KAIRA Kalastuksen Innovaatiot Rannikolla

EU investoi kestävään kalatalouteen KAIRA Kalastuksen Innovaatiot Rannikolla Loppuraportti PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ AMMATTIOPISTO LIVIA / KALATALOUS- JA YMPÄRISTÖOPISTO Tekijä: Maria Saarinen 31.12.2014 0

HANKKEEN DIAARINUMERO 4021/3561/2011 HANKENUMERO 1001660 HANKKEEN KESTO 1.1.2012-31.12.2014 RAHOITTAJA HANKKEEN TOTEUTTAJA Varsinais-Suomen ELY-keskus Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto yhteistyössä Saaristomeren ja Selkämeren ammattikalastajien kanssa Yhteyshenkilöt Hankekoordinaattori Maria Saarinen puh: 045 6722 688 sähköposti: maria.saarinen@livia.fi 1

SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN TAUSTAA... 3 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 3 3 HANKKEEN ORGANISAATIO... 3 4 HANKKEEN RAHOITUS JA AIKATAULU... 4 5 HANKKEEN TOIMENPITEET JA TULOKSET... 4 5.1 Harvat suuosat lohirysissä... 4 5.1.1 Toimenpiteet... 5 5.1.2 Tulokset... 6 5.1.2.1 Pyydysten kalastavuus... 6 5.1.2.2 Pyydysten käsiteltävyys... 7 5.2 Siikarysän rakenteelliset muutokset... 9 5.2.1 Toimenpiteet... 9 5.2.2 Tulokset... 12 5.2.2.1 Kevät 2012... 12 5.2.2.2 Syksy 2012... 14 5.2.2.3 Kevät 2013... 15 5.2.2.4 Syksy 2013... 15 5.3 Meduusan selektio... 16 5.3.1 Toimenpiteet... 16 5.3.2 Tulokset... 20 5.3.2.1 Syksy 2012... 20 5.3.2.1.1 Kuvamateriaali ja sen käsittely... 20 5.3.2.1.2 Kalojen käyttäytyminen meduusapaneelilla... 22 5.3.2.2 Syksy 2013... 22 5.3.2.3 Syksy 2014... 23 6 YHTEENVETO... 24 LIITTEET 2

1 HANKKEEN TAUSTAA Hylkeenkestäviä ponttonirysiä oli ennen KAIRA hanketta kehitetty useissa Kalatalous- ja ympäristöopiston (aik. Suomen Kalatalous- ja ympäristöinstituutti) hankkeissa vuosien 2004 2012 aikana. Vuonna 2012 päättyneen KEHRA hankkeen työryhmä totesi, että rysissä on vielä kehittämisen varaa erityisesti siikarysän pyytävyyden osalta. Lohirysissä oli tarvetta testata harvempia suuliinoja, ja Saaristomerellä oli useita vuosia kestäneen meduusaongelman takia tarvetta kehittää rysään meduusan selektiomenetelmä. Hankesuunnitelman toimenpiteet perustuivat ammattikalastajilta saatuihin ehdotuksiin. 2 HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen yleisenä tavoitteena oli kehittää edelleen hylkeenkestävien ponttonirysien kalastavuutta ja käyttöominaisuuksia. Yksityiskohtaisempina tavoitteina olivat - selvittää, miten lohirysän suuosien hapaan harventaminen 150 mm:iin vaikuttaa rysän pyytävyyteen, hyljevahinkojen määrään ja rysän käyttöominaisuuksiin - selvittää, miten siikarysän kalapesän tietyt rakenteelliset muutokset vaikuttavat rysän pyytävyyteen, hyljevahinkojen määrään ja rysän käyttöominaisuuksiin - kehittää suomukalarysään meduusan selektiomenetelmä 3 HANKKEEN ORGANISAATIO Hanketta hallinnoi Peimarin koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto. Kalatalous- ja ympäristöopiston hankekoordinaattori Maria Saarinen toimi hankkeessa osa-aikaisena koordinaattorina. Koordinaattori valvoi hankkeen toteutumista, ja ostopalvelujen tarjoajat raportoivat hänelle hankkeen eri osa-alueiden etenemisestä sopimusten mukaisesti. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Ilkka Kuukka Ammattiopisto Livia / Peimarin koulutuskuntayhtymä, Kalatalous- ja ympäristöopisto Ismo Johansson Saaristomeren Ammattikalastajat ry (meduusaselektio) Heikki Salokangas Selkämeren Ammattikalastajat ry (siikarysä) Juha Välisalo Selkämeren Ammattikalastajat ry (lohirysä) Kaj Mattsson Åbolands fiskarförbund rf Chris Karppinen L-S Kalatalouskeskus ry Tero Ylikylä Satakunnan kalatalouskeskus ry Ohjausryhmän sihteerinä toimi Maria Saarinen. 3

Ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa varsinaiseen kokoukseen, joiden lisäksi yksi kokous järjestettiin sähköpostikokouksena. Kokousten lisäksi ohjausryhmä kävi jatkuvaa keskustelua sähköpostin välityksellä. 4 HANKKEEN RAHOITUS JA AIKATAULU Peimarin koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto toimitti KAIRA - hankesuunnitelman ja rahoitushakemuksen Varsinais-Suomen ELY - keskukseen 25.11.2011. ELY - keskuksen pyynnöstä hakemusta täydennettiin 22.3.2012 ja 13.4.2012. 16.4.2012 saatiin rahoituspäätös, jossa hankkeelle myönnettiin hakemuksen mukaisesti 59 999 euron avustus Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelman (EKTR) toimenpiteestä Yleishyödylliset toimenpiteet, kohdasta 3.1 Alan ammattikunnan toimet. Myönnetty avustus oli 90 prosenttia suunnitelman mukaisten ja hyväksyttyjen kustannusten, 66 666, kokonaismäärästä. Kymmenen prosentin omarahoitusosuudesta vastasi hakija. Hankkeelle haettiin 4.10.2013 lisärahoitusta matkakuluihin, jotka johtuivat pääosin vedenalaiskuvauskaluston lisääntyneistä huoltokuljetuksista. ELYkeskus myönsi päätöksellään 4.11.2013 hankkeelle 1 350 euron lisäavustuksen. Hankkeen alkuperäinen toteutusaikataulu oli 1.1.2012 31.3.2014, mutta hankkeelle haettiin jatkoaikaa 31.12.2014 saakka. Jatkoaikatarpeen aiheutti se, että vuosi 2013 oli meduusojen esiintymisessä välivuosi, eikä vedenalaiskuvauksia niiden osalta voitu suorittaa. Hankkeen lopulliset kustannukset olivat 66 070,93 euroa, josta 59 463,84 euroa oli ELY keskuksen avustusta. 5 HANKKEEN TOIMENPITEET JA TULOKSET 5.1 Harvat suuosat lohirysissä Osahankkeen tarkoituksena oli selvittää, miten lohirysän suuosien, eli suuliinan ja adapterin nielun hapaan harventaminen 60 millimetristä 150 millimetriin vaikuttaa rysän pyytävyyteen, hyljevahinkojen määrään ja rysän käyttöominaisuuksiin. Kehitystyöllä oletettiin olevan ainakin seuraavia positiivisia vaikutuksia: suuosissa kiertelevä lohi voi paeta hyljettä harvan hapaan läpi ja näin säilyä hengissä. Hyljevahingot pienenevät suuosat ovat kevyet, jokaisessa työvaiheessa helpommat käsitellä valmistus on helpompi ja nopeampi ja materiaalit halvemmat eivät reikiinny läheskään niin helposti. Rysän korjaaminen vähenee likaantuvat vähemmän rysä pysyy tuulisilla ilmoilla paremmin pyyntikunnossa 4

