Jumalten Valittu. Kappale 9 - Katumusta ja takaa-ajoa

Jumalten Valittu Kappale 9 - Katumusta ja takaa-ajoa Maria Lynn Ce Lucca oli vihainen itselleen. Hän tunsi tällaista vihaa itseään kohtaan vain harvoin ja tämä oli hyvin harvinainen tilanne. Hänen oli erittäin hankala saada Andrea pois mielestään. Maria ei voinut tietää kaikkia ajatuksia Andresta, jotka tyttöä olivat alkaneet kiusata. Vielä enemmän häntä tosin otti aivoon se, että hänen unensa olivat täynnä sekavuuksia. Välillä Andre oli siellä hymyilemässä kuin idiootti ja välillä Maria oli siellä Jaden hahmossa ja seuraamassa naisen elämää, kun tämä eli onnellista aikaa rakkaidensa ympäröimänä. Maria oli hyvin kateellinen hänelle, koska ei itse ollut koskaan saanut olla onnellinen Ce Luccien jäsenenä. Jade ei kuitenkaan ollut puhunut Marialle lainkaan viime aikoina. Ehkä hän oli kiinnostunut enemmän omista vanhemmistaan, jotka seurasivat Mariaa joka paikkaan. Nyt pariskunta istui läheisellä kivellä yhdessä ja katselivat Mariaa uteliaina. Olet pelottava katsoessasi tuota kiveä tarkkailevasti, Nikolai kommentoi. Kaksikko levähti Kuicheen kulkevan valtatien varressa. Maria kykeni näkemään synkän ja ikivanhan Kuichen kaupungin rauniot. Sen yllä tuntui olevan ikuinen sadepilvi, koska siellä satoi aina. Vanha tarina kertoi, että sodasta selvinneet kuichelaiset olisivat kironneet entisen kotinsa ikuisen sateen kouriin. Kukaan ei osannut sanoa oliko tarinassa mitään perää tai oliko se edes totta, mutta Maria uskoi sen olevan totta. Maria? Nikolai sanoi ja tökkäsi tyttöä olkapäähän. Niin? Maria sanoi poissaolevasti ja jatkoi ruokansa syömistä. Sanoin vain, että olet pelottava tuijottaessasi tuota kivenmurikkaa, Nikolai sanoi ja nousi seisomaan maasta. Hän käveli mustan padan luo, joka roikkui kepin nokassa nuotion yllä, ottamaan lisää ruokaa. Padassa oli Nikolain tekemää, erittäin herkullista, lihamuhennosta, johon Maria oli ihastunut edellisenä iltana heidän matkatessaan kohti Kuichea. Maria oli hiukan hämillään suhtautumisestaan koko juttuun. Hän arveli kuolevansa Kuichessa, mutta jotenkin uskoi sisimässään selviävänsä elossa turvaan. Hän ei oikein ymmärtänyt itsekään, miksi toisti itselleen ajatusta Andre tulee auttamaan minua. Andre tulee auttamaan minut pakoon. Eihän Maria voinut tietää, tulisiko Andre auttamaan häntä! Andrehan voisi hyvinkin ajatella, että Maria ansaitsee kuolla, koska ei kertonut pojalle totuutta jo silloin, kun Andre tuli Ce Luccien kartanoon varastamaan sitä korua. Maria tunsi itsensä taas vihaiseksi. Ei hän saanut ajatella Andrea! Andre oli loukannut tyttöä todella pahasti muutama päivä sitten ja nyt hän oli jo ajattelemassa poikaa liiankin paljon. Milloin me saavumme Kuicheen? Maria kysyi saadakseen muuta ajateltavaa kuin Andre hiton Staiche. Tänä iltana, mikäli tuo sade ei estä meitä tai oudot otukset, joihin olen törmännyt tällä alueella viime aikoina, Nikolai sanoi istuessaan maahan syömään lisää ruokaa. Oudot otukset? Maria toisi uteliaana. Sellaiset oravannäköiset pikkuotukset, joilla on kissan silmät, korvat ja häntä. En tiedä, mistä ne ovat tänne ilmestyneet, koska ne eivät ole olleet täällä aikaisemmin, Nikolai sanoi. Nimfoja... Maria mutisi. Nimfoja? Eikö ne ole niitä pikku otuksia Taivaiden Mantereella? Ovat. Luulen, että joku yrittää tuoda kyseisen rodun Unohdetulle Mantereelle, Maria sanoi. Muiden metsästettäväksi... Minä en ainakaan koskaan metsästäisi sellaista pikkuotusta. Eihän niistä saa kunnolla lihaa! Nikolai ärisi. Metsästitkö sinä aina peuroja Lilyn kanssa ollessasi? Maria kiusasi ja virnisti Nikolain ilmeelle. Me emme koskaan metsästäneet peuroja yhdessä, Nikolai sanoi lopulta. Me loikoilimme kukkien keskellä ja kiusasimme toisiamme. Miten romanttista, Maria sanoi ja hymyili. Jotenkin kummasti hän huomasi kaipaavansa Andrea ja toivoi, että pääsisi loikoilemaan kukkien keskelle Andren vierelle. Hän ei oikeasti voinut olla enää järjissään, jos tällaiset ajatukset kiusasivat tyttöä koko ajan. Tai... ei kai hän vain rakastanut

