0, mol 8,3145 (273,15 37)K mol K. Heliumkaasun paine saadaan kaasujen tilanyhtälöstä pv = nrt. K mol kpa

Samankaltaiset tiedostot
REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

η = = = 1, S , Fysiikka III (Sf) 2. välikoe

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O

Reaktiosarjat

S , Fysiikka III (S) I välikoe Malliratkaisut

Selvitetään kaasujen yleisen tilanyhtälön avulla yhdisteen moolimassa.

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

a) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n =

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol

Osio 1. Laskutehtävät

MAOL ry 1/2 Lukion kemiakilpailu/perussarja. Lukion kemiakilpailu

Ekvipartitioperiaatteen mukaisesti jokaiseen efektiiviseen vapausasteeseen liittyy (1 / 2)kT energiaa molekyyliä kohden.

Erilaisia entalpian muutoksia

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250

Kertapullot. Testikaasut. Kaatopaikkakaasujen analyysikaasut. Puhtaat

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

Erilaisia entalpian muutoksia

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe

KIINTEÄN AINEEN JA NESTEEN TILANYHTÄLÖT

0. perusmääritelmiä 1/21/13

Seoksen pitoisuuslaskuja

LHSf5-1* Osoita, että van der Waalsin kaasun tilavuuden lämpötilakerroin on 2 γ = ( ) RV V b T 2 RTV 2 a V b. m m ( ) m m. = 1.

Kaasu 2-atominen. Rotaatio ja translaatiovapausasteet virittyneet (f=5) c. 5 Ideaalikaasun tilanyhtälöstä saadaan kaasun moolimäärä: 3

Energiatehokkuuden analysointi

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

= 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6,

Päähaku, kemian kandiohjelma Valintakoe klo

Luvun 12 laskuesimerkit

Ideaalikaasut. 1. Miksi normaalitila (NTP) on tärkeä puhuttaessa kaasujen tilavuuksista?

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Betonimatematiikkaa

NESTEIDEN ja ja KAASUJEN MEKANIIKKA

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

Betonimatematiikkaa

V T p pv T pv T. V p V p p V p p. V p p V p

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

TEKNISET TIEDOT HÖYRYNKEHITIN VAAKAMALLINEN

Laskuharjoitustehtävät

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.

Tehnyt 9B Tarkistanut 9A

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

10 y 2 3 x D 100; D D a: Vastaavasti sadalla kilometrillä kulutettavan polttoaineen E10 energiasisältö on x a C 10

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen.

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste

Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan

Tehtävä 1. Tasapainokonversion laskenta Χ r G-arvojen avulla Alkyloitaessa bentseeniä propeenilla syntyy kumeenia (isopropyylibentseeniä):

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa

4. Kontrollitilavuusajattelu ja massan säilyminen. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

Jakso 8. Ampèren laki. B-kentän kenttäviivojen piirtäminen


Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa

Integroimalla ja käyttämällä lopuksi tilanyhtälöä saadaan T ( ) ( ) H 5,0 10 J + 2,0 10 0,50 1,0 10 0,80 Pa m 70 kj

HUOLTOMATEMATIIKKA 1 TEHTÄVÄT

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Kemian koe, KE3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Maanantai VASTAA YHTEENSÄ VIITEEN TEHTÄVÄÄN

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina klo 9-12

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento

Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkiratkaisut 5 / vko 12

HSC-ohje laskuharjoituksen 1 tehtävälle 2

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Polynomi ja yhtälö Sievennä. a) 4a + 3a b) 11x x c) 9x + 6 3x. Ratkaisu a) 7a b) 12x c) 6x + 6

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT

Luku 10 Intertemporaalinen valinta

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE. Osio 2 (Matematiikka + looginen päättely + fysiikka/kemia)

A-osio. Ilman laskinta. MAOL-taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan yksi tunti aikaa. Laske kaikki tehtävät:

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Transkriptio:

