Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2008

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2008 Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen työryhmä Juhani Sulander & Pekka Borg 2.7.2009

Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Juhani Sulander ja Pekka Borg Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy Ab 2009 Helsinki 2

Tekijä(t) Kuusikko-työryhmän aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen asiantuntijaryhmä, kirjoittaneet Juhani Sulander ja Pekka Borg Nimike Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2008 Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveystoimi, Turun sosiaalikeskus, Tampereen hyvinvointipalvelut, Oulun sosiaali- ja terveystoimi Sarja nimike Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 7/2009 Sivumäärä, liitteet 21 s + liitteet Osanumero 4/2009 ISSN-numero 1457-5078 Kieli Suomi Tiivistelmä Toimeentulotukea sai Kuusikon kunnissa vuoden 2008 aikana 77 703 kotitaloutta ja 117 943 henkilöä. Henkilöistä 32 976 oli alle 18-vuotiaita lapsia. Aikuisia toimeentulotuesta osalliseksi tulleita henkilöitä oli noin 7 % aikuisväestöstä. Lapsiväestöstä lähes 12 % oli toimeentulotuen piirissä. Toimeentulotukea saavien henkilöiden määrässä on 2000- luvulla tapahtunut merkittävä vähentyminen. Suurin muutos on vertailun kunnissa tapahtunut Turussa, jossa väestöosuus laski vuodesta 2002 vuoteen 2008 3,3 prosenttiyksiköllä ja saavutti Kuusikon keskimääräisen tason. Muissa kunnissa tuensaajien väestöosuus laski 1,5 1,9 prosenttiyksiköllä ja kokonaisuutena Kuusikkokuntien erot ovat tasaantuneet. Myös kuntien toimeentulotukimenot ovat useimmissa vertailun kunnissa reaalisesti muutamana viime vuonna alentuneet. Vuodesta 2004 vuoteen 2007 vähennys oli keskimäärin 7 % Kuusikon kunnissa. Vuonna 2007 toimeentulotukimenojen kehityksessä tapahtui muutos ja menot kääntyivät nousuun. Toimeentulotuen kokonaismenot (ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikan hakijoita, takaisin perittyä toimeentulotukea ei vähennetty) olivat lähes 205 miljoonaa euroa vuonna 2008. Nousu vuodesta 2007 oli runsas 3 %. Toimeentulotuen vuosikustannukset tukea saanutta kotitaloutta kohti olivat keskimäärin 2 627 euroa ja tuesta osalliseksi tullutta henkilöä kohti keskimäärin 1 737 euroa/vuosi. Kustannukset kasvoivat 4 % kotitaloutta ja 5 % tukea saanutta henkilöä kohti edellisestä vuodesta. Perustoimeentulotuen osuus pysyi lähes samana eli 85,2 prosentissa kaikista toimeentulotukimenoista (2007 85,4 %). Täydentävän toimeentulotuen osuus nousi hieman ja ehkäisevän pysyi ennallaan. Espoossa täydentävän toimeentulotuen osuus (yli 12 %) on selvästi suurempi kuin muissa kaupungeissa (Kuusikon keskiarvo 7,8). Vain Oulussa ehkäisevän toimeentulotuen osuus ylitti tavoitetason 3,3 % varsinaisen toimeentulotuen määrästä. Oulussa ehkäisevä toimeentulotuki sisältää lastensuojelulain mukaisia avohuollon kustannuksia. Vuoden 2008 alusta toimeentulotukilakia muutettiin siten, että toimeentulotukiasioiden käsittelylle asetettiin enimmäismääräajat. Kuusikon kuntien toimeentulotukihakemusten käsittelyaikojen koko vuoden keskiarvo vuonna 2008 oli noin 5 arkipäivää (vaihteluväli 3 8). Keskustelu sosiaalityön ammattilaisen kanssa onnistui pääsääntöisesti joko kasvokkain tai puhelimitse lain edellyttämällä tavalla. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalityön ammattilaisen luokse pääsi joko samana tai seuraavana päivänä. Kuusikon kunnissa oli vuoden 2008 joulukuussa työttömiä työnhakijoita 61 000 henkilöä. Työttömyysaste oli korkein Oulussa 12,1 % ja alhaisin Espoossa 4,8 %. Työttömyysaste laski edellisestä vuodesta hieman Helsingissä, pysyi samana Vantaalla ja nousi kaikissa muissa Kuusikon kunnissa. Työttömyyden aleneminen pysähtyi vuoden 2008 lopulla mutta muutos ei näkynyt vielä pitkäaikaistyöttömyydessä. Pitkäaikaistyöttömien määrä työttömistä työnhakijoista väheni edellisestä vuodesta muissa Kuusikon kunnissa paitsi Tampereella ja Oulussa. Asiasanat Toimeentulotuki, kustannukset, kuntavertailu Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 8 Jakelu www.kuusikkokunnat.fi 3

Sisällys 1 JOHDANTO... 5 2 TOIMEENTULOTUEN VIIVYTYKSETÖN KÄSITTELY... 5 3 TOIMEENTULOTUEN ASIAKKAAT JA KUSTANNUKSET 2002 2008... 6 3.1 TOIMEENTULOTUKEA SAANEET KOTITALOUDET JA HENKILÖT... 6 3.2 TOIMEENTULOTUEN ASIAKKAIDEN TAUSTATIETOJA... 8 3.2.1 Kotitalouksien perhetyypit... 8 3.2.2 Toimeentulotuen saajien ikä... 9 3.2.3 Kotitalouksille maksetut toimeentulotukikuukaudet vuoden aikana... 10 3.2.4 Koko vuoden toimeentulotukea saaneiden määrän kehitys... 11 3.3 TOIMEENTULOTUEN KUSTANNUKSET VUOSINA 2002 2008... 11 3.3.1 Kokonaiskustannukset... 11 3.3.2 Toimeentulotuen vuosikustannukset asukasta kohti... 12 3.3.3 Vuosikustannukset toimeentulotukea saanutta kotitaloutta ja henkilöä kohden... 13 3.3.4 Toimeentulotuen jakaantuminen perustoimeentulotukeen, täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen... 15 3.4 KUNNAN OSUUS TYÖMARKKINATUESTA... 16 4 TYÖTTÖMYYS TOIMEENTULOTUEN TARPEESEEN VAIKUTTAVANA TEKIJÄNÄ... 17 4.1 TYÖTTÖMYYDEN RAKENNE JA MUUTOS... 17 4.2 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA... 20 5 YHTEENVETO......20 Liitteet 1 Toimeentulotuen tiedonkeruun määritelmät 1A Toimeentulotuen perusosien määrät 1.1.2008 alkaen 2 Toimeentulotuen asiakkaat ja kustannukset vuonna 2008 2A Toimeentulotuen asiakkaat ja kustannukset 2002 2008 (ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikan hakijoita) 2B Toimeentulotuen deflatoidut kustannukset 2002 2008 (ilman pakol. jne.) 2C Toimeentulotuen asiakkaat ja kustannukset 2002 2008 (kaikki) 3 Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien perhetyypit 4 Kotitalouksille maksetut toimeentulotukikuukaudet vuoden 2008 aikana 4B Kotitalouksille maksetut toimeentulotukikuukaudet ikäryhmittäin vuoden 2008 aikana 5 Toimeentulotuen jaottelu perustoimeentulotukeen, täydentävään ja ehkäisevään tukeen. Maksettu työmarkkinatuen määrä ja tuensaajien määrä 5B Toimeentulotuen jaottelu perustoimeentulotukeen, täydentävään ja ehkäisevään tukeen 2007 ja 2008 6 Kuntouttava työtoiminta 2002 2008 7 Kuusikkokuntien ja koko Suomen työttömyystietoja joulukuussa 2002 2008 8 Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen työryhmän jäsenten yhteystiedot 4