5.1.1 Toimenpiteet Saavutettuja etuja oletettiin olevan paljon, mutta samalla oli mahdollista, että pyydyksen kalastavuus heikkenisi. Hankkeessa olivat mukana seuraavat ammattikalastajat: 1. Erik Johansson, Pyhäranta 2. Seppo Laine, Merikarvia 3. Reijo Veneranta, Merikarvia 4. Juha Välisalo, Merikarvia Kalastajat käyttivät koekalastuksissa omia pyydyksiään ja tekivät itse koerysään uuden harvemman suuliinan. Adapterin nieluihin ei saatu 150 mm vihreää dyneemaa ajoissa. Kysymyksessä olisi joka tapauksessa ollut vain 1 1,5 kilon kevennys adapterin painossa, ja muutoksella olisi ollut ylipäätään erittäin vähäinen merkitys verrattuna suuliinaan tehtävään muutokseen. Adapteriin ei siten tehty muutosta ollenkaan. Testirysien ominaisuudet olivat: SUULIINA testi 1 150 mm ruskea 2 150 mm oranssi 3 150 mm oranssi 4 150 mm punainen SUULIINA vertailu 60 mm musta 60 mm musta 60 mm musta 60 mm musta ADAPTERI testi 50 mm vihreä dyneema 50 mm vihreä dyneema 50 mm vihreä dyneema 50 mm vihreä dyneema ADAPTERI vertailu 50 mm vihreä dyneema 50 mm vihreä dyneema 50 mm vihreä dyneema 50 mm vihreä dyneema POTKUT testi 300 mm punainen 150 mm oranssi 150 mm oranssi 150 mm punainen POTKUT vertailu 300 mm punainen 150 mm oranssi 150 mm oranssi 150 mm punainen V-S ELY-keskus myönsi hankkeelle luvat asettaa rysät pyyntiin tutkimustarkoituksessa heti jäiden lähdön jälkeen. Vuonna 2012 pyydysten vesillelasku tapahtui 30.4. 13.5. välisenä aikana ja vuonna 2013 hieman myöhemmin 8. 16.5. välisenä aikana. Kalastajat pitivät saaliskirjanpitoa sekä koe- että vertailupyydyksestä. Kirjanpitoon merkittiin koentapäivä, lohista yksilölliset saalistiedot (naaras / koiras, paino, pituus) ja muista kalalajeista kappalemäärä ja yhteenlaskettu paino. Myös huomiot poikkeavuuksista saaliissa, pyydyksessä tai ympäristössä merkittiin ylös kuten myös hyljevahingot ja havainnot. Saalistilastoinnin lisäksi kalastajat vastasivat kirjallisesti kysymyksiin, miten testi- ja vertailurysän käsiteltävyys erosivat toisistaan eri työvaiheissa. 5

5.1.2 Tulokset Ensimmäisen kalastuskauden päätyttyä syksyllä 2012 kalastajat ja koordinaattorin pitivät palautepalaverin, jossa käsiteltiin yhteisesti kalastuskauden tulokset ja suunniteltiin seuraava kautta. 5.1.2.1 Pyydysten kalastavuus Jäljempänä esitettyyn koe- ja vertailurysien vertailuun ei ole otettu mukaan Pyhärannan rysiä näiden tilastollisesti pienen saaliin takia. Vuonna 2012 Pyhärannan kahdesta rysästä (koe ja vertailu) saatiin yhteensä vain 45 lohta ja vuonna 2013 pyyntipaikkojen vaihdosta huolimatta yhteensä vain 43 lohta. Saaliserot vuosien 2012 ja 2013 välillä Merikarvialla lohivuosi 2012 oli erittäin hyvä. Vuonna 2013 viiden rysän saaliit olivat keskimäärin noin kolmanneksen (14 58 %) pienempiä kuin vuoden 2012 saaliit. Vain yhden koerysän saalis oli vuonna 2013 hieman suurempi (4 %) kuin vuonna 2012. Rysäkohtaiset saaliit on esitetty liitteissä 1 4. Saaliserot koe- ja vertailurysien välillä Kaksi Merikarvian koerysistä oli aikaisempien vuosien saaliiden perusteella jonkin verran huonommassa paikassa kuin vertailurysät (taulukko 1, rysät 2 ja 3). Vuonna 2012 näiden rysien saaliit olivat 14 34 prosenttia pienemmät kuin vertailurysien saaliit. Vuonna 2013 toisen koerysän saalis oli 28 prosenttia pienempi kuin vertailurysän saalis. Toisen koerysän saalis oli 41 prosenttia suurempi kuin vertailurysän. Yksi koerysistä oli aikaisempien saalisvuosien perusteella paremmassa paikassa kuin vertailurysä (taulukko 1, rysä 4). Vuonna 2012 koerysän saalis oli lähes sama kuin vertailurysän (- 1,5 %) ja vuonna 2013 noin 20 prosenttia suurempi kuin vertailurysän saalis. Kun otetaan huomioon pyyntipaikkojen erot testiaikaa edeltävinä vuosina, koe- ja vertailupyydysten pyyntitehon välillä ei voida todeta selviä eroja. Testausaika oli myös liian lyhyt (kaksi sesonkia), jotta tilastollisia eroja voitaisiin luotettavasti esittää. Saaliin ajallinen kertyminen Pyhärannassa keskimäärin 56 prosenttia (48 61 %) kaikkien rysien saaliista vuosina 2012 2013 saatiin ennen asetuksen sallimaa pyynnin aloitusajankohtaa 10. kesäkuuta. Merikarvialla 25 prosenttia (16 39 %) saaliista saatiin ennen 10. kesäkuuta. 6

Taulukko 1. Koerysien saalis vertailurysien saaliiseen verrattuna ja saaliin prosentuaalinen kertymä ennen 10. kesäkuuta. Koerysän pyyntipaikka Saalis ennen 10/6 (% kokonaissaaliista) vertailurysään verrattuna Koerysän saalis (arvioitu aikaisempien vertailurysään verrattuna vuosien saaliin perusteella) 2012 2013 VERTAILU- VERTAILU- Rysä 2012 2013 parempi huonompi KOERYSÄ RYSÄ KOERYSÄ RYSÄ Pyhäranta 1 saalis tilastollisesti pieni 64 61 50 48 Merikarvia 2-34 -28 x 26 39 23 21 Merikarvia 3-14 +41 x 25 24 22 26 Merikarvia 4 +-0 +20 x 38 27 17 16 5.1.2.2 Pyydysten käsiteltävyys Kalastajat vastasivat kirjallisesti kysymyksiin, miten testi- ja vertailurysän käsiteltävyys erosivat toisistaan seuraavissa työvaiheissa. - Pyydyksen kuntoon laittaminen keväällä - Pyydyksen lasku - Pyydyksen kiristeleminen kalastuskauden aikana - Pyydyksen korjaus kalastuskauden aikana - Pyydyksen nosto Kaiken kaikkiaan kalastajat olivat tyytyväisiä harvempien suuosien käyttöominaisuuksiin. Merkittävimmät hyödyt olivat pyydyksen nostovaiheen keventyminen sekä likaantumisen, ankkurien kiristelemisen ja hylkeen tekemien reikien vähentyminen (taulukko 2). Kalastajat aikovat käyttää harvoja suuosia tulevaisuudessakin. Yksi kalastajista totesi, että uskaltaa heittää harvat suuosat rysän hyväänkin pyyntipaikkaan. Kalastajat kertoivat käyttävänsä todennäköisesti myös uusissa tai uusittavissa rysissä harvoja 150 mm suuosia tai vähintään 100 mm suuosia. 7