4. Kaasut 9. Palauta ieleen Reaktio 1 s. 19 olouodoista ja niiden eroista. a) Kaasussa rakenneosat ovat kaukana toisistaan, joten kaasu on aljon harveaa kuin neste. Ts. kaasun tiheys on ienei kuin nesteen tiheys. b) Kaasu on aljon kokoonuristuvaaa kuin neste, koska kaasussa rakenneosat esi. olekyylit ovat kaukana toisistaan. c) Kaikki kaasuseokset ovat hooeenisiä. Kun nesteen kaikki koonentit ovat oolisuudeltaan saanlaisia (=kaikki oolittoia tai kaikki oolisia) uodostuu hooeeninen seos. os seos koostuu sekä oolisista että oolittoista koonenteista, syntyy heteroeeninen seos. Vihje: Tässä voi iettiä: Kaasu on harvaa ainetta ja sen rakenneosat ovat kaukana toisistaan. utta onko kaasuolekyylien välissä a) ilaa b) vettä c) tyhjiö? Vastaus: c) 9. Kaasun aineäärä saadaan kaasujen tilanyhtälöstä V = n. 98,7 10,55 10 V n 0,0976... ol N 8,145 (7,15 7)K ol K 1 ooli kaasua sisältää Avoadron vakion iloittaan kaaleäärän olekyylejä, joten 0,0976 oolissa on: N = n N A = 0,0976 ol 6,0 10 kl ol -1 = 5,9 10 kl kaasuolekyylejä. 94. a) =? t = 7 C T = 00,15 K V = 10 l = 10 10 - n =,0 ol Heliukaasun aine saadaan kaasujen tilanyhtälöstä V = n.,0 ol 8,145 (7,15 7) K n 5 N K ol 499 10 500 kpa - V 10 10 b) n = 5,0 ol t = 0 C = 0 kpa V =? etaanikaasun tilavuus saadaan kaasujen tilanyhtälöstä V = n. 5,0 ol 8,145 (7,15 0) K n V Kol 0,056... 56 d 0 10

c) n =? V = 1,50 d = 1,50 10 - t = 5 C = 6, kpa Krytonkaasun aineäärä saadaan kaasujen tilanyhtälöstä V = n. - 6,10 1,50 10 V n 0,0088... ol 0,01 ol 8,145 (7,15 5) K Kol d) V = 44,0 d = 44,0 10 - (O ) = 64,0 = 11 kpa t =? Haikaasun läötila saadaan kaasujen tilanyhtälöstä V = n ja yhtälöön tarvittava haikaasun aineäärä lausekkeesta n = n/. (O ) 64,0 no ( ),00 ol O ( ) ( 16,00) ol - 1110 44,0 10 V T 98,99... K 5,8C nr,00 ol 8,145 K ol 95. Kaasujen tilan yhtälöön V = n sijoitetaan aineäärän lauseke n = / ja tilavuus V = r h. V n d h V 0, 10 (0,01 ) 4,0 0,18 (Ne) ol 0,00197... N 8,4145 (7,15 5) K Kol 96. a) Tehtävässä tarkastellaan saaa kaasuäärää eri olosuhteissa, joten n 1 = n. oleille tiloille voidaan kirjoittaa kaasujen tilan yhtälö V = n oleille tiloille n = V/() n 1 = n V 1 1 V R suistuu ja läötilat T 1 ja T ovat saat, joten nekin suistuvat. 1

Siten V 1 1 V 6 V 1 1 15, 10 Pa 60,0 d V 910 d 9,1 100 10 Pa b) a-kohdan erusteella 0 C:n läötilassa ja 100 kpa:n aineessa haikaasun tilavuus on 910 d :ä. Kaasuullo kestää siis 910 d /8,00 d in -1 = 1140 in ~ 19 tuntia. 97. V = 4,8 d = 4,8 10 - = 1,7 Pa = 1,7 10 6 N - t = 0 C, joten T = (7,15 + 0) K Kaasujen tilanyhtälöstä V = n ja aineäärän lausekkeesta n = / saadaan: V n 6 N - 1,7 10 4,8 10 9,95 V ( Ar ) ol 1,0... 10 1, k 8,145 (7,15 0) K Kol 98. Huoneen tilavuus = leveys ituus korkeus V(huone) = 4,0 5,0,5 = 50,0 Tästä tilavuudesta 1,0 til-%:a on haikaasua 1,0 % V (O ) 50,0 10,5 100 % Haikaasun assa ratkaistaan kaasujen tilan yhtälön V = n ja aineäärän lausekkeen n = / avulla: V n 101,5 10 10,5 ( 16,00) V O ( ) ol 1,87... 10 14 k 8,145 (7,15 ) K Kol

