehtimiehet, elokuvan, radion ja television käsikirjoitusten tekijät ja muut asiaa harrastavat voivat saada laajan koulutuksen, Julistukset ja dekreetit 385

Inter mirifica joka on kristillisen hengen leimaama ja joka pitää mielessään Kirkon yhteiskunnallisen opetuksen. Myös näyttelijöiden on saatava virikkeitä ja apua voidakseen taiteellaan oikealla tavalla palvella ihmiskuntaa. Huolellinen koulutus on tarpeen myös kirjallisuus-, elokuva-, radio-, televisio- ja muille arvostelijoille. Heidän kaikkien on hallittava ammattinsa ja otettava arvioinneissaan aina huomioon myös moraalinäkökohdat. 16. Tiedotusvälineiden oikea käyttö, välineiden, jotka kohdistuvat eri-ikäisiin ja sivistystasoltaan erilaisiin vastaanottajiin, edellyttää heiltä sopivaa omaa koulutusta ja harjoitusta. Sen tähden tulisi lisätä sopivia koulutusmahdollisuuksia varsinkin nuorisolle kaikenlaisissa katolisissa kouluissa, seminaareissa ja maallikkoapostolaatin järjestöissä sekä tuettava ja johdettava niitä kristillisen moraalin periaatteiden mukaan. Tämän saavuttamiseksi nopeammin myös uskonnonopetuksen yhteydessä tulisi esittää ja selittää tätä koskeva katolinen opetus ja ohjeet. 17. Olisi häpeäksi Kirkon jäsenille, jos he toimettomina katsovat sivusta, kun pelastuksen sanoman leviäminen estyy tai vaikeutuu teknisten mahdollisuuksien ja keinojen puuttumisen takia. Tosin tiedotusvälineisiin tarvitaan runsaasti varoja. Sen vuoksi kirkolliskokous muistuttaakin uskovia näiden velvollisuudesta tukea katolisia sanoma- ja aikakauslehtiä, elokuvayrityksiä, radio- ja televisioasemia ja -lähetyksiä, jotka ovat ottaneet tehtäväkseen ennen kaikkea levittää ja puolustaa totuutta sekä edistää ihmisyhteisön kristillistä kasvatusta. Samalla kirkolliskokous vetoaa järjestöihin ja yksityisiin ihmisiin, joilla on taloudellista ja teknistä vaikutusvaltaa, jotta he alttiisti tukisivat tiedotusvälineitä varoillaan ja asiantuntemuksellaan, milloin niistä on hyötyä aidolle kulttuurille ja apostolaatille. 386 Vatikaanin II kirkolliskokous

tiedotusvälineistä 18. Vahvistaakseen tehokkaasti Kirkon monitahoista apostolaattityötä tiedotusvälineitten alueella tulee maailman kaikkien hiippakuntien määrätä, piispojen harkinnan mukaan, vuosittain yksi päivä, jona uskovia muistutetaan näistä tehtävistä ja kehotetaan muistamaan näitä kysymyksiä rukouksin sekä avustamaan lahjoituksin niitten toteuttamista. Keruutulos palvelkoon Kirkon kaikkien tämän alan laitosten ylläpitoa ja tukemista. Tällöin on noudatettava maailmankirkon tarpeita. 19. Paavilla on ylimmän paimentehtävänsä täyttämiseksi tiedotusvälineitten alalla käytössään oma virasto Pyhän istuimen yhteydessä. [1] 20. Piispojen tehtävä on kiinnittää omissa hiippakunnissaan huomiota tällaisiin aloitteisiin, edistää niiden toimintaa ja, milloin ne koskevat apostolaattia julkisuudessa, koordinoida ne, myös sääntökuntien johtamat hankkeet. 21. Tehokas, koko maan käsittävä apostolaatti vaatii yhdenmukaisuutta suunnitelmissa ja voimien käytössä. Sen tähden kirkolliskokous päättää, että eri maihin on perustettava kansallisia lehdistön, elokuvan, radion ja television keskuksia, joita on kaikin keinoin tuettava. Näiden keskusten tehtävänä tulee olla erityisesti uskovien omantunnon koulutus tiedotusvälineiden käytössä; edelleen niiden on tuettava ja saatettava järjestykseen se, mitä katolilaiset tällä alalla tekevät. Jokaisessa maassa pitää näiden keskusten johto uskoa erityiselle piispojen toimikunnalle tai tehtävään nimenomaan valitulle piispalle. Niissä tulisi olla edustettuina myös maallikoiden, jotka ovat perehtyneitä katoliseen oppiin ja kyseessä oleviin aloihin. 22. Tiedotusvälineiden vaikutusalue ylittää kansakuntien rajat ja tekee yksityisistä ihmisistä yhdenveroisesti Julistukset ja dekreetit 387