Taulukko 2. Kooste kalastajien vastauksista työaikakyselyyn. Johansson Laine Veneranta Välisalo A Pyydyksen kuntoon laittaminen keväällä Ei eroa Ei eroa Ei suurta eroa, koerysä vähän kevyempi käsitellä Korjaan pyydykset vasta keväällä. Ensimmäisen kalastuskauden jälkeen rysien korjaamisessa oli selkeä ero. Koerysän suuliinassa oli vain kaksi reikää, vertailurysän suuliinassa reikiä oli 10-15 kpl. Koerysän korjaamisen ajankäyttö noin 30 % vertailurysän vastaavasta työvaiheesta B Pyydyksen lasku Koerysä kevyempi käsitellä ja vie aluksessa pienemmän tilan Koerysä menee pienempään tilaan veneeseen, keveämpi käsitellä Ei suurta eroa, koerysä vähän kevyempi käsitellä Pyydyksien laskussa ei ollut suurta eroa. Koerysässä on vähemmän havasta, joten se on pienempi nippu ja näin hiukan helpompi käsitellä C Pyydyksen kiristeleminen kalastuskauden aikana Merivirta tarttuu vähemmän koerysän hapaaseen, joten ankkurointi ei niin kovilla Harva pyydys pysyy paremmin paikallaan D Pyydyksen korjaus kalastuskauden aikana Suuosien 150 mm havas tuntui olevan kiertymisherkkä yläpaulalle. Ei hylkeiden tekemiä reikiä. Vertailurysää jouduin pesemään painepesurilla 1,5 h Ei hylkeen tekemiä reikiä Ei juurikaan eroa Koerysän suuosissa vähemmän hylkeiden repimiä reikiä Koerysä pysyi pyyntikunnossa hiukan paremmin kuin vertailurysä eli ankkurien kiristelemistä oli hiukan vähemmän. Kalastuskauden aikana en korjannut pyydyksiä meressä. Suuria reikiä en kummassakaan pyydyksessä kalastuskauden aikana havainnut. E Pyydyksen nosto Koerysä nousee vetokoneella (100 NetOp), mutta vertailurysässä on enemmän haastetta, varsinkin jos se on likainen Kävi kepeästi, pesu helppoa Koerysä kevyempi nostaa ja muutenkin märkänä kevyempi käsitellä Koerysän suuosat olivat kevyemmät nostaa ja myös rysän peseminen rannassa sujui nopeammin. F Johtopäätökset Suosittelen lämpimästi kaikille alaa harkitseville! Koerysää tulen jatkossa käyttämään muutoksitta, ellei parempaa tule esiin. Kyseistä osaa mahdollisesti uusittaessa muihin rysiin tulen todennäköisesti laittamaan vastaavan Harvat suuosat on helpompi, kevyempi ja helppohoitoisempi pyydys. Jatkan kalastamista koerysällä tutkimuksen jälkeen ja uskallan heittää sen hyväänkin lohipaikkaan. Jos nyt tarvitsisi valmistaa itselle uudet suuosat, niin en tekisi tavallista 60 mm suuliinaa, vaan harvemman, ehkä kokeilumielessä 100 mm. 8

5.2 Siikarysän rakenteelliset muutokset 5.2.1 Toimenpiteet Ensimmäinen PU siikarysän perusmalli (Ø 2,9 m kalapesä) saatiin Suomeen KANRA hankkeen yhteydessä vuonna 2006. KANRA ja KEHRA hankkeissa testattiin myös pienipesäistä (Ø 1,5 m) siikarysää. Kummallakin kalapesätyypillä saadut siikasaaliit ovat toistaiseksi olleet melko vaatimattomia. Pyydystekniselle kehitystyölle ollaan vasta hakemassa suuntaviivoja, ja työ on pahasti kesken. Tämän osahankkeen tarkoituksena oli selvittää, miten siikarysän kalapesän tietyt rakenteelliset muutokset vaikuttavat rysän pyytävyyteen, hyljevahinkojen määrään ja rysän käyttöominaisuuksiin. Hankkeen käytännön työt toteutti ammattikalastaja Heikki Salokangas Porissa. Standardi siikakalapesään (Ø 2 900 mm) tehtiin testikauden alussa seuraavat muutokset: - kalapesän hapaaksi vaihdettiin yksinkertainen 40 mm dyneema (standardikalapesässä sisähavas 35 mm, ulkohavas 80 mm). Koeasetelman oletuksena oli, että muutos tekee kalapesästä valoisamman, mutta samalla hyljesuojaus saattaa heiketä - kalapesän nielu muutettiin rakonieluksi. Kalastajien kokemusten mukaan ainakaan vaellussiika ei sukella alaspäin, jolloin pintaan saakka auki olevan nielun oletettiin olevan erityisesti vaellussiialle hyvä - koentakaukalon rakennetta muutettiin, koska yksinkertainen havas esti sen kiinnittämisen perinteisellä tavalla - kalapesän jalaksia korotettiin, näin saatiin koentakaukalo yltämään veneen laidan yli Välipesän rakenne säilyi entisellään, ja se varustettiin isolla, vanteeseen kiinnitettävällä 200 mm hylkeensuojaverkolla. Kalapesän ja välipesän rakennepiirustus esitetään kuvassa 1. Rakenteellisten muutosten lisäksi kalapesä asetettiin pyyntiin ylemmäs, jolloin ylähapaat ulottuvat vedenpinnan yläpuolelle (kuva 2). Kalapesän rakennetta muutettiin ensimmäisen kauden jälkeen edelleen, tästä tarkemmin kohdassa tulokset. Kalastaja piti kuvausten ajalta myös saalispäiväkirjaa (liitteet 5 a c). 9

Kuva 1. Testatun siikarysän rakenne (kuva Pekka Koskinen, Satakunnan M-Rakennustoimisto oy). 10

Kuva 2. Kalapesä oli asetettu pyyntiin tavallista ylemmäs, jotta se olisi valoisampi (kuva Maria Saarinen). Pyyntipaikat olivat Selkämerellä Kuuminaisten edustalla Viasvedenlahdella (kuva 3). Kevät 2012 61 29,3 21 25,5 Syksy 2012 61 30 21 28 Syksy 2013 61 29,8 21 28 Kuva 3. Pyyntipaikat Porin Viasvedenlahdella 2012 2013 (lähde Retkikartta.fi). 11