99. a) 15,0 d :ä vesihöyryä H O(), jonka läötila on 1,0 C ja aine 94, kpa Kaasujen tilanyhtälöstä V = n ratkaistaan veden aineäärä n: - 94, 10 15,0 10 V n(ho) 0,489... ol 8,145 (7,15 1,0) K Kol olekyylien lukuäärä lasketaan Avoadron vakion avulla N = n N A N(H O()) = 0,489 ol 6,0 10 kl /ol =,58 10 kl b) 10,5 raaa ainava jääkuutio, jonka läötila on -5 C Veden aineäärä jääkuutiossa: 10,5 n(ho) 0,588... ol ( 1,008 16,00) ol olekyylien lukuäärä lasketaan Avoadron vakion avulla (Reaktio 1 s. ) N = n N A N(H O()) = 0,588 ol 6,0 10 kl /ol =,51 10 kl Vastaus: 10,5 ainavassa jääkuutiossa on eneän olekyylejä kuin 15,0 litrassa a-kohdan olosuhteissa olevaa vesihöyryä. 100. a) Siirtoutken alussa: V(aakaasu)(NTP) = 1,0 = 70 bar = 70 10 5 Pa t = 15 C Tarkastellaan saaa kaasuäärää eri olosuhteissa eli n(aakaasu)(ntp) = n(aakaasu)(utki) Kaasujen tilanyhtälöstä V = n ratkaistaan n oleille olosuhteille: (NTP) V(NTP) (utki) V(utki) T(NTP) T(utki)

(NTP) V(NTP) (utki) V(utki) T( NTP) (utki) 101,5 10 1,0 (7,15 15) K 5 N 7,15 K70 10 1,569... 10 15 d - b) Suoeen tultaessa: V(aakaasu)(NTP) = 1,0 = 54 bar = 54 10 5 Pa t = 18 C Tarkastellaan saaa kaasuäärää eri olosuhteissa eli n(aakaasu)(ntp) = n(aakaasu)(utki) Kaasujen tilanyhtälöstä V = n ratkaistaan n oleille olosuhteille: (NTP) V(NTP) (utki) V(utki) T(NTP) T(utki) (NTP) V(NTP) T(utki) V(utki) T(NTP) (utki) 101,5 10 1,0 (7,15 18) K 5 N 7,15 K 54 10,0000... 10 0 d c) akeluutkistossa: - V(aakaasu)(NTP) = 1,0 = 4,0 bar = 4,0 10 5 Pa t = 18 C Tarkastellaan saaa kaasuäärää eri olosuhteissa eli n(aakaasu)(ntp) = n(aakaasu)(utki) Kaasujen tilanyhtälöstä V = n ratkaistaan n oleille olosuhteille: (NTP) V(NTP) (utki) V(utki) T(NTP) T(utki)

(NTP) V(NTP) T(utki) V(utki) T(NTP) (utki) 101,5 10 1,0 (7,15 18) K 5 N 7,15 K4,0 10 0,70005... 70 d 101. Kaasujen tilanyhtälöön V = n sijoitetaan aineäärän lauseke n = / ja tiheyden lauseke = /V. V V n, josta ilan keskiääräinen ooliassa 1,99 8,145 7,15 K V d K ol V 101,5 10 N 19,9 8,145 7,15 K Kol 101,5 10 8,98 ol 10. a) Yhdisteen ooliassa lasketaan kaasujen tilanyhtälöstä V = n ja aineäärän lausekkeesta n = /: V n 0,98 8,145 (7,15 150) K Kol 64,445... V -6 101,5 10 500 10 ol b) Yhdisteen eiirinen kaava (Reaktio s. 5) alkuaine -%,, /ol n, ol aineääräsuhde C 7,7, 1,01,0999 1,999 ~ H 7,81 7,81 1,008 7,7480 4,997 ~5