Inter mirifica koko ihmiskunnan jäseniä. Siksi pitää kansallisten yritysten toimia yhteistyössä myös kansainvälisissä puitteissa. Kohdassa 21 mainittujen keskusten tulee olla tiiviissä yhteydessä omiin kansainvälisiin katolisiin yhteenliittymiinsä. Nämä kansainväliset katoliset liitot saavat vahvistuksensa yksinomaan Pyhältä istuimelta ja ovat siitä riippuvaisia. 388 Vatikaanin II kirkolliskokous

tiedotusvälineistä PÄÄTÖS 23. Jotta tämän kirkolliskokouksen kaikki tiedotusvälineitä koskevat periaatteet ja ohjeet johtaisivat menestykseen, olisi kirkolliskokouksen nimenomaisesta toimeksiannosta julkaistava pastoraaliohjekirja. Siihen on velvoitettu kohdassa 19 mainittu Pyhän istuimen virasto, joka hankkii palvelukseensa asiantuntijoita eri maista. 24. Lopuksi kirkolliskokous lausuu toiveen, että Kirkon kaikki jäsenet ottaisivat nämä periaatteet ja ohjeet alttiisti vastaan ja noudattaisivat niitä uskollisesti. Heille ei saa koitua vahinkoa näiden välineiden käytöstä, vaan heidän on oltava maan suola ja maailman valo. Kirkolliskokous kehottaa kaikkia hyvän tahdon ihmisiä, ennen kaikkea tiedotusvälineistä vastuussa olevia johtajia, käyttämään niitä yksinomaan ihmiskunnan parhaaksi, sillä sen kohtalo riippuu päivä päivältä yhä enemmän niiden oikeasta käytöstä. Niin ylistettäköön Herran nimeä näillä uusilla keksinnöillä, niin kuin jo vanhoissa taideteoksissa, apostolin sanojen mukaan: Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti (Hepr. 13:8). Julistukset ja dekreetit 389

Inter mirifica Tämän dekreetin kokonaisuudessaan ja yksityiskohdissaan ovat kirkolliskokouksen isät hyväksyneet. Ja sen apostolisen vallan nojalla, jonka olemme saanut Kristukselta, me yhdessä kirkolliskokouksen isien kanssa hyväksymme, vahvistamme ja säädämme niin Pyhässä Hengessä ja määräämme, että Jumalan kunniaksi julistetaan sitä, minkä kirkolliskokous on säätänyt. Roomassa, pyhän Pietarin istuimen luona, joulukuun 4. päivänä vuonna 1963 Minä Paavali, katolisen Kirkon piispa (kirkolliskokouksen isien allekirjoitukset) 390 Vatikaanin II kirkolliskokous

tiedotusvälineistä VIITTEET 1 Konsiilin isät asettuvat alttiisti Konsiilin lehdistö- ja julkaisusihteeristön toivomusten kannalle ja pyytävät kunnioittavasti pyhää Isää laajentamaan tämän viraston tehtäviä ja arvovaltaa kaikkiin tiedotusvälineisiin, myös lehdistöön, nähden. Eri kansojen piiristä olisi kutsuttava asiantuntijoita, myös maallikoita. Julistukset ja dekreetit 391