PUHU, TUNNISTA JA TOIMI. Nuorten seksuaalinen kaltoinkohtelu opas ammattilaiselle

PUHU, TUNNISTA JA TOIMI Nuorten seksuaalinen kaltoinkohtelu opas ammattilaiselle 1

Nuorten Exit tukee ja kouluttaa nuorten kanssa toimivia ammattilaisia seksuaalisen kaltoinkohtelun tunnistamisesta ja puheeksiotosta. Kuormittavissa tilanteissa ei tarvitse pärjätä yksin. Meihin tai muihin asiantuntijoihin kannattaa olla yhteydessä ja pyytää konsultaatiota tilanteen tunnistamiseen ja ratkaisumallien miettimiseen. Toimittaneet Niina Hinkkanen, Katri Peräaho ja Johanna Velling Kansi, taitto ja kuvat: Minna Lehtinen ISBN 978-952-93-9596-5 (nide) ISBN 978-952-93-9597-2 (PDF) Exit Pois prostituutiosta ry www.exitry.fi info@exitry.fi Paino: Oy Fram Ab, Vaasa, 2017 2

PUHU, TUNNISTA JA TOIMI Nuorten seksuaalinen kaltoinkohtelu opas ammattilaiselle Exit Pois prostituutiosta ry, Helsinki 2017 3

SISÄLLYS Oppaasta... 6 Seksuaalinen kaltoinkohtelu ilmiönä... 8 Vastikkeellinen seksi seksuaalisena kaltoinkohteluna... 13 Seksuaalista kaltoinkohtelua voi kohdata kuka tahansa... 15 Missä tahansa voi tapahtua seksuaalista kaltoinkohtelua...17 Seksuaalinen kaltoinkohtelu laissa... 18 Seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö... 19 Muu seksuaalisen kaltoinkohtelun tilanteita koskeva lainsäädäntö... 25 Ilmoitusvelvollisuus... 29 Kun huoli nuoreen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta herää... 31 Nuoren omien rajojen vahvistaminen... 32 Nuorta seksuaaliselta kaltoinkohtelulta suojaavia tekijöitä... 34 Suojaavien tekijöiden puute... 37 Päihteidenkäyttö... 38 Hatkaaminen... 39 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluminen... 42 4

Seksuaalisen kaltoinkohtelun vaikutukset... 44 Syyllisyyden ja häpeän tunteet... 47 Traumaattinen kriisi... 48 Traumanjälkeinen stressihäiriö... 50 Nuoren kohtaaminen... 52 Kun huoli herää... 55 Puheeksi ottaminen... 57 Kun nuori kertoo... 59 Toimintamalli seksuaalisen kaltoinkohtelun tilanteisiin... 63 Työyhteisön valmiudet... 66 Työntekijän jaksaminen... 69 Työkaluja nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyyn... 70 Vinkkejä aiheen käsittelyyn ennaltaehkäisevästi nuorten ryhmissä... 74 Harjoitteita nuorten kanssa tehtäväksi... 76 Kirjallisuusluettelo... 88 5

6 OPPAASTA

Nuorten Exit ennaltaehkäisee nuorten seksuaalista kaltoinkohtelua ja vastikkeellisen seksin piiriin ajautumista vahvistamalla nuorten seksuaalista itsemääräämisoikeutta sekä lisäämällä ammattilaisten valmiuksia tunnistaa ja ottaa seksuaalisen kaltoinkohtelun tematiikkaa puheeksi. Nuorten Exit kohtaa nuoria, kouluttaa ammattilaisia sekä tarjoaa verkossa matalan kynnyksen tukea seksuaalista kaltoinkohtelua kohdanneille tai omia rajoja pohtiville nuorille. Nuorten Exitiä rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla ja koordinoi Exit pois prostituutiosta ry. Järjestössä on tehty töitä nuorten parissa vuodesta 2010. Kehittämistyön tuloksena hioutuneet näkökulmat, Nuorten Exitin työlle ominainen lähestymistapa ja käytännöstä syntyneet havainnot on nyt nidottu yksiin kansiin. Vuosien varrella tehtyyn työhön pohjautuva kokemus ja tieto, sekä yhteistyöverkostoissa jaettu asiantuntijuus luovat pohjan oppaalle. Oppaassa käytetään termiä nuori viittaamaan niin alaikäisiin kuin täysi-ikäisiinkin nuoriin (13 29 vuotta). Ikähaarukka on laaja ja oppaassa onkin eritelty toiminta suhteessa alaikäisiin ja täysi-ikäisiin nuoriin silloin, kun se on selvyyden vuoksi olennaista. Opas sisältää vinkkejä nuorten seksuaalisen itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen osana työtäsi. Vaikka seksuaalisesta kaltoinkohtelusta puhuminen nuoren kanssa saatetaan kokea vaikeaksi, kuuluvat seksuaalisen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen kaikille nuorten kanssa toimiville ammattilaisille. Haluamme myös kannustaa kaltoinkohtelun rohkeaan tunnistamiseen ja puheeksiottoon, sekä antaa konkreettisia ohjeita tilanteeseen, jossa nuori kertoo kaltoinkohtelusta. Toivomme tämän oppaan madaltavan kynnystä ottaa aihe esiin nuorten kanssa ja vahvistaa myös valmiuksiasi kohdata seksuaalisen kaltoinkohtelun kohteeksi joutunut nuori. Jokaisella nuorella on oikeus tietoon ja tukeen! Helsingissä syksyllä 2017, Nuorten Exitin tiimi 7

8 SEKSUAALINEN KALTOINKOHTELU ILMIÖNÄ

Seksuaalinen kaltoinkohtelu on laaja käsite, joka tarkoittaa kaikkea vastoin omaa tahtoa, tai ymmärrystä tapahtuvaa seksuaalista toimintaa. Se on kattokäsite, joka kattaa laissa määriteltyjen seksuaalirikosten lisäksi myös muut sellaiset tilanteet, joissa henkilö kokee, että hänen seksuaalista itsemääräämisoikeuttaan rikotaan. Seksuaalinen kaltoinkohtelu tai kokemus seksuaalisesta kaltoinkohtelusta ei siis vaadi rikoksen merkkien täyttymistä. Jokaisella on oikeus määritellä omat rajansa ja saada tukea tilanteissa, joissa niitä on rikottu. Kokemus oman seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rikkomisesta on aina yksilöllinen. Olemassa olevien selvitysten ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten kokemuksen mukaan seksuaalisen kaltoinkohtelun eri muodot ovat kuitenkin nuorten keskuudessa yleisiä. muun muassa hyväksikäyttävät suhteet aikuisen ja nuoren välillä, jotka nuori saattaa kokea seurustelusuhteena. On kuitenkin perusteltua ajatella, ettei suhde aikuisen ja alle 16-vuotiaan nuoren välillä ole nuorelle tasavertainen. Nuorella on oikeus tutustua seurusteluun ja seksiin samassa kehitysvaiheessa ja elämäntilanteessa olevan henkilön kanssa. Aikuisen tehtävä onkin kunnioittaa nuoren kehitystä, eikä aikuinen saa käyttää nuoren kokemattomuutta hyväkseen. Aikuisen ja nuoren suhteessa vastuu on aina aikuisella osapuolella. Seksuaalista kaltoinkohtelua voi tapahtua myös nuorten välillä. Seksuaalinen kaltoinkohtelu on aina tekijän vastuulla. Seksuaalista kaltoinkohtelua voi olla yksittäinen tilanne tai pitkäänkin jatkunut nuoren manipulointi ja houkutteleminen esimerkiksi verkossa. Seksuaalista kaltoinkohtelua voivat olla myös tilanteet, joissa nuori kokee olevansa vapaaehtoisesti tai aktiivisesti mukana. Lapsiuhritutkimuksen (2013) mukaan noin 40 prosenttia yhdeksäsluokkalaisten hyväksikäytöksi luokitelluista tapauksista ei nuoren oman määritelmän mukaan ollut seksuaalista hyväksikäyttöä. Tällaisia tilanteita ovat Seksuaalinen kaltoinkohtelu ilmiönä 9

10

SEKSUAALISTA KALTOINKOHTELUA ON MUUN MUASSA: seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvä vihjailu, kommentointi ja huutelu luvaton koskettelu ja ahdistelu ei-toivotut seksiviestit uhkailu, kiristäminen, johdattelu, lahjonta seksuaalisiin tekoihin pakottaminen ja painostaminen seksuaalisiin tekoihin seksuaalissävytteisen materiaalin luvatta kuvaaminen vastineen ehdottaminen tai antaminen seksuaalisista teoista alaikäiselle (vastikkeellinen seksi) seksuaaliset teot ilman molemminpuolista todellista suostumusta tai ymmärrystä Seksuaalinen kaltoinkohtelu ilmiönä 11

SEKSUAALINEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS tarkoittaa sitä, että jokaisella on oikeus päättää omasta kehostaan ja seksuaalisuudestaan. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus on osa seksuaalioikeuksia ja se kuuluu jokaiselle. OMILLA RAJOILLA tarkoitetaan tunnetta omista rajoista suhteessa omaan kehoon, tunteisiin ja muihin ihmisiin. Jokaisella on oikeus omiin rajoihin ja niiden määrittelyyn. Ne ovat aina yksilölliset, eikä toisen omia rajoja voi määritellä hänen puolestaan. Omat rajat saattavat vaihdella tilanteesta, ihmisistä ja omista tunteista riippuen. Seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen viitataan puhekielessä usein omina rajoina. Nuorelle omat rajat voivat olla konkreettisempi hahmottaa kuin termi seksuaalinen itsemääräämisoikeus. SEKSUAALISESTA KALTOINKOHTELUSTA saatetaan eri yhteyksissä käyttää eri termejä, kuten seksuaalisuutta loukkaava väkivalta. Seksuaalisella kaltoinkohtelulla tarkoitetaan kaikkea vastoin omaa tahtoa tai ymmärrystä tapahtuvaa seksuaalista toimintaa. Seksuaalisen kaltoinkohtelun muodot vaihtelevat sanallisesta häirinnästä fyysisen koskemattomuuden rikkomiseen, ja on tärkeää muistaa, että jokainen määrittää itse oman kokemuksensa haavoittavuuden. Seksuaalinen kaltoinkohtelu terminä kattaa siis kaikki sellaiset tilanteet, joissa henkilö itse kokee, että hänen seksuaalista itsemääräämisoikeuttaan on loukattu. Seksuaalinen kaltoinkohtelu tai kokemus seksuaalisesta kaltoinkohtelusta ei vaadi rikoksen merkkien täyttymistä. Jokaisella on oikeus omiin rajoihin kaikissa tilanteissa ja oikeus saada tukea niissä tilanteissa, joissa rajoja on rikottu. VASTIKKEELLINEN SEKSI tarkoittaa korvauksen lupaamista, ehdottamista tai antamista seksuaalisesta teosta. Seksuaalisena tekona voi olla fyysinen kontakti tai esimerkiksi seksuaalissävytteisten kuvien pyytäminen. Korvauksena voi olla esimerkiksi raha, päihteet, tavarat tai palvelus, kuten yöpaikka. Korvauksen tarjoaminen jostain seksuaalisesta teosta alle 18-vuotiaalle on rikos (seksuaalipalvelun osto tai oston yritys). Vastikkeellinen seksi on yksi seksuaalisen kaltoinkohtelun muodoista. 12 Seksuaalinen kaltoinkohtelu ilmiönä

VASTIKKEELLINEN SEKSI SEKSUAALISENA KALTOINKOHTELUNA Vastikkeellinen seksi on yksi seksuaalisen kaltoinkohtelun muodoista. Sillä tarkoitetaan vastikkeen tarjoamista nuorelle jostain seksuaalisesta teosta. Laissa vastikkeelliseen seksiin viitataan seksuaalipalveluiden ostona tai oston yrityksenä alaikäiseltä. Vastikkeena voi olla esimerkiksi raha, päihteet, tavarat tai palvelus, kuten yöpaikka. Myös verkossa tapahtuva paljastavan kuvan lähettäminen jotain vastinetta vastaan käsitetään vastikkeellisena seksinä. Fyysinen kontakti ei siis ole välttämätön. Tällaisissa tilanteissa nuori ei aina ymmärrä tulevansa kaltoinkohdelluksi, vaan saattaa kokea itse hyötyvänsä aikuisesta. Vastuu tilanteista on kuitenkin aina yksinomaan vastikkeen antavalla tai tarjoavalla aikuisella nuoren aktiivisuudesta ja aloitteellisuudesta riippumatta. Vastikkeellinen seksi alle 18-vuotiaan kanssa on rikos, ja tilanne tulee katkaista mahdollisimman pian nuoren mahdollisista vastusteluista huolimatta. Vastikkeellinen seksi on lasten ja nuorten kanssa työskentelevien parissa tunnistettu ilmiö, jota ei Suomessa kuitenkaan ole tutkittu juuri lainkaan. Vastikkeellinen seksi linkittyy läheisesti seksuaaliseen hyväksikäyttöön, eivätkä seksuaalisen hyväksikäytön ja vastikkeellisen seksin tilanteet aina olekaan erotettavissa toisistaan. Nuorelle saatetaan hyväksikäyttötilanteessa tarjota esimerkiksi päihteitä, mitä voidaan pitää vastineen tarjoamisena. Vastikkeellisen seksin tilanteissa tekijä voi olla myös toinen nuori. Seksuaalinen kaltoinkohtelu ilmiönä 13

14

SEKSUAALISTA KALTOINKOHTELUA VOI KOHDATA KUKA TAHANSA SSeksuaalista kaltoinkohtelua voi kohdata kuka tahansa taustasta riippumatta. Usein huoli seksuaalisesta kaltoinkohtelusta herää herkemmin esimerkiksi tyttöjen kohdalla, kun taas poikiin kohdistuvaa seksuaalista kaltoinkohtelua tunnistetaan huonommin. Kuitenkin esimerkiksi Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tekemissä kouluterveyskyselyissä on todettu, että seksuaalista kaltoinkohtelua voi kohdata kuka tahansa sukupuolesta riippumatta. Vastiketta seksistä on tarjottu Kouluterveyskyselyn mukaan niin pojille kuin tytöillekin, ja Ruotsin Ungdomsstyrelsenin tekemän tutkimuksen (2009) mukaan vastikkeellisen seksin piirissä on sekä tyttöjä että poikia. Seksuaalinen kaltoinkohtelu voikin eri muodoissaan koskettaa ketä tahansa nuorta hänen taustastaan tai ominaisuuksistaan riippumatta. Seksuaalista kaltoinkohtelua voi tapahtua niin tutun kuin tuntemattoman taholta, parisuhteessa tai kaverisuhteessa. Seksuaalisen kaltoinkohtelun tilanteiden tunnistaminen kaltoinkohteluksi voi olla vaikeampaa, jos tekijä on itselle läheinen kuten esimerkiksi nuoren oma kumppani. Tällaisessa tilanteessa kertominen voi olla erityisen hankalaa, sillä tekijään kohdistuu monenlaisia tunteita ja häntä saatetaan haluta suojella. Myös nuori voi kohdella toista nuorta kaltoin, eikä nuorten toisiinsa kohdistama kaltoinkohtelu ole sen hyväksyttävämpää. Nuorelle onkin tärkeä sanoittaa, että seurusteluun tai mihinkään muuhunkaan ihmissuhteeseen ei kuulu minkäänlainen fyysinen, psyykkinen tai seksuaalinen väkivalta. Nuorten omien rajojen vahvistamisen lisäksi onkin tärkeää tuoda nuorille esiin myös toisten rajojen kunnioittaminen. Omat rajat ovat yksilöllisiä eikä kukaan voi määritellä toisen puolesta, missä rajat menevät. Se, mikä toiselle on huumoria, saattaa jostain toisesta tuntua ahdistelulta. Seksuaalinen kaltoinkohtelu ilmiönä 15