1 Johdanto Kuusikon ohjausryhmä yhdisti vuoden 2008 alussa aiemmin sosiaalityön ryhmän osana toimineen aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen ryhmät. Tarkoitus on laajentaa tulevaisuudessa ryhmän työ käsittämään paremmin aikuissosiaalityön eri asiakasryhmien palvelut pelkän toimeentulotuen tarkastelun lisäksi. Tässä raportissa käsitellään kuitenkin vain toimeentulotukea vuonna 2008 Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa. Ajallisia vertailuja tehdään vuosien 2002 2008 välillä. Toimeentulotuen vertailuraportteja on tehty pääkaupunkiseudulla vuodesta 1993 lähtien ja Oulun tultua mukaan vuonna 2004 vertailut laajenivat kuuteen kaupunkiin. Kustannusten ja asiakasmäärien vertailussa käytetään pääosin kustannuksia ja asiakkaiden määrää ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikan hakijoita. Kustannustiedot on koottu kuntien tilinpäätöstiedoista. Kustannusten muutoksen vertailu on tehty vuoden 2008 rahan arvoon korotetuilla kustannustiedoilla. Kustannusten korottamisessa on käytetty julkisten menojen hintaindeksiä sosiaalitoimelle. Raportin liitteessä 2B aikaisempien vuosien kustannukset on muutettu vuoden 2008 rahan arvoon. Raportissa käsitellään vain toimeentulotukea saaneita talouksia ja henkilöitä. Tarkastelun ulkopuolella ovat sellaiset taloudet ja henkilöt, jotka ovat saaneet pelkästään aikuissosiaalityön palveluja. Kuusikon aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimi Leila Palviainen Helsingistä sekä sihteereinä Juhani Sulander ja Pekka Borg. Työryhmän jäsenten yhteystiedot ovat liitteessä 8. 2 Toimeentulotuen viivytyksetön käsittely Toimeentulotukilakia muutettiin vuoden 2008 alusta siten, että toimeentulotukiasioiden käsittelylle asetettiin enimmäismääräajat. Lain tavoitteena on, että kaikissa kunnissa toimeentulotukipäätöksen saa ilman viivytystä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen tekemisestä. Kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Päätös on pantava täytäntöön viivytyksettä. Asiakkaan tulee päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. Toimeentulotukihakemusten käsittelyajoista ei ole saatavissa yhdenmukaista seurantatietoa. Helsingissä ja Vantaalla luku sisältää kaikki toimeentulotukihakemukset. Osissa kunnissa tilastoidaan vain perustoimeentulotuen hakemusten käsittelyaikoja. Täydentävän toimeentulotuen käsittely saattoi kestää pitempään, mutta sitä tietoa ei ole saatavissa. Kuusikkokuntien ilmoitusten mukaan toimeentulotukihakemukset käsiteltiin vuonna 2008 keskimäärin 5 päivässä (Kuvio 1). Helsingissä hakemusten käsittelyaikaa seurattiin kirjallisten hakemusten ja kaikkien hakemusten osalta. Kirjallisten hakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 4 arkipäivää ja kaikkien hakemusten 3 arkipäivää. Kaikista hakemuksista kiireellisesti käsiteltiin 40 prosenttia ja 7 arkipäivässä 85 prosenttia. Espoossa on tilastoitu vain perustoimeentulotuen käsittelyajat. Toimintayksiköiden käsittelyaika on vaihdellut vuoden aikana 1 12 arkipäivää. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käsittelyajan seuranta alkoi marraskuussa. Espoossa täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen päätöksenteossa ei kaikilta osin päästy lain velvoittamaan määräaikaan. Vantaalla käsittelyn kesto oli 9 vrk siinä tapauksessa, jos jouduttiin pyytämään lisäselvityksiä, joita hakemuksista oli 11 %. Espoossa ja Turussa luku sisältää vain kirjalliset hakemukset. Tu- 5

russa ja Oulussa luvut on kerätty manuaalisesti. Oulussa käsittelyaikaseuranta on otettu manuaalisesti keskitetystä kirjallisesta hakemusmenettelystä etuusyksiköstä eikä sisällä alueellisessa vanhustyössä, sosiaalisessa tuessa käsiteltyjä hakemuksia. Käsittelyaika on koko vuoden keskimääräinen käsittelyaika/kuukausi etuusyksikössä. Tampereelta tieto käsittelyn kestosta on saatavissa vasta vuodelta 2009. Kuvio 1. Toimeentulotukihakemuksen käsittelyn keskimääräinen kesto vuorokausina vuonna 2008. Pääsystä henkilökohtaiseen keskusteluun sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan kanssa ei ollut saatavissa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa. Kiireellisessä tapauksessa keskusteluun pääsy järjestyi kaikissa kunnissa samana tai seuraavana päivänä. Ei-kiireellisissä tapauksissa keskustelu sosiaalityön ammattilaisen kanssa onnistui pääsääntöisesti joko kasvokkain tai puhelimitse lain edellyttämällä tavalla. 3 Toimeentulotuen asiakkaat ja kustannukset 2002 2008 Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Täydentävän toimeentulotuen avulla voidaan ottaa huomioon hakijan erityiset tarpeet ja olosuhteet. Ehkäisevän toimeentulotuen tavoitteena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. 3.1 Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet ja henkilöt Toimeentulotukea sai Kuusikon kunnissa vuoden 2008 aikana 77 703 (78 306 vuonna 2007) kotitaloutta ja 117 943 (119 420) henkilöä 1. Vuoden 2008 ennakkotietojen mukaan toimeentulotukea saavia kotitalouksia oli koko maassa 216 700. Koko maan toimeentulotukiasiakkaista 36 % asui 1 Asiakkaat ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikan hakijoita, joiden toimeentulotuen valtio korvaa eri säännösten pohjalta. 6

siten Kuusikon kunnissa. Kotitalouksien ja toimeentulotuesta osalliseksi tulleiden henkilöiden määrä väheni edellisestä vuodesta yhdellä prosentilla sekä Kuusikon kunnissa että koko maassa. Kuusikon kunnista ainoastaan Espoossa toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli vuonna 2008 enemmän kuin vuonna 2007 (Taulukko 1). Vuosia jatkunut tuensaajien määrän väheneminen hidastui kuitenkin koko Kuusikko-alueella selvästi edellisistä vuosista, sillä taloudellisten suhdanteiden heikkeneminen vuoden 2008 lopulla käänsi kehityssuuntaa myös toimeentulotuen osalta. Pitemmän aikavälin trendinä vuodesta 2002 tukea saaneiden kotitalouksien määrä laski keskimäärin 14 prosentilla, mutta kaupunkien välillä oli selviä eroja. Turussa kotitalouksien määrä laski jopa 29 %:lla, kun Vantaalla vähennystä oli vain 7 % ja Tampereella 3 %. Helsingissä ja Espoossa muutos oli keskimääräisellä tasolla. (Liite 2A) Taulukko 1. Vuoden 2008 aikana toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien ja henkilöiden määrä sekä muutos vuodesta 2007 Kotitalouksia yhteensä muutos (%) vuodesta 2007 Henkilöitä yhteensä muutos (%) vuodesta 2007 Helsinki 32 442-0,4 47 018-0,5 Espoo 8 338 8,7 14 195 5,3 Vantaa 9 005-3,3 15 621-2,7 Turku 9 036-5,4 14 151-3,3 Tampere 12 226-1,5 17 314-4,5 Oulu 6 656-1,7 9 644-2,5 Kuusikko 77 703-0,8 117 943-1,2 Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus väestöstä oli korkeimmillaan Kuusikon kunnissa vuonna 2003, jolloin 10 % väestöstä oli toimeentulotuen piirissä. Turussa väestöosuus oli 2000- luvun alussa tuntuvasti vertailukaupunkeja korkeampi, mutta laski vuodesta 2002 vuoteen 2008 jopa 3,3 prosenttiyksiköllä ja saavutti siten kuusikon keskimääräisen tason. Muissa kaupungeissa tuensaajien väestöosuus laski 1,5 1,9 prosenttiyksiköllä ja kokonaisuutena Kuusikko-kuntien erot ovat tasaantuneet huomattavasti. Vain Espoo poikkeaa muista selvästi alhaisemmalla väestöosuudella, vaikka siellä ainoana kaupunkina osuus lievästi nousi vuonna 2008. (Liite 2A) Toimeentulotuen asiakasmäärään vaikuttaa osaltaan ensisijaisten sosiaaliturvaetuuksien matala taso. Tällaisia toimeentulotuella tulotasoaan korottamaan joutuvia asiakasryhmiä ovat mm. työmarkkinatukea ja pelkästään kansaneläkettä saavat eläkeläiset sekä alinta sairauspäivärahaa ja äitiyspäivärahaa saavat. 7