Andrea? Ei hän voinut! Mutta kaikki unet, joissa he olivat yhdessä olivat täynnä suloista rakkautta ja romantiikkaa. Ja Maria oli tuntenut olonsa hyvin turvalliseksi ja onnelliseksi Andren lähellä. Ja aina Andren hymyillessä tai nauraessa Maria tunsi vatsanpohjassaan outoa kihelmöintiä, jolla ei varmasti ollut mitään tekemistä Marian vihan kanssa. Pelkkä ajatuskin Andren hymystä sai Marian hymyilemään ja sydämen hakkaamaan villisti hänen rintaansa vasten. Ei voi olla totta, hän ajatteli. Minä olen rakastanut Andre Staicheen! ****** Andren teki mieli alkaa hakata päätä läheiseen puuhun Farnian Metsässä. Hän ei ollut ikinä katunut mitään niin paljon kuin Marian menettämistä. Hän ei ollut koskaan kuvitellutkaan, että katuminen tuntuisi tällaiselta ylitsepääsemättömän oloiselta tuskalta. Andre vihasi tällaista tunnetta. Hän oli viimeksi tuntenut näin ollessaan 10-vuotias ja hänen vanhempansa olivat juuri tapettu. Hänestä oli tuntunut ihan siltä, kuin heidän kuolemansa olisi ollut pojan syytä. Ehkäpä se olikin? Kukaan ei ollut kertonut Andrelle syytä, miksi heidät oli edes tapettu. Barbarellalla oli varmasti ollut joku muu syy kuin Andren elämän tuhoaminen motiivina. Andre, oletko sinä kunnossa? Lauren kysyi huolestuneena pojan huokaistua syvään. Lauren haltiana tietenkin kuuli sen erinomaisen kuulonsa vuoksi, vaikka ei ollut lähelläkään Andrea. Olenhan minä kunnossa, Andre sanoi. Muuten vain ärsyttää, kaduttaa ja hävettää se, mitä tein Marialle. Minähän sanoin teille, että Andresta ei tunnu hyvältä nyt, Lily sanoi sisarelleen, joka oli vähän aikaa sitten ollut vielä näreissään Andrelle, koska joukkio oli kuullut Zeniltä ja Marielta, että Nikolai otti Marian mukaansa ja lähti Kuicheen. Lauren oli tuolloin itse suuttunut Andrelle, mutta Lily oli pelastanut pojan ennen kuin Andre olisi hyökännyt Laurenin kimppuun. Mutta sinä tiedät, että tämä on hänen syytään, Aaron puolusti Laurenia. Niin varmasti, mutta minä ymmärrän kovasti Andren tuntemuksia, koska itse tuntisin samoin hänen asemassaan. Ajatelkaa nyt, miltä teistä tuntuisi samassa tilanteessa, Lily sanoi. Lily on oikeassa, Sean sanoi. Jättäkää Andre rauhaan. Minä käyn kimppuunne, jos jatkatte tuota vielä, Andre sanoi. Tällä kertaa en vanno, että pelastan teidät, jos voimani alkavat temppuilla samalla kuin viimeksi. Rhodry on varmasti samaa mieltä, Chris sanoi tullessaan esiin pusikosta, jossa oli ollut. Hän oli ollut ottamassa selvää, oliko metsässä turvallista. Rhodry sitä, Rhodry tätä, Andre murisi. Lakkaa jo höpöttämästä hänestä. Anteeksi, Chris sanoi ja virnisti. Andre olisi voinut vannoa, että Rhodry virnuili ilkikurisesti Chrisille, vaikka mies ei sitä nähnytkään. Näkikö Nikolaita? Lily kysyi tyynesti. Andre tiesi tämän olevan kuitenkin erittäin kiinnostunut asiasta, mutta ei sanonut mitään, kun hänen teki mieli itkeä. En nähnyt vilahdustakaan koko jätkästä, Chris sanoi. Ja minä luulin hänen olevan lymyilemässä tuolla jossakin puskien seassa. Minä kun kuvittelin hänen lymyilevän täällä siinä toivossa, että näkee Lilyn, Sean mutisi ja virnuili häijysti. Lily kääntyi hänen puoleensa ja mulkoili miestä niin kauan, kunnes tämä myönsi olevansa idiootti ja he vaikenivat saman tien. Andre ei jaksanut välittää muista tai siitä, mitä he puhuivat. Hän itse oli keskittynyt pohtimaan mikä kumma tämä tunne hänen sydämessään oli. Hän ei ollut koskaan tuntenut mitään kaipauksen tunnetta tai että halusi Marian luokseen tällä sekunnilla. Ja hänen unensakin olivat olleet viime aikoina erittäin täynnä Maria Ce Luccaa. Joka ikinen yö poika näki unen, jossa hän ja Maria olivat jossakin täysin kahden ja itse asiassa suutelivat. Mitähän hittoa sekin oli olevinaan? Maria oli noita, eikä noidat pussaile Andren kaltaisia lurjuksia, eikä varsinkaan siksi, että Andre oli loukannut tyttöä hyvin pahasti. Ehkä he eivät koskaan olisi enää ystäviä tämän jälkeen? Andre huomasi olevansa erittäin surullinen tätä pohtiessaan. Missähän Nikolai sitten on? Lily kysyi. Hänen olisi pitänyt tulla jo takaisin Farniaan Kuichesta. Olemme viikon jäljessä hänen ja Marian aikataulusta. Olet oikeassa, Brandon sanoi. Hän puhui hyvin harvoin nykyään. Ehkä mies oli hieman pihalla kaikesta, eikä halunnut sanoa mihinkään omaa mielipidettään, koska hänestä taisi tuntua aika