16 Seksuaalinen kaltoinkohtelu ilmiönä

MISSÄ TAHANSA VOI TAPAHTUA SEKSUAALISTA KALTOINKOHTELUA Seksuaalista kaltoinkohtelua voi tapahtua monenlaisissa ympäristöissä ja se voi olla jokapäiväistä: kouluissa tapahtuvaa homottelua ja huorittelua, julkisissa tiloissa tapahtuvaa häirintää tai seurustelusuhteessa tapahtuvaa seksiin painostamista ja pakottamista. Seksuaalista kaltoinkohtelua tapahtuu myös verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Seksuaalisävytteisten kuvien lähettäminen aikuiselta nuorelle, luvaton seksuaalissävytteisen kuvamateriaalin levittäminen, palkkion lupaaminen paljastavasta kuvasta tai kehoon ja seksuaalisuuteen viittaavat epämiellyttävät kommentit ovat esimerkkejä verkossa tapahtuvasta seksuaalisesta kaltoinkohtelusta. Nuorten käyttämät erilaiset sovellukset mahdollistavat uudenlaisia väyliä myös seksuaaliselle kaltoinkohtelulle. On kuitenkin muistettava, että verkko on monelle nuorelle tärkeä osa sosiaalisia suhteita. Niin kuin muitakaan ihmissuhteita, ei verkkoa ei ole syytä nähdä pelkästään uhkana. Sen sijaan verkon mahdollisista haittapuolista ja turvallisesta käytöstä on tärkeä keskustella nuorten kanssa siinä, missä turvallisista ja tasavertaisista ihmissuhteistakin. HOX! Tunnistatko seksuaalisen kaltoinkohtelun? Oletko sinä kohdannut työssäsi nuoriin kohdistuvaa seksuaalista kaltoinkohtelua? Miten asia otettiin puheeksi? Pohdi, millaisia tilanteet ovat olleet ja miten niihin on puututtu. Seksuaalinen kaltoinkohtelu ilmiönä 17

18 SEKSUAALINEN KALTOINKOHTELU LAISSA

SEKSUAALIRIKOKSIA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Suomessa lainsäädäntö turvaa niin nuoren kuin aikuisenkin seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Alaikäisiä lapsia ja nuoria suojaava lainsäädäntö ottaa huomioon heidän haavoittuvan asemansa suhteessa aikuisiin. Nuorten kanssa toimivien on hyvä tuntea lain keskeiset piirteet ja tunnistaa tilanteet, joissa nuoren seksuaalista itsemääräämisoikeutta suojaavaa lakia on rikottu. Lain pääpiirteet on tarpeellista tuntea myös siksi, että nuorten parissa toimivia ammattilaisia sitoo ilmoitusvelvollisuus jo epäiltäessä alaikäiseen kohdistunutta seksuaalirikosta. Lainsäädäntö suojaa siis nuorta monin tavoin seksuaaliselta kaltoinkohtelulta. On kuitenkin tärkeää muistaa, että vaikka lainsäädäntö ei suoraan määrittele jotain tapahtumaa rikokseksi, se voi silti olla seksuaalista kaltoinkohtelua. Auttamistyön näkökulmasta ei siis ole olennaista tietää, onko tapahtunut rikos, tai mikä rikosnimike on mahdollisesti kyseessä. Seksuaalinen kaltoinkohtelu on aina sen kohteeksi joutuneen kokemus, ja hän ansaitsee saada tukea ja apua huolimatta siitä, täyttyvätkö rikoksen merkit. Seuraavaksi on pyritty avaamaan seksuaaliseen kaltoinkohteluun liittyvä seksuaalirikoslainsäädäntö luettavampaan muotoon. Laki turvaa kaikenikäisiä nuoria ja aikuisia, mutta esittelyssä on eritelty lainsäädäntöä erityisesti alaikäisen nuoren näkökulmasta helpottamaan rikos- ja lastensuojeluilmoitusvelvollisuuden hahmottamista. Vaikka ammattilaisen velvollisuus rikosilmoitukseen ei esimerkiksi täysi-ikäisen nuoren kohdalla täyttyisikään, voi hän silti toimia nuoren tukena rikoksesta ilmoittaessa ja rohkaista nuorta ilmoituksen tekoon. Kaikissa seksuaalirikoksissa jo teon yritys on rangaistava (pois lukien ahdistelu). Seksuaalinen kaltoinkohtelu laissa 19

20 Seksuaalinen kaltoinkohtelu laissa

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Laki suojaa alle 16-vuotiasta aikuisen heihin kohdistamilta seksuaalisilta teoilta (suojaikäraja). Se tarkoittaa, että aikuinen tai toinen selkeästi vanhempi nuori ei voi olla alle 16-vuotiaan nuoren kanssa minkäänlaisessa seksuaalisävytteisessä suhteessa tai kohdistaa häneen seksuaalisia tekoja. Tämä tarkoittaa fyysisen kontaktin lisäksi myös esim. netissä tapahtuvaa seksuaalissävytteistä viestittelyä. Suojaikäraja on korkeampi (18 vuotta), mikäli tekijä on nuoren vanhempi tai vanhempaan rinnastettava henkilö tai jos tekijä käyttää hyväkseen alle kahdeksantoistavuotiasta, joka on koulussa tai laitoksessa hänen määräysvaltansa tai valvonnan alainen tai muussa niihin rinnastettavassa alisteisessa suhteessa häneen. Suojaikäraja on 18 vuotta myös silloin, jos nuoren kyky itsenäisesti päättää seksuaalisesta käyttäytymisestään on hänen kypsymättömyytensä, sekä osapuolten ikäeron vuoksi heikompi kuin tekijällä Vastuu hyväksikäytöstä on aina vanhemmalla osapuolella. Lailla ei ole tarkoitus kieltää nuorten keskinäistä ja tasavertaista seurustelua ja seksiä, mikäli iässä ja kehitystasossa ei ole merkittävää eroa. Laki ei myöskään kiellä alle 16-vuotiaiden keskinäisiä suhteita. Seksuaalinen hyväksikäyttö Toisen taivuttaminen sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon, tai pakottaminen alistumaan sellaisen teon kohteeksi niin, että käyttää hyväksi omaa asemaansa. Raiskaus ja törkeä raiskaus Sukupuoliyhteyteen pakottaminen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla sillä. Myös sukupuoliyhteys henkilön kanssa, joka ei pysty ilmaisemaan tai muodostamaan tahtoaan ai puolustamaan itseään, esim. tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia. Alle 18-vuotiaaseen kohdistuva raiskaus luokitellaan törkeäksi raiskaukseksi. Sukupuoliyhteydellä tarkoitetaan laissa sitä, että joku sukuelintä käyttäen tunkeutuu toisen kehoon, tai jonkun sukuelimeen tai peräaukkoon tunkeudutaan seksuaalisesti. Sukupuoliyhteydellä tarkoitetaan myös toisen sukuelimen ottamista omaan kehoon. Pakottaminen seksuaaliseen tekoon Tarkoittaa väkivallalla tai uhkaamalla pakottamista tekoon tai alistumaan sellaisen teon kohteeksi, joka loukkaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Seksuaalinen kaltoinkohtelu laissa 21

22

Seksuaaliseen tekoon pakottamista on myös toisen tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan hyväksikäyttäminen silloin, kun toinen ei sen vuoksi kykene puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. Seksuaalinen ahdistelu Seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaava, koskettelemalla tehty seksuaalinen teko, esimerkiksi rintojen kouriminen. Lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin Alle 16-vuotiaalle lapselle tai nuorelle tapaamisen tai kanssakäymisen ehdottaminen siten, että tarkoituksena on seksuaalinen toiminta lapsen kanssa. Houkuttelua on saada alle 18-vuotias ryhtymään vastikkeelliseen seksiin tai esiintymään sukupuolisiveelliswwyyttä loukkaavassa järjestetyssä esityksessä. Houkuttelua on myös ehdottaa tapaamista tai muuta kanssakäymistä alle 18-vuotiaalle nuorelle siten, että tarkoituksena on valmistaa kuvia tai kuvatallenteita, joissa häntä esitetään sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasti. Korvaus seksuaalisesta palveluksesta voi olla rahaa tai tavaraa, päihteitä tai jotain, jolla ei edes tarvitse olla rahallista arvoa. Vastuu on seksuaalipalvelun ostajalla tai oston yrittäjällä. Paritus ja törkeä paritus Itselleen tai toiselle taloudellisen hyödyn hankkiminen parittamalla. Paritukseksi luetaan, jos järjestää huoneen tai muun tilan korvausta vastaan tapahtuvaa seksuaalista tekoa varten, tai muuten olennaisesti edistää vastikkeellista seksiä esim. liiketoimintana majoittamalla, markkinoimalla tai muuten käyttämällä hyväksi kyseistä toimintaa. Paritusta on myös jonkun viettely vastikkeelliseen seksiin. Alle 18-vuotiaan paritus on törkeä paritus. Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen Alle 18 vuotta nuoremmasta henkilöstä kuvatun seksuaalissävytteisen esityksen seuraaminen. Seksuaalipalvelun osto alaikäiseltä Vastikkeen tarjoaminen alle 18-vuotiaalle nuorelle seksuaalisesta teosta. Seksuaalinen kaltoinkohtelu laissa 23

24 Seksuaalinen kaltoinkohtelu laissa

MUU SEKSUAALISEN KALTOINKOHTELUN TILANTEITA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Osa seksuaalisen kaltoinkohtelun tilanteisiin liittyvästä lainsäädännöstä ei löydy itse seksuaalirikoslaista, mutta niihin voidaan soveltaa muita rikoslain kohtia. Kun kyseessä ei ole huoli seksuaalirikoksesta, ei nuorten parissa toimivalle ammattilaiselle synny velvollisuutta rikosilmoitukseen. Nuoren kanssa kannattaa silti olla yhdessä yhteydessä poliisiin, jos vaikuttaa siltä, että tilanteeseen saattaisi liittyä muunlainen rikos. Esimerkiksi tilanteissa, joissa nuoren intiimejä kuvia on levinnyt verkossa, on poliisilla mahdollisuudet puuttua kuvien leviämiseen. Ammattilaisen lastensuojeluvelvollisuus säilyy, vaikkei kyseessä olisikaan seksuaalirikos. Lastensuojeluilmoitus on tehtävä aina, kun huoli nuoren hyvinvoinnista herää. Kunnianloukkaus On laitonta levittää toisesta sellaista valheellista tietoa tai vihjauksia, jotka aiheuttavat vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa. Esim. kiusaaminen voi jossain tapauksissa täyttää kunnianloukkauksen merkit. Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen On laitonta ilman lupaa jollain tapaa levittää lukuisten ihmisten saataville henkilön yksityiselämästä sellaista tietoa, vihjauksia tai kuvia, jotka aiheuttavat vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa. Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvamateriaalinen hallussapito ja levittäminen On laitonta valmistaa ja pitää saatavilla kuvia tai kuvatallenteita, joissa esitetään alle 18-vuotias henkilö seksuaalissävytteisesti. On myös laitonta pitää oikeudettomasti hallussa kuvaa tai kuvatallenteita, joissa esitetään alle 18-vuotias henkilö seksuaalissävytteisesti. Seksuaalinen kaltoinkohtelu laissa 25

26

Huoli alaikäiseen kohdistuneesta luvun 20 rikoksesta (seksuaalirikokset) velvoittaa nuorten parissa toimivaa ammattilaista tekemään sekä rikos- että lastensuojeluilmoituksen. Muihin rikoksiin liittyvässä huolessa ammattilaisen tulee arvioida lastensuojelun tarvetta ja pyrkiä tekemään rikosilmoitus yhdessä nuoren kanssa. Alaikäistä nuorta suojaavat lait: Suomen rikoslaki, 20 luku: Seksuaalirikoksista Törkeä raiskaus 2 (27.6.2014/509) Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 6 (20.5.2011/540) Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 7 (20.5.2011/540) Seksuaalipalvelujen ostaminen 8 a (25.8.2006/743) Lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin 8 b (20.5.2011/540) Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen 8 c (20.5.2011/540) Törkeä paritus 9 a (9.7.2004/650) Suomen rikoslaki, 17 luku: Rikoksista yleistä järjestystä vastaan Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen 18 (9.7.2004/650) ja Törkeä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittäminen 18 a (9.7.2004/650) Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito 19 (20.5.2011/540) Kaiken ikäisiä suojaavat lait: Suomen rikoslaki, 20 luku: Seksuaalirikoksista Raiskaus luku 1 (27.6.2014/509) ja törkeä raiskaus 2 (27.6.2014/509) Pakottaminen seksuaaliseen tekoon 4 (24.7.1998/563) Seksuaalinen hyväksikäyttö 5 (24.7.1998/563) Seksuaalinen ahdistelu 5 a (27.6.2014/509) Seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö 8 (10.4.2015/384) Paritus ja törkeä paritus 9 (24.7.1998/563) ja törkeä paritus 9 a (9.7.2004/650) Suomen rikoslaki, 24 luku: Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen 8 (13.12.2013/879) ja törkeä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen 8 a (13.12.2013/879) Kunnianloukkaus 9 (13.12.2013/879) ja törkeä kunnianloukkaus 10 (13.12.2013/879) Lähde: Finlex Seksuaalinen kaltoinkohtelu laissa 27

28

ILMOITUSVELVOLLISUUS Lasten ja nuorten kanssa toimivilla ammattilaisilla on velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille ja lastensuojeluviranomaisille, jos he saavat työssään tietoa, joka herättää huolen alaikäiseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta (Lastensuojelulaki 25 ). Rikoksen tunnusmerkkien täyttymisestä ei tarvitse olla varmuutta, jo huoli tai epäilys rikoksesta riittää täyttämään ilmoitusvelvollisuuden. Ilmoitettaviin rikoksiin kuuluvat kaikki rikoslain luvussa 20 mainitut rikokset kuten raiskaus, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö sekä seksuaalipalvelujen osto nuorelta. Olennaista ei kuitenkaan ole tietää, mikä rikos on tapahtunut. Poliisia ja lastensuojeluviranomaisia voi epäselvissä tilanteissa konsultoida matalalla kynnyksellä tarvitsematta antaa nuoren tietoja. Poliisille tehtävän ilmoituksen lisäksi tulee aina tehdä lastensuojeluilmoitus, jonka avulla varmistetaan, että nuori ja nuoren perhe saavat tarvitsemansa avun ja tuen tapahtuneen käsittelyyn. Ammattiin liittyvät salassapitosäännökset eivät estä ilmoituksen tekemistä. Seksuaalista kaltoinkohtelua on voinut tapahtua, vaikkei tilanteeseen liittyisikään huolta laista määritellystä seksuaalirikoksesta. Jos muun rikoksen mahdollisuus mietityttää, ilmoituksen poliisille voi tehdä yhdessä nuoren kanssa. Lastensuojeluilmoitus taas on tehtävä aina, kun huoli nuoren hyvinvoinnista herää. HOX! Tiedätkö jo, miten ja mihin teet lastensuojelu- ja rikosilmoitukset? Verkostoituminen alueen viranomaisten kanssa helpottaa ilmoitusten tekemistä. Selvitä jo ennakkoon, kehen voit alueesi poliisista olla yhteydessä ja konsultoida juuri seksuaalirikoksiin liittyen! Seksuaalinen kaltoinkohtelu laissa 29