Kuvio 2. Toimeentulotuesta osalliseksi tulleiden henkilöiden osuus (%) kunnan väestöstä vuosina 2002 2008 (ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikan hakijoita). 3.2 Toimeentulotuen asiakkaiden taustatietoja 2 3.2.1 Kotitalouksien perhetyypit Yhden hengen kotitalouksien osuus toimeentulotuen saajista on kasvanut viime vuosina. Kun vuonna 2002 yhden hengen kotitalouksien osuus oli 68,8 % toimeentulotukea saaneista Viisikon kunnissa (Oulu ei mukana), oli Kuusikko-kuntien vastaava osuus vuonna 2008 73,3 %. Yksinhuoltajien osuus toimeentulotukea saaneista kotitalouksista on vähentynyt alle prosenttiyksikön, kahden huoltajan lapsiperheiden osuus 1,3 prosenttiyksikköä ja lapsettomien parien 2,4 prosenttiyksikköä (8,1 % v. 2002) toimeentulotukea saaneista kotitalouksista vuodesta 2002. (Kuvio 3) Verrattuna vuoteen 2007 koko Kuusikossa miesten yhden hengen kotitalouksien osuus on hieman kasvanut. Espoossa, Turussa ja Tampereella on yksinhuoltajien osuudessa tapahtunut myös kasvua. Vantaalla suurin kasvu on lapsettomien parien osuudessa, joka on kaksinkertaistunut. 2 Osassa tiedoista mukana ovat kaikki toimeentulotukea saaneet asiakkaat. Liitteenä olevissa taulukoissa mainitaan, millä perusteella tiedot on koottu. 8

Kuvio 3. Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet perhetyypeittäin vuonna 2008. Lapsiperheiden osuuden pienentyessä toimeentulotuen saajista on myös toimeentulotuesta osalliseksi tulleiden lasten määrä sekä osuus lapsiväestöstä 2000-luvulla alentunut. Vuonna 2002 toimeentulotukiperheissä oli lapsia 35 217 ja osuus lapsiväestöstä oli 13,5 %. Vuonna 2007 lapsia oli 32 092 ja osuus lapsiväestöstä 11,2 %, joten lasten määrä on kääntynyt nousuun (Taulukko 2). Taulukko 2. Toimeentulotukea saaneiden perhekoko ja tuesta osalliseksi tulleet lapset vuonna 2008 Keskim. perhekoko Lasten määrä 2008 % alle 18v. väestöstä Helsinki 1,4 12 342 12,9 Espoo 1,7 4 374 7,7 Vantaa 1,7 4 969 12,1 Turku 1,6 3 601 12,7 Tampere 1,4 4 626 13,0 Oulu 1,4 3 064 11,4 Toimeentulotuen piirissä olevien lasten osuus vastaavasta väestöstä oli edelleen kaikissa kunnissa suurempi kuin toimeentulotuesta osalliseksi tulleiden aikuisten henkilöiden osuus aikuisväestöstä (6,9 %) ja aikuisten osuus koko väestöstä (7,8 %) vuonna 2008 (8 % 2007). Kuusikko 1,5 32 976 11,6 3.2.2 Toimeentulotuen saajien ikä Alle 25-vuotiaiden osuus toimeentulotuen saajista vaihteli kunnissa 19 34 % välillä. Nuorten osuus toimeentulotukea saavista oli erityisen suuri Oulussa (33,6 %), mutta keskimääräistä suurempi myös Tampereella (27,7 %). Myös 25 34-vuotiaiden toimeentulotukiasiakkaiden osuus oli Oulussa Kuusikon keskimääräistä osuutta korkeampi. Ikärakenteessa tapahtunut suurin muutos vuonna 2008 oli alle 25-vuotiaiden tuensaajien osuuden väheneminen Turussa lähes 4 prosenttiyksiköllä. 65 vuotta täyttäneitä oli toimeentulotuen saajista keskimäärin 5 prosenttia. 9

Taulukko 3. Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet ikäryhmittäin 2008 (%-osuudet kaikista tukea saaneista kotitalouksista) Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu* Kuusikko -24 v opiskelijat 2,8 7,5 4,3 5,6 9,9.. 5,0-24 v muut 15,8 14,1 16,5 14,9 17,8 33,6 15,9-24 v yhteensä 18,6 21,5 20,8 20,5 27,7 33,6 22,0 25-34 v 22,9 22,2 22,6 26,4 24,5 27,8 23,9 35-49 v 30,8 32,0 29,6 28,4 26,9 22,7 29,2 50-64 v 21,3 19,7 20,2 21,1 17,2 13,2 19,7 65 v täyttäneet 6,4 4,6 6,9 3,6 3,7 2,7 5,2 Kaikki kotitaloudet 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 * Oulu ei saa eroteltua alle 24 v. opiskelijoita. Espoo: varsinaista toimeentulotukea saaneet. 3.2.3 Kotitalouksille maksetut toimeentulotukikuukaudet vuoden aikana Kuvio 4. Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet, % asiakkaista tuen keston mukaan vuonna 2008. Lyhytkestoisesti, korkeintaan kolmena kuukautena vuodessa toimeentulotukea saaneiden osuus aleni Vantaalla, Turussa ja Oulussa sekä suureni Helsingissä ja Espoossa vuodesta 2007. Vuoden jokaisena kuukautena toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli suhteellisesti eniten Helsingissä ja Vantaalla. Koko vuoden toimeentulotukea saaneiden osuus kasvoi edellisestä vuodesta (18,1 ->19,2 %). Työmarkkinatukilain muutos vuonna 2006 aiheutti sen, että osa työttömistä ei ole enää oikeutettuja työmarkkinatukeen, (ei ole enää työvoimaviranomaisten aktiivitoimenpiteiden piirissä) jolloin heidän ainoa tulolähteensä voi olla toimeentulotuki. (Kuvio 4) 10

3.2.4 Koko vuoden toimeentulotukea saaneiden määrän kehitys Taulukko 4. Vuoden 2008, 2007 ja 2006 jokaisena kuukautena toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä sekä eri ikäryhmien osuus kotitalouksista Toimeentulotukea 12 kk saaneet kotitaloudet alle 25v alle 25v 65 vuotta v.2008 v. 2007 v. 2006 opiskelijat muut* 25-34v 35-49v 50-64v täyttäneet % % % % % % Helsinki 8 643 8 326 7 781 0,9 8,0 17,0 37,8 29,5 6,9 Espoo 989 925 759 1,8 8,9 16,4 40,1 28,0 4,8 Vantaa 2 193 2 226 2 221 2,0 9,6 20,3 38,6 25,9 3,6 Turku 1 381 1 368 1 379 2,0 7,9 17,0 36,4 35,6 1,2 Tampere 1 346 1 135 1 170 3,1 10,0 19,4 39,5 27,0 1,0 Oulu 967 841 720.. 19,4 26,4 31,9 21,1 1,2 Kuusikko 15 519 14 821 14 030 1,3 9,2 18,2 37,7 28,7 4,9 *Oulussa kaikki alle 25v. Vuoden jokaisena kuukautena toimeentulotukea sai Kuusikon kunnissa yhteensä 15 519 (14 821) kotitaloutta. Noin 38 % koko vuoden ajan toimeentulotukea saaneista oli 35 49-vuotiaiden päämiesten kotitalouksia. Ympäri vuoden toimentulotukea saavissa alle 25-vuotiaiden kotitalouksia oli 8,9 19,4 %. Nuorten 12 kk toimeentulotukea saaneiden osuus oli korkein Oulussa, jossa nuorisotyöttömyys on myös korkein. Vanhuuseläkeikäisiä ympäri vuoden toimeentulotukea saaneita oli eniten Helsingissä. Opiskelijoita oli eniten Tampereella. Koko vuoden tukea saavien määrä kasvoi kaikissa Kuusikko-kunnissa vuodesta 2007. 3.3 Toimeentulotuen kustannukset vuosina 2002 2008 3.3.1 Kokonaiskustannukset Toimeentulotuen kokonaiskustannukset 3 olivat Taulukko 5. Toimeentulotuen kustannukset 2008 lähes 205 miljoonaa euroa (190 miljoonaa euroa DEFL muutos (%) 2007) Kuusikon kunnissa vuonna 2008. Toi- meentulotukimenot kasvoivat reaalisesti 3,3 % Helsinki euroa 90 998 309 vuodesta 2007 6,3 edellisestä vuodesta. Menot kasvoivat eniten Espoo 26 105 867 3,3 Helsingissä ja Espoossa. Oulussa menot laskivat Vantaa 28 778 867 0,2 edellisestä vuodesta. Ennakkotietojen mukaan Turku 20 133 533 2,2 koko maassa toimeentulotuen bruttomenot Tampere 25 211 141 1,5 olivat yhteensä 526 miljoonaa euroa, josta Kuusikon osuus oli 39 %. Koko maan toimeentulo- Oulu 13 700 568-3,3 Kuusikko 204 928 285 3,3 tukimenot kasvoivat reaalisesti edelliseen vuoteen verrattuna 6 prosenttia. 3 Ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikan hakijoita, takaisin perittyä toimeentulotukea ei ole vähennetty. 11