Cl 54,96 54,96 5,45 1,550 1 kun tarkastellaan 100 yhdistettä. Yhdisteen eiirinen kaava on C H 5 Cl. c) Yhdisteen olekyylikaava on eiirinen kaava tai sen onikerta: = n( (C) + 5 (H) + (Cl)) 64,445 /ol = n ( 1,01 + 5 1,008 + 5,45) /ol 64,445 = 64,51 n n = 0,998 ~1 Yhdisteen olekyylikaava = eiirinen kaava = C H 5 Cl Huo! Alkuaineanalyysi on kokeellinen enetelä, joten tulos sisältää yös koevirheen. yös koetuloksesta laskettu ooliassa sisältää tään virheen. Siksi viieinen jakolasku ei ene aivan tasan. 10. Kaasujen tilanyhtälöstä V = n aineäärän lausekkeesta n = / ja tiheyden lausekkeesta = /V saadaan: V V n Asetyleenin C H 4 tiheys: 101,5 10 ( 1,01 1,008) (C H) ol 8,145 (7,15 0) K Kol 1,08... 10 1,08 d Tyikaasun N tiheys: 101,5 10 ( 14,01) (N ) ol 1,1648... 10 1,16 8,145 (7,15 0) K d Kol Ilan tiheys, 9,97 9,98 ol ol 101,5 10 9,97 (ila) ol 1,458... 10 1,5 8,145 (7,15 0)K d Kol

tiheys, /c Haikaasun O tiheys: 101,5 10 ( 16,00) (O ) ol 1,0... 10 1, 8,145 (7,15 0)K d Kol Hiilidioksidikaasun CO tiheys: 101,5 10 (1,01 16,00) (CO ) ol 1,895... 10 1,8 8,145 (7,15 0)K d Kol Nestekaasun eli roaanikaasun C H 8 tiheys: 101,5 10 ( 1,018 1,008) (C H8) ol 8,145 (7,15 0) K Kol 1,8... 10 1,8 d a) Kaasu ooliassa /ol tiheys /d C H 4 8,05 1,08 N 8,0 1,16 ila 9,97 1,5 O,00 1, CO 44,01 1,8 C H 8 44,094 1,8 kaasun tiheyden riiuvuus ooliassasta 1,8 1,6 1,4 1, 1 0,8 0,6 0,4 0, 0-10,00 0,00 0,00 40,00 50,00 ooliassa, /ol Sarja1 ooliassan kasvaessa kaasun tiheyskin kasvaa.

b) Asetyleenin tiheys on 1,08 /d ja ilan 1,5 /d, joten asetyleeni on ilaa kevyeää ja karannut kaasu asettuu katonrajaan. Talli siis tuulettuu arein lähiäksi kattoa ulottuvan aukon avaaalla. c) Nestekaasun eli roaanin tiheys on 1,8 /d ja ilan 1,5 /d, joten nestekaasu on ilaa raskaaaa ja karannut kaasu asettuu lattianrajaan. Kesäökki tuulettuu siis tehokkaain avaaalla ökin oven, jolloin nestekaasu virtaa ulos. 104. (s) + HCl(aq) Cl (aq) + H () n=0,0840 ol yliäärin V =? t = 8 C = 88,7 kpa Reaktioyhtälön ukaan 1 ol tuottaa 1 ol H (). n(h ) = n() = 0,0840 ol Kaasujen tilanyhtälöstä V = n n V(H ) 0,0840 ol 8,145 (7,15 8)K Kol 88,7 10,71... 10,7 d - 105. NH () + CO () NH CONH (aq) + H O(l) V =? = 908 t = 5 C = 15,0 kpa Lasketaan urean aineäärä: 908 n(nhconh ) ( 14,01 4 1,008 1,0116,00) ol 908 60,06 ol 15,1177... ol Reaktioyhtälön ukaan 1 ooli ureaa valistuu oolista aoniakkia. n(nh ) = n (NH CONH ) Aoniakkikaasun tilavuus saadaan kaasujen tilanyhtälöstä V = n. n(nh ) n(nhconh ) V(NH ) 15,1177... ol 8,145 (7,15 5)K Kol 15,0 10 0,491... 49 d