Kun huoli herää nuoreen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta tai henkeen ja terveyteen kohdistuvasta rikoksesta Kun huoli herää muusta rikoksesta*: Velvollisuus tehdä rikosilmoitus Velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus Arvioi lastensuojeluilmoituksen tarve. Herääkö huoli nuoren hyvinvoinnista? Rikosilmoituksen teko vain nuoren suostumuksella ja yhdessä nuoren kanssa 30 *) kuten paljastavan kuvan levittäminen

KUN HUOLI NUOREEN KOHDISTUNEESTA SEKSUAALIRIKOKSESTA HERÄÄ Toiminta riippuu siitä, milloin rikoksen epäillään tapahtuneen. Mikäli nuoren epäillään joutuneen teon kohteeksi aivan äskettäin, on sekä rikos- että lastensuojeluilmoitus tehtävä välittömästi. Paljon aikaisemmin sattuneista tapahtumista tai tilanteista, jossa nuori ei ole välittömässä vaarassa, voidaan toimia rauhallisemmin. Viivyttelyyn ei kuitenkaan ole syytä. Toiminta suhteessa nuoreen Kysy nuorelta seksuaalisesta kaltoinkohtelusta hienotunteisesti, mutta suoraan. Suhtaudu nuoren kertomaan rauhallisesti ja ylireagoimatta. Kaikissa tilanteissa nuoren kertomus tai muut epäilyn heräämiseen johtaneet havainnot on kirjattava välittömästi mahdollisimman tarkasti ylös. Vältä johdattelevia kysymyksiä. Myös työntekijän omat kysymykset ja kommentit tulee dokumentoida. Hyvään toimintatapaan kuuluu kertoa nuorelle lastensuojelu- ja rikosilmoitusten tekemisestä. Ilmoitukset tulee kuitenkin tehdä, vaikka nuori itse vastustaisi sitä. Saata nuori avun piiriin. huoltaja tai nuori voisi muuten joutua ilmoitusten vuoksi kotona vaaraan (esim. kunniaväkivallan uhka), on syytä odottaa, että poliisi arvioi tilanteen ensin. Huoltajiin voi olla yhteydessä poliisin annettua siihen luvan. Ilmoitukset on tehtävä, vaikka nuoren huoltaja vastustaisi sitä. Miten ilmoitus tehdään? Akuuteissa tilanteissa ilmoitus poliisille tehdään yleiseen hätänumeroon. Muissa tapauksissa ilmoitus poliisille voidaan tehdä kirjallisesti. Ilmoitus poliisille sekä lastensuojeluun tulee aina tehdä viipymättä. Jos työntekijä on epävarma siitä, vaatiiko ti-lanne ilmoituksen tekemistä, voi poliisia tai lastensuojeluviranomaisia konsultoida mainitsematta lapsen tai nuoren nimeä. Lähde: THL: Lastensuojelun käsikirja. Seksuaali- ja pahoinpitelyrikosepäilyjen ilmoitusvelvollisuus. Toiminta suhteessa alaikäisen nuoren huoltajiin Hyvään toimintatapaan kuuluu myös informoida nuoren huoltajia lastensuojelu- ja rikosilmoitusten tekemisestä. Jos kuitenkin epäilet, että kaltoinkohtelija on Seksuaalinen kaltoinkohtelu laissa 31

32 NUOREN OMIEN RAJOJEN VAHVISTAMINEN

Nuorten parissa toimivalla ammattilaisella on mahdollisuus vaikuttaa nuoren omien rajojen muodostumiseen seksuaaliselta kaltoinkohtelulta suojaavia tekijöitä vahvistamalla. Nuoren itsetuntemuksen ja tunteiden tunnistamisen tukeminen vahvistavat seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Omien rajojen hahmottamista ja niistä kiinni pitämistä voidaan tukea myös avoimella ja ikätasoisella tiedolla ja keskustelulla omista oikeuksista ja seksuaalisuudesta. Myönteisiä tunteita ja voimavaroja tunnistamalla nuori oppii myös erottamaan itsestä epämiellyttävältä tuntuvat tilanteet ja kaltoinkohtelevan toiminnan. Nuorten seksuaalisesta kaltoinkohtelu puhumista helposti vältetään tai kaltoinkohtelun mahdollisuutta ei haluta ajatella, sillä ilmiö nostaa useissa aikuisissa ja ammattilaisissa pintaan epämiellyttäviä tai haastavia tunteita. Positiivisen ja seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen keskittyvän lähestymistavan kautta voidaan kuitenkin käsitellä vaikeammaksikin miellettyä seksuaalisen kaltoinkohtelun teemaa. Ilmiön tiedostaminen, tunnistaminen ja siitä rohkeasti puhuminen ovat ensiarvoisen tärkeitä seksuaalisen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisemiseksi. HOX! Miten voisit osana arkipäivän työtäsi vahvistaa nuoren omia rajoja? Voisiko seksuaalisuudesta puhua nuorelle voimavarana ja oikeutena riskien ja uhkien korostamisen sijaan? Nuoren omien rajojen vahvistaminen 33

NUORTA SEKSUAALISELTA KALTOINKOHTELULTA SUOJAAVIA TEKIJÖITÄ Seksuaalisuus voimavarana, mielihyvänä ja oikeutena Nuorelle viestitään, että seksuaalisuuden on tarkoitus olla positiivinen ja iloa tuottava asia elämässä nuoren itse niin halutessa ja sellaisessa vaiheessa, kun se nuoresta itsestään tuntuu sopivalta. Nuori oppii, ettei seksuaalisten tilanteiden kuulu tuntua pelottavalta tai epämiellyttävältä, ja että sellaisista tilanteista saa ja voi kieltäytyä. Jokaiselle on oikeus omanlaiseensa seksuaalisuuteen muiden kunnioittamisen rajoissa. Tunteiden tunnistamisen taito ja itsetuntemus Kaikenlaisten tunteiden tunnistaminen ja ilmaisu ovat tärkeitä taitoja kohti omien rajojen tunnistamista. Niiden kautta nuori opettelee tunnistamaan omaa sisästä ääntään ja kuuntelemaan sitä myös ristiriitaisissa tilanteissa. Nuorta kannattaa rohkaista kuuntelemaan omia valmiuksia ja sitä, miten turvalliselta tuntuu. Jos tilanne tuntuu hämmentävältä tai epämiellyttävältä, on omaa tunnetta lupa kunnioittaa. Kaikissa ihmissuhteissa on myös lupa edetä omassa tahdissa, omia valmiuksia kuunnellen. Tieto omista oikeuksista Nuorelle on tärkeää kertoa seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta sekä muista seksuaalioikeuksista. Oikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiselle, ja niistä saa pitää kiinni myös aikuisen auktoriteettia vastaan. Oikeuksien mukana tulee myös vastuu omasta toiminnasta toisia kohtaan. Oikea tieto seksistä ja seksuaalisuudesta Nuori tarvitsee ikätasoonsa sopivaa ja asiallista tietoa. Jos tietoa ei saa luotettavilta aikuisilta, etsii nuori tietoa muualta, kuten kavereilta, netistä ja pornosta. Nuoren on vaikeaa yksin arvioida, mikä tiedosta on asiallista ja todenmukaista. Väärä tieto voi aiheuttaa nuorelle suorituspaineita ja epärealistisia odotuksia siitä, mitä seksi on ja mihin pitää suostua. Keskusteleminen seksistä ja seksuaalisuudesta osana normaalia elämää antaa nuorelle myös valmiuksia keskustella toiveistaan ja tarpeistaan tulevaisuuden ihmissuhteissa. 34 Nuoren omien rajojen vahvistaminen

Itsearvostuksen tukeminen Kun nuori tuntee itsensä hyväksi ja arvokkaaksi, voi hän myös kokea olevansa puolustamisen, suojelemisen ja avun arvoinen. Lähipiiristä hyväksyntää ja arvostusta saava nuori ei myöskään ole niin haavoittuvainen kaltoinkohtelijan kehuille, eikä hän salli omia rajojaan rikottavan tullakseen hyväksytyksi tai pidetyksi. Turvataidot Turvataidot ovat toimintamalleja, joiden tavoitteena on vahvistaa nuoren kykyä toimia hämmentävissä tai uhkaavissa tilanteissa, sekä ohjata hänet kääntymään turvallisen aikuisen puoleen. On tärkeää, että turvataito-opetuksella ei vastuuteta nuorta kaltoinkohtelun tilanteista. Vastuu kaltoinkohtelusta on aina tekijällä, huolimatta siitä, miten nuori on osannut tai kyennyt toimimaan. Myyttien murtaminen Erilaiset yhteiskunnassa vallitsevat normit, kuten sukupuolinormit vaikuttavat myös nuorten ajatteluun. Tytöt nähdään helpommin uhreina, kun pojilta taas odotetaan seksuaalista rohkeutta ja itsensä puolustamista. On tärkeää puhua omista rajoista ja seksuaalisen kaltoinkohtelun kohteeksi joutumisesta kaikkien sukupuolten kohdalla, jotta kaikilla olisi mahdollisuus tunnistaa itsensä kaltoinkohtelun kohteena. Nuorten kanssa kannattaa myös pureskella yhteiskunnan vahvistamia uskomuksia siitä, että nuori voi itse omalla käytöksellään aiheuttaa kaltoinkohtelun esimerkiksi olemalla humalassa tai pukeutumalla paljastavasti. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus ei ole koskaan tilannesidonnainen vaan kuuluu kaikille kaikissa tilanteissa. Turvalliset aikuiset ja tukiverkko Turvalliset kontaktit aikuisiin vahvistavat nuoren käsitystä siitä, että hän on hyvä, arvokas ja rakastettu. Nuorelle on tärkeää sanoittaa ääneen, että aikuiselle voi puhua myös seksuaalisuuteen liittyvistä ikävistä kokemuksista. Nuorelle voi myös kertoa luotettavista toimijoista ja palveluista, jotka tarjoavat tietoa ja tukea seksuaalisen kaltoinkohtelun tilanteissa. Nuoren omien rajojen vahvistaminen 35

36

SUOJAAVIEN TEKIJÖIDEN PUUTE Taustasta riippumatta läheisten ihmissuhteiden puute ja rajojen puuttuminen nuoren elämästä voivat lisätä riskiä joutua seksuaalisen kaltoinkohtelun kohteeksi. Vastikkeellisen seksin tilanteiden taustalla on myös usein nuoren turvattomuuden kokemuksia, läheisten aikuissuhteiden puutetta, sekä haasteita päihteidenkäytön ja karkailun kanssa. Myös nuorta ympäröivällä yhteisöllä on merkitystä. Suljetut yhteisöt ja seksuaalisuuteen liittyvä puhumattomuuden kulttuuri asettavat nuoret haavoittuvaiseen asemaan ja saattavat vaikeuttaa avun pyytämistä ja saamista. Kokemukset Nuorten Exitin työssä ja havainnot useista tutkimuksista tukevat näkemystä, että tietyiltä kohderyhmiltä puuttuu taustansa vuoksi toisia enemmän suojaavia tekijöitä. Esimerkiksi päihteiden käyttö voi linkittyä seksuaalisen kaltoinkohtelun ja vastikkeellisen seksin kokemuksiin. Myös hatkaaminen, eli lastensuojelulaitoksista, sijaisperheestä tai kotoa luvaton karkaaminen voi altistaa seksuaalisen kaltoinkohtelun uhalle, jos nuori liikkuu ilman turvaverkkoa ja yöpaikkaa. Mikään yksittäinen ilmiö ei kuitenkaan selitä tai ennusta sitä, kuka joutuu kaltoinkohtelun kohteeksi. Lisäksi on muistettava, että suojaavien tekijöiden puuttumisesta huolimatta, vastuu seksuaalisen kaltionkohtelun kohteeksi joutumisesta ei ole nuoren, vaan aina tekijän. Nuoren omien rajojen vahvistaminen 37

PÄIHTEIDENKÄYTTÖ Päihteidenkäyttö voi liittyä monella tapaa seksuaaliseen kaltoinkohteluun. Päihteiden käyttö saattaa altistaa joutumista seksuaalisen kaltoinkohtelun kohteeksi. Päihteiden käytön alaisena nuori voi joutua tilanteisiin, joihin ei välttämättä muuten lähtisi mukaan. Nuoren päihteidenkäyttö voi myös olla merkki jostain toisesta ongelmasta, kuten traumaattisesta tapahtumasta tai seksuaalisesta väkivallasta. Nuori voi pyrkiä päihteiden avulla turruttamaan ikävien kokemuksien aiheuttamaa pahaa oloa. Päihteidenkäyttö voi liittyä myös vastikkeelliseen seksiin. Vastikkeellinen seksi voi tuntua helpolta tavalta rahoittaa päihteidenkäyttöä ja nuori voi ajatella käyttävänsä itse hyödyksi aikuista osapuolta. Toisaalta päihteiden käyttö voi helpottaa vastikkeellisessa seksisuhteessa olemista. Päihteiden käyttö ei kuitenkaan tee seksuaalisesta kaltoinkohtelusta hyväksyttävämpää. Jos nuori on kohdannut päihteiden alaisena seksuaalista kaltoinkohtelua, hän saattaa syyllistää itseään tapahtuneesta. Nuoren kanssa toimivan ammattilaisen on tärkeää sanoittaa, että vastuu tapahtuneesta on aina tekijällä riippumatta siitä, oliko nuori humalassa tai itse aktiivisesti mukana tapahtuneessa. Päihdeongelmat ja seksuaalisuuteen liittyvät haasteet eivät siis ole toisistaan irrallisia asioita. Nuorten päihdeongelmien kanssa työskentelevien ammattilaisten olisikin hyvä ottaa nuoren kanssa puheeksi myös mahdolliset seksuaalisen kaltoinkohtelun ja vastikkeellisen seksin kokemukset. Nuori voi toivoa ja odottaa, että häneltä kysyttäisiin asiasta suoraan, vaikkei hän itse välttämättä halua nostaa aihetta esiin syyllisyyden ja häpeän tunteiden takia. Tärkeintä on uskaltaa puhua asiasta, olla myötätuntoinen, eikä syyllistää nuorta asiasta. Jos kyseessä on vastikkeellisella seksillä päihteiden käyttöä rahoittava nuori aikuinen, voidaan hänen kanssaan miettiä muita vaihtoehtoja ja nostaa esiin turvallisuuskysymykset: Miten nuori pitää huolta turvaseksistä? Miten nuori pitää huolta fyysisestä ja henkisestä turvallisuudestaan? Miten nuori määrittelee omat rajansa? Entä onko nuorella muita keinoja taloudellisen tilanteensa parantamiseen, onko esimerkiksi olemassa sosiaaliturvaa, jota nuori ei ole ymmärtänyt hakea? Myös täysi-ikäisten kanssa tulee syyllistämisen sijaan keskittyä nuoren hyvinvoinnista huolehtimiseen, sekä seksuaalisen itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen. 38 Nuoren omien rajojen vahvistaminen