Taulukossa 6 on tarkasteltu toimeentulotuen kustannusten kehitystä vuosina 2002 2008. Kustannukset on korotettu julkisten menojen hintaindeksillä sosiaalitoimelle vuoden 2008 arvoon. Toimeentulotuen menojen kehitys on ollut laskeva vuodesta 2004 vuoteen 2006. Vuonna 2007 toimeentulotukimenot kääntyivät kasvuun kaikissa Kuusikon kunnissa paitsi Tampereella. Oulussa toimeentulotukimenot laskivat reaalitasolla muista Kuusikon kunnista poiketen vuonna 2008. Toimeentulotukimenot ovat verrattuna vuoteen 2005 kasvaneet 2 11 %. Ainoastaan Turussa laskua on ollut 4 prosenttia. Taulukko 6. Toimeentulotuen kustannukset, 1000 euroa 2002-2008 (korotettuna 2008 arvoon) ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikanhakijoita Vuosi Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko 2002 102 956 32 586 28 853 28 806 27 092 2003 101 613 31 339 28 781 29 217 28 421 2004 93 173 27 058 28 709 24 160 26 289 13 510 212 900 2005 81 804 24 048 28 330 20 949 24 328 13 296 192 754 2006 81 694 23 489 28 187 19 052 24 886 12 835 190 143 2007 85 605 25 271 28 715 19 705 24 845 14 172 198 313 2008 90 998 26 106 28 779 20 134 25 211 13 701 204 928 Muutos 2005-2008 9 194 2 058 449-815 883 405 12 174 1000 eur Muutos 2005-2008 11% 9% 2% -4% 4% 3% 6% % Muutos 2007-2008 % 6,3 % 3,3 % 0,2 % 2,2 % 1,5 % -3,3 % 3,3 % Toimeentulotukimenojen voimakkaaseen kasvuun vuonna 2007 vaikuttivat etenkin perusosaan sisältyneen asumismenojen omavastuun poistaminen ja toimeentulotuen tarpeen piteneminen. Työmarkkinatukilain muutos vuonna 2006 on lisännyt täysin tulottomien toimeentulotuen saajien määrää. Vuonna 2008 erityisesti pääkaupunkiseudulla kustannuksiin vaikutti asumiskustannusten nousu. 3.3.2 Toimeentulotuen vuosikustannukset asukasta kohti Toimeentulotuen kustannukset vuoden 2008 rahan arvossa kunnan asukasta kohti olivat keskimäärin 135 (127 vuonna 2007) euroa/asukas. Kustannukset alenivat vuodesta 2003 alkaen lähes kaikissa Kuusikon kunnissa aina vuoteen 2006 asti. Vuonna 2007 asukaskohtaiset kustannukset kääntyivät jälleen kasvuun. Asukaskohtaisten kustannusten pienenemiseen on vaikuttanut eniten toimeentulotuen saajien väestöosuuden pieneneminen vuodesta 2003 alkaen. Vuonna 2007 tapahtunut asiakaskohtaisten kustannusten kasvu ja toimeentulotuen saantiajan pidentyminen puolestaan käänsivät asukaskohtaiset kustannukset nousuun. Vuonna 2008 kustannukset nousivat keskimäärin 2,5 prosenttia. Helsingissä menot kasvoivat muita enemmän (5,6 %). Vantaalla ja Oulussa kustannukset laskivat. (Kuvio 5) 12

Kuvio 5. Toimeentulotuen kustannukset vuoden 2008 rahan arvossa kunnan asukasta kohden vuosina 2002 2008 (ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikan hakijoita). 3.3.3 Vuosikustannukset toimeentulotukea saanutta kotitaloutta ja henkilöä kohden Toimeentulotuen vuosikustannukset kotitaloutta kohti olivat keskimäärin 2 637 euroa ja tuesta osalliseksi tullutta henkilöä kohti 1 738 euroa vuonna 2008. Kotitaloutta kohti kustannukset kasvoivat keskimäärin 4 % ja henkilöä kohti 5 % edellisestä vuodesta. Vuosikustannukset kotitaloutta kohti kasvoivat eniten Helsingissä ja Turussa sekä henkilöä kohti Helsingissä ja Tampereella. Espoossa ja Oulussa kustannukset sitä vastoin laskivat. Taulukko 7. Toimeentulotuki kotitaloutta ja henkilöä kohti vuonna 2008 Kotitalous euroa / vuosi muutos DEFL (%) vuodesta 2007 Henkilö euroa / vuosi muutos DEFL (%) vuodesta 2007 Helsinki 2 805 6,8 1 935 6,8 Espoo 3 131-5,0 1 839-1,9 Vantaa 3 196 3,7 1 842 3,0 Turku 2 228 8,0 1 423 5,7 Tampere 2 062 3,1 1 456 6,2 Oulu 2 058-1,6 1 421-0,9 Kuusikko 2 637 4,1 1 738 4,6 Vuosikustannukset kotitaloutta kohti olivat pääkaupunkiseudun kunnissa noin 600 1100 euroa ja henkilöä kohti 400 500 euroa korkeammat kuin muissa Kuusikon kunnissa. Henkilöä kohti laskettujen vuosikustannusten ero pääkaupunkiseudun ja muiden Kuusikon kuntien välillä on kasvanut edellisestä vuodesta. Eroa selittää ennen kaikkea pääkaupunkiseudun korkeammat asumiskustannukset. Espoossa kustannukset kotitaloutta kohti laskivat kuitenkin jopa 5 %:lla, sillä vuoden loppupuolella alkoi asiakkuuksia, joissa tukikustannukset eivät ehtineet karttua kovin suuriksi. Vuosikustannukset kotitaloutta kohti olivat 2000-luvulla suhteellisesti korkeimmillaan vuonna 2002. Vuonna 2006 kustannukset alkoivat jälleen kasvaa ja kääntyivät vuonna 2007 selvään nousuun. Vuonna 2008 Espoossa ja Oulussa vuoden 2007 jyrkkä nousu kääntyi laskuun, mutta muissa kuusikkokunnissa kustannusten nousu jatkui. Vuoden 2008 kustannustaso on reaalisesti vuoden 2002 tasolla. (Kuvio 6A ja 6B) 13

Kotitaloutta kohti tapahtunut kustannusten nousu toistui lähes samanlaisena myös henkilöä kohti lasketuissa kustannuksissa. Kustannukset nousivat kaikissa muissa Kuusikon kunnissa paitsi Espoossa ja Oulussa, jossa kustannukset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Kuvio 6A ja 6B. Toimeentulotuen vuosikustannukset euroina vuoden 2008 rahan arvossa tukea saanutta kotitaloutta ja henkilöä kohti vuosina 2002 2008. 14

Taulukko 8. Keskimääräiset neliövuokrat Kuusikon kunnissa vuonna 2008 Aravat /m2/kk Vuosimuutos, % Vapaarahoitteiset /m2/kk Vuosimuutos, % Helsinki 9,35 3,6 13,18 4,4 Espoo 9,51 6 11,64 3,5 Vantaa 9,34 3,6 11,36 3,7 Tampere 8,73 2,9 10,53 4,2 Turku 8,14 2 10,10 4,3 Oulu 8,22 2,6 9,77-0,6 Asumismenojen suuruus nostaa pääkaupunkiseudulla toimeentulotukikustannuksia. Aravaasuntojen neliövuokrat ovat pääkaupunkiseudulla muita Kuusikon kuntia korkeammat ja vapaarahoitteisissa asunnoissa Helsingin taso erottuu muista. Toimeentulotukea myönnettäessä kohtuullisina pidetyt asumiskustannukset (toimeentulotukimenoihin ohjeellisesti hyväksytty vuokrataso) ylittävät pääkaupunkiseudulla muiden Kuusikon kuntien tason. (Kuvio 7) Kuvio 7. Kohtuullisen vuokratason ohjeellinen määrä Kuusikon kunnissa vuonna 2008. 3.3.4 Toimeentulotuen jakaantuminen perustoimeentulotukeen, täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen Toimeentulotuen menolajien jaottelu perustoimeentulotukeen, täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen säilyi lähes samanlaisena vuodesta 2007 vuoteen 2008. Perustoimeentulotuen osuus oli 85,2 prosenttia (2007 85,4). Täydentävän toimeentulotuen osuus nousi hieman ja ehkäisevän pysyi ennallaan. Espoossa täydentävän toimeentulotuen osuus (yli 12 %) on selvästi suurempi kuin muissa kaupungeissa. 15