106. CH CH OH C H 4 + H O (95 -% etanoli) = 1,00 (CH CH OH) = (95 %/100 %) 1,00 = 0,95 n(ch CH OH) = (CH CH OH)/(CH CH OH) = 0,95 /[( 1,01 + 6 1,008 + 16,00) /ol] = 0,006 ol Yhdestä oolista etanolia uodostuu yksi ooli eteeniä: n(ch CH ) = n(ch CH OH) = 0,006 ol Eteenikaasun tilavuus saadaan kaasujen tilanyhtälöstä V = n: n V(CHCH ) 0,006... ol 8,145 (7,15 5) K Kol 110 10 4,647... 10 0,465 d -4 107. (NaN ) =? V(tyyny) = 0,0 l = 0,0 d = 0,0 10 - (N ) = 14 kpa t(n ) = 5 C Tyikaasun aineäärä saadaan kaasujen tilanyhtälöstä V = n: - V 1410 0,0 10 nn ( ) 1,718... ol 8,145 (7,15 5) K Kol Reaktioyhtälön erusteella saadaan: n(nan ) = (/) n(n ) = (/) 1,718 ol (NaN ) = n(nan ) (NaN ) = (/) n(n ) (NaN ) = (/) 1,718 ol (,99 + 14,01) /ol = 74,489 = 74,5. 108. Pb(NO ) (s) PbO(s) + 4 NO () + O ()

Hajoavan lyijynitraatin aineäärä on: (Pb(NO ) ) = 1, /ol n(pb(no ) )= (Pb(NO ) )/(Pb(NO ) ) =,16 /1, ol -1 = 6,51 10 - ol. Tällöin n(no ) = n(pb(no ) ) = 6,51 10 - ol = 1,04 10 - ol ja n(o ) = ½ n(pb(no ) ) = ½ 6,51 10 - ol =,6 10 - ol Kaasuaisia tuotteita on siis yhteensä: n(no ) + n(o ) = 1,04 10 - ol +,6 10 - ol = 1,60 10 - ol. Niiden aiheuttaa aine 0 C:ssa saadaan kaasujen tilanyhtälöstä V = n. = n/v = 1,60 10 - ol 8,145 K -1 ol -1 (7,15 + 0) K/1,18 10 - = 486,95 Pa = 4,8 kpa. 110. a) henitysnoeus = 4,5 d in -1 t(ila) = 5 C = 98 K (ila) = 98 kpa = 98 10 - hiilidioksidia,4 tilavuus-% aika = 4 h V(ila, 4h) = 4,5 d in -1 4 h 60 in = 6480 d n(ila) = [ (ila) V(ila) ] / R T = [98 x 10-6480 10 - ]/ [ 8,14 N K -1 ol -1 98K = 56, ol Avoadron laki : [ V(ila) / n(ila) ] = [ V(CO )/n(co )] n(co ) = [V(CO ) n(ila) ]/ V(ila) = [ (,4 %/100 %) 6480 d 56, ol]/6480 d = 8,71 ol (CO ) = n(co ) x (CO ) = 8,71 ol x 44,0 ol -1 = 8 80 b) (Na O ) =,65 k siis n(na O ) = n/ =,65 10 / 77,98 ol -1 = 46,8 ol Na O (s) + CO () Na CO (s) + O () ol Na O oistaa ol CO, joten46,8 ol Na O oistaa 46,8 ol CO