typerältä. No, toisaalta hänhän saattoi hyvinkin pohtia tulevaa Farnian Vallankumousta, kuten Andre kutsui suunnitelmaa, joka ei onnistunut. Lily kirosi hartaasti ja heilutteli haltian korviaan katsoen ympäröivää metsää tarkkaavaisesti. Luuletko todella, että Nikolai on jäänyt tänne kuppaamaan, että me tulemme tänne? Andre kysyi. Hänen on pakko olla täällä, Andre, Lily sanoi. Enkä minä sano tätä siksi, että haluan tavata hänet, vaan siksi, että minä kuulin ääniä. Jossain on joku väijymässä meitä. Tämä metsä on sitten vaarallinen, Sean mutisi vetäessään miekan huotrastaan. Sanopas muuta kuin asiaa, Aaron myönsi tehdessään samoin. Andrekin kuuli yhtäkkiä jonkun äänet lähistöllä. Hänellä ei kuitenkaan ollut mitään asetta, jolla puolustautua hyökkääjiä vastaan. Ehkä hän saisi voimansa sen verran hallintaan, että voisi käyttää niitä? Mahdollisesti. Vain hyvällä tuurilla, Rhodry sanoi säikkynä. Aiotko todella luottaa siihen, etteivät voimasi räjähdä kasvoillesi taas? En minä luotakaan, mutta voimani ovat ainut puolustuskeino, joka minulla on, Andre sanoi hänelle, kun pusikoiden keskeltä tuli esiin hevosen selässä oleva mieshenkilö, jolla oli tummat hiukset ja silmät. Nikolai, senkin idiootti! Lily räjähti. Minä luulin- Niinpä niin kaiketi joo, Nikolai sanoi hämmentynyt ilme kasvoillaan. Mikä sinua vaivaa? Andre kysyi. Ei tuo olen sinun tapaistasi. Minä luulin sen hullun naisen tappaneen Bellan... Nikolai mutisi. Aaron ja Sean laskivat aseensa, kun huomasivat, ettei Nikolai ollut lainkaan taistelumielellä. Hän näytti olevan täysin pihalla kaikesta. mutta Bella oli Kuichessa, kun vein Marian sinne. Miksi hitossa sinä veit Marian sinne?! Andre huudahti. Jos sinä oikeasti pidät hänestä edes jollain lailla, sinun olisi pitänyt viedä hänet jonnekin muualle! Sinulla ei ole oikeutta puhua tuollaisia, Nikolai sanoi ja mulkoili Andrea. Sinä käskit häntä lähtemään lätkimään, hän teki kuten pyysit ja on vaarassa kuolla. Hän ei muuttanut mieltään, vaikka yritin parhaani mukaan tehdä niin. Lily raapi päätään kulmat kurtussa. Siis sinä yritit estää häntä lähtemästä ja olet vieläkin elossa? Niin, kultaseni- Älä yhtään kullittele minua siinä- Maria ei edes käyttänyt voimiaan minuun- Hän oli varmasti aikeissaan tehdä niin, mutta- Ei ollut yhtään, Lily, joten älä murehdi turhia, Nikolai sanoi ja hymyili lämpimästi haltialle, joka vain mulkoili miestä takaisin hiljaa. Nuo kaksi eivät ikinä päädy takaisin yhteen, jos Lily esittää ettei halua, Andre ilmoitti näreissään. Lopettakaa tuo jo, jumaliste, ja palatkaa yhteen niin ei tarvitse sitä draamaa käydä taas läpi... Näkeekö Andre suoraan sydämeeni tai jotain? Nikolai valitti. Etkö sinä aiokaan tappaa ketään? Lauren karjaisi taaempaa. Teillä on ylivoima ja Andre on vaarallinen, tai mitä nyt olen kuullut niistä voimista, jotka hänellä on, Nikolai sanoi. Te saisitte pieksettyä minut helposti. Etkä sinä voisi hyökätä Lilyn kimppuun, Andre sanoi ja virnisti. Lily on sinun heikkoutesi, siksi. Onko Bella Ce Lucca kuollut? Brandon heitti yhtäkkiä. Miten ihmeessä se nainen voisi kuolla, kun se ei kuole edes myrkkyyn? Oletko sinä yrittänyt myrkyttää Bellan? Andre kysyi ja nauroi. Milloin ja miten ihmeessä? En minä mennyt itse kokeilemaan, vaan lähetin hänelle viinipullon, jonka olin myrkyttänyt arsenikilla. Se ämmä ei sitten millään kuollut, vaikka joi siitä, Brandon sanoi. Koska olit lähettänyt hänelle väärän pullon, Lily sanoi. Koska olit kännissä ja paketoit väärän pullon, Sean sanoi. Tuon salamurhausjuttu meni pieleen, koska hän yritti kännissä lähettää myrkytettyä viiniä Bellalle? Andre toisti ja pärskähti nauruun. Hän ei voinut uskoa, että Brandon oli yrittänyt jotain noinkin uskaliasta jollain viinipullolla. Kerrassaan kummallista Andren mielestä. Hän oli myös kiitollinen siitä, että oli saanut Marian edes vähäksi aikaa pois mielestään. Nikolai näytti olevan hieman vihainen koko touhusta, koska hän mulkoili Andrea sen näköisenä, että olisi halunnut kuristaa pojan. Hän mutisi jotakin ja oli sitten lähtemäisillään, kun hän yhtäkkiä