5.2.2 Tulokset 5.2.2.1 Kevät 2012 Kuvauslaitteiston toiminnassa oli suuria ongelmia koko hankkeen ajan, ja ne pahenivat hankkeen loppua kohden. Kuvamateriaalin koodauksesta vastasivat iktyonomiopiskelija Hanna Hongisto (v. 2012) ja iktyonomi Sonja Lehtinen (v. 2013). Rysä oli viritetty Luoteen Räyhän pohjoispuolelle pohjois-eteläsuuntaan. Kuvaussuunta oli kalapesän luoteispuolelta (kuva 4). Kuva 4. Kuvausasetelma siikarysällä keväällä 2012. Rakonielun leveys oli 200 250 mm. Vedenalaiskuvaukset toteutettiin 6. 26.6. välisenä aikana. Kelvollista kuvamateriaalia saatiin kahdeksalta vuorokaudelta yhteensä 79 tuntia. Kuvausaikana saatiin 28,4 kg / 73 kpl yli 250 g:n siikoja, joiden keskipaino oli noin 0,4 kg. Alle 250 g:n siikoja saatiin 2,0 kg / 7 kpl. 12

Koko kalastuskaudella (6.6. 26.7.) saatiin yhteensä vain 35 kiloa tavoitelajia eli yli 250 gramman siikoja. Sivusaalina saatiin taimenta, lohta ja kirjolohta. Kalastajan mukaan siikasaaliit olivat hänen kalavesillään olleet heikkoja myös vuosina 2010 ja 2011. Videomateriaalista selvisi seuraavaa: - kalat liikkuivat kalapesässä vilkkaimmin keskipäivän aikaan - iltaa kohden kalat painuivat alaspäin - pienet siiat liikkuivat parvissa - suurin osa siioista tuli sisään nielun keskeltä - kuvamateriaalissa nähtiin yhteensä 76 siian sisään uintia sekä yksi taimenen, yksi lohen ja yksi kirjolohen sisään uinti - siikojen ulos uinteja (pois kalapesästä nielun kautta) nähtiin yhteensä 32 (kuva 5), joista viisi palasi takaisin - ottaen huomioon kalapesään palanneet siiat, 36 % sisään uineista siioista pakeni nielusta - jos siika pakeni, se ui pois alaviistoon - lohen tai taimenen ulos uinteja ei nähty - taimenet liikkuivat kalapesässä aina yhdessä Kuva 5. Siika pakenee nielusta, jonka leveys oli 200 250 mm keväällä 2012 (kuvakaappaus vedenalaisvideolta Maria Saarinen). 13

Noin 12 prosenttia saalissiioista oli lokin nokkimia (kuva 6). Hyljeongelmia ei ollut. Kuva 6. Lokin nokkima siika (kuvakaappaus vedenalaisvideolta Hanna Hongisto). 5.2.2.2 Syksy 2012 Koska kevään siikasaalis oli vaatimaton, rysä siirrettiin toiseen paikkaan Ulkokarin eteläpuolelle luode-kaakko suuntaan. Kuvaus oli kalapesän länsipuolelta. Rakonielua kavennettiin noin 150 mm:iin, ja nieluun lisättiin kymmenen nielulankaa. Vedenalaiskuvaukset toteutettiin 25.9. 14.10. välisenä aikana. Hyvälaatuista kuvamateriaalia saatiin kahdeksalta vuorokaudelta 30.9. 7.10. yhteensä 33 h. Tallennuksessa oli vakavia toimintaongelmia, minkä lisäksi kamera levääntyi. Videomateriaalia vastaavana 8 vrk aikana saatiin saaliiksi kahdeksan yli 250 g:n siikaa. Videomateriaalista selvisi seuraavaa: - kuvamateriaalissa nähtiin kahdeksan siian sisään uintia ja yksi taimenen sisään uinti - toisin kuin keväällä, yhdenkään siian ulos uintia ei nähty - uutena ilmiönä kevääseen verrattuna nähtiin kahdeksan siian kääntymistä nielulla, eli siiat kääntyivät pois ennen kuin uivat sisään kalapesään nielusta (kuva 7) Lokin nokkimia siikoja oli vähemmän kuin keväällä (7 %). Hyljeongelmia ei ollut. Koko syksyn kalastuskauden (29.8-6.11.) kokonaissaalis oli 50 kg / 66 kpl yli 250 g:n siikoja, joiden keskipaino oli noin 0,75 kg. Alle 250 g siikoja ei saaliiksi tullut. Sivusaaliina saatiin muutamia kiloja taimenta, kirjolohta ja lahnaa. Kalastaja kertoi, että koerysän viereisestä rysästä saatiin yli kolminkertainen saalis koerysään verrattuna. 14

Kuva 7. Siika kääntyy nielulla pois kalapesästä (kuvakaappaus vedenalaisvideolta Maria Saarinen). 5.2.2.3 Kevät 2013 5.2.2.4 Syksy 2013 Kevään 2013 pyyntipaikan valinta epäonnistui, ja saaliiksi saatiin pelkästään lahnaa. Tilastoa ei käsitellä tässä. Pyyntipaikka oli Ulkokarin eteläpuolelle noin 300 metriä syksyn 2012 rysäpaikasta etelään. Nielun leveys oli sama kuin syksyllä 2012 eli noin 150 mm. Nielulankojen lukumäärä tuplattiin. Vedenalaiskuvaukset toteutettiin 30.9. 25.10. välisenä aikana. Tallennuksessa oli yhä pahempia toimintaongelmia, ja kelvollista kuvamateriaalia saatiin yhteensä vain 15 tuntia. Kuvausajan saalis oli 53 kg / 66 kpl yli 250 g:n siikoja ja viisi taimenta. Alle 250 g:n siikoja ei saaliissa ollut. Videomateriaalista selvisi seuraavaa: - 13 siian sisään uintia - yhdeksän siian ulos uintia - viisi siian kääntymistä nielulla, eli siiat kääntyivät pois ennen kuin uivat sisään kalapesään - kolme taimenen sisään uintia, kaksi ulos uintia ja yksi kääntyminen nielulla Lokit olivat vahingoittaneet vain kahta siikaa (3 %). Hyljeongelmia ei ollut. 15

5.3 Meduusan selektio 5.3.1 Toimenpiteet Meduusat haittaavat kalastusta lähes koko Saaristomerellä. Aikaisemmin meduusojen massaesiintymät olivat satunnaisia muutamana vuotena vuosikymmenen aikana, mutta tätä hanketta suunniteltaessa ongelma oli ollut erittäin paha kolmena syksynä peräjälkeen vuosina 2009-2011. Myös meduusojen esiintymisjaksot ovat pidentyneet. Meduusat ajautuvat rysien sisälle virtausten mukana, jolloin rysän pyyntiteho heikkenee dramaattisesti ja pyydyksessä olevat kalat kuolevat. Osahankkeen tavoitteena oli kehittää meduusan selektiomenetelmä Push Up - rysään. Hankkeen käytännön töistä vastasi ammattikalastaja Ismo Johansson Paraisilta. Rysä asetettiin pyyntiin Paraisilla Ytterholman pohjoispuolelle siten, että kalapesän suunta oli pohjoiseen (kuva 8). Pyyntipaikan syvyys on seitsemän metriä, mutta kalapesä lepäsi sen itäpuolella olevan jyrkänteen reunalla. Kuva 8. Koerysän sijainti Paraisten Ytterholman pohjoispuolella (60,27740 22,44492) (lähde Retkikartta.fi). 16