a-kohdan erusteella hiilidioksidia tuotetaan 8,71 ol 4 tunnissa, joten 46,8 ol tuotetaan: (46,8 ol 1 vrk) / 8,71 ol = 5,4 vrk 11. Lasketaan lukoosin aineäärä: 4,00 n(c6h1 O 6 ) 0,0... ol (6 1,01 1 1,008 6 16,00) ol Reaktioyhtälön erusteella 1 ooli lukoosia tuottaa 6 oolia hiilidioksidia eli n(co ) 6 n (C H O ), 6 1 6 ja hiilidioksidikaasun tilavuus saadaan kaasujen tilanyhtälöstä V = n. 6 0,0... ol 8,145 (7,15 7)K n(co ) 6 n(c6h1o 6 ) V(CO Kol ) 99,8 10 99 0,0044...,44 d 11. atkaan kuluu bensiiniä = oktaania = 7,9 l/100 k 110 k = 8,69 l (Oktaani) = V = 8,69 l 0,71 k/l = 6,1699 k n(oktaani) = / = 6,1699 k/ [(8 1,01 + 18 1,008) /ol] = 54,015 ol Oktaanin täydellinen alainen: C 8 H 18 + 5 O () 16 CO + 18 H O Hiilidioksidikaasun tilavuus saadaan kaasujen tilanyhtälöstä V = n 8 54,015... ol 8,145 (7,15 5)K n (CO ) V(CO Kol ) 10110 10,606... 10,6 d 114. (C 4 H 10 ) = 190 a) Kaasujen tilanyhtälöstä V = n ja aineäärän lausekkeesta n = /: V n 190 8,145 (7,15 0) K V(C 4H 10 ) K ol 0,07865... 78,7 d (4 1,0110 1,008) 101, 10 ol

b) Hiilidioksidia ja vettä syntyy, kun oltin alaa tyhjäksi: Täydellinen alainen: C 4 H 10 + O () CO + H O C 4 H 10 + 1 O () 8 CO + 10 H O n(c 4 H 10 ) = / = 190 /[(4 1,01 + 10 1,008) /ol] =,69 ol Reaktioyhtälöstä nähdään, että n(co ) = 4 * n(c 4 H 10 ) (CO ) = n(co ) (CO ) = 4 n(c 4 H 10 ) *(CO ) = 4,69 ol (1,01 + 16,00) /ol = 575,49 = 575 Reaktioyhtälöstä nähdään, että n(h O) = 5 * n(c 4 H 10 ) (H O) = n(h O) (H O) = 5 n(c 4 H 10 ) (H O) = 5,69 ol ( 1,008 + 16,00) /ol = 94,480 = 94 c) luokkaan vaautuvan hiilidioksidikaasun tilavuus: Kaasujen tilanyhtälöstä V = n V(CO ) n (CO ) 4,69... ol 8,145 (7,15 0) K Kol 101,10 0,146... 15 d 115. a) etaanin täydellinen alainen (s. 114) CH 4 () + O () CO () + H O() b) Polttainen tuottaa hiilidioksidia. Sekä etaani että hiilidioksidi ovat ns. kasvihuonekaasuja. Yleisesti etaanin idetään yäristön kannalta haitalliseana. c) (CH 4 ) = 88 k n(co ) =? V(CO ) =? NTP

Lasketaan etaanin aineäärä: n(ch 4 ) = (CH 4 )/(CH 4 ) = 88 10 /[(1,01 + 4 1,008) /ol] = 88 10 /(16,04 /ol) = 1,795 10 4 ol Reaktioyhtälön erusteella 1 ol etaania tuottaa 1 ol hiilidioksidia eli n(co ) = n(ch 4 ) Kaasujen tilanyhtälöstä V = n n(co ) V(CO ) d) Ilaa kuluu: 4 1,795 10... ol 8,145 7,15 K Kol 101,5 10 40,96... 400 Palainen kuluttaa haikaasua: CH 4 () + O () CO () + H O() Reaktioyhtälön erusteella 1 ol etaania kuluttaa alaessaan ol haikaasua, joten 1,795 10 4 ol etaania kuluttaa 1,795 10 4 ol haikaasua, jonka tilavuus on: 4 1,795 10... ol 8,145 7,15 K n(o ) V(O Kol ) 101,5 10 804,79... Tää on 1 til-%:a kuluvan ilan tilavuudesta, joten V(ila) = (100 til-%/1 til-%) 804,79 = 8,5 = 80