laskeutui hevosensa selästä ja käveli Lilyn luokse. Haltia tuijotti miestä, joka vain kohotti kätensä naisen kasvoille ja suuteli tätä. Lily ei edes taistellut vastaan, mutta ei hän vastannut Nikolain suudelmaankaan. Mitä hittoa tuo oli olevinaan? Sean kysyi Nikolain lähdettyä uteliaana. Et edes tapellut vastaan. Lily ei kuitenkaan sanonut mitään. Hän näytti olevan aivan muissa maailmoissa. Andre arveli, että haltialla menisi vähän aikaa ennen kuin hän olisi taas normaali. Jättäkää hänet rauhaan, Andre sanoi. Hän ei varmasti saa sanaa suustaan seuraavaan tuntiin... Olet oikeassa, Aaron sanoi. Olen äimänä. Kukaan ei kysynyt sinun sarkastista mielipidettäsi, pallopää, Andre sanoi. Olkaapas hiljaa, rakkaat lapset, Sean sanoi virnistäen. Mitäs jos vain lähdetään kohti Kuichelaa? Andre huomasi taas vanhan ankean kadutuksen tulevan takaisin, eikä hän pitänyt siitä ollenkaan. Se oli hyvin epämiellyttävää, ja vaikka hän kuinka yritti pitää tunteen poissa, se vain palasi takaisin entistä voimakkaampana. Tai sitten Andre tunsi samalla myös Rhodryn surun, koska mies tuntui olevan hiljainen ja huokaili usein. Andresta alkoi vain tuntua entistä pahemmalta. Mistähän tämä tunne mahtoi johtua? Älä nyt taas ala pohtimaan tuota vanhaa sontaa, Rhodry sanoi turhautuneena. Mitä sinä tuolla tarkoitat? Andre kysyi näreissään. Etkö sinä taukki muka tunnista rakkaudentunnetta, kun tunnet sillä tavalla? Rhodry tivasi. Sinä olet rakastunut Maria Lynn Ce Luccaan ja et vain halua tunnustaa sitä itsellesi, koska sait tietää hänen olevan vihaamasi naisen tytär. Sinä et voi päättää miten sinusta tuntuu. Älä väitä, ettet muka koskaan toivonut olevasi rakastumatta Ayalucin tyttöön, Rhodry, Andre heitti vastaan. Ilmeisesti kaksikon välille oli kehittymässä riita kovalla vauhdilla. Toisaalta se oli kyllä odotettavissakin, koska Andrehan oli julmasti ajanut Marian sekä Jaden pois ja poika tiesi Rhodryn olevan hyvin raivoissaan asiasta, muttei vain halunnut näyttää sitä. No, se saattoi olla joskus silloin, kun aloin olla epätoivoinen ja pohdiskelin annanko hänen olla rauhassa, Rhodry puolusti itseään. Mutta sitten hän sanoi rakastavansa minua juuri kun aioin jättää hänet lopullisesti rauhaan. Veikkaanpa hänen kuitenkin satuttaneen sinua aika lailla torjumalla sinut joka kerta, kun yritit iskeä hänet, Andre heitti vastaan. Rhodry ei sanonut mitään. Hän tiesi varmasti erittäin hyvin, että Andre oli oikeassa tässä asiassa. Lopulta Rhodry huokaisi raskaasti kuin häviön merkiksi, eikä enää sanonut muuta. Andre tiesi voittaneensa, vaikka Rhodry ei sanonutkaan asiasta mitään. Jotenkin Andrea alkoi kuitenkin vaivata erittäin paljon se, mitä Rhodry oli sanonut rakastumisesta. Eihän Andre voinut... mutta miksi muuten hän tuntisi olonsa tällaiseksi koko ajan? Poika myös välitti hyvin paljon Mariasta, sehän oli selvää. Siksi hän kai olikin lähtenyt muiden mukaan metsästämään tyttöä. Marian perään lähteminen oli kyllä sinun oma ideasi, Rhodry sanoi. Eihän ol- Andre yritti sanoa, mutta tajusi, että Rhodry oli oikeassa. Andrehan se oli, joka oli käskenyt joukkoa lähtemään Marian perään! Andre tunsi olonsa hämmentyneeksi ja huvittuneeksi samaan aikaan. Hän oli aina vannonut, ettei koskaan rakastuisi Ce Lucan edustajaan ja nyt näytti tosiaan siltä, että Andre oli syvästi rakastumassa Mariaan, joka oli kyseisen suvun jäsen. Mutta Maria ei ollut läheskään kuin muut. Hän ei ollut lähellekään äitinsä kaltainen hirviö tai sisarensa kaltainen häijy ja ilkeä sadisti. Maria oli hyvin herkkä nuori tyttö, jolla oli hyvä sydän ja raikas persoonallisuus. Hän oli vihaisena kyllä pelottava, kuten Andre oli saanut todistaa muutama päivä sitten, mutta muuten Maria osasi olla kyllä hyvin viehättävä. Ja nyt sinä ajattelet häntä enemmän kuin laki sallii, Andre. Olet naurettava. Etkö sinä jo näe, että rakastat häntä? Rhodry nauraa käkätti Andren mielessä. Andrea se otti aivoon, mutta ei sanonut mitään, koska tiesi miehen olevan oikeassa. Andre alkoi vähitellen uskoa, että todella rakasti Mariaa. Hiton ironista, Andre sanoi ääneen. Muut eivät kuitenkaan kuulleet häntä. Poika huokaisi syvään. Hän oli ihan kummallisessa tilanteessa. Miten hän onnistui joka kerta päätymään tällaiseen tilanteeseen? Andresta tuntui siltä, että hänet oli kirottu joutumaan mitä kummallisimpiin