Johanssonin suunnittelemat selektiopaneelit asennettiin kalapesän toisen ja kolmannen vanteen yhteyteen (kuva 9). Kalapesän ympäri ulottuvien paneelien materiaali oli merivedenkestävä 10 mm alumiinitanko ja tankoväli 30 mm. Kalapesän vannetta vasten oleva paneelin reunaosa oli 300 mm merivedenkestävä alumiiniputki (rakennekuva 10). Kalapesän koentapään kiristyskohtaan asennettiin pyöreä, halkaisijaltaan 40 cm paneeli, jonka materiaali oli 6 mm ruostumaton teräsputki (kuva 11). Paneelit maalattiin vihreiksi, koska tavoitteena oli, että ne toimisivat myös alamittaisten kuhien selektiopaneeleina (vrt. KEHRA projektin tulokset, paras väri vaalean vihreä). Kamera oli kohdistettu kuvaamaan kalapesän sivulta idästä länteen päin. Kameran etäisyys paneelista oli noin 25 cm, ja kuvaan mahtui korkeussuunnassa kolme kokonaista poikkitukien rajaamaa väliä (kuva 12). Kuvamateriaalin koodauksesta vastasivat hankekoordinaattori Maria Saarinen (v. 2012) ja iktyonomi Sonja Lehtinen (v. 2014). Kalastaja piti kuvausajalta kalansaalispäiväkirjaa, johon merkittiin myös meduusojen määrä kala- ja välipesässä, tuulen suunta ja nopeus sekä veden korkeus (liitteet 6 a ja b). Videomateriaalin koodaajat merkitsivät taulukkoon veden virtauksen suunnan, mutta nämä tiedot ovat varmoja vain vuoden 2014 kuvausten osalta, jolloin selektiopaneeliin kiinnitettiin virtauslanka. Kuva 9. Ammattikalastaja Ismo Johansson asentamassa kameraa testirysälle. Selektioritilät olivat kalapesän toisessa ja kolmannessa vanteessa koentapäästä katsottuna. Päätyritilä oli kiinnitetty kalapesän kiristyskohtaan (kuva Maria Saarinen). 17

Kuva 10. Vanneritilöiden rakennepiirustus. 18

Kuva 11. Päätyritilä oli kiinnitetty kalapesän koentapään kiristyskohtaan (= truttuun). Kuva 12. Kuvauskohde, näkymä veden alla (kuvakaappaus vedenalaisvideolta Maria Saarinen). 19

5.3.2 Tulokset 5.3.2.1 Syksy 2012 Selektiopaneelia kuvattiin syyskuussa kahden viikon ajan 13. 28.9.2012. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) merikeskus sai vuonna 2012 meduusahavaintoilmoituksia vähemmän kuin vuonna 2011, mutta Saaristomerellä meduusaa esiintyi kuitenkin runsaasti erityisesti syyskuussa (tiedonanto Lehtiniemi Maiju SYKE). Myös Johanssonin pyyntialueella havaittiin runsaasti meduusaa, vaikka Johanssonin käsityksen mukaan ehkä hieman vähemmän kuin edellisinä vuosina. Vaikka meduusaa oli pyyntialueella runsaasti vapaassa vedessä, kalapesän meduusamäärä oli koko syksyn ajan vähäinen (liite 6a). Yhden koennan yhteydessä meduusoja oli kalapesässä arviolta noin 200 kiloa ja neljä kertaa noin 50 kiloa, mutta muina aikoina keskimäärin 20 kiloa. Kalapesän meduusamäärä ei vaikuttanut pyydyksen pyyntitehoon. Kolmeen edelliseen vuoteen verrattuna ero oli dramaattinen; aikaisempina vuosina kalapesässä saattoi olla meduusaa kolmekin tonnia yhdellä koentakerralla. Turunmaan saariston alueen kahdelta muulta kalastajalta, jotka kalastavat ns. flexirysillä, saatiin tieto valtavista ongelmista, ja syyskuun loppupuolella rysät olivat täynnä meduusaa. Kalapesän meduusamäärän ja veden korkeuden välillä oli jonkin verran lineaarista yhteyttä; mitä korkeampi vesi sitä enemmän meduusaa kalapesässä. Meduusamäärän ja kalansaaliin välillä oli jonkin verran negatiivista lineaarista yhteyttä; mitä enemmän meduusaa, sitä vähemmän kalaa. Tosin kalansaalis oli kokonaisuudessaan erittäin pieni. Tuulen suunnan ja meduusamäärän välillä ei ollut lineaarista yhteyttä. Koska virtaussuunnista ei ollut täyttä varmuutta, sen yhteyttä meduusamäärään ei arvioitu. Meduusapaneelit selektoivat tehokkaasti myös pienet kalat. Pieni ahven, särki ja lahna puuttuivat saaliista kokonaan, vaikka niitä tavattiin välipesässä, jossa paneelia ei ollut. Pieni siika ei paneelien läpi kuitenkaan mennyt. 5.3.2.1.1 Kuvamateriaali ja sen käsittely Vuorokauden valoisalta ajalta kuvamateriaalia kertyi yhteensä 70,5 tuntia. Kuvausmateriaalin runsaudesta, koodaustyön hitaudesta ja hankekoordinaattorin rajallisten aikaresurssien takia koodaukset tehtiin otantana; joka kolmas puolen tunnin videopätkä katsottiin, ja yhteensä katsottiin 24 tuntia. Vain suoraan paneeliin kohdistuneet tapahtumat koodattiin. Silloin kun meduusamäärä oli valtava, niitä ei voitu enää laskea yksitellen, ja tällöin koodaaja muodosti kuvasta yleisnäkemyksen. Kun meduusamäärä oli vähäinen Kun kalapesässä ja vapaassa vedessä paneelin ulkopuolella oli vähän meduusaa (kuva 12) ja virtaus oli joko etelään tai pohjoiseen, liike paneelin läpi 20

oli vähäistä; läpimenoja nähtiin yhteensä alle kymmenen. Liikettä oli suurin piirtein yhtä paljon sekä sisälle että ulos. Jos virtaus oli lännestä itään päin eli kameraan päin (meduusat tulivat kohti kameraa), meduusojen liike oli pelkästään kalapesästä ulospäin paneelin läpi. Näitä läpituloja nähtiin satoja. Varmasti ei voitu päätellä, milloin virtaus oli idästä länteen eli paneeliin päin. Muutamia tapauksia nähtiin, kun yksittäinen meduusa hitaasti lipui pitkin kalapesän havasta ja siihen painautuen ja nytkähdellen yleensä etelästä pohjoiseen. Meduusat eivät kuitenkaan paneelin kohdalla painuneet kalapesän sisälle, vaan ohittivat paneelin ja painautuivat taas hapaaseen paneelin toisella puolella. Kuva 12. Yksittäinen meduusa lipuu selektiopaneelin ulkopuolella (kuvakaappaus vedenalaisvideolta Maria Saarinen). Kun meduusaa oli runsaasti Kun kalapesässä ja vapaassa vedessä oli paljon meduusaa (kuva 13), liike paneelin läpi tapahtui pelkästään kalapesästä ulospäin paneelin läpi ja se oli vilkasta. Enimmillään nähtiin yhden puolen tunnin videotallenteen aikana 148 meduusan ulostuloa. Kalapesän sisällä olevat meduusat näkyivät vaaleana, liikehtivänä massana. Kun meduusaa oli paljon, virtauksen suunta oli useimmiten etelästä pohjoiseen (kalapesän ulkopuolella olevat meduusat lipuivat kohti pohjoista). Kuvamateriaalissa nähtiin eniten meduusaa 23.9. Pyydys koettiin 21.9. ja sen jälkeen 25.9., ja molemmilla kerroilla kalapesässä oli noin 50 kiloa meduusaa. 21