HATKAAMINEN Hatkaaminen eli lastensuojelulaitoksista, sijaisperheestä tai kotoa luvaton karkaaminen saattaa altistaa seksuaaliselle kaltoinkohtelulle tai vastikkeelliselle seksille. Nuoren karkureissulla yöpaikan puute lisää turvattomuutta ja nuori saattaa kohdata seksuaalista kaltoinkohtelua etsiessään itselleen yöpaikkaa. Nuoren ollessa öitä poissa laitoksesta tai sijaisperheestä, voi herätä huoli siitä mistä nuori saa yöpaikan, ruokaa ja mahdollisesti päihteitä käyttöönsä ja miten hän on pystynyt rahoittamaan ne. Lastensuojelun Keskusliitto teki vuonna 2013 selvityksen nuorten ja lasten luvattomista poissaoloista sijaishuoltopaikoista. Hatkassa-raportin mukaan kolmasosalla vastanneista lastensuojelun sijaishuollon työntekijöistä on herännyt epäilyksiä, että karkaileva nuori on joutunut vaihtamaan seksuaalisia tekoja rahaan tai päihteisiin, tai että nuori on joutunut seksuaalisen painostuksen tai raiskauksen kohteeksi. Seksuaalisen kaltoinkohtelun mahdollisuus on tärkeää ottaa puheeksi nuoren kanssa karkureissun jälkeen ilman syyllistämistä ja rangaistuksen pelkoa. Nuorella saattaa kuitenkin olla korkea kynnys kertoa hatkaamisen aikana mahdollisesti tapahtuneesta kaltoinkohtelusta rangaistuksen pelossa. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että seksuaalisesta kaltoinkohtelusta ja vastikkeellisesta seksistä puhutaan ja siitä kysytään nuorilta suoraan ja tukea tarjoten. Seksuaalisen kaltoinkohtelun ilmiöstä voi antaa tietoa omaohjaajatyöskentelyssä ja siitä on hyvä kysyä rakenteellisesti esimerkiksi nuoren alkuhaastattelussa ja hatkakertomuksissa. Kun seksuaalisesta kaltoinkohtelusta kysytään rakenteellisesti, on asia luontevaa ottaa puheeksi kaikkien nuorten kanssa. Tarkoituksena on, että nuorelle jää olo, että kaikista tilanteista voi puhua ja niihin saa tukea ohjaajilta tai omista hoitokontakteissa, eikä asiaan liity missään nimessä syyllistämistä tai rangaistuksia. Nuoren omien rajojen vahvistaminen 39

40 Nuoren omien rajojen vahvistaminen

On aikuisen vastuulla kysyä seksuaalisesta kaltoinkohtelusta nuorelta ja tarjota tilaisuus asiasta puhumiseen. Kysymällä myös osoitat, että tästäkin voidaan puhua, ja että olet sellainen aikuinen, joka kestää kuulla asiasta. Nuorten Exit on yhdessä Helsingin lastensuojelun kriisi- ja vastaanottoyksiköiden kanssa kehittänyt seuraavat kysymykset osaksi hatkakertomusta. ESIMERKKIKYSYMYKSIÄ: Tapahtuiko hatkareissun aikana jotain mikä on jäänyt mietityttämään? Jouduitko ahdistavaan tai pelottavaan tilanteeseen? Jouduitko kokemaan jotakin seuraavista? (alleviivaa tai ympyröi) Sanallinen häirintä Ahdistelu Painostaminen seksuaaliseen tekoon Seksuaalinen tilanne, jossa et olisi halunnut olla Seksuaalinen väkivalta Seksuaalinen tilanne, jossa et voinut ilmaista omaa tahtoasi Raiskaus Seksuaalinen tilanne, joka jäi mietityttämään jälkeenpäin Jotain muuta? Jouduitko vaihtamaan jotain seksuaalisia tekoja saadaksesi esimerkiksi yöpaikan, kyydin tai päihteitä? Nuoren omien rajojen vahvistaminen 41

SEKSUAALI- JA SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖÖN KUULUMINEN Setan ja nuorisotutkimusseuran Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa? -tutkimuksen (2014) mukaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret (lhbtiq*-nuoret) kohtaavat runsaasti seksuaalista häirintää ja seksuaalista väkivaltaa. Seksuaalivähemmistöön kuuluvista naisista 16 % ilmoitti kohdanneensa seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa, ja transhenkilöistä seksuaalista väkivaltaa oli kohdannut jopa 21 prosenttia. Häirintää oli kohdannut yli 70 prosenttia vastaajista kaikissa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöryhmissä. Lhbtiq*-nuoret altistuvat seksuaalisen kaltoinkohtelun kokemuksille itseilmaisulle turvallisten tilojen puutteen vuoksi. Lhbtiq*-nuoret kokevat turvattomuutta muita enemmän ja kokevat helposti turvallisiksi tiloiksi sateenkaarevat baarit sekä anonyymit verkkotilat, joissa he voivat vapaasti ilmaista suuntautumistaan ja sukupuoltaan. Koska nämä tilat eivät kuitenkaan ole ensisijaisesti nuorille tarkoitettuja tiloja vaan päinvastoin, ne lisäävät kaltoinkohtelun uhkaa turvallisuuden sijaan. Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa? -tutkimus toi ilmi, että verkko oli lhbtiq*-ystävien jälkeen se foorumi, jolla nuoret olivat avoimimpia seksuaalisesta suuntautumisestaan ja sukupuoli-identiteetistään. Toisaalta verkossa nuoret altistuivat myös seksuaaliselle kaltoinkohtelulle. Noin 40 % transnuorista oli saanut pyynnön lähettää itsestään alastonkuvia tai riisuutua kameran edessä, 10 % oli kokenut, että joku oli lähestynyt häntä saadakseen ostaa seksuaalisia tekoja. Lisäksi 20 28 % vastaajista oli alle 15-vuotiaana joutunut tilanteeseen, jossa häntä vähintään viisi vuotta vanhempi henkilö oli lähestynyt verkossa ja pyytänyt häntä treffeille. Nämä osuudet ovat huomattavasti suurempia kuin cis-ihmisten ja heteroseksuaalisten vastaajien kohdalla. 42 Nuoren omien rajojen vahvistaminen

Lhbtiq*-nuorten saattaa myös olla vaikeampi keskustella seksuaalisuuteen tai turvaseksiin liittyvistä asioista, sillä seksuaalikasvatus kouluissa pohjaa edelleen oletuksiin heteroseksuaalisuudesta ja cis-sukupuolisuudesta. Moni sateenkaarinuori ei saa ns. sateenkaarierityistä seksuaalikasvatusta, ja kokee siksi ulkopuolisuutta saamastaan tiedosta. Siksi keskustelu seksiin liittyvistä asioita verkossa voi kiinnostaa. Nuori voi myös ajatella seksuaalisesti latautuneen viestittelyn tai seksin henkilön kanssa, jolle voi olla avoin omasta suuntautumisestaan tai sukupuolestaan vahvistavana kokemuksena, vaikka se rikkoisikin nuoren oikeuksia ja rajoja. Tiedon puute yhdistettynä kaapissa oloon tai vähemmistöidentiteettiin muuten liitettyyn häpeään, aiheuttaa sen, että nuori ei kerro mahdollisista suhteistaan, tai kokemastaan kaltoinkohtelusta muille. Oikea tieto ja omien rajojen vahvistaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten seksuaalisen itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. LHBTIQ*: Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ryhmät. Kirjainmerkit kuvaavat homoja, lesboja, biseksuaaleja, transihmisiä, intersukupuolisia, queer-sukupuolisia ja sukupuoleltaan määrittelemättömiä. CIS-SUKUPUOLINEN HENKILÖ: Henkilö, jonka sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu vastaa enimmäkseen syntymässä määriteltyä sukupuolta. SATEENKAARINUORI: Sateenkaarinuori on seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön kuuluva nuori. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä ja eri alakulttuureja kuvaavat termit elävät ja muuttuvat ajassa. Päivitä tietosi tutustumalla www.seta.fi. Nuoren omien rajojen vahvistaminen 43

44 SEKSUAALISEN KALTOINKOHTELUN VAIKUTUKSET

Seksuaalinen kaltoinkohtelu aiheuttaa monelle nuorelle häpeän ja nöyryytyksen kokemuksen, joka saattaa tulla näkyväksi muun muassa itseinhona tai itsensä vähättelynä. Kokemus omasta huonommuudesta ja syyllisyydestä voi johtaa esimerkiksi masennukseen tai päihteiden liikakäyttöön. Seksuaalinen kaltoinkohtelu voi olla luonteeltaan traumaattinen kokemus, joka voi laukaista myös traumaperäisen stressihäiriön. Kaltoinkohtelulla voi olla niin lyhyt- kuin pitkäkestoisiakin vaikutuksia nuoren elämään. Vaikutukset riippuvat muun muassa tapahtumien luonteesta ja kestosta, nuoren kehitysvaiheesta ja yksilöllisestä kokemuksesta, sekä tapahtumien jälkeisen tuen määrästä. Myös sillä on merkitystä, millaisen vastaanoton nuori saa kertoessaan seksuaalisen kaltoinkohtelusta: syyllistäminen ja vähättely voivat pahentaa seksuaalisen kaltoinkohtelun vaikutuksia, kun taas nuoren uskominen ja asian ottaminen vakavasti voivat lieventää nuoren pahaa oloa. Seksuaalinen kaltoinkohtelu voi vaikuttaa myös nuoren käytökseen ja aiheuttaa ongelmia esimerkiksi arjessa pärjäämisessä. Välittömiä stressioireita tapahtuneen jälkeen voivat olla esimerkiksi unettomuus, viilteleminen, masentuneisuus tai päihteiden lisääntynyt käyttö. Nuori voi myös kokea oman mielenterveytensä järkkyvän ja kaltoinkohtelua kohdanneelle nuorelle voikin sanoittaa, että hänen oireensa ja tunteensa ovat normaaleja reaktioita epänormaaliin kokemukseen. Seksuaalinen kaltoinkohtelu voi vaikuttaa myös nuoren käsitykseen muista ihmisistä ja seksuaalisuudesta. Seksuaalisen kaltoinkohtelun vaikutukset 45

46

SYYLLISYYDEN JA HÄPEÄN TUNTEET Seksuaalinen kaltoinkohtelu herättää sen kohteeksi joutuneessa nuoressa usein syyllisyyden tunteita. Nuori saattaa ajatella, että olisi voinut omalla toiminnallaan vaikuttaa tilanteeseen tai olla itse osallistumatta tapahtumiin. Nuori saattaa ajatella, että hänen olisi pitänyt ymmärtää paremmin tai olla viisaampi. Nuoruuteen kuitenkin kuuluu elämyshakuisuus ja uteliaisuus uusia asioita kohtaan ja näin ollen nuori voi päätyä sellaisiin tilanteisiin, joita ei täysin hallitse. Esimerkiksi verkossa tapahtuvaa seksuaalista kaltoinkohtelua voi edeltää tekijän pitkäkin manipulointi ja luottamuksen rakentaminen, sekä omia rajoja kunnioittavan seksuaalisen toiminnan raja-aitojen hälventäminen. Näin nuori joutuu itselleen vieraaseen tilanteeseen, jossa hän ei enää tiedä, mikä on normaalia ja mikä ei. Kaltoinkohtelun jälkeen heräävät syyllisyyden ja häpeän tunteet ovat yleisiä tunteita ja johtuvat usein siitä, että nuori kokee olevansa vääränlainen, kun hänelle on tapahtunut näin, tai hän kokee, että on itse aiheuttanut tilanteen. Nuorelle on tärkeä kertoa, ettei hän ole syyllinen mihinkään, ja että vastuu on yksin tekijällä. Nuoruuteen kuuluva uteliaisuus ja kokeilunhalu eivät ole väärin, vaan sen sijaan niitä hyväksikäyttävän henkilön teot ovat tuomittavia. Itsesyytökset ja häpeän tunteet tekevät tapahtumista kertomisen erityisen vaikeaksi. Nuori voi pelätä esimerkiksi sitä, että tapahtunut leviää kaikkien tietoon tai leimaa nuoren. Nuori voi myös suojella tekijää, tai kokea, että on itse osasyyllinen tapahtuneeseen, jos hän on ollut esim. päihtyneenä. Joissain tapauksissa tekijä voi myös manipuloida nuorta uskomaan, että hän on joko ollut osasyyllinen, tai että häntä ei uskota, mikäli hän kertoo tapahtuneesta. Moni seksuaalista kaltoinkohtelua kohdanneista nuorista ei koskaan kerrokaan kokemastaan eteenpäin. Kun nuori kertoo seksuaalisesta kaltoinkohtelusta, tulee se ottaa luottamuksen osoituksena. Ammattilaisen ensireaktio tilanteessa on ratkaiseva. Jos nuori kertoessaan kohtaa syyllistämistä tai epäuskoa, voi tapahtuneesta kertominen vaikeutua entisestään ja toipuminen hidastuu. Seksuaalisen kaltoinkohtelun vaikutukset 47

TRAUMAATTINEN KRIISI Seksuaalisen kaltoinkohtelun tilanteet ovat luonteeltaan traumaattisia tilanteita, jotka ovat omiaan tuottamaan kärsimystä kenelle tahansa. Seksuaalisen kaltoinkohtelun kokemus traumaattisena kokemuksena voi johtaa traumaattiseen kriisiin. Traumaattinen kriisi voi syntyä tilanteessa, jossa ihminen kohtaa yllättävän ulkoisen tapahtuman, joka horjuttaa turvallisuuden tunnetta. Tällainen tapahtuma nuoren kohdalla voi olla esim. läheisen menetys, vanhempien ero tai seksuaalisen kaltoinkohtelun tilanne. Traumaattinen kriisi käsittää neljä vaihetta: Sokkivaihe alkaa heti kriisin laukaisseen tilanteen jälkeen ja kestää lyhyestä hetkestä muutamiin vuorokausiin. Nuori ei välttämättä ymmärrä mitä on tapahtunut, eikä osaa käsitellä tapahtunutta. Tapahtunut voi tuntua myös epätodelliselta. Sokkivaiheen tarkoitus on suojella ja antaa psyykelle aikaa kohdata tapahtunut, koska liian suurta järkytystä on vaikea hahmottaa lyhyessä ajassa. Sokkivaiheen oleva nuori tarvitsee konkreettista turvaa ja kokemuksen siitä, että muut hallitsevat tilanteen, jotta itse ei tarvitse. Rauhallinen keskustelu on tärkeää, mutta kannattaa myös ottaa huomioon, että kerrotut asiat eivät jää useinkaan sokissa olevan mieleen. Puheen on hyvä olla myös selkeää ja yksinkertaista, sillä sokissa olevan kyky vastaanottaa tietoa on heikko. Reaktiovaiheessa nuori alkaa pikkuhiljaa hahmottaa tapahtuneen ja sen merkityksen elämälleen. Reaktiovaihe kestää yleensä muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Tässä vaiheessa nuori tasapainoilee kokemukselta suojautumisen ja sen käsittelemisen aloittamisen välillä. Reaktiovaiheeseen voi liittyä pelkoa, ahdistusta, itkua, raivoa sekä itsesyytöksiä, mutta myös fyysisiä oireita, kuten unettomuutta, pahoinvointia ja ruokahaluttomuutta. Aikuisella on tärkeä rooli kuuntelijana, konkreettisten ohjeiden antajana ja arjessa tukijana toimimisessa. Tapahtuneesta puhuminen nuoren omaa tahtia kunnioittaen on tärkeää, sillä puhuminen auttaa ymmärtämään tapahtunutta, käsittelemään tunteita ja niiden kohtaamista. Puhuminen mahdollistaa myös tilanteen tarkastelun eri näkökulmista. 48 Seksuaalisen kaltoinkohtelun vaikutukset