Taulukko 9. Toimeentulotuen jakaantuminen eri lajeihin vuonna 2008 Perustoimeentulotuki Täydentävä Ehkäisevä Muu Ehkäisevä (% varsinaisesta) Helsinki 85,4 6,3 1,9 6,4 2,0 Espoo 81,2 12,4 2,8 3,6 2,9 Vantaa 84,9 9,6 1,9 3,6 2,1 Turku 87,2 6,9 2,7 3,2 2,9 Tampere 90,7 7,0 2,1 0,2 2,1 Oulu 79,9 8,6 5,2 6,3 5,9 Kuusikko 85,2 7,8 2,3 4,6 2,5 Kuusikko 181 524 524 16 689 891 4 920 056 9 857 427 Vain Oulussa ehkäisevän toimeentulotuen osuus ylitti tavoitetason 3,3 % varsinaisen toimeentulotuen määrästä. Siellä muista vertailukaupungeista poiketen lastensuojelulain mukainen taloudellinen tuki sisältyy ehkäisevään toimeentulotukeen. Kaupungeilla on erilaisia käytäntöjä siinä, minkälaisissa tilanteissa ja mihin menoihin myönnetään täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Espoo ja Turku olivat lähellä ehkäisevän tuen tavoitetasoa, mutta Helsingissä, Vantaalla ja Tampereella osuus jäi 2 prosenttiin. Helsingissä ja Oulussa on lisäksi muun toimeentulotuen osuus korkea. Niissä on muihin kuntiin verrattuna paljon kotoutettavia ja kuntouttavaa työtoimintaa. Kotoutumistuki ja kuntouttavan työtoiminnan toimintarahat ja matkakorvaukset sisältyvät muuhun toimeentulotukeen. 3.4 Kunnan osuus työmarkkinatuesta Vuonna 2008 Kuusikkokuntien maksama osuus työmarkkinatuesta oli noin 47 miljoonaa euroa runsaalle 24 000 työmarkkinatuen saajalle. Keskimääräinen tuki kuukautta ja tuensaajaa kohti vaihteli 180 eurosta 268 euroon. Vuotta aiemmin työmarkkinatuen saajia oli noin 28 000 henkilöä ja kunnat rahoittivat työmarkkinatukea 53 miljoonalla eurolla. Työmarkkinatuen saajista Kuusikon kunnissa 56 % sai myös toimeentulotukea (Oulusta lukua ei ole saatavissa). Helsingissä osuus oli korkein (59 %) ja Espoossa matalin (50 %). (Taulukko 10) Taulukko 10. Kunnan rahoittama työmarkkinatuki vuoden 2008 aikana ja tuensaajien määrä Euroa vuodessa* Tuensaajia v.2008 Tuensaajia /kk Tuki/ tuensaaja/kk** Työmarkkinatuensaajista myös tt-tukea saaneet*** Helsinki 17 080 079 9 053 5 310 268 5 318 Espoo 4 098 269 2 220 1 894 180 1 107 Vantaa 5 337 350 2 680 1 784 249 1 549 Turku 6 463 926 3 397 2 188 246 1 736 Tampere 9 801 662 4 673 3 075 266 2 539 Oulu 4 531 077 2 563 1 484 254 1 435 Kuusikko 47 312 363 24 586 15 735 251 13 684 * Lähde: Kansaneläkelaitos. ** Eurot vuodessa/12/tuensaajat kuukaudessa. Punaiset tiedot arvioitu seuraavasti: Työmarkkinatuensaajista tt-tukea saaneet=viiden kunnan keskiarvo eli 56 % työmarkkinatuen saajista. 16

4 Työttömyys toimeentulotuen tarpeeseen vaikuttavana tekijänä Toimeentulotuen tarve on usein yhteydessä työttömyyteen ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyteen. Käytettävät työttömyystiedot perustuvat Työ- ja elinkeinoministeriön, Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen TE-keskusten joulukuun 2008 työllisyyskatsaukseen. (Liite 7) 4.1 Työttömyyden rakenne ja muutos Työttömyysaste laski kaikissa Kuusikon kunnissa ja samoin koko Suomessa 2004 2007. Vuonna 2008 työttömyyden lasku pysähtyi. Suomen työttömyysaste oli 11,9 % vuonna 2004 ja 8,8 % vuonna 2008. Pääkaupunkiseudulla työttömyystilanne on koko tarkasteluajan ollut parempi kuin Suomessa keskimäärin. Turussa, Tampereella ja Oulussa työttömyys on ollut koko maan keskiarvoa suurempaa. Kuvio 8. Työttömyysaste Kuusikon kunnissa 2004 2008. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien osuus työttömistä (jos henkilö on alle 25-vuotias pitkäaikaistyötön, hän on molemmissa osuuksissa mukana). Joulukuussa 2008 Kuusikon kunnissa oli 61 023 työtöntä työnhakijaa. Työttömyysaste oli korkein Oulussa ja matalin Espoossa. Työttömyysaste laski edellisestä vuodesta hieman Helsingissä, pysyi ennallaan Vantaalla ja nousi kaikissa muissa Kuusikon kunnissa. (Taulukko 11) 17

Kuusikon kunnissa oli vuoden 2008 joulukuussa 2 790 (+4,8 %) työtöntä työnhakijaa enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Koko maassa työttömien määrä oli 14 851 henkilöä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Taulukko 11. Työttömyysaste, % työvoimasta 31.12. 2006 2007 2008 2007-2008 Helsinki 7,9 6,3 6,2-0,1 Espoo 5,7 4,6 4,8 0,2 Vuoden 2006 toimeentulotuki- ja työttömyysturvalain muutosten tavoitteena oli vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja vaaraa joutua toimeentulotuen asiakkaaksi. Muutos on lisännyt kuntien vastuuta pitkäaikaistyöttömistä. Kunnat Vantaa Turku Tampere Oulu Suomi 7,3 10,2 11,2 12,1 9,5 6,6 9,3 10,9 11,4 8,4 6,6 9,9 11,8 12,1 8,8 0,0 0,6 0,9 0,7 0,4 ovat eri tavoin pyrkineet vastaamaan työttömyysturvalain asettamiin haasteisiin parantamalla eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja suuntaamalla huomiota erityisryhmien kuten nuorten ongelmiin. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli Kuusikon kunnissa korkeimmillaan joulukuussa 2004, jolloin 23 191 henkilöä oli ollut yli vuoden työttömänä. Joulukuussa 2008 pitkäaikaistyöttömiä oli 12 037 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä alkoi laskea vuodesta 2005 kaikissa Kuusikon kunnissa. Vähennys on ollut suhteellisesti suurinta Helsingissä, jossa pitkäaikaistyöttömien määrä on puolittunut vuodesta 2006. Vuonna 2008 pitkäaikaistyöttömien määrä aleni Helsingissä ja Espoossa neljänneksellä ja myös Vantaalla ja Turussa yli 10 prosentilla mutta Tampereella ja Oulussa pitkäaikaistyöttömyys kääntyi nousuun. (Kuvio 9) Kuvio 9. Pitkäaikaistyöttömien määrä joulukuussa 2004 2008. 18

Pitkään työttömänä olleiden määrä on tosiasiallisesti tilastojen antamaa lukumäärää suurempi mm. sen vuoksi, että yhdenkin päivän työllistyminen katkaisee tilastoinnissa työnhakijan työttömyyden. Toisaalta työmarkkinatukilain uudistuksen myötä työmarkkinatukensa menettäneet ja tulottomina toimeentulotukiasiakkaina olevat eivät välttämättä pidä työnhakua voimassa eivätkä silloin rekisteröidy pitkäaikaistyöttömiksi tilastoissa. Myös pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on laskenut vuodesta 2006 kaikissa Kuusikon kunnissa. Vuonna 2004 pitkäaikaistyöttömien osuus oli Oulua lukuun ottamatta lähellä 30 prosenttia työttömien määrästä. Vuonna 2008 pitkäaikaistyöttömien osuus oli laskenut Vantaalla ja Tampereella alle 25 prosentin ja muissa Kuusikon kunnissa alle 20 prosentin. (Kuvio 10) Kuvio 10. Pitkäaikaistyöttömien osuus (%) työttömistä työnhakijoista joulukuussa 2002 2008. Vuoden 2008 joulukuussa Kuusikon kunnissa oli 6 715 alle 25-vuotiasta nuorisotyötöntä, mikä oli 11 % kaikista työttömistä työnhakijoista (vuonna 2007 noin 9 %). Nuorisotyöttömien määrä alkoi laskea vuonna 2004 kaikissa Kuusikon kunnissa mutta kääntyi nousuun vuonna 2008 (Kuvio 11). Oulussa ja Tampereella nuorisotyöttömien määrä oli vuonna 2008 suurempi kuin Helsingissä. 19