tilanteisiin koko elämänsä ajan. Nytkin hän oli joutunut niin oudon porukan seuraan, jossa kaikki olivat enemmän tai vähemmän sekopäitä tai muuten vain omanlaisiaan persoonia. Mikä on ironista? Lilyn utelias ääni kysyi Andren takaa. Nainen oli kävellyt siellä yksin joukon lähdettyä eteenpäin kohti Kuichea. Andrekin oli suosiolla jättäytynyt jälkeen, koska sai silloin rauhan ajattelulle ja Rhodryn kanssa tappelemiselle. Andre kääntyi Lilyyn päin ja katsoi haltiaa tutkivasti. Hänen silmissään oli epätavallinen pilke, joka olisi voinut olla uteliaisuutta, mutta myös onnea. Andre ei tiennyt, kumpaa se oikeastaan oli. No, minä vain mietin, miksi olen täällä, Andre sanoi. En osaa päättää, olenko täällä... hän vaikeni. Pyytämässä anteeksi vai siksi, että rakastat häntä? Lily sanoi ja hymyili. Niin... Andre huomasi sanovansa. Hän itse ei koskaan myöntäisi sitä noin helposti ja alkoi epäillä, että Rhodry oli ottanut pojan mielen valtaansa ja paljasti kaikki ajatukset ja tuntemukset hopeahaltialle, joka selvästi oli kiinnostunut Andre ajatuksista. Minä en ole ottanut sinua valtaani. Voisin tehdä niin, mutta en viitsi. Sinä sanoit tuon ihan itse, Rhodry sanoi ja nauraa käkätti. Voi että Rhodry on ärsyttävä, Andre sanoi näreissään. Miksi? paikalle tullut Chris kysyi uteliaana virne kasvoillaan. Koska se nauraa minulle koko ajan! Andre sanoi. Rhodry nauraa käkätti vain lisää. Hän kuulosti melkein mielipuolelta. Hän kuulostaa aivan mielipuolelta käkättäessään päässäni. Tahdon hänet ulos päästäni! Andre huudahti. Rhodry on aina ollut sellainen käkättäjä, Chris sanoi. Jotenkin Jade koki sen hyvin viehättävänä ominaisuutena Rhodryssä, koska he menivät lopulta naimisiin ja saivat lapsenkin. Onko jossakin Rhodryn kaltainen idiootti?! Andre ärisi. Itse asiassa minä vähän luulen, että sinä olet se idiootti, Chris sanoi ja lähti pois haltian ja pojan luota, joka jäi tuijottamaan miehen jälkeen suu auki loksahtaneena. Hän, Andre, Rhodryn ja Jaden jälkeläinen? Ei missään nimessä! Sehän olisi kerrassaan ennen kuulumatonta ja luonnotonta. Ensinnäkin Andre ei missään nimessä ollut samanlainen ylipirteä... Olet sinä välillä kuules... käkättävän miehen ääni sanoi hiljaa.... äkkipikainen... Ai et vai? Miten minä muistan kuinka räyhäsit söpöttärelle? ja häirikkö Andren päässä, jolla ei olisi oikeasti edes mitään oikeutta olla Andren pään sisällä kiusaamassa poikaa koko ajan. Sinä et kyllä muistuta minua läheskään lainkaan, mutta Jade ja sinä olette samankaltaisia, Rhodry sanoi ja naurahti. Tai on sinussa vähän minuakin, mutta olet hyvin paljon Jaden kaltainen hyvä sydäminen ihminen. Andreko hyväsydäminen? Kun ajatteli mitä poika oli viime aikoina tehnyt ihmisille ympärillään, hänen oli kyllä todettava, ettei hän ollut erityisen hyväsydäminen. Ei varsinkaan, kun ajatteli Mariaa, joka oli saanut kärsiä ihan älyttömästi Andren sanojen vuoksi. Ja Andresta se ei ollut erittäin hyväsydämisen ihmisen merkki. Hyväsydämiset eivät haukkuneet läheisiään noitanaisiksi tai käskeneet heitä lähtemään pois elämästään tai mitään muutakaan. Hyvät ihmiset varmasti antaisivat asian vain olla ja jatkaisivat elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Andre ei uskonut, että hän saisi Mariaa takaisin ystäväkseen, koska tyttö oli loukkaantunut hyvin pahasti Andren sanoista ja suhtautumisesta tytön salaisuuteen. Ja jos... Andre ja Maria eivät saisi sovittua asiaa ja Andre selitettyä todellisia tunteitaan koko touhusta, olisi ystävyys mahdoton heidän välillään. Ja jotenkin Andrella oli outo olo, että Maria saattoi suunnitella jotain hirvittävän traagista suunnitelmaa. Ehkä hän aikoi tappaa äitinsä ja kuolla tämän mukana? Sellainen ei kävisi laatuun! Ei missään nimessä! Ei hitto... Andre sanoi pudistellen päätään, kun hän sai muut kiinni ja istuutui läheiselle kivelle. Mitä minä oikein ajattelenkaan? Andre? Lily sanoi tullessaan pojan luokse. Haltia näytti hyvin huolestuneelta, ainakin ilme hänen kasvoillaan oli sellainen. Mikä sinulla on? Minun mieleni temppuilee kanssani! Andre sanoi järkyttyneenä. Joku tunkee päähäni ajatuksia