Käsittelyvaiheessa nuori alkaa ymmärtää tapahtuneen ja sen aiheuttamat mahdolliset seuraukset omaan elämäänsä. Kriisin käsittelyvaihe kestää muutamista kuukausista noin vuoteen, mutta voi kestää pidempäänkin. Käsittelyvaiheessa nuorella voi ilmetä ärtyneisyyttä, vetäytymistä ja muisti- ja keskittymisvaikeuksia. Nuori pohtii omaa identiteettiään ja tapahtuneen vaikutuksia siihen. Tulevaisuuden pohdinta voi tuntua vielä raskaalta, mutta nuorelle on hyvä kertoa, että kaikesta voi selvitä, kun vaan antaa itselleen aikaa käsitellä tapahtunut. Uudelleen suuntautumisen vaiheessa tapahtunut alkaa pikkuhiljaa muuttua osaksi nuoren elämää. Tapahtunut ei ole mielessä jatkuvasti ja elämässä on myös luottamusta tulevaisuuteen. Aika ajoin tapahtunut voi kuitenkin nousta mieleen uudelleen, esim. jos läheiselle käy samoin, tai nuori vierailee tapahtumapaikalla. Tällöin ahdistus ja raskaat tunteet voivat hetkellisesti palata mukaan nuoren elämään. Seksuaalisen kaltoinkohtelun vaikutukset 49

TRAUMANJÄLKEINEN STRESSIHÄIRIÖ Traumaattinen kriisin jälkeen saattaa seurata masennusoireita ja joskus traumaattinen kriisi voi syventyä traumanjälkeiseksi stressihäiriöksi (PTSD). Tällöin tapahtuneeseen tilanteeseen on liittynyt intensiivistä pelkoa, avuttomuutta tai kauhua. Yleisesti ottaen trauman vakavuus vaikuttaa suoraan stressioireiden määrään ja voimakkuuteen. Perheen ja muiden lähellä olevien aikuisten antama tuki seksuaalisen kaltoinkohtelun kokemuksen jälkeen suojaavat nuorta PTSD:n kehittymiseltä. PTSD:n oireet jaetaan kolmeen pääluokkaan 1. Trauman uudelleen kokemisen oireet, kuten takaumat ja painajaiset. 2. Välttämiskäyttäytyminen, jolloin nuori välttää traumasta muistuttavia esineitä, paikkoja ja ihmisiä, sekä saattaa eristäytyä ja turtua (vaikeus tuntea erilaisia tunteita). 3. Kohonneen vireystilan oireet kuten jatkuva varuillaanolo, säikähtely ja ärtymys. Nuori itse saattaa pyrkiä selviytymään yrittämällä unohtaa tapahtuman ja jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Trauman kieltäminen ei paranna tilannetta, mutta nuorella ei välttämättä ole voimia tai keinoja puhua tapahtuneesta, jos kaikki voimat menevät arjesta selviytymiseen. Traumasta selviytyminen ja toipuminen ovat yksilöllisiä ja tästä johtuen myös tuen tarve on yksilöllistä jokaisen nuoren kohdalla. Toinen saattaa tarvita pitkäaikaista terapiaa, kun taas toiselle kannattelu arjessa auttaa toipumaan. Traumanjälkeinen stressihäiriö vaatii usein ammattilaisen tuen. Hoitamattomana se saattaa jatkua usein vuosia mahdollisesti aikuisuuteen asti ja laskee huomattavasti nuoren toimintakykyä. Seksuaalisen kaltoinkohtelun tullessa ilmi tulee keskittyä vakauttamiseen ja nuoren perustarpeista huolehtimiseen. Tärkeää nuoren kanssa toimiville ammattilaisille on ohjata nuori jatkoavun piiriin, jos trauman oireita ilmenee. Toipuminen on yksilöllistä, riippuen mm. siitä millaisia kokemuksia nuorella on ennestään ja miten kaltoinkohtelun kokemus on horjuttanut nuoren turvallisuuden tunnetta. Joissakin tapauksissa läheisten tuki ja mahdollisuus puhua voivat riittää. Usein kuitenkin 50 Seksuaalisen kaltoinkohtelun vaikutukset

tarvitaan ammattimaista tukea, jotta kaltoinkohtelun pitkäaikaiset vaikutukset voitaisiin välttää. Jokainen ammattilainen voi auttaa seksuaalista kaltoinkohtelua kohdannutta nuorta ilman erityisiä terapeutin taitoja tarttumalla tilanteeseen, välittämällä ja kuuntelemalla. Terapiaa nuori tarvitsee silloin, kun nuorella on pitkittyneitä elämää häiritseviä oireita. Seksuaalinen kaltoinkohtelu vaikuttaa nuoruuteen, omaan seksuaalisuuteen ja mielenterveyteen. Tästä huolimatta seksuaalisen kaltoinkohtelun kokemuksista voi toipua. Eteenpäin katsominen ja toivon antaminen ovat nuorta tukevan työntekijän tehtäviä. TRAUMAATTINEN TAPAHTUMA = Yllättävä ulkoinen tapahtuma, joka uhkaa ruumiillista olemassa oloa, sosiaalista identiteettiä ja turvallisuuden tunnetta. Traumaattinen tilanne uhkaa ihmisen uskomusjärjestelmää siitä, että maailma ja ihmiset ovat hyviä ja elämä on tarkoituksenmukaista. Esim. pelko väkivallan kohteeksi joutumisesta, läheisen kuolema. TRAUMAATTINEN KRIISI = Reaktio traumaattiseen tapahtumaan. Traumaattisessa kriisissä on neljä vaihetta: sokkivaihe, reaktiovaihe, käsittelyvaihe ja uudelleen suuntautumisen vaihe. Traumaattisesta kriisistä voi seurata traumaattisia stressioireita, kuten masennusta, ärtyisyyttä, aggressiivisuutta, epäluuloisuutta, eristäytymistä, unettomuutta, kiputiloja. Traumaattisten stressioireiden pitkittyessä voi kehittyä traumaperäinen stressihäiriö (PTSD). Seksuaalisen kaltoinkohtelun vaikutukset 51

52 NUOREN KOHTAAMINEN

Seksuaalisesta kaltoinkohtelusta keskusteleminen tai siitä kysyminen saattaa tuntua haastavalta, myös ammattilaiselle. Aihe voi herättää moninaisia tunteita: vihaa, pelkoa, hämmennystä ja vastenmielisyyttä. Vaikka seksuaalisesta kaltoinkohtelusta tai muista seksuaalisuuteen liittyvistä aiheista puhuminen voi tuntua itselle vieraalta ja haastavalta, on seksuaalisen kaltoinkohtelun puheeksi ottaminen aikuisen vastuulla. On ammattilaisen velvollisuus pohtia omia asenteita ja reaktioita ja pohtia ennakkoon, miten on valmis kohtaaman nuoren, joka kertoo seksuaalisen kaltoinkohtelun kokemuksesta. Työntekijän ei tarvitse olla seksuaalisen kaltoinkohtelun asiantuntija voidakseen kysyä nuorelta asiasta. Riittää, että on turvallinen ja luotettava aikuinen, joka kuuntelee ja tukee, eikä jätä nuorta yksin kokemuksensa kanssa. Pohdi millaisia tuntemuksia seksuaalinen kaltoinkohtelu sinussa herättää. HOX! Uskallanko ottaa puheeksi seksuaalisuuteen liittyviä teemoja? Herääkö minussa voimakkaita tunteita, joita olisi tarpeen purkaa ammattilaisen avulla? Olenko itse joutunut kokemaan seksuaalista kaltoinkohtelua ja olenko käsitellyt kokemukseni, jotta minulla on voimavaroja tukea nuorta tilanteessa? Jos en itse pysty asiaa ottamaan vastaan, miten toimin tilanteessa ja mihin nuoren ohjaan? Nuoren kohtaaminen 53

54 Nuoren kohtaaminen

KUN HUOLI HERÄÄ SSeksuaalisen kaltoinkohtelun kokemuksille ei ole olemassa selkeää oireistoa, josta voisi päätellä nuoren kohdanneen seksuaalista kaltoinkohtelua. Erilaiset stressioireet ja äkilliset muutokset olotilassa ja käyttäytymisessä voivat olla mahdollisia merkkejä seksuaalisesta kaltoinkohtelusta. Samat huolta herättävät piirteet voivat kuitenkin kertoa myös muista haasteista nuoren elämässä, eivätkä liity välttämättä mitenkään seksuaaliseen kaltoinkohteluun. Nuorelta voi kysyä suoraan, onko hän kohdannut seksuaalista kaltoinkohtelua tai joutunut tilanteisiin, joissa omia rajoja on rikottu. Seksuaalinen kaltoinkohtelu olisi hyvä ottaa puheeksi kaikkien niiden nuorten kanssa, joiden kohdalla huoli nuoren hyvinvoinnista on herännyt. Toisaalta ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta omista rajoista ja seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta olisi hyvä keskustella jokaisen nuoren kanssa. Aiheesta avoimesti puhuminen viestittää nuorelle, että seksuaalisen kaltoinkohtelun kokemuksista voi kertoa luotettavalle aikuiselle ja että hän ei ole kokemansa kanssa yksin. Kaltoinkohtelusta on tärkeää kysyä nuorelta: HOX! suoraan, aihetta kiertelemättä ikätasoisesti seksuaalisuudesta puhuen hienotunteisesti rauhallisessa tilanteessa nuoren yksityisyys taaten Mieti, mitä sanoja sinun olisi luontevaa kysyä nuorelta seksuaalisesta kaltoinkohtelusta? Miten kysymisen tapa olisi erilainen esimerkiksi 13-vuotiaan ja 17-vuotiaan kohdalla? Nuoren kohtaaminen 55

ESIMERKKEJÄ PUHEEKSIOTTOON Oletko joutunut seksuaaliseen tilanteeseen, jossa et olisi halunnut olla? Onko joku ehdottanut tai puhunut sinulle seksuaalisia asioita, jotka ovat tuntuneet epämiellyttäviltä tai hämmentäviltä? Onko joku koskenut sinuun tavalla, joka on tuntunut epämiellyttävältä tai ahdistavalta? Onko joku tehnyt sinulle jotakin seksiin liittyvää (nimittely, koskettelu, uhkailu jne.), jota et olisi halunnut? Onko joku tarjonnut sinulle korvausta tai vastinetta jostakin seksiin liittyvästä? 56

PUHEEKSI OTTAMINEN Seksuaalisen kaltoinkohtelun puheeksi ottaminen on kaikkien nuorten kanssa työskentelevien velvollisuus. Kaltoinkohtelun kokemuksista on paras kysyä suoraan nuoren kehitystaso huomioiden ja käyttäen sanoja, jotka nuori ymmärtää. Epäilys seksuaalisesta kaltoinkohtelusta tulee ottaa esiin turvallisessa ja rauhallisessa tilassa ja varata aikaa nuoren kohtaamiselle. Kerro nuorelle, miksi kysyt asiasta: Kysytäänkö kysymys kaikilta nuorilta osana esimerkiksi terveyskartoitusta vai onko jokin tietty asia herättänyt huolesi. Nuorelta voi kysyä avoimesti esimerkiksi: Oletko ollut seksuaalisessa tilanteessa, joka on ahdistanut tai pelottanut tai jossa et olisi halunnut olla? Kysymällä aikuinen antaa luvan puhua aiheesta ja osoittaa, että hän kestää kuulla sen, mitä nuorelle on kerrottavana. Nuori ei ehkä ole vielä sillä kertaa valmis puhumaan, mutta saattaa ottaa asian puheeksi myöhemmin. Kerro nuorelle olevasi huolissasi hänen hyvinvoinnistaan. Älä kuitenkaan painosta nuorta. tarttua, ja kertoa nuorelle, että olet valmis kuuntelemaan ja auttamaan sitten kun hän haluaa kertoa. Jos nuori kertoo seksuaalisesta kaltoinkohtelusta sinulle, on se suuri luottamuksen osoitus ja nuori toivoo apua juuri sinulta. Ohittamalla asian annat nuorelle viestin, että asia on aikuisellekin liian paha tai vaikea käsiteltäväksi, ja nuori voi sen seurauksena sulkea kokemuksen sisäänsä vuosiksi. Et voi myöskään luottaa, että joku toinen aikuinen ottaa asian hoidettavakseen. Nuori ei välttämättä kerro asiasta enää toiselle aikuiselle, sinun vastuusi on siis tukea nuorta ja ohjata hänet turvallisesti avun piiriin. Tartu myös rohkeasti tilanteisiin, joissa nuori vihjaa aiheesta, mutta ei kuitenkaan uskalla ottaa asiaa puheeksi. Nuori saattaa pelätä aikuisen reaktiota, tai ettei häntä uskota. Siksi hän saattaa testata aikuista kertomalla joko pieniä osia tapahtuneesta tai tarkoituksenmukaisen ronskeja tarinoita. Vihjauksiin ja testaukseen on tärkeää Nuoren kohtaaminen 57