Kuvio 11. Nuorisotyöttömien määrä Kuusikko-kunnissa joulukuussa 2002 2008. 4.2 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden määrä on kasvanut jatkuvasti viime vuosina. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneita oli lähes 1 900 henkilöä vuonna 2008 (vuonna 2007 noin 1800). (Taulukko 12; Liite 6) Aktivointisuunnitelmista ei saada luotettavaa tietoa, koska työhallinto on muuttanut tilastointijärjestelmiään vuoden 2008 aikana. Taulukko 12. Kuntouttava työtoiminta vuonna 2008 Päätöksiä Osallistuneet Helsinki 1 073 911 Espoo 236 233 Vantaa 196 196 Turku* - 292 Tampere 226 111 Oulu 119 128 Kuusikko 1850 1871 *Turku ei saanut tietoa päätöksistä. 5 Yhteenveto Toimeentulotukimenojen kehityksessä tapahtui vuonna 2007 muutos. Menot kääntyivät nousuun muutaman vuoden laskun jälkeen ja vuonna 2008 menot kasvoivat reaalisesti 3 prosenttia. Vuonna 2008 toimeentulotukea sai Kuusikon kunnissa yhteensä 77 703 kotitaloutta ja 117 943 henkilöä, mikä oli 1,2 % vähemmän kuin vuonna 2007. Sekä toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien että henkilöiden määrä väheni vuodesta 2007 vertailun kunnissa paitsi Espoossa, jossa tapahtui kasvua. Tarkasteltaessa pidempää aikaväliä toimeentulotukea saavien henkilöiden määrä on merkittävästi vähentynyt. Suurin muutos on tapahtunut Turussa, Espoossa ja Helsingissä, joissa 20

toimeentulotukea saavia henkilöitä oli 16 28 % vähemmän vuonna 2008 kuin vuonna 2002. Vantaalla ja Tampereella muutos on ollut vähäisempi. Samalla kun toimeentulotuensaajat ovat vähentyneet, on yhden hengen kotitalouksien osuus noussut. Vuonna 2002 heitä oli 68,8 % tuensaajista. Vastaava osuus vuonna 2008 oli 73,3 % eli suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna. Alle 25-vuotiaiden osuus toimeentulotuen saajista vaihteli 19 34 % välillä. Nuorten osuus toimeentulotukea saavista oli erityisen suuri Oulussa (34 %), mutta keskimääräistä suurempi myös Tampereella (28 %). Vuoden jokaisena kuukautena tukea saavien määrä kasvoi kaikissa Kuusikon kunnissa. Koko vuoden toimentulotukea saavissa oli alle 25-vuotiaiden kotitalouksia 8,9 19 %. Nuorten osuus oli korkein Tampereella ja Oulussa. Kuusikon toimeentulotuen kokonaiskustannukset olivat vuonna 2008 yhteensä lähes 205 miljoonaa euroa, missä nousua vuoteen 2007 verrattuna oli 3,3 %. Kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta suurimmassa osassa Kuusikon kuntia. Vantaalla kustannukset pysyivät suunnilleen ennallaan ja Oulussa kustannukset alenivat (3,3 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosikustannukset toimeentulotukea saanutta kotitaloutta sekä henkilöä kohti kasvoivat edellisestä vuodesta kaikissa Kuusikon kunnissa. Kasvu oli 4 5 %. Vuosikustannukset kotitaloutta kohti olivat 2000-luvulla suhteellisesti korkeimmillaan vuosina 2002 2003. Kun toimeentulotukietuuksia kiristettiin, kotitaloutta kohti lasketut kustannukset alkoivat reaalisesti alentua. Vuonna 2006, jolloin asumismenojen omavastuu jälleen poistettiin, kustannukset alkoivat kasvaa ja kääntyivät vuonna 2007 selvään nousuun. Vuonna 2008 toimeentulokustannusten kasvuun vaikuttivat mm. yleinen asumis- ja elinkustannusten tason nousu, toimeentulotukijaksojen pidentyminen ja täysin tulottomien tuensaajien lisääntyminen. Työttömyysaste nousi hieman edellisestä vuodesta kaikissa muissa Kuusikon kunnissa paitsi Helsingissä, jossa se hieman laski ja Vantaalla, jossa työttömyysaste ei muuttunut. Työttömyysaste oli joulukuussa 2008 korkein Oulussa (12,1 %) ja matalin Espoossa (4,8 %). Työttömyyden lasku katkesi vuoden 2008 lopulla. Kuusikon kunnissa oli vuoden 2008 joulukuussa 2 790 (+4,8 %) työtöntä työnhakijaa enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Trendin muuttuminen ei näkynyt vielä pitkäaikaistyöttömyydessä. Pitkäaikaistyöttömien määrä työttömistä työnhakijoista väheni edellisestä vuodesta kaikissa muissa Kuusikon kunnissa paitsi Tampereella ja Oulussa. Toimeentulotuen viivytyksetöntä käsittelyä koskenut laki tuli voimaan vuoden 2008 alussa. Lain tavoitteena on, että kaikissa kunnissa toimeentulotukipäätöksen saa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen tekemisestä. Kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Kuusikon kuntien toimeentulotukihakemusten käsittelyaikojen koko vuoden keskiarvo vuonna 2008 oli 5 arkipäivää. Keskustelu sosiaalityön ammattilaisen kanssa onnistui pääsääntöisesti joko kasvokkain tai puhelimitse lain edellyttämällä tavalla. Kiireellisessä tilanteessa sosiaalityön ammattilaisen luokse pääsi joko samana tai seuraavana päivänä. 21

Kuusikko 2008 Liite 1 1(3) TOIMEENTULOTUEN TIEDONKERUUN MÄÄRITELMÄT 2008 Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) mukaan kunnan varoista suoritettua viimesijaista taloudellista tukea kotitaloudelle silloin, kun henkilö tai perhe ei voi saada riittävää toimeentuloaan ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, varoistaan, ensisijaisten etuuksien avulla ym. tavalla. Päättäessään toimeentulotuen myöntämisestä päättävä viranomainen voi samalla tietyin perustein määrätä, että toimeentulotuki tai osa siitä peritään takaisin (Laki toimeentulotuesta 1412/1997 20-23 ). Toimeentulotukea voidaan myöntää kunnan päättämin perustein ehkäisevänä toimeentulotukena. Sen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Asiakas Kotitalous Toimeentulotuen asiakkaita tarkastellaan kotitalouksina ja henkilöinä Yksinäinen henkilö tai yhdessä asuvat perheenjäsenet. Avoliitto ja rekisteröity parisuhde rinnastetaan avioliittoon. 18 vuotta täyttänyt tuen saaja muodostaa oman kotitalouden, vaikka asuisikin vanhempien luona. Myös alle 18-vuotiaiden toimeentulotuen saajien katsotaan asuvan itsenäisessä kotitaloudessa, jos heillä on oma perhe tai he ovat vanhemmistaan taloudellisesti riippumattomia eivätkä asu vanhempiensa kanssa. Perhe Henkilö Toimeentulotukilaissa perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, aviopuolisoita, sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä miestä ja naista (1412 / 1997 3 ). Lain mukaan toimeentulotukea myönnettäessä perheen kaikkia jäseniä pidetään toimeentulotuen saajina (Laki toimeentulotuesta 1412 / 1997 3 ) ja käsitellään tässä raportissa henkilöinä. Asiakas- ja kustannustietojen keruu Kotitaloudet, henkilöt ja kustannukset eritellään kahdella tavalla: 1. Kaikki kotitaloudet, henkilöt ja kustannukset varsinaisesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta sisältäen myös pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja paluumuuttajien määrän ja heidän kunnalle aiheuttamat toimeentulotuen kustannukset, jotka valtio korvaa kunnille. 4 2. Kotitaloudet, henkilöt ja kustannukset varsinaisesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikanhakijoita. 4 Valtion korvauksen piirissä ovat seuraavien ryhmien toimeentulotukimenot: pakolainen: valtio korvaa kolmen ensimmäisen vuoden ajalta kaikki menot sisältäen toimeentulotuen paluumuuttaja: valtio korvaa puolen vuoden menot ja eläkeläisten sekä vammaisten osalta viiden vuoden menot sisältäen toimeentulotuen turvapaikanhakija: valtio korvaa kaikki kustannukset siihen asti, kunnes turvapaikka-anomus on käsitelty