Koennassa suurin meduusamäärä 200 kg oli 19.9. Valitettavasti kuvauslaite ei ollut toiminut 18.9. tapahtuneen akun vaihdon jälkeen, vaan vasta 20.9. saatiin jälleen kuvaa. Päätypaneelin kautta selektoituvien meduusojen määrää ei tiedetä. Näköhavaintojen mukaan meduusoja valui koentatilanteessa ulos päädystä kalapesän päädyn roikkuessa alaspäin, mutta määrää on vaikea arvioida. Kuva 13. Kalapesän sisällä olevat meduusat näkyivät vaaleana liikehtivänä massana (kuvakaappaus vedenalaisvideolta Maria Saarinen). 5.3.2.1.2 Kalojen käyttäytyminen meduusapaneelilla 5.3.2.2 Syksy 2013 Paneeli kiinnosti erityisesti särkikaloja, ja ne työnsivät usein kuononsa tankojen väliin. Vaikka kuvamateriaalissa ei yhdenkään kalan läpimenoja nähty, saaliin perustella pienet kalat olivat jostakin kohtaa sivupaneelia tai päätypaneelia ulos uineet. Paneeli kiinnosti myös siikoja, joiden nähtiin nousevan paneelia pitkin ylöspäin vatsa paneeliin päin. Kalastaja kertoi saaliissa olleen vatsapuolelta revittyjä kuolleita siikoja. Mahdollisena syynä ilmiöön on se, että hylkeet ovat päässeet paneelin läpi raatelemaan siikoja. Meduusaa ei ollut meressä. eikä kuvauksia suoritettu. Hankkeelle haettiin jatkoaikaa vuoden 2014 loppuun saakka. 22

5.3.2.3 Syksy 2014 Vanha kuvauslaitteisto ei käynnistynyt enää ollenkaan syksyn 2014 testeissä. ELY-keskukselta saatiin lupa käyttää hankkeelta jäämässä olevat varat yhden kuvauslaitteiston videojärjestelmän nykyaikaistamiseen. Työn teki Arwelltekniikka Oy. Laitteiston nykyaikaistaminen toi tullessaan enemmän ominaisuuksia mutta myös monimutkaisempaa käyttöä, muun muassa kalastajalta vaadittiin akun vaihdon yhteydessä tietokoneen käyttöä (kuva 14). Asennettu Nuuo-ohjelma toimi moitteettomasti, ja akkujen säästämiseksi se asennettiin kuvaamaan vain valoisana aikana. Kuvausaika oli 11.10. 3.11. Kuvamateriaalin tallentumiseen tuli yksi vajaan viikon mittainen tauko, kun myrskyn takia akkua ei päästy vaihtamaan. Kuvamateriaalia kertyi yhteensä 120 tuntia. Kuva 14. Ismo Johansson tsekkaa akun vaihdon yhteydessä läppäriltä kuvauslaitteiston toiminnan ja kameran suuntauksen (kuva Maria Saarinen). Meduusaa oli meressä kohtuullisesti, mutta vähemmän kuin vuonna 2012. SYKE:n mukaan Saaristomereltä saatiin meduusahavaintoja noin 70 kappaletta (Tiedonanto Lehtiniemi Maiju). Suomen koko merialueen havaintojen määrä oli vuonna 2014 noin kolmannes vuoden 2012 määrästä (130 / 400). Ismo Johanssonin mukaan meduusaa esiintyi selvästi syvemmässä kuin aikaisemmin. Vaikka pintavedessä tai kalapesän pyyntisyvyydessä (7 m) ei meduusaa havaittu kuin satunnaisesti muutamia kappaleita, samaan aikaan 15 23

6 YHTEENVETO 25 metrin syvyydessä pyynnissä olevissa verkoissa oli meduusaa runsaasti. Kalapesässä havaittiin vain muutamia meduusoja kolmena päivänä kuvausten aikana (liite 6b). Kuvamateriaalissa nähtiin vain neljä meduusaa, kaikki samana päivänä 14.10. Meduusat olivat kalapesän ulkopuolella. Kalojen käyttäytyminen paneelilla oli samanlaista kuin syksyllä 2012. Meduusapaneelilta koostettu vedenalaisvideo liitetään Livian verkkosivuille www.livia.fi. Ideat tämän hankkeen kehitystyölle saatiin suoraan kalastajilta. Hankkeen toimilla pyrittiin vähentämään hylkeiden ja meduusojen kalastukselle aiheuttamia haittoja sekä parantamaan pyydysten kalastavuutta ja käyttöominaisuuksia. Kalastusta harjoitetaan luonnonolosuhteiden ehdoilla. Kalojen ja meduusojen vuosiluokkien voimakkuudessa ja kulku- tai kulkeutumisreiteissä on vuosittaista vaihtelua, ja vaihtelu voi olla hyvinkin voimakasta. Näistä syistä pyydyskehitystyössä kaksi vuotta on liian lyhyt aika. Tämä voitiin todeta kaikkien osahankkeiden kohdalla. Lohirysät Hylkeenkestävissä lohirysissä testattiin harvoja suuosia. Kun otetaan huomioon erot pyyntipaikkojen kalastustehossa testiaikaa edeltävinä vuosina, vain kaksi kautta kestäneessä hankkeessa koe- ja vertailupyydysten pyyntitehon välillä ei voda todeta selviä eroja. Pyydyksiä testanneet kalastajat olivat tyytyväisiä harvempien suuosien käyttöominaisuuksiin. Merkittävimmät hyödyt olivat pyydyksen nostovaiheen keventyminen sekä likaantumisen, ankkurien kiristelemisen ja hylkeen tekemien reikien vähentyminen. Kalastajat aikovat käyttää harvoja suuosia myös jatkossa. Hankkeessa mukana ollut kalastaja ehdottaa jatkohanketta, jossa kehitettäisiin kalapesän nostokykyä ja koentaa siten, että suuremman kertasaaliin kokeminen ja erityisesti alamittaisten kalojen vapauttaminen olisi entistä turvallisempaa kalastajalle ja hellävaraisempaa kaloille. Siikarysä Siikasaaliit olivat vaatimattomia, joten varmoja johtopäätöksiä tuloksista on mahdoton tehdä. 250 mm rakonielu näytti olevan liian leveä ainakin ilman nielulankoja; tällöin yli kolmannes siioista pakeni nielun kautta. 150 mm saattaa olla liian kapea, koska tällöin jopa puolet nielua lähestyvistä siioista kääntyi pois. Kalastajan käsityksen mukaan nielussa on oltava nielulangat, ja rysän pyytävyys parani, kun lankojen lukumäärää lisättiin. Yksinkertainen havas kalapesässä lisäsi lokkien vahingoittamien siikojen määrää saaliissa. Lokkien vahingoittamien siikojen määrä näytti olevan suoraan verrannollinen valoisan ajan pituuteen. 24