Mariasta tappamassa äitinsä ja itsensä. Lily tuijotti järkyttyneenä Andreen. Voisiko Maria Ce Lucca todella tehdä jotain sellaista? Sinä tiedät, että Maria on kiltti kuin mikä, eikä missään nimessä tekisi mitään tuollaista. Mutta hän on varmasti yhtä masentunut kuin Andre, Lily, Sean sanoi lähistöltä. Mistä te varmasti tietäisitte, että Maria Ce Lucca ei tekisi mitään tuollaista? Miten te voitte olla varmoja, etteikö hän haluaisi yrittää saada Andrea uskomaan hyvyyteensä tekemällä niin? Se olisi itsemurha! Andre huudahti. Jos Maria tekee niin, minä katuisin koko loppuelämäni koko tätä hiton reissua! Siksi meidän onkin varmaankin parasta mennä ottamaan Maria kiinni ja viedä hänet mukanamme pois, ennen kuin kaunotar saa sellaista päähänsä, Sean sanoi. Veikkaisin, että Maria on jo saanut sellaisia päähänsä, Aaron sanoi ja mulkoili Andrea, joka mulkoili takaisin melkein yhtä ilkeästi ja murhanhimoisesti. Teidän pitäisi oppia ystävystymään jo, Sean sanoi ja pudisti päätään. Te olette kuin pahimmat vihamiehet koskaan. He ovat kumpikin ihastuneita Mariaan, ja haluavat hänet itselleen, Lauren sanoi lähistöltä. Chris virnisti hänelle ja Brandon hekotti kuin viimeistä päivää. Minulla ei ole mitään tunteita Maria Ce Luccaa kohtaan, Aaron sanoi. Mutta on väärin kohdella naisia kuten Staiche teki. Älä väitä, ettet ole koskaan kohdellut naisia yhtä julmasti kuin minä, Andre murahti. En ole koskaan kohdellut naisia samoin kuin sinä Mariaa. Ai et edes siskoasi joskus nuorempana? Andre kysyi ovelasti. Aaron vaikeni saman tien. Andre virnisti voitonriemuisesti ja katsoi Aaroniin. Sinä olet kohdellut sisartasi kaltoin, aranialainen. Sinulla ei ole oikeutta tulla ärisemään minulle siitä asiasta, joten ole hiljaa. Minulla on syyni murista sinulle aiheesta, Aaron puolusti itseään. Minä... minä en halua muistella sitä kun kohtelin Roxannea, kuten kohtelin. Ahaa, eli minun tapani tuovat muistoja mieleen? Miten surullista, Andre sanoi. Olipas tuo olevinaan sarkasmia. Sinä et osaa. Sinä olet kauhistuttava ihminen. Sinä olet luuseri. Ja sinä liityit joukkoon vain siksi, että halusit saada selville totuuden voimistani. Minä tiedän ja tunnen, kuinka sinä ajattelet asiaa raksuttavilla aivoillasi. Kun Maria tulee takaisin, minun voimani voimistuvat ja voin tehdä mitä haluan. Vaarana on vain se, että kun suutun liikaa, isoja alueita voi pamahtaa samalla. Että olepas sintti varovainen mitä sanot. Mitähän tuo taas oikein höpöttää? Aaron kysyi katsoen Andrea yhtäkkiä hämmentyneenä. Ihan samanlaista siansaksaa kuin silloin Farniassa. Andre kyllä puhuu totta, Chris sanoi. Kannattaisi varoa hänen suututtamistaan. Miten sinä tiedät asiasta? Lily kysyi. Hän näytti hyvin uteliaalta. Koska Maraifia kertoi meille opetuslapsille kaiken, Chris intoili. Ja minun on määrä viedä teidät hänen metsäpalatsiinsa Aranian Metsään kun täältä päästään. Että älkääpä menkö karkuun. Joo ei tosiaan, Andre sanoi tyynesti. Aaron vain värähti. Kohta tuo prinssinpätkä kysyy miten minä voin suhtautua tähän näin tyynesti. Vastauksena voin sanoa, että tämä on jo niin normaalia minulle saada kummallisia kohtauksia, etten jaksa välittää. Tuo on joku telepaatikko! Aaron huusi järkyttyneenä. Sinä olet ihan pihalla koko touhusta, etkö olekin? Brandon sanoi pätevän näköisenä. Aaron nyökkäsi. Niin arvelinkin, Brandon sanoi. Andrella on kummallisia ja vaarallisia voimia, jotka ovat erittäin kiinnostava ase Farnian akkaa vastaan! Sinä siis aiot hyökätä Farniaan? Aaron kysyi. Niin, koska olen osaksi kuichelainen ja on perinne vihata farnialaisia. Maria on toki poikkeus, hänhän on erittäin rakastettava, mutta Barbarella ja Bella ovat vihollisia. Heidät on tuhottava. Sinä olet taas niin ylidramaattinen, Lily torui nuorta vastarintaliikkeen johtajaa. Ehkä saamme aranialaisen prinssin liittymään joukkoon! Brandon hekumoi. Sitten voisimme mahdollisesti kuninkaan armeijan mukaan! Minä olen kyllä paikalla, Aaron sanoi. Vai että sillä lailla. Yritätkö sinä saada kuninkaallista