Kuusikko 2008 Liite 1 2(3) Asiakastiedot Kotitalouksien määrä Kotitaloudet, joille on myönnetty toimeentulotukea vuoden aikana. Sama kotitalous on mukana vain kerran. Mukana ovat kotitaloudet, joille on tehty myönteinen tai osittain myönteinen toimeentulotuen päätös. Kotitalouksien lukumäärään eivät sisälly toimeentulotukea hakeneet kotitaloudet, joille tukea ei ole myönnetty. Henkilöiden määrä Toimeentulotuesta osalliseksi tulleet henkilöt eli toimeentulotuen laskelman perusteena olevien henkilöiden lukumäärä. Sama henkilö on mukana vain kerran. Muut asiakastiedot Kotitalouksien perhetyyppi Kaikkien toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien (1) perhetyypit asiakkaan viimeksi ilmoittaman tilanteen mukaisena. Kotitalouksille maksetut toimeentulotukikuukaudet vuoden aikana Kaikki toimeentulotukea saaneet kotitaloudet (1) jaoteltuna sen perusteella, kuinka monta kuukautta kotitalous on vuoden aikana saanut toimeentulotukea (neljännesvuosijaolla, lisäksi 12 kk tukea saaneet erikseen). Vuonna 2008 kotitaloudet jaotellaan kunnan määrittelemän kotitalouden päämiehen iän mukaisiin ryhmiin seuraavasti: alle 25-vuotiaat opiskelijat, alle 25-vuotiaat muut, 25-34-vuotiaat, 35-49-vuotiaat, 50-64-vuotiaat, 65 vuotta täyttäneet. Toimeentulotuen päätösten määrä vuoden aikana Toimeentulotuen päätösten määrä vuoden aikana erittelyllä kielteiset ja myönteiset päätökset. Osittain myönteiset päätökset sisältyvät myönteisiin päätöksiin. Kuntouttava työtoiminta Henkilöt, joille on tehty vuoden 2008 aikana kuntouttavaan työtoimintaan liittyvä aktivointisuunnitelma erittelyllä alle ja yli 25-vuotiaat. Sisältää sekä kunnan että työvoimaviranomaisten laatimat aktivointisuunnitelmat. Lisäksi kootaan kuntouttavan työtoiminnan päätöksen saaneiden henkilöiden määrä ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden henkilöiden määrä. Kustannustiedot Sisältää varsinaisen ja ehkäisevän toimeentulotuen kustannukset sekä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle henkilölle toimeentulotuesta maksettavan toimintarahan ja matkakorvaukset. Takaisin perinnän osuutta ei vähennetä kustannuksista. Hallinnolliset kustannukset eivät sisälly kustannuksiin. Lastensuojelulain mukaista taloudellista tukea ei lasketa kustannuksiin.

Kuusikko 2008 Liite 1 3(3) Muut kustannustiedot Takaisin peritty toimeentulotuki / euroa Päätöksiin perustuva takaisin peritty toimeentulotuki, sisältäen pakolaisilta, paluumuuttajilta ja turvapaikanhakijoilta takaisin perityn toimeentulotuen. Ehkäisevän toimeentulotuen kustannukset Ehkäisevän toimeentulotuen kustannusten osuus toimeentulotuen kustannuksista (euroa / vuosi). Suhteutuksissa väestöön käytetään kustannuksia ilman pakolaisia, paluumuuttajia sekä turvapaikanhakijoita. Suhteutukset asiakkaisiin tehdään jättäen pakolaiset, paluumuuttajat ja turvapaikanhakijat pois kustannustiedoista ja asiakaslukumääristä. Kustannukset euroa/kotitalous Toimeentulotuen kustannukset(2) / vuoden aikana tukea saaneiden kotitalouksien määrä. Kustannukset euroa/henkilö Toimeentulotuen kustannukset(2) / vuoden aikana toimeentulotuesta osalliseksi tulleiden henkilöiden määrä. Kustannukset euroa/väestö Toimeentulotuen kustannukset(2) / Kunnan väestö kyseisen vuoden alussa Esimerkiksi vuoden 2008 toimeentulotuen menot sekä asiakkaat on suhteutettu vuodenvaihteen 2007/2008 (1.1.2008) väestöön. Työttömyystietojen määritelmät (lähde: Tilastokeskus: Työmarkkinat 2002:17) Työtön työnhakija Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja on työhön käytettävissä. Toivotun työajan täytyy tällöin olla vähintään puolet alan normaalista työajasta. Työtön työnhakija on myös lomautettu henkilö ja henkilö, joka odottaa sovitun työn alkamista. Pitkäaikaistyötön Pitkäaikaistyötön on henkilö, jonka työttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden. Työttömyysaste (Lähde:Työvoimatutkimuksen käsitteet ja määritelmät http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/kas.html) Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta. Virallinen työttömyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta. Työllisyysaste Työllisten osuus 15-64-vuotiaista. Työvoima Työvoimaan kuuluvat kaikki ne 15-64-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusviikolla olivat työllisiä tai työttömiä.

Tuen saaja TOIMEENTULOTUEN PERUSOSIEN MÄÄRÄT 1.1.2008 LUKIEN euroa/kk euroa/pv 1) Yksin asuva ja yksinhuoltaja 399,10 13,30 - alennettu (-20 %) 2) 319,28 10,64 - alennettu (-40 %) 3) 239,46 7,98 Muu 18 vuotta täyttänyt (avio- ja avopuolisot, kumpikin) 339,24 11,31 - alennettu (-20 %) 2) 271,39 9,05 - alennettu (-40 %) 3) 203,54 6,78 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 291,34 9,71 - alennettu (-20 %) 2) 233,08 7,77 - alennettu (-40 %) 3) 174,81 5,83 10-17-vuotias lapsi 1. lapsi 279,37 9,31 2. lapsi 259,42 8,65 3. jne. lapsi 239,46 7,98 Alle 10-vuotias lapsi 1. lapsi 251,43 8,38 2. lapsi 231,48 7,72 3. jne lapsi 211,52 7,05 Liite 1A 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (TOTUL 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä 2) Toimeentulotukilaki 10 1 ja 4 momentti 3) Toimeentulotukilaki 10 3 ja 4 momentti Lähde: STM / Kuntatiedote.

Liite 2 TOIMEENTULOTUEN ASIAKKAAT JA KUSTANNUKSET 2008 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Kotitaloudet kaikki (sis. pakol, - paluumuuttajat,turvap.hak.) 35 181 8 697 9 683 9 360 12 486 6 890 81 730 ilman - pakol./turvap.h./paluumuuttajia 32 442 8 338 9 005 9 036 12 226 6 656 77 703 Pakolaiset ja paluumuuttajat vuoden aikana (kotitaloudet) 707 239 184 139 247 196 1 712 Turvapaikan hakijat vuoden aikana (kotitaloudet) 2 032 120 13 150 2 315 Ao. kotitalouksissa henkilöitä kaikki (sis. pakol, - paluumuuttajat,turvap.hak.) 50 970 14 770 16 727 14 424 17 827 10 031 124 749 ilman pakol./turvap.h./ - paluumuuttajia 47 018 14 195 15 621 14 151 17 314 9 644 117 943 Pakolaiset ja paluumuuttajat vuoden aikana (henkilöt) 1 453 455 1 106 260 513 358 4 145 osuus(%) kaikista toimeentulotukea saaneista henkilöistä 2,9 3,1 6,6 1,8 2,9 3,6 3,3 Turvapaikan hakijat vuoden aikana (henkilöt) 2 499 120-22 150 260 Henkilöitä/kotitalous (ilman pakol., paluumuuttajia ja turvapaikan hakijoita) 1,45 1,70 1,73 1,57 1,42 1,45 1,52 Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus (%) väestöstä (ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikan hakijoita) 8,3 6,0 8,1 8,1 8,3 7,3 7,8 KUSTANNUKSET, euroa -kaikki (sis. pakol, paluumuuttajat,turvap.hak. kust.) 96 907 939 27 002 736 29 779 875 20 904 234 26 173 929 14 576 370 215 345 083 -ilman pakol./turvap.h./ paluumuuttajien kust. 90 998 309 26 105 867 28 778 867 20 133 533 25 211 141 13 700 568 204 928 285 -pakolaisten, paluumuuttajien ja turvapaikanhakijoiden osuus (valtion korvauksen alainen) 5 909 630 896 869 1 001 008 770 701 962 788 875 802 10 416 798 - takaisin peritty euromäärä (asiakkailta perityt) 4 603 978 946 551 1 123 938 1 135 449 865 734 722 825 9 398 475 % 4,8 3,5 3,8 5,4 3,3 5,0 4,4 Ilman pakolaisten kustannuksia lasketut 1) kustannukset euroa/kotitalous 2 805 3 131 3 196 2 228 2 062 2 058 2 637 2) kustannukset euroa/kotitalous 2 663 3 017 3 071 2 102 1 991 1 950 2 516 0,90 1) kustannukset euroa/henkilö 1 935 1 839 1 842 1 423 1 456 1 421 1 738 2) kustannukset euroa/henkilö 1 837 1 772 1 770 1 343 1 406 1 346 1 658 1) kustannukset euroa/koko väestö 160 110 149 115 121 104 135 2) kustannukset euroa/koko väestö 152 106 144 108 117 99 129 Koko väestö 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 alle 18-vuotiaat 95 423 56 783 41 109 28 297 35 629 26 917 284 158 ----------- 1) Kunnan maksamat varsinaisen ja ehkäisevän toimeentulotuen menot. Takaisinperinnän osuutta ei vähennetty. 2) Takaisin perityt vähennetty kustannuksista.