Pyydys toimi kohtuullisesti, mutta ei osoittautunut Lundinin perinteistä siikamallia paremmaksi. Siika on vaikeasti rysällä pyydettävä laji, ja hankkeen tulosten perusteella voidaan arvioida, että kalapesän rakenne ei ole siian rysäpyynnissä ratkaisevin tekijä. Pyydystä testannut kalastaja ehdottaa jatkohanketta, jossa testattaisiin kalapesään asennettavan valon vaikutusta siian rysäpyynnissä. Meduusan selektio Meduusan selektiopaneeleja testannut kalastaja oli erittäin tyytyväinen tulokseen. Ensimmäisenä testaussyksynä 2012 meduusaa oli meressä lähes yhtä runsaasti kuin kolmena aikaisempana vuotena. Kalapesässä meduusamäärä kuitenkin laski dramaattisesti aikaisempiin vuosiin verrattuna useasta tonnista muutamaan kymmeneen kiloon, ja videolla voitiin todeta meduusojen runsasta selektoitumista paneelin läpi. Vuosi 2013 oli meduusan esiintymisessä välivuosi ja vuonna 2014 meduusoja oli melko vähän. Johtopäätökset perustuvat siten vain yhden runsaan meduusavuoden aikana saatuihin tuloksiin. Tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina mutta silti erittäin rohkaisevina. Johanssonin suunnittelemat paneelit soveltuvat myös perinteisiin vannerysiin. Kalapesän vannetta vasten oleva paksumpi 30 mm tanko on tällöin tarpeeton. Paneelia voisi ehkä helpostikin valmistaa massatuotantona muovista, jolloin se olisi myös kevyempi. Tankojen välit voisivat olla säädettäviä. Meduusapaneelit selektoivat tehokkaasti myös pienet ahvenet, särjet ja lahnat. 25

ERIK JOHANSSON, Pyhäranta LIITE 1 VUOSI 2012 Koerysän sijainti 2012: 60,59 21,0720 / 60,5890 21,0670 40 Koerysä 227,5 kg 30 k g 20 10 Lohi Taimen 0 64 % ennen 10/6 32 kpl, keskipaino 7,1 kg. Vertailurysän sijainti 2012: 60,5690 21,0480 / 60,5680 21,0415 40 Vertailu 77,5 kg 30 k g 20 10 Lohi 0 61 % ennen 10/6 13 kpl, keskipaino 6,0 kg. 26

Kiloa VUOSI 2013, Erik Johansson molemmat pyydykset eri paikassa kuin 2012 Koerysän sijainti 2013: 61`0010, 20`5880-61`0020, 20`5950 50 % ennen 10/6 20 kpl, keskipaino 7,6 kg. Vertailurysän sijainti 2013: 61`00, 21`0220-61`0010, 21`03 60 50 40 Vertailurysä 132,3 kg 30 20 10 Lohi Taimen 0 48 % ennen 10/6 23 kpl, keskipaino 5,8 kg. 27

Kiloa SEPPO LAINE LIITE 2 Koerysän sijainti 61 47,65 21 19,40 (maapää) / 61 47,35 21 17,35 (rysät peräkkäin, koerysä ulompana) VUOSI 2012 Koerysän saalis 34 % pienempi kuin vertailurysässä 196 kpl, keskipaino 6,8 kg. 26 % ennen 10/6 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Vertailu 2 030 kg 25.6. Lohi 39 % ennen 10/6 300 kpl, keskipaino 6,8 kg. 28

VUOSI 2013, Seppo Laine Koerysän saalis 28 % pienempi kuin vertailurysässä 199 kpl, keskipaino 5,58 kg. Vapautettu 46 kpl alamittaisia lohia. 23 % ennen 10/6 237 kpl, keskipaino 6,54 kg. Vapautettu 23 alamittaisia lohia. 21 % ennen 10/6 29

Kiloa Kiloa REIJO VENERANTA LIITE 3 Koerysän sijainti 61 45,4 21 20,7 / 61 45,3 21 20,2 (lähempänä rantaa kuin vertailurysä. Rysät lähes peräkkäin). Vertailurysän sijainti 61 45,23 21 19,40 / 61 45,15 21 18,80 VUOSI 2012 Koerysän saalis 14 % pienempi kuin vertailurysässä 200 Koerysä 953 kg 150 100 50 20.6. 29. Lohi Taimen Siika 0 153 kpl, keskipaino 6,2 kg. Vapautettu 37 kpl alamittaisia lohia. 25 % ennen 10/6 300 Vertailu 1 113,2 kg 250 200 150 100 50 Lohi Taimen Siika 0 165 kpl, keskipaino 6,7 kg. Vapautettu 43 kpl alamittaisia lohia. 24 % ennen 10/6 30

VUOSI 2013, Reijo Veneranta Koerysän saalis 41 % suurempi kuin vertailurysässä 100 kpl, keskipaino 6,6 kg. Vapautettu 19 kpl alamittaisia lohia. 22 % ennen 1/6 73 kpl, keskipaino 6,4 kg. Vapautettu 17 alamittaisia lohia. 26 % ennen 10/6 31

Kiloa JUHA VÄLISALO LIITE 4 Koerysän sijainti 61 48,19 21 18,67 / 61 48,11 21 18,08 (lähempänä rantaa) Vertailurysän sijainti 61 48,11 21 18,08 / 61 48,04 21 17,58 VUOSI 2012 Koerysän saalis lähes sama kuin vertailurysän 250 Koerysä 1 306,5 kg 200 21.6 150 100 50 2.7. Lohi Taimen Siika 0 38 % ennen 10/6 189 kpl, keskipaino 6,9 kg 300 Vertailu 1 326 kg k g 250 200 150 100 50 0 Lohi Taimen Siika 27 % ennen 10/6 202 kpl, keskipaino 6,6 kg 32

VUOSI 2013, Juha Välisalo Koerysän saalis 20 % suurempi kuin vertailurysässä 17 % ennen 10/6 211 kpl, keskipaino 6,5 kg 16 % ennen 10/6 166 kpl, keskipaino 6,85 kg 33

Siikarysän kuvausajan saalis, kevät 2012 LIITE 5 a SIIKA < 250 g SIIKA > 250 g TAIMEN LOHI MUUT HUOMIOITA (saaliissa, pyydyksessä tai ympäristössä) Koentapäivä kpl kg kpl kg kpl kg kpl paino Merkitse laji ja kg 6.6. Kuvauskalusto + kamera 7.6. tallennin + akku vaihdettu 8.6. 4 1,3 1 1,3 akun vaihto 10.6. 11.6. 15 6 3 3,5 1 3 lokinlyömät siiat 4 kpl kameran ja akun vaihto (MS) 13.6. 8 3 lokinlyömät siiat 3 kpl 15.6. 19 8 1 3,8 akun vaihto 17.6. akun vaihto 18.6. 24 9 2 10 1,5 kg kirjolohi akun vaihto 20.6. 3 1,1 1 1,9 1 5 21.6. 2 0,5 1 2,7 4 22 lokinlyömä 1 kpl 24.6. akku ja tallennin vaihdettu 26.6. 5 1,5 1 6 lokinlyömä 2 kpl kuvaukset lopetettu Merkitse huomioita - sarakkeeseen mm. hyljehavainnot ja vauriot sekä ne seikat, jotka ovat tavallisuudesta poikkeavia. YHTEENSÄ 7 2 73 28,4 7 13 9 46 33