Aranian kuningaskuntaa mukaan epätoivoiseen Farnian vallankumoukseen? Arania pystyisi auttamaan meitä, Brandon sanoi. Mutta teidänhän pitäisi tuhota myös La Fiel, koska samurait olivat mukana tuhoamassa paikkaa, Andre sanoi. La Fielin samurait eivät olleet mukana siinä, Staiche. He lähtivät pakoon ennen kuin tuho alkoi. Ei kun toisinpäin. Samurait jäivät paikalle ja farnialaiset pakenivat, Chris sanoi. Minä elin tuolloin ja autoin sen nuoren Satimayan tytön pakoon, koska hän olisi kuollut sinne. Mitä sinä teit? Lily kysyi. Olin pukeutunut kuichelaiseksi, Chris sanoi. Tiara oli siellä myös Filian kanssa muistaakseni. Te puhutte Faeth Satimayasta, ettekö puhukin? Andre sanoi ja virnisti. Sehän meni naimisiin Ray Fromiyan kanssa silloin, kun pääsi eroon jumalatar Maierienista. Kuningatar Maierien, Andre, Chris korjasi. Joka on vienyt Barbarellan ruumiin, hän lisäsi. Tätä lausahdusta seurasi syvä hiljaisuus, jonka aikana Aaron ja muut yrittivät tiedostaa juuri kuulemaansa asiaa. Andre taas ei ollut lainkaan yllättynyt, koska hänestä oli tuntunut jo jonkin aikaa siltä, että Barbarella ei ollut se, joka sanoi olevansa. No jaa, eipä tuo paljoa hetkauta, kun olen miettinyt asian mahdollisuutta useaan otteeseen, Andre sanoi tyynesti ja haukotteli. Eikö muka?! Aaron parkaisi. Jos jokin ikivanha Satimayan suvun kirous riehuu täällä vieläkin ja noidan ruumiissa, se on vakava asia! Niin. Kuiche tuhoutui osittain siksi, että Maierien oli saanut otteen herttuattaren mielestä, Andre sanoi tyynesti. Andren voimat kasvavat, Chris sanoi ääneen, kuin olisi puhunut jollekin muulle kuin paikalla oleville henkilöille. Sinun on saatava hänet tuotua metsään mahdollisimman pian, naisen ääni sanoi. Andre tunnisti äänen samaksi, joka oli puhunut hänelle aikaisemmin ennen pojan romahdusta Farnian Metsässä. Kyllä, äitijumalatar Maraifia. Käymme vain hakemassa nuoren Ce Lucan pois Maierienin kynsistä, Chris sanoi. Andre kääntyi katsomaan äänten suuntaan ja näki kauneimman naisen, jonka oli koskaan nähnyt. Naisella oli tummat hiukset ja silmät. Hänen musertava olemuksensa ei saanut Andrea epäilemään, etteikö nainen olisi ollut jumalatar. Suunnitelmani näyttävät menevän nykyaikoina pieleen vähän väliä, Maraifia sanoi tyyneen sävyyn. Ensin joudun tuhoamaan luomani maailman miltei kokonaan ja sen jälkeen hajottamaan luomani taikakiven, kun xandrialaiset kävivät liian ahneiksi. Sitten puoli mannerta tuhoutuu ja menetän Zenin Camillalle ja sota vie rakkaita ihmisiä pois ja nyt Maria Ce Lucca, Valon Tuoja, on tuhoutumassa kuningatar Maierienin käsissä. Unohdit välistä sen, että miltei menetit Faethin jumalattarelle, Chris sanoi. Sinä olet yhtä näsäviisas kuin isäsi, Maraifia sanoi. Kutsuiko joku minua? Zenin ääni kutsui ja hän astui paikalle. Maraifia suhtautui tyynesti miehen ilmestymiseen ja katsoikin häneen kummissaan. Jaahas, mitähän sinä ja vaimosi teette vielä maailmassa? jumalatar kysyi kiinnostuneena. Luulemme, että eräs luottohenkiösi temppuilee kanssamme, Marie sanoi tullessaan paikalle. Ymmärrän, Maraifia sanoi pohtivan näköisenä. Hänellä oli vaaleansininen leninki päällään, joka myötäili hänen vartaloaan. Hänen päällään oli vielä hopeinen takki, joka oli auki edestä. Jumalatar oli ilmeisesti matkannut Aranian Metsästä Kuichen rajalle, Andre huomasi. Missähän välissä he olivat jo Kuichen rajalle päässeet? Olisi täysin mahdollista, että [i]hän[/i] on ollut asialla. Se selittäisi, miksi hän on elänyt miltei yhtä kauan täällä kuin Jean ja Chris, Maraifia sanoi. Andren seurue oli niin äimänä, etteivät he kehdanneet sanoa mitään keskeyttääkseen Maraifian, Chrisin, Marien ja Zenin keskustelun. He kuuntelivat kuitenkin tarkkaan. Nelikko ei kuitenkaan välittänyt heistä. Heillä oli pohtivat ilmeet kasvoillaan. Hän on vieläkin täällä? Zen parahti. Eikö hänen pitäisi olla kuollut? Kyllä, mutta jotenkin hän vain jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, Maraifia sanoi. Kenestä nuo puhuvat? Sean mutisi yhtäkkiä Lilylle, joka vain kohautti harteitaan.