58 Nuoren kohtaaminen

KUN NUORI KERTOO Jos nuori kertoo seksuaalisen kaltoinkohtelun kokemuksesta, kiitä häntä rohkeudesta puhua vaikeasta asiasta. Kerro, että olet hänen tukenaan. Tärkeintä on osoittaa nuorelle, että hän ei ole tehnyt mitään väärää. Älä syyllistä nuorta, äläkä vähättele tai kyseenalaista nuoren kokemusta. Esimerkiksi nuoren päihtymistilasta tai pukeutumisesta kysyminen hänen kertoessaan kaltoinkohtelusta on syyllistävää ja nuorta vastuuttavaa. Sen sijaan on tärkeää osoittaa nuorelle, että häntä kohtaan on tilanteessa tehty väärin ja hän ansaitsee saada tukea asian käsittelyyn. Usko nuorta, vaikka hänen kertomansa ei olisikaan johdonmukaista ja aukotonta. Traumaattista kokemusta voi olla vaikea jäsennellä tai sanoittaa, ja aina järkyttävät tapahtumat eivät tallennu muistiin loogisina kokemuksina. Pysy rauhallisena. On tärkeintä, että olet turvallisena aikuisena nuoren rinnalla, vaikket heti tietäisikään, miten tilanteessa pitää toimia. Voit kertoa nuorelle, että selvität, miten tilanteessa tulee toimia. Tue nuorta tilanteessa ja kerro hänelle, ettei hän ole yksin: jo yksittäinen lempeä kohtaaminen voi auttaa nuorta jaksamaan eteenpäin. Anna nuoren kertoa tapahtumista vapaasti ja omin sanoin johdattelematta tai painostamatta. Kuuntele nuorta, ja kysy mahdollisimman vähän. Asian tarkempi selvittely jää poliisin tutkintaan. Mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse, sitä alttiimpi hän yleensä on johdattelulle tai painostukselle. On mahdollista, että nuori täyttää aikuisen kysymyksillä muistin aukkoja tapahtuneesta tai haluaa miellyttää aikuista vastaamalla hänen kysymyksiään myötäillen. Jos aikuinen tuo keskusteluun asioita tai tapahtumia, joita nuori ei ole itse maininnut, saattavat ne päätyä osaksi hänen kertomustaan. Siksi on tärkeä kiinnittää huomiota kysymisen tapaan. Esitä mahdollisimman avoimia ja neutraaleja kysymyksiä kuten Mitä tarkoitat tuolla? tai Kerro lisää siitä kun. Sen sijaan että kysyisit Tapahtuiko se illalla? on parempi kysyä avoimesti Milloin se tapahtui?. Ei ole oleellista, että nuori käy asian yksityiskohtaisesti läpi ja joutuu niin tarpeettomasti palaamaan ikävään kokemukseen. Riittää, että asiasta saa käsityksen, jonka perusteella voit auttaa nuoren tilannetta eteenpäin. Joskus nuoren voi kuitenkin olla vaikea kertoa omin sanoin tapahtuneesta, hänellä ei ehkä ole sanoja kuvaamaan tilannetta tai tilanteesta puhuminen hävettää. Silloin voi toistaa nuoren sanoman, ja pyytää tarkennusta. Vältä tekemästä omia tulkintoja ja täyttämästä aukkoja nuoren tarinassa, vaikka se Nuoren kohtaaminen 59

ei olisikaan johdonmukainen tai aukoton. Valmistaudu kirjaamaan käyty keskustelu ja reaktiot ylös. Muistiinpanoja tarvitset rikosilmoituksen tekoon ja niitä voidaan myös myöhemmin käyttää todisteena. Anna nuorelle mahdollisuus halutessaan lukea muistiinpanot. Varmista, että nuori saa tarvitsemansa avun. Miettikää yhdessä nuoren kanssa, miten toimitte tilanteessa. Jos fyysisestä kaltoinkohtelusta on kulunut vähän aikaa, varmista että nuori pääsee lääkäriin. Saata nuori tukipalveluiden piiriin. Nuoren avunsaantia ei saa jättää hänen itsensä varaan, vaan hänet tulee ohjata saattaen eteenpäin. Tärkeintä on mahdollistaa jatkoavun saanti ja varmistaa, ettei nuori jää kokemansa kanssa yksin. Vaikka nuori ei vielä kokisi tarvitsevansa apua, sovi silti itse jatkotapaaminen nuoren kanssa jatkon arvioimiseksi. Lisäksi tulee varmistaa, että nuori on turvassa. Pelkääkö nuori, että kaltoinkohtelu saattaa jatkua esim. seurustelusuhteessa ja tietääkö hän, miten toimia hätätilanteessa? Voiko kaltoinkohtelun esiin tuleminen aiheuttaa uhkaavan tilanteen nuoren kotona? Alaikäisen nuoren kertoessa tilanteesta, jossa herää huoli häneen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta tai muuten hänen hyvinvoinnistaan, kerro nuorelle velvollisuuksistasi ilmoittaa asiasta eteenpäin. Vaikka nuori vastustelisi tai syyttäisi luottamuksen rikkomisesta, voit kertoa, että aikuisen tehtävä ja velvollisuus on huolehtia nuorelle riittävä tuki ja ilmoittaa tapahtuneesta viranomaisille ja nuoren huoltajille yhdessä nuoren kanssa. Kerro, mitä rikosilmoitus ja lastensuojeluilmoitus tarkoittavat ja miten prosessi etenee. Hälvennä pelkoa viranomaisista. Tarkoitus ei ole rankaista nuorta, vaan taata nuorelle ja perheelle heidän tarvitseman apu. Nuori saattaa pelätä sitä, miten vanhemmat reagoivat kuullessaan tapahtuneesta. Silloin on tärkeää sanoittaa nuorelle, että tällaisessa tilanteessa aikuisten tehtävä on tukea nuorta ja etteivät aikuiset saa syyllistää nuorta tapahtuneesta. Jos nuori pelkää turvallisuutensa puolesta kotona, ammattilaisen tulee kertoa tämä ilmoitusten teon yhteydessä poliisille ja lastensuojeluviranomaisille. Jos nuoren turvallisuus kotona huolestuttaa (esim. kunniaväkivallan uhka tai perheensisäinen kaltoinkohtelutapaus) arvioivat viranomaiset toiminnan suhteessa nuoren vanhempiin. Kaikissa seksuaalisen kaltoinkohtelun tilanteissa ei ole syytä epäillä seksuaalirikosta. Tilanne on voinut olla silti nuorta haavoittava ja hyvinvointia järkyttävä. Nuoren kokemuksen tunnustaminen, kal- 60 Nuoren kohtaaminen

toinkohteluksi nimeäminen ja keskustelutuen tarjoaminen ovat tärkeää myös näissä tilanteissa. Joskus ammattilaisen tuki voi olla tarpeen, toisinaan myös oman turvaverkon tuki saattaa riittää. Rohkaise nuorta puhumaan omille turvallisille aikuisille. Huolen herätessä nuoresta on tehtävä lastensuojeluilmoitus, vaikkei kyseessä olisikaan seksuaalirikos. Täysi-ikäistä nuorta on hyvä tukea rikosilmoituksen teossa ja pohtia yhdessä nuoren kanssa nuoren turvaverkkoa: kenelle nuori voisi kokemastaan kertoa ja kuka voisi olla tukena. Myös täysi-ikäisen nuoren voi ohjata saattaen tukipalveluihin hänen omalla luvallaan. HOX! Yli 18-vuotias nuori päättää itse, haluaako tehdä rikosilmoitusta tai hakeutua tukipalveluihin. Pohdi, miten tukisit 18-vuotiasta, jota seurustelukumppani painostaa ja pakottaa seksiin, mutta joka ei halua kertoa asiasta poliisille? Nuoren kohtaaminen 61

62

TOIMINTAMALLI SEKSUAALISEN KALTOINKOHTELUN TILANTEISIIN Työpaikalla on tärkeää luoda toimintamalli seksuaalisen kaltoinkohtelun tapauksia varten. Sopimalla toimintamallista voidaan työyhteisössä edistää nuorten seksuaaliseen kaltoinkohteluun puuttumista, taata tuki kaltoinkohdellulle nuorelle ja hänen perheelleen, sekä toisaalta helpottaa työntekijöiden toimintaa tilanteessa. Selkeiden toimintaohjeiden ja vastuunjaon lisäksi työpaikalla voidaan jo valmiiksi kartoittaa ne yhteistyötahot, joihin ollaan yhteydessä nuorta koskevassa seksuaalisen kaltoinkohtelun tilanteessa tai epäilyssä. Saatavilla olevat palvelut ja hoitopolut vaihtelevat paikkakunnittain ja jokaisella työpaikalla on oma ohjeistuksensa kriisitilanteiden varalle. Siksi oppaassa on vaikea antaa yksiselitteistä mallia tilanteessa toimimiseen. Seuraavalta aukeamalta löydät tukea toimintamallin laatimiseen. Toimintamalli tulee käydä läpi kaikkien työntekijöiden kanssa, jotka voivat saada tietoonsa huolta herättäviä asioita nuoresta. Toimintaohje sekä lista yhteystiedoista tulee olla helposti saatavissa, esim. tulostettuna yllättäviä tilanteita varten. Hyvä toimintamalli sisältää: toimintaohjeen suhteessa nuoreen, huoltajiin ja viranomaisiin ennalta tehdyn vastuidenjaon yhteystiedot konsultointia, rikos- ja lastensuojeluilmoituksia ja palveluohjausta varten suunnitelman työntekijän purkua ja jaksamista varten. Nuoren kohtaaminen 63

NUOREN KERTOESSA SEKSUAALISESTA KALTOINKOHTELUSTA 1. Kiitä nuorta luottamuksesta. Pysy rauhallisena ja kannattele nuorta. 2. Usko nuorta. Älä kyseenalaista, vaikka kertomus olisi epälooginen. 3. Rohkaise nuorta kertomaan. Älä johdattele, painosta tai kysele turhia yksityiskohtia. 4. Tee mahdollisimman sanatarkat muistiinpanot keskustelusta. Kirjaa myös nuoren reaktiot ja omat kysymyksesi. 5. Kerro, ettei nuori ole syyllinen tilanteeseen. Sillä onko nuori ollut esim. päihtynyt tai itse yhtey dessä tekijään, ei ole teon kannalta merkitystä. 6. Kerro, että nuorelle on tehty väärin. Sinun ei tarvitse tietää, onko tapahtunut rikos. Rikosnimikkeen antaa poliisi. 7. Akuutissa tilanteessa ota yhteys hätänumeroon 112. 8. Juuri tapahtuneessa fyysisen seksuaalisen kaltoinkohtelun tilanteessa tai sen yrityksessä ota yhteys sairaalan päivystyspoliklinikalle ja saata nuori tutkimuksiin, vaikkei hänessä näkyisikään fyysisiä vammoja. Älä anna nuoren peseytyä tai vaihtaa vaatteita, jotta hänestä saadaan näyte rikosilmoitusta varten. Vaikka tapahtuneesta olisikin kulunut jo jonkin aikaa, voi lääkäriin ohjaaminen olla tarpeellista, jotta voidaan poissulkea mahdolliset seksitaudit ja raskaus, todeta fyysisestä väkivallasta jääneitä jälkiä ja varmistaa psyykkisen avun saanti. 9. Varmista nuoren turvallisuus. 10. Kerro nuorelle velvollisuudesta rikos- ja lastensuojeluilmoitukseen. Kerro, miten tilanne etenee ja mitä ilmoitukset tarkoittavat. 11. Tue nuoren jaksamista ja kerro, miten voit olla hänelle tukena. Miettikää mistä nuori saisi keskustelutukea ja kartoittakaa nuoren turvaverkkoa. Ole nuoren tukena siihen saakka, että seuraava ammattilainen ottaa hänestä kopin. Luo toivoa: Kaikesta voi selvitä. 12. Ilmoita nuoren huoltajalle ja tee tarvittavat ilmoitukset viranomaisille. Jos tekijä on perheenjäsen tai vanhemmille kertomiseen liittyy esim. kunniaväkivallan uhka, anna viranomaisten arvioida, voiko huoltajille kertoa. 13. Huolehdi omasta jaksamisestasi! Pyydä purkua työpaikallasi ja hae tarvittaessa keskusteluapua työnohjauksesta tai työterveyshuollosta. 64 64 Nuoren kohtaaminen

Selvitä etukäteen seuraavien alueellasi toimivien tahojen yhteystiedot: Poliisi (konsultointi ja rikosilmoituksen teko) Lastensuojeluilmoitus (oman alueen sosiaaliasema ja sosiaalipäivystys virka-ajan ulkopuolella) Sairaanhoidon päivystys näytteenottoa varten: paikkakunnasta riippuen päivystyspoliklinikka, terveyskeskuksen päivystys, lastenpäivystys, SeRi-tukikeskus Terveyskeskus: lääkäripalvelut Keskusteluapua nuorelle: nuorisopsykiatrian poliklinikka, mielenterveyspalvelut, järjestöjen kriisi- ja tukipalvelut Keskusteluapua perheelle: perheneuvola, mielenterveyspalvelut, kriisiapu, seurakunnan perhepalvelut Muut: Rikosuhripäivystys, vertaistukiryhmät sekä vanhemmille että nuorelle, verkkopalvelut joista saa tietoa ja tukea, esim. Nuorten Exit. Sovi toimintavastuista: Kuka ottaa asian puheeksi nuoren kanssa, kun huoli seksuaalisesta kaltoinkohtelusta herää? Kuka työyhteisössä tekee lastensuojelu- ja rikosilmoituksen? Kuka on yhteydessä nuoren huoltajiin? Kenellä on vastuu nuoren tilanteen edistämisestä ja nuoren tukemisesta? Keneltä työntekijä saa tukea haastavassa tilanteessa? Lähde: Mukaillen Väestöliitto: Eikö se kuulu kenellekään? Nuoren kohtaaminen 65

66 TYÖYHTEISÖN VALMIUDET

Työyhteisössä on hyvä miettiä sitä, miten seksuaalisen kaltoinkohtelun ja vastikkeellisen seksin ilmiöön voitaisiin valmistautua parhaalla mahdollisella tavalla. Työyhteisössä olisi hyvä olla yksittäistä työntekijää tukevat, yhdessä laaditut toimintaohjeet tilanteisiin, joissa nuori kertoo kohdanneensa seksuaalista kaltoinkohtelua. Myös tilanteissa, joissa huoli nuoren hyvinvoinnista herää, on hyvä sopia yhdessä, kuka ottaa asian nuoren kanssa puheeksi ja milloin. Henkilökunnan koulutus ja mahdollisuus avoimeen keskusteluun seksuaalisesta kaltoinkohtelusta tarjoaa välineitä ja tukea henkilökunnalle aiheen käsittelyyn. Avoin keskustelu työyhteisössä on tärkeää myös siksi, että vahingolliset ja väärään tietoon perustuvat uskomukset eivät vahvistu nuorten kanssa toimivien ammattilaisten keskuudessa. Jokaisen nuoren oikeus on saada oikeaa ja nuoren seksuaalista itsemääräämisoikeutta vahvistavaa tietoa sekä tukea seksuaalisen kaltoinkohtelun tilanteisiin. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että nuorten parissa toimivat tahot ottavat työssään huomioon seksuaalisen kaltoinkohtelun mahdollisuuden ja osaavat kohdata nuoren, joka on joutunut seksuaalisen kaltoinkohtelun uhriksi. Riippumatta siitä, missä, milloin tai kenen taholta nuori on kohdannut seksuaalista kaltoinkohtelua, on nuoren empaattinen kohtaaminen, syyllisyyden poistaminen ja oikea tieto ensiarvoisen tärkeää. Vastuu tilanteesta on aina tekijällä, vaikka nuori kokisi syyllisyyttä tilanteesta tai omasta toiminnastaan. Seksuaalisesta kaltoinkohtelusta puhuminen ja aiheen esiin nostaminen on tärkeää myös silloin, kun mitään ei ole vielä sattunut. Puhumalla aiheesta osoitat nuorille, että seksuaalisesta kaltoinkohtelusta on lupa puhua ja ettei asian kanssa tarvitse jäädä yksin. Nuorten omia rajoja vahvistamalla jokainen nuorten kanssa toimiva ammattilainen voi tehdä seksuaalista kaltoinkohtelua ennaltaehkäisevää työtä. Työyhteisön valmiudet 67