Siikarysän kuvausajan saalis, syksy 2012 LIITE 5 b SIIKA < 250 g SIIKA > 250 g TAIMEN LOHI MUUT HUOMIOITA (saaliissa, pyydyksessä tai ympäristössä) Koentapäivä kpl kg kpl kg kpl kg pituus paino Merkitse laji ja kg Merkitse huomioita - sarakkeeseen mm. hyljehavainnot ja vauriot sekä ne seikat, jotka ovat tavallisuudesta poikkeavia. 25.09.12 Kamera asennettu 26.09.12 4 4,1 Akku vaihdettu 27.09.12 28.09.12 8 7 Akku ja tall. Vaihdettu ei toiminut tallennus 29.09.12 tyhjä 30.09.12 2 2 akku ja tall. Vaihdettu 01.10.12 02.10.12 3 2 akku ja tall. Vaihdettu 03.10.12 04.10.12 3 2,5 Akku vaihdettu 05.10.12 Kovaa lännen puoleista tuulta max 25m/sek 06.10.12 Kovaa lännen puoleista tuulta max 25m/sek 07.10.12 Kovaa lännen puoleista tuulta max 25m/sek 08.10.12 3 2 2 lokinlyömää siikaa Akku vaihdettu kameran suuntaus muuttunut ei korjattu 09.10.12 1 1 akku vaihdettu kameran korjattu 10.10.12. 11.10.12 3 3 Kirjolohi 1 Akku vaihdettu 12.10.12 tyhjä Akku vaihdettu 14.10.12 1 2 lahna 3kg Kamera pois YHTEENSÄ 27 23,6 1 2 34

Siikarysän kuvausajan saalis, syksy 2013 LIITE 5 c SIIKA < 250 g SIIKA > 250 g TAIMEN LOHI MUUT HUOMIOITA (saaliissa, pyydyksessä tai ympäristössä) Koentapäivä kpl kg kpl kg kpl kg pituus paino Merkitse laji ja kg 30.09.13 Kamera asennettu 01.10.13 tyhjä 02.10.13 Akku vaihd. 03.10.13 10 8 2 7 04.10.13 26 22 1 4 06.10.13 3 2 1 1 Akku vaihd. 07.10.13 6 5 08.10.13 5 3 10.10.13 3 2 Akku vaihd. 11.10.13 1 1 13.10.13 3 3 16.10.13 1 1 akku vaihdettu 20.10.13 1 1 1 2 syöty 2siikaa 1 taimen 25.10.13 7 5 Kamera pois yht 0 0 66 53 5 14 Merkitse huomioita - sarakkeeseen mm. hyljehavainnot ja vauriot sekä ne seikat, jotka ovat tavallisuudesta poikkeavia. 35

LIITE 6 a ISMO JOHANSSON 60 16,60 22 23,90 YTTERHOLM Suomukala PU - rysä 1,5 m Rysä S-N, kalapesä pohjoiseen Kalapesä jyrkänteen reunalla Pyyntisyvyys 7 m kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg m/s cm päivä Kuha Ahven Siika Lohi Hauki Kampela Särkikalat Kalaa YHT Meduusaa kalapesässä Meduusaa / vrk Meduusaa välipesässä Tuulen suunta Tuulen nopeus Veden korkeus Virtaus Muuta 9.9. Rysän lasku 0 11.9. 1 4 5 40 20 100 etelä 5 13.9. 0,5 3 4 20 10 50 lounas 4 +28 Kamera rysälle klo. 7-9 14.9. 0,5 3,5 4 20 20 lounas 4 +56 Akun ja tallentimen vaihto 15.9. ei koentaa 0 lounas 7 +28 W => E akun vaihto 16.9. 0,5 0,6 8 9 5 2,5 lounas 5 +43 S => N akun vaihto 18.9. 0,6 3 7 2,5 13 5 2,5 lounas 4 +44 akun ja tallentimen vaihto 19.9. 0,3 0,2 0 1 200 200 100 etelä 5 +51 akun vaihto 20.9. 1 0 1 50 50 100 lounas 6 +45 akun vaihto 21.9. 1,5 8 10 50 50 50 lounas 1 +39 akun vaihto 22.9. ei koentaa 0 itä-kaakko 4 +35 akun vaihto 24.9. ei koentaa 0 pohjoinen 4 +21 akun vaihto 25.9. 2,2 2 8,5 13 50 13 20 koillinen 4 +18 26.9. ei koentaa 0 itä-kaakko 6 28.9. 0,3 0,6 8 9 10 3 lounas 3 +11 Kamera pois 1.10. 1,5 4 6 10 3 lounas 5 +32 4.10. 4 1,5 4,5 10 10 3 etelä 6 +22 7.10. 2 2 5 9 50 17 etelä 5 +40 9.10. 0,5 0,6 6 7 30 15 koillinen 2 +47 12.10. 0,5 1,5 2 4 8 10 3 koillinen 3 +38 15.10. 4 1,8 18 24 10 3 koillinen 8 +19 36

kg kg kg kg kg kg kg kg kg m/s cm Särkikalat Kalaa YHT Meduusaa Meduusaa kalapesässä / vrk Meduusaa välipesässä Tuulen suunta Tuulen nopeus Veden korkeus Virtauksen suunta virtauslangan suunnan perusteella Muuta LIITE 6 b päivä Kuha Ahven Siika Hauki 1.10. Kameran asennus rysälle 2.-10.10. Myrsky, rysälle ei päästy käynnistämään kuvauksia 11.loka 4,0 1,0 6,0 11,0 muutama muutama lounas 3-14 idästä Kuvaukset käynnistetty 12.loka 0,0 muutama etelästä 13.loka 4,5 5,0 18,0 27,5 koillinen 3-10 etelästä Akun vaihto 14.loka Ainoa päivä, jolloin meduusaa nähtiin videolla, vain 4 kpl kalapesän ulkopuolella koillinen 3-16 etelästä Akun vaihto, ei koentaa 15.loka 0,0 pohjoisesta 16.loka 0,0 17.loka 11,0 1,0 4,5 35,0 51,5 koillinen 3-21 idästä Akun vaihto 18.loka 0,0 etelä 5-22 etelästä Akun vaihto, ei koentaa 19.loka 2,5 1,3 3,4 1,0 8,5 16,7 muutama muutama länsi 5 +3 etelästä Akun vaihto 20.loka 0,0 pohjoisesta 21.loka 0,0 koillinen 4-15 pohjoisesta Akun vaihto, ei koentaa 22.loka 0,0 pohjoisesta 23.-29.10. Myrsky, rysälle ei päästy 30.loka 5,5 0,5 7,0 13,0 muutama länsi 1-1 Akun vaihto 31.loka 0,6 3,0 3,6 länsi 5 +7 Akun vaihto 1.marras 0,0 itä 4-1 pohjoisesta Akun vaihto, ei koentaa 2.marras 0,0 3.marras 2,0 2,0 7,8 7,0 18,8 lounas 10 +12 4.marras 0,0 5.marras 0,0 6.marras 0,6 1,0 2,0 6,0 9,6 pohjoinen 4-2 YHT 23,2 19,8 12,4 8,8 87,5 151,7 kääntynyt päivän mittaan pohjoisesta etelään kääntynyt päivän mittaan pohjoisesta etelään Kuvauslaitteiston poisto 37