Noiden on pakko pelleillä, Rhodry ilmoitti Andrelle. Ei se nainen voi olla tämän takana! Hän on liian kiltti tällaiseen! Tarkoitat kai, että liian älykäs salatakseen tällaisen minulta, näkijäpoika? Maraifian tyyni ääni sanoi. Puhut varmaan Rhodrylle, Andre sanoi kohteliaasti. Maraifia nyökkäsi. On erittäin erikoista, etten voinut tuntea näkijän tai kristallinkantajan sielua sinun tai Marian ruumiissa, kun näin teidät ensimmäisen kerran. Mitä sinä höpötät? Andre kysyi hämmentyneenä. Näin sinut kun olit Vaellessa seikkailemassa pitkin ja poikin. Täysin yksin, ilman vartiota, Maraifia sanoi. Sen jälkeen kävin tapaamassa Maria Ce Luccaa Farnian kartanossa, jossa tytön vanhempi sisar näki minut. Sinä olet siis osasyyllinen tähän, etkö olekin? Aaron tivasi saman tien välittämättä siitä kuka nainen oli. Andresta se tuntui kerrassaan typerältä. Aaron ei kunnioittanut äitijumalatarta lainkaan! Hän ei ole kuichelainen, kuten sinut on kasvatettu, Andre, Rhodry sanoi. Sinut on kasvatettu kunnioittamaan äitijumalatarta ja kuutta lasta, joten et tietenkään siedä epäkunnioitusta Maraifiaa kohtaan. Aaron on aranialainen, eikä usko äitijumalattareen lainkaan. Hän on kai Veranan uskonnon kannattaja. Ainakin tuo naisten tunteiden loukkaaminen on hyvin tarkasti selitetty uskonnon opetuksissa. Andre ei sanonut mitään. Hän seurasi Aaronia ja Maraifiaa hyvin tarkkaan. Maraifian kasvoilla ei ollut mitään merkkiä suuttumuksesta. Hän näytti erittäin tyyneltä Andren katsoessa häntä. Marie ja Zen ovat Veranan opetuslapsia, Rhodry sanoi ja virnisti itsekseen. Ainakin Andresta tuntui siltä. Ja hän oli myös yllättynyt. Zen ja Marie olivat Veranan opetuslapsia! Miksi heidän Mestarinsa ei sitten ollut suojellut oppilaitaan ja estänyt heitä kuolemasta? Andre ei ymmärtänyt lainkaan. Koska Zen ja Marie olivat oman onnensa nojassa sodassa, Andre. He eivät ehtineet edes pyytää apua, kun paholaiset tappoivat Marien. Zen ja Chris pakenivat saman tien, koska tiesivät olevansa alakynnessä ja minä ja Jade olimme jo kuolleita tuossa vaiheessa, Rhodry sanoi. Miten hitossa sinä voi tietää jotain tuollaista? Andre mutisi ääneen. Koska minä ja Jade jäimme seuraamaan sodan loppumista aaveina, kun huomasimme, ettemme pääse Realmaan. Minulla voi olla osasyyni tässä koko tapahtumaketjussa, mutta suunnitelma edesauttaa herra Brandonin suunnitelmaa Farnian vapautumisesta, Maraifia sanoi. Mutta siitä saatte tietää enemmän, kun tulette palatsiini, nainen jatkoi ja hymyili lämpimästi. Andre hymyili hänelle takaisin, koska äitijumalatar tuntui todella mukavalta naiselta. Ja älä vain kuole sinne, Staiche, Maraifia sanoi. Äläkä anna Marian kuolla. Sinun voimasi räjähtävät kaikkien kasvoille saman tien, jos Maria Ce Lucca, voimiesi vastavoima, tuhoutuu, nainen jatkoi ja katosi heilauttaen hopeisen takkinsa helmaa. Andre jäi seisomaan idiootimaisesti tuijottaen kohtaan, jossa nainen oli hetki sitten seisonut. Maria on voimieni vastine? Andre mutisi. Jos... hän on joku Valon Tuoja, mikä minä olen? Tuhon tuoja, Chris sanoi. Mutta jos pelastamme Marian ennen kuin tyttöparka kokee loppunsa, olette molemmat turvassa. Miten hitossa me olemme turvassa, jos se Maierien haluaa meidän voimat?! Andre räjähti. Yhtäkkiä hänen päähänsä iski hyvin voimakas särky, joka sai pojan vajoamaan polvilleen maahan ja pitelemään päätään. Hän näki välähdyksiä hyvin kauniista saaresta, joka olikin yhtäkkiä kylmä, synkkä ja sateinen rauniokaupunki. Sitten Andre menetti tajuntansa ihan noin vain. ***** Maria tunsi pistävän kivun rinnassaan ja tiesi, että jotain oli tapahtunut Andrelle. Hän ei tiennyt mistä tunne oli peräisin, mutta hän tiesi yhtäkkiä haluavansa lähteä Kuichesta. Ongelmana oli vain se, että hän oli kiinni tolpassa Pyhän Temppelin keskuskammiossa. Tytöllä ei ollut hajuakaan siitä mitä hänen piti tehdä sidottuna tai että miksi hän tuijotti tuloaukon suuntaan. Nikolai oli palannut viitisentoista minuuttia sitten ja kertonut olevansa onnellisin ja helpottunein mies koko planeetalla.

Maria hymyili hänelle tietäessään, mikä oli miehen onnen syy. Se oli ilmiselvästi Lily Sheishuku. Mitähän kummaa heidän välillään oli tapahtunut? Entä jos Andre oli taas puhunut outoja? Mitä jos poika oli paljastanut kummankin tunteet toisiaan kohtaan? Maria itse tunsi suurta kateutta koko kaksikon onnea kohtaan. Andrelle on tapahtunut jotakin, Jade sanoi huolestuneena. En tunne hänen läsnäoloaan enää. Maria kurtisti kulmiaan. Oli aika erikoista, että Andren läsnäolo yhtäkkiä häviää, mutta tyttö oli päättänyt jo aikoja sitten, ettei aio välittää Andresta tippaakaan, kun poika ei välittänyt tytöstä lainkaan. Mutta sitten, kuin jokin outo rangaistus tällaisista ajatuksista, Marian päätä alkoi särkeä hyvin paljon ja tyttö puri hampaansa yhteen välttääkseen tuskaa, mutta se ei auttanut. Lopulta hän tunsi menettävänsä tajuntansa. Nikolain järkyttynyt huudahdus oli ainut asia, jonka hän kuuli ennen tajunnan menettämistä.