MITEN TUKEA TYÖYHTEISÖSSÄ NUOREN SEKSUAALISTA ITSE- MÄÄRÄÄMISOIKEUTTA JA ENNALTAEHKÄISTÄ SEKSUAALISTA KALTOINKOHTELUA? Henkilökunnan koulutus ilmiön tunnistamisesta ja puheeksiotosta Toimintaohjeen laatiminen seksuaalisen kaltoinkohtelun tilanteisiin Rakenteissa oleviin lomakkeisiin ja haastatteluihin kysymyksiä seksuaalisesta kaltoinkohtelusta Kysymyspatteristo omaohjaajatyöskentelyn tueksi antamaan vinkkejä seksuaalisen kaltoinkohtelun käsittelyyn Kaikkien itsemääräämisoikeutta kunnioittavien sääntöjen tai ohjeistuksen luominen työympäristössä Työpaja nuorille: tietoa seksuaalioikeuksista ja tukipalveluista 68 Työyhteisön valmiudet

TYÖNTEKIJÄN JAKSAMINEN Kaltoinkohtelua kokeneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen voi olla rankkaa nuoren kanssa työskentelevälle ammattilaiselle. Organisaatiossa onkin tärkeää huolehtia työntekijän jaksamisesta. Henkilöstön koulutus ja työn kehittäminen antavat välineitä vaikeiden asiakastilanteiden käsittelyyn ja lisäävät työn hallinnan tunnetta. Lisäksi seksuaalisen kaltoinkohtelun herättämien tunteiden salliminen ja niistä keskusteleminen työyhteisössä ovat tärkeitä jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä. Työntekijälle tulisikin järjestää mahdollisuus heränneiden tunteiden purkuun asiakastilanteen jälkeen oman tiimin kesken. Myös työohjauksella voidaan edistää työssä jaksamista. Työntekijällä itsellään on myös vastuu kuunnella itseään ja tarkkailla omaa jaksamistaan. Purun ja työnohjauksen merkitystä ei tulisi vähätellä, sillä myötätuntouupumuksen huomaa usein vasta liian myöhään. On ammatillisuutta pysytellä tietoisena työn herättämistä tunteista itsessä ja omasta työkyvystä. Jos esimerkiksi ammattilaisella on omia seksuaalisen kaltoinkohtelun kokemuksia, saattavat ne aktivoitua nuorta auttaessa, jos niitä ei ole käsitellyt loppuun. On tärkeää, että ammattilainen tunnistaa oman auttamisensa rajat ja osaa myös hakea apua itselleen haastavissa tilanteissa. Ilman työyhteisön tukea ja mahdollisuutta riittävään purkuun, nuorta auttava ja tukeva aikuinen uupuu ja kuormittuu. Pitkittynyt kuormittuminen voi johtaa myötätuntouupumukseen. Esihenkilön tulee pitää huolta työntekijöidensä jaksamisesta keskustelemalla ja kysymällä työntekijöiden tilanteesta, järjestämällä aikaa purkuun sekä tarjoamalla riittävää ulkopuolista tukea. Työyhteisön valmiudet 69

70 TYÖKALUJA NUORTEN SEKSUAALISEN KALTOINKOHTELUN ENNALTAEHKÄISYYN

Vaikka seksuaalikasvatus, johon myös seksuaalisen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisy kuuluu, onkin ensisijaisesti koulun ja vanhempien tehtävä, voi sitä toteuttaa työssään jokainen nuorten parissa toimiva ammattilainen. Jokaisella nuorten parissa toimivalla on omassa työssään mahdollisuus ennaltaehkäistä nuoriin kohdistuvaa seksuaalista kaltoinkohtelua ja tukea nuorten omien rajojen pohdintaa. Aiheesta voi keskustella esim. oppitunneilla, nuorten ryhmissä, teemailloissa tai kahden keskisissä tapaamisissa. Asiaa voi lähestyä monin eri tavoin, aina ei tarvitse järjestää toiminnallista teemailtaa. Aiheeseen voi tarttua esimerkiksi ajankohtaisten uutisten, nuorten katsomien sarjojen tai elokuvien kautta jokapäiväisessä elämässä. Ottamalla aiheen esiin myös ohimennen, viestit nuorelle, että olet turvallinen aikuinen, joka kestää puhua ja kuulla seksuaalisesta kaltoinkohtelusta. Turvataidoista on hyvä keskustella nuoren kanssa ja käydä esimerkiksi läpi, mitä voi tehdä, jos kohtaa verkossa epämiellyttäviä kuvia tai viestejä. Keskustelu turvataidoista tulee kuitenkin pitää erillään niistä tilanteista, joissa nuori on jo mahdollisesti kohdannut seksuaalista kaltoinkohtelua, sillä silloin nuoren toimintaan puuttuminen syyllistää ennemminkin kuin auttaa nuorta. WHO:n seksuaalikasvatuksen standardeissa on määritelty nuoren ikätason mukaan seuraavat tavoitteet seksuaalikasvatukselle: 12 15-VUOTIAAT NUORET opetettava kehittämään neuvottelu- ja viestintätaitojaan voidakseen nauttia turvallisesti ja nautinnollisesti seksistä opetettava kieltäytymään epämiellyttävästä tai suojaamattomasta seksistä 15 VUOTTA TÄYTTÄNEET NUORET opetettava vaatimaan seksuaalioikeuksiensa kunnioittamista autettava hyväksymään omat seksuaaliset oikeutensa ja muiden seksuaaliset oikeudet kerrottava seksuaalisesta väkivallasta ja sukupuoleen perustuvasta väkivallasta Lähde: Aaltonen Jussi, 2012: Turvataitoja nuorille Työkaluja nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyyn 71

72

OMIA RAJOJA VAHVISTAVIA VIESTEJÄ KERRO NUORELLE: että jokaisella on oikeus omiin rajoihin että jokainen määrittelee itse, mikä tuntuu epämiellyttävältä tai ahdistavalta että jokaisella on seksuaalioikeudet oikeaa tietoa seksuaalisuudesta erilaisista tukipalveluista että hän on hyvä juuri sellaisena kuin on KESKUSTELE NUOREN KANSSA SIITÄ... mitä kuuluu tasavertaiseen seurustelusuhteeseen miten tärkeää on omien tunteiden kuunteleminen miten kaikesta voi selvitä, joskus siihen vain kaipaa tukea miten seksuaalisen kaltoinkohtelun vastuu on aina tekijällä Työkaluja nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyyn 73

VINKKEJÄ AIHEEN KÄSITTELYYN ENNALTAEHKÄISEVÄSTI NUORTEN RYHMISSÄ Valitse teema, joka sopii ohjaamallesi ryhmälle ja on sellainen, että sinun itsesi on siitä helppo puhua. Tutustu valitsemaasi teemaan ensin itse ja etsi tarvittaessa materiaaleja teeman käsittelyn tueksi. Käy käyttämäsi materiaalit tarkkaan läpi ja kuulostele niiden sinussa herättämiä ajatuksia ja tunteita. Mikäli teetät nuorilla harjoitteita, testaa myös niiden toi mivuus ensin tekemällä harjoite itse. Mieti etukäteen, millaisia reaktioita ja keskustelua niistä voi ryhmässä nousta. Samat kysymykset, jotka heräävät itsellesi, heräävät todennäköisesti myös nuorille. Voit käyttää keskustelun herättelyyn useita eri materiaaleja, tai vain yhtä. Mieti, millainen käsittelytapa sopii parhaiten omalle ryhmällesi. Kun jaat nuoria pienryhmiin/pareiksi, kiinnitä huomiota siihen, keitä laitat samaan ryhmään. Seksuaalisuuteen liittyvät teemat ovat sensitiivisiä ja on tärkeää, että niistä puhutaan turvallisessa ilmapiirissä, jotta kokemus on positiivinen. Muista, että jokainen nuori lähestyy teemaa omista kokemuksistaan käsin. Älä siis hoputa tai painosta jos käytät harjoitteita, vaan anna jokaiselle lupa edetä omassa tahdissa, tai jättää jokin tehtävä tekemättä, jos se tuntuu ahdistavalta. Kerro nuorille ryhmän alussa, että kenenkään henkilökohtaisia kokemuksia ei tulla käsittelemään, vaan asioista puhutaan yleisellä tasolla. Tarkkaile nuoria aiheen käsittelyn aikana ja tarvittaessa keskeytä tilanne, jos joku nuorista näyttää ahdistuvan teemasta. Tällaista tilannetta varten on hyvä olla mielessä jokin kevyempi, esim. voimavaroihin, itsemyötätuntoon tai itse- 74 Työkaluja nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyyn

tuntoon keskittyvä harjoite, jonka voi luontevasti sitoa teemaan kts. esim harjoite Turvaverkko s. 76, kohdat 1 ja 2. Varaa aikaa vapaaseen tai ohjattuun keskusteluun, jossa olet aikuisena mukana. Anna keskustelussa tilaa nuorten omille pohdinnoille ja havainnoille. Haastavan aiheen käsittely saattaa toimia parhaiten pienissä ryhmissä, esimerkiksi 3 4 hengen ryhmätöinä. Ryhmien ei välttämättä tarvitse tuottaa mitään, tärkeää on keskustelu. Laajenna keskustelua seksuaalisesta häirinnästä, houkuttelusta ja seksinostoyrityksistä nuorten seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen ja heidän omiin oikeuksiinsa. Varmista, että mainitset ryhmän aikana tahoja jotka tarjoavat nuorille apua, jos he ovat kokeneet seksuaalista hyväksikäyttöä tai ahdistelua. Voit esimerkiksi laittaa nettiosoitteita näkyviin taululle. Oli käyttämäsi materiaali tai harjoite mikä tahansa, on hyvänä ohjenuorana muistaa, että purku on usein jokaisen harjoitteen ja keskustelun tärkein vaihe. Anna sille siis riittävästi aikaa. Huolehdi myös jatkokäsittelystä! Jollakin nuorella saattaa olla kerrottavaa myös yksityisesti, joten anna mahdollisuus ja aikaa siihen esimerkiksi ryhmän jälkeen. Pidä silmäsi ja korvasi auki: olisiko sinun aikuisena syytä jatkaa keskustelua erityisesti jonkun nuoren kanssa? Työkaluja nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyyn 75

HARJOITTEITA NUORTEN KANSSA TEHTÄVÄKSI Ennen harjoitteiden tekemistä, on hyvä tutustua listaan Vinkkejä aiheen käsittelyyn s. 76 77. Osa tehtävistä on omassa käytössä hyväksi havaittuja, osa on otettu soveltaen lähteestä Aaltonen Jussi, 2012: Turvataitoja nuorille. Turvaverkko 12+ Tavoite: pohtia hyvää mieltä ja voimavaroja tuovia asioita omasta elämästä, omia vahvuuksia, sekä turvallisia aikuisia. Versio 1. 1. Anna jokaiselle paperi ja pyydä piirtämään oman käden ääriviiva. 2. Pyydä nuoria kirjoittamaan jokaiseen sormeen sellainen asia, josta saa hyvää mieltä, esim. ystävät, jäätelö, harrastukset jne. 3. Vertailkaa ryhmässä. Versio 2. 1. Pyydä nuoria kirjoittamaan jokaiseen sormeen hyviä ominaisuuksia itsestään. 2. Käykää läpi pareittain. Versio 3. 1. Pyydä nuoria kirjoittamaan turvallisia ihmisiä ympäriltään, joille voi puhua, kun on vaikeaa. 2. Vertailkaa ryhmässä ja kerro tarvittaessa lisää, esim. koulukuraattori, verkossa olevat nuorten tukipalvelut jne. 76 Työkaluja nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyyn

Omat rajat ja itsemääräämisoikeus 12+ Tavoite: pohtia omia rajoja ja sitä, miten tilanneriippuvaista on, että ketkä päästämme lähelle. 1. Pyydä nuoria piirtämään kuva itsestään paperille 2. Pyydä nuoria pohtimaan päivän aikana tapaamiaan henkilöitä ja sijoittamaan heidät kuvaan sille etäisyydelle, jolle he päästäisivät ihmiset. Esim. kaupan myyjä kauemmas, kumppani lähelle jne. 3. Vertailkaa tuloksia halukkaiden kanssa, tai purkakaa niin, että omaa kuvaa ei tarvitse näyttää muille a. Mitä ajatuksia herätti? b. Onko päivästä kiinni, kenet päästämme lähelle? c. Tarvitseeko kaikkia ihmisiä päästää yhtä lähelle? d. Kuka saa määritellä kenet päästämme lähelle? e. Kun aikuinen käskee halaamaan esimerkiksi sukulaista, tarvitseeko tätä halata? 4. Jos ryhmä on entuudestaan tuttu, ryhmäytyminen on kunnossa ja ryhmä on turvallinen, esim. rippileirin loppuvaiheessa, voi kuvan piirtää isona paperille ja kaikki merkitsevät samaan kuvaan omat ihmisensä. Anna tällöin mahdollisuus olla tekemättä, äläkä pakota merkitsemään enempää kuin kukakin haluaa. Työkaluja nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyyn 77

Omat rajat ja kosketus 12+ Tavoite: tukea nuorten itsemääräämisoikeutta ja lisätä ymmärrystä siitä, miten yksilöllisiä jokaisen rajat ovat. 1. Jaa nuoret pareihin tai pienryhmiin ja pyydä pohtimaan seuraavia kysymyksiä: a. Mieti mistä tietää, saako toista koskettaa. b. Miten toinen voi ilmaista sanattomastikin, haluaako hän kosketusta tai ei? c. Mihin kohtiin sinua saa koskettaa opettaja, ystävä, vanhempasi tai ihminen, johon olet ihastunut? Mihin kohtiin he eivät saa koskea? d. Millä etäisyydellä ihmiset yleensä juttelevat toisistaan? Mitatkaa etäisyyksiä. Miten toimit, jos joku on liian lähellä sinua? Millaisissa tilanteissa tuota omaa reviirialuetta on pienennettävä? e. Miten ihmiset toimivat tilanteissa, joissa pitäisi olla tuntemattomien vieressä hyvin lähekkäin? 2. Pyydä nuoria pitämään kosketuspäiväkirjaa yhden päivän ajan. Pyydä nuoria merkitsemään ylös jokainen kosketus, jonka he itse tekevät, tai kun heihin kosketaan. Vertailkaa tuloksia, mutta älä pakota, jos joku ei halua kertoa omaansa. 78 Työkaluja nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyyn

Seksuaalioikeuksiin tutustuminen 13+ Tavoite: tutustua seksuaalioikeuksiin ja niiden toteutumiseen omassa elämässä, sekä vahvistaa itsemääräämisoikeutta. 1. Tutkikaa nuorten kanssa seksuaalioikeuksia. Onko niissä mielestänne jotain yllättävää? Pohtikaa, miksi ihmisoikeuksia on ollut tarpeellista tarkastella seksuaalisuuden näkökulmasta. 2. Muuttakaa seksuaalioikeudet selkeiksi toimintaohjeiksi. Käyttäkää halutessanne nuorten puhekieltä. 3. Jaa nuoret pienryhmiin ja valitkaa ryhmissä yksi oikeus, ja keksikää konkreettinen tilanne nuorten elämässä, jossa kyseinen oikeus toteutuu tai on vaarassa tulla rikotuksi. Työkaluja nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyyn 79

Ota kantaa! 13+ Tavoite: keskustella seksistä, seksin pelisäännöistä ja itsemääräämisoikeudesta. Huomioitavaa: Harjoite sopii monen ikäisille, mutta muokkaa kysymyksiä ryhmän mukaan. Harjoituksen purku tapahtuu harjoituksen ohessa, mutta lopussa voi vielä kysyä, miltä tuntui kertoa omia ajatuksia ja kuulla muiden ajatuksia. 1. Tee numerot erillisille lapuille 1, 2, 3, 4 ja 5. Aseta isohkoin välein laput lattialle. 2. Pyydä oppilaita seisomaan väitteen kuultuaan jollekin numerolle. 5 tarkoittaa, että on täysin samaa mieltä väitteen kanssa, ja 1 taas, ettei ole väitteen kanssa lainkaan samaa mieltä. 3. Pyydä sen jälkeen, että samalla lapulla olevat miettivät yhteisesti perustelun, miksi he seisovat kyseisellä numerolla. Yksi esittää perustelun. a. Seksi ja rakkaus kuuluvat yhteen. b. Ihmiset haluavat seksistä samoja asioita sukupuolesta riippumatta. c. Porno on hyvää seksivalistusta. d. Seksikkäisiin vaatteisiin saa pukeutua kuka tahansa. e. Seksistä ei pitäisi puhua kumppanin kanssa. f. Seksistä puhutaan liikaa mediassa. g. Jos alkaa suudella ja hyväillä toista, on suostuttava seksiin loppuun asti. h. Toisen haluttomuutta tai osallistumattomuutta seksiin ei välttämättä huomaa. 80 Työkaluja nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyyn

Mielipidejana 13+ Tavoite: keskustella ja pohtia omia ajatuksia omista rajoista, itsemääräämisoikeudesta ja seurustelusta. 1. Laita huoneen toiseen laitaan lappu, jossa lukee samaa mieltä ja toiseen laitaan lappu, jossa lukee eri mieltä. 2. Pyydä nuoria asettumaan janalle siihen paikkaan, mitä mieltä he ovat väitteestä. Keskellä on en osaa sanoa kohta. 3. Pyydä perusteluita jokaisen väitteen jälkeen, mutta älä pakota. 4. Väitteet: a. Toista saa halata aina. b. Se, että on parisuhteessa, nostaa itseluottamusta. c. On vaikeaa tykätä omasta ulkonäöstään. d. Ihminen voi rakastaa samaan aikaan montaa. e. Jokaisella on oikeus kieltäytyä asioista, joita ei halua. f. Kohteliaisuudet ja kehut saavat hyvälle mielelle. g. Yksin oleminen osoittaa vahvuutta ja itsenäisyyttä. h. Ihmiselle, josta pitää kovasti, on vaikeaa sanoa EI. i. Seurustelukumppanin kanssa on tärkeää voida puhua kaikesta. j. Seurustelukumppani saa rajoittaa kavereiden tms. tapaamista. Työkaluja nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyyn 81

Ihmissuhteiden samankaltaisuudet ja erot 13+ Tavoite: pohtia ihmissuhteita ja niitä elementtejä, jotka tekevät ihmissuhteista hyviä ja turvallisia. 1. Pyydä nuoria ensin tekemään lista luonteenpiirteistä ja ominaisuuksista, joita he arvostavat ystävissä. 2. Pyydä seuraavaksi tekemään lista luonteenpiirteistä ja ominaisuuksista, joita he arvostavat seurustelukumppanissa. 3. Vertailkaa listoja, eroavatko ne toisistaan? 82 Työkaluja nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyyn

Positiivinen ja negatiivinen kosketus 13+ Tavoite: lisätä ymmärrystä omien ja toisten rajojen kunnioituksesta, sekä keskustella kosketuksesta ja eri tavoista koskettaa. Samalla luodaan yhteisiä pelisääntöjä sille, miten tässä ryhmässä ajatellaan kosketuksesta ja omista ja toisten rajoista. 1. Jaa ryhmä pareiksi, tai pienryhmiin 2. Kirjoittakaa jokainen viisi esimerkkiä positiivisesta ja negatiivisesta kosketuksesta. 3. Pohtikaa ryhmissä seuraavia kysymyksiä ja kirjoittakaa ajatuksenne ylös ja esitelkää ne muille ryhmille: a. Milloin hipaisu muuttuu hiplaamiseksi ja milloin halaus kähminnäksi? b. Mistä tietää, haluaako toinen tulla kosketetuksi? 4. Keksikää lisää seuraavan kaltaisia termejä ja keskustelkaa niistä: hipelöinti, käpälöinti, kopelointi, lääppiminen, kouriminen, puristelu, taputtelu, sively, nipistely, hiplaaminen, rutistelu ja nyplääminen. Mistä tietää, milloin on kyse mukavasta kosketuksesta ja milloin kosketus on epämiellyttävää? Työkaluja nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyyn 83

Flirttiä vai häirintää 14+ Tavoite: tunnistaa flirttailun ja seksuaalisen häirinnän raja ei yhtä oikeaa vastausta, sillä jokaisella on oikeus määritellä omat rajata ja se, mikä tuntuu häirinnältä ja mikä ei. 1. Jaa ryhmä pienryhmiin ja pohtikaa seuraavia kysymyksiä: a. Mitä on seksuaalinen häirintä? b. Millä tavoin seksuaalinen häirintä ja flirttailu eroavat toisistaan? c. Esimerkki: Aava kertoo, että Tuisku on lähennellyt häntä ikävästi. Aava kysyy sinulta, mitä tehdä. Tuisku kuitenkin väittää, että kyse oli vain flirtistä. Miten menettelet tilanteessa? Kuinka Aavan kannattaa tilanteessa toimia? Kuka määrittelee, milloin tilanteessa on kyse seksu aalisesta häirinnästä ja milloin flirtistä? 84 Työkaluja nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyyn

Omat fyysiset rajat Tavoite: pohtia omia rajoja ja toisten rajojen kunnioittamista. Huomioitavaa: Koska harjoitteessa lähestytään toista, on tärkeää, että ryhmässä on hyvä ilmapiiri. Älä tee harjoitetta, jos ryhmässä on esim. kiusaamista. Anna nuorten valita itse parit, jos voit luottaa siihen, että muodostuneet parit ovat turvallisia, muodosta parit muuten itse. Jos epäilet harjoitteen kanssa, ohjeista nuoret ottamaan askel kerrallaan yhtä aikaa, sinun käskystäsi. Tällöin voit itse määritellä, että kukaan ei mene liian lähelle. Harjoitteen voi lopettaa, vaikka kukaan ei olisikaan sanonut vielä Stop! ja purkaa silti. 1. Jaa ryhmä pareihin 2. Parit asettuvat seisomaan pienen etäisyyden päähän toisistaan. 3. Toinen pari (A) jää seisomaan paikalleen, mutta toisen (B) tehtävänä on hiljaa lähestyä pariaan, askel kerrallaan. A:n tehtävä on sanoa Stop!, kun B tulee läheisyyden sietorajalle. B:n tulee pysähtyä siihen. 4. Tehtävä on hyvä tehdä useamman kanssa, koska etäisyydet ovat jokaisen kanssa erilaisia. 5. Tehtävä puretaan yhdessä koko ryhmän kesken tai pienissä ryhmissä a. Miltä harjoitus tuntui? b. Mitä ajatuksia harjoitus herätti? c. Oliko eri ihmisillä erilaiset etäisyystarpeet? d. Päästitkö jonkun ihmisen lähemmäksi kuin toisen? Miksi? e. Miltä tuntui, kun toinen sanoi Stop!? f. Olisitko voinut kuvitella meneväsi vielä lähemmäksi? g. Miltä tuntui itse sanoa Stop! Työkaluja nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyyn 85

Parisuhteen pelisäännöt 14+ Tavoite: pohtia pelisääntöjen merkitystä kaikissa ihmissuhteissa ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta. Huomioitavaa: Harjoituksen toinen kohta sopii myös nuoremmille. Tällöin on seurustelun pelisääntöjen sijaan hyvä pohtia esim. pelisääntöjä ystävyydelle. 1. Keskustelkaa seuraavista aiheista. a. Kuuluuko parisuhteeseen aina seksi? Millainen olisi parisuhde ilman seksiä? (Määritelkää myös seksi kaikenlainen seksuaalinen kosketus, kuten hyväily ja suukottelu, ei vain yhdyntä) b. Onko parisuhteessa ok olla joskus yksin, vai tarvitseeko aina olla valmis kosketukselle? c. Onko seksin saaminen ihmisoikeus, vai voiko ihminen olla onnellinen ilman seksiä? Perustelkaa mielipiteenne. d. Mitä jos rakas kumppanisi kärttää sinulta seksiä, vaikka et olisi yhtään sillä tuulella? Keskustelkaa seuraavista toimintavaihtoehdoista, miten toimitte? - Huudat, että Sitä yhtä asiaako sinä vain haluat? - Suostut, koska ajattelet sen olevan velvollisuutesi. - Suostut, koska pelkäät menettäväsi maineesi. - Lähdet ulos tekosyyn turvin. - Yrität näyttää touhukkaalta ja sanot, että et nyt ehdi. - Kieltäydyt ystävällisesti. 86 Työkaluja nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyyn

2. Laatikaa pienemmissä ryhmissä seurustelun pelisäännöt. Alla suuntaviivat: a. Kunnioita toista ja itseäsi. b. Muista, että sinuun luotetaan ja sinut koetaan turvalliseksi. c. Sopikaa yhdessä, mitä teidän seurusteluunne kuuluu ja ei kuulu. d. Älä oleta toisen puolesta. e. Muista, että kumppanisi ei lue ajatuksiasi tai välttämättä tiedosta tunteitasi kerro niistä ääneen. f. Ole rehellinen. g. Kunnioita toisen yksityisyyttä. h. Molemmilla on oikeus omiin ystäviin, harrastuksiin ja omaan ai kaan. i. Älä juoruile kumppanisi asioista, edes suhteen päättymisen jälkeen. j. Muista vapauden lisäksi myös vastuu. k. Kysy, jos koet olosi epävarmaksi älä luule toisen puolesta mitään. l. Väkivalta on kaikissa muodoissaan väärin. m. Älä painosta tai pakota itseäsi tai kumppaniasi mihinkään. n. Jos rakkaus loppuu tai jostain syystä haluat päättää seurustelun, kerro se toiselle. o. Lopeta suhde ennen kuin aloitat uuden. p. Älä kosta toiselle suhteen päättymistä, älä kiusaa tai häiriköi. Kumppanillasi on oikeus päättää seurustelustaan. 3. Käykää yhdessä luotuja pelisääntöjä läpi. Voisiko niiden perusteella luoda myös ihmissuhteiden pelisäännöt? Työkaluja nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyyn 87

88 KIRJALLISUUS- LUETTELO

Hyviä materiaaleja, joita on käytetty tukena tämän oppaan kirjoittamisessa: Aaltonen Jussi, 2012. Turvataitoja nuorille opas sukupuolisen häirinnän ja väkivallan ehkäisyyn. Aulanko Katariina, 2013. Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa? Cacciatore Raija, Korteniemi-Poikela Erja, 2015. Seksuaalisuuden portaat. Lastensuojelun keskusliitto, 2013. Hatkassa. Selvitys nuorten luvattomista poissaoloista ja sijaishuoltopaikkojen toimintakäytännöistä. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia, 2013. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2013. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Suomen Mielenterveysseuran verkkosivu, 2017. Traumaattinen kriisi. Susineva Anni, 2014. Nuoret päihteet ja seksuaalinen kaltoinkohtelu. Tiimi päihdetyön erikoislehti 4/2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2017. Lastensuojelun käsikirja. Hoitoketju seksuaalista väkivaltaa kohdanneen tukemiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2017. Lastensuojelun käsikirja. Seksuaali- ja pahoinpitelyrikosepäilyjen ilmoitusvelvollisuus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2017. Kouluterveyskysely 2013 ja 2015. Tyttöjen Talo, 2017. Kun olet kokenut väkivaltaa Opas nuorelle. Ungdomsstyrelsen, 2010. See me! Väestöliitto, 2009. Eikö se kuulu kenellekään Rohkene kohdata seksuaalisesti kaltoinkohdeltu nuori. Välitä!-hanke, 2015. Seksuaaliväkivaltatyön toimivat käytännöt. Väestöliitto, 2014. Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikan asiantuntija- ja lääkärilausunto oikeudenkäyntiä varten Digitaaliseen mediaan liittyvän alaikäisen groomingin ja seksuaalisen hyväksikäytön vaikutuksista. Väestöliitto, 2006. Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikan asiantuntija- ja lääkärilausunto oikeudenkäyntiä varten Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön vaikutuksista. Lainsäädäntö: Suomen sähköinen säädöskokoelma sekä ajantasaisten säädösten ja alkuperäisten säädösten kokoelmat. http://www.finlex.fi/fi/laki/ Kirjallisten materiaalien lisäksi tietoa on saatu HeSeta ry:n Aaro Horsmalta koskien sateenkaarinuoria. Kirjallisuusluettelo 89

90

MUISTIINPANOT 91

PUHU, TUNNISTA JA TOIMI Nuorten seksuaalinen kaltoinkohtelu opas ammattilaiselle Jokaisella nuorella on oikeus seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen ja omiin rajoihin. Nuorten parissa työskentelevällä aikuisella on mahdollisuus osaltaan edistää näiden oikeusien toteutumista ja turvata nuoren seksuaalista kehitystä ja kasvua. Seksuaalinen kaltoinkohtelu rikkoo nuoren seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja sillä on monenlaisia vaikutuksia nuoren elämään ja hyvinvointiin. Nuorten omien rajojen vahvistaminen ja seksuaalista kaltoinkohtelua kokeneen nuoren kohtaaminen onkinkin jokaisen nuorten parissa työskentelevän ammattilaisen vastuulla. Tämä opas tarjoaa nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille tietoa seksuaalisen kaltoinkohtelun ilmiöstä, siihen liittyvästä lainsäädännöstä ja suojaavista tekijöistä, sekä seksuaalisen kaltoinkohtelun vaikutuksista nuoren elämään. Ennen kaikkea opas sisältää konkreettisia neuvoja seksuaalista kaltoinkohtelua kohdanneen nuoren kohtaamiseen, ja käytännönläheisiä vinkkejä ja harjoitteita aiheen ennaltaehkäisevään käsittelyyn nuorten kanssa. Opas pohjautuu Nuorten Exitissä nuorten parissa tehtyyn työhön. ISBN 978-952-93-9596-5 (nid.) ISBN 978-952-93-9597-2 (PDF) 92