TOIMEENTULOTUEN ASIAKKAAT JA KUSTANNUKSET 2002-2008 ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikan hakijoita Liite 2A HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO 2002 38 007 1,8 9 692 2,3 9 673 3,8 12 718-1,3 12 638 3,5 82 728 1,8 Kotitaloudet 2003 38 498 1,3 9 379-3,2 10 146 4,9 13 018 2,4 13 250 4,8 84 291 1,9 2004 37 222-3,3 9 121-2,8 10 242 0,9 11 662-10,4 13 449 1,5 7 339 89 035 2005 34 905-6,2 8 553-6,2 10 262 0,2 11 163-4,3 12 808-4,8 7 307-0,4 84 998-4,5 2006 33 728-3,4 8 269-3,3 10 033-2,2 10 160-9,0 12 346-3,6 6 873-5,9 81 409-4,2 2007 32 583-3,4 7 671-7,2 9 314-7,2 9 549-6,0 12 416 0,6 6 773-1,5 78 306-3,8 2008 32 442-0,4 8 338 8,7 9 005-3,3 9 036-5,4 12 226-1,5 6 656-1,7 77 703-0,8 Muutos 2002-2008 (2004-2008) -14,6-14,0-6,9-29,0-3,3-9,3-14,1 Kotitalouksissa henkilöitä 2002 57 107 1,8 17 012 1,6 17 328 5,2 19 745-3,0 20 048 1,7 131 240 1,4 2003 57 836 1,3 16 265-4,4 18 119 4,6 20 218 2,4 20 826 3,9 133 264 1,5 2004 54 873-5,1 15 694-3,5 18 269 0,8 17 970-11,1 20 527-1,4 127 333 2005 51 251-6,6 14 414-8,2 17 979-1,6 17 145-4,6 19 358-5,7.. 120 147-5,6 2006 48 749-4,9 14 098-2,2 17 558-2,3 15 528-9,4 18 441-4,7 10 268 124 642 3,7 2007 47 248-3,1 13 477-4,4 16 048-8,6 14 637-5,7 18 122-1,7 9 888-3,7 119 420-4,2 2008 47 018-0,5 14 195 5,3 15 621-2,7 14 151-3,3 17 314-4,5 9 644-2,5 117 943-1,2 Muutos 2002-2008 -17,7-16,6-9,9-28,3-13,6-17,5 Henkilöitä/kotitalous 2002 1,50 1,76 1,79 1,55 1,59 1,59 2003 1,50 1,73 1,79 1,55 1,57 1,58 2004 1,47 1,72 1,78 1,54 1,53.. 1,43 2005 1,47 1,69 1,75 1,54 1,51.. 1,41 2006 1,45 1,70 1,75 1,53 1,49 1,49 1,53 2007 1,45 1,76 1,72 1,53 1,46 1,46 1,53 2008 1,45 1,70 1,73 1,57 1,42 1,45 1,52 Henkilöitä/koko väestö (%) Kustannukset ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikanhakijoita - josta ehkäisevän toimeentulotuen kustannukset (osuus euroa) - ehkäisevän toimeentulotuen kustannusten osuus (%) kokonaiskustannuksista - asiakkailta takaisin peritty toimeentulotuki (euroa) - asiakkailta takaisin perityn toimeentulotuen osuus (%) kustannuksista Takaisinperittyjä ei vähennetty Kustannukset euroa/kotitalous Kustannukset euroa/henkilö 2002 10,2 0,1 7,8 0,0 9,6 0,4 11,4-0,4 10,1 0,1 9,9 2003 10,3 0,1 7,3-0,5 10,0 0,3 11,6 0,2 10,4 0,3 10,0 2004 9,8-0,5 7,0-0,3 9,9 0,0 10,3-1,3 10,2-0,2.. 9,5 2005 9,2-0,6 6,3-0,7 9,7-0,2 9,8-0,5 9,5-0,7.. 8,9 2006 8,7-0,5 6,1-0,3 9,4-0,3 8,9-0,9 9,0-0,5 8,1 8,4 2007 8,4-0,3 5,7-0,4 8,5-0,9 8,3-0,5 8,8-0,2 7,7-5,0 8,0-4,9 2008 8,3-0,1 6,0 0,2 8,1-0,3 8,1-0,3 8,3-0,5 7,3-0,3 7,8-0,2 2002 83 825 354 5,7 26 531 083 10,1 23 492 027 9,5 23 453 272 5,9 22 057 733 5,9 179 359 469 6,9 2003 85 395 994 1,9 26 337 388-0,7 24 187 985 3,0 24 554 107 4,7 23 885 400 8,3 184 360 874 2,8 2004 81 104 731-5,0 23 553 536-10,6 24 990 056 3,3 21 030 810-14,3 22 883 935-4,2 11 759 970 185 323 038 2005 73 730 759-9,1 21 674 851-8,0 25 533 861 2,2 18 881 163-10,2 21 926 898-4,2 11 983 882 1,9 173 731 414-6,3 2006 75 835 941 2,9 21 805 048 0,6 26 165 749 2,5 17 686 105-6,3 23 101 535 5,4 11 915 051-0,6 176 509 429 1,6 2007 82 041 079 8,2 24 218 687 11,1 27 519 826 5,2 18 885 061 6,8 23 810 146 3,1 13 581 634 14,0 190 056 432 7,7 2008 90 998 309 10,9 26 105 867 7,8 28 778 867 4,6 20 133 533 6,6 25 211 141 5,9 13 700 568 0,9 204 928 285 7,8 2002 3 502 574 18,8 508 453-34,6 284 936 3,9 106 370 147,1 745 501 47,4 5 147 834 13,2 2003 2 496 404-28,7 342 431-32,7 235 809-17,2 222 573 109,2 879 334 18,0 4 176 551-18,9 2004 1 973 024-21,0 247 422-27,7 286 114 21,3 414 738 86,3 1 055 064 20,0 1 127 974 5 104 336 22,2 2005 1 431 079-27,5 272 069 10,0 274 788-4,0 529 763 27,7 864 757-18,0 744 486-34,0 4 116 942-19,3 2006 1 349 378-5,7 440 813 62,0 414 291 50,8 533 985 0,8 897 315 3,8 757 051 1,7 4 392 833 6,7 2007 1 466 703 8,7 564 421 28,0 462 731 11,7 526 889-1,3 526 500-41,3 638 675-15,6 4 185 918-4,7 2008 1 794 029 22,3 744 411 31,9 580 262 25,4 505 612-4,0 518 432-1,5 756 033 18,4 4 898 779 17,0 2002 4,2 1,9 1,2 0,5 3,4 2,9 2003 2,9 1,3 1,0 0,9 3,7 2,3 2004 2,4 1,1 1,1 2,0 4,6 9,6 2,8 2005 1,9 1,3 1,1 2,8 3,9 6,2 2,4 2006 1,8 2,0 1,6 3,0 3,9 6,4 2,5 2007 1,8 2,3 1,7 2,8 2,2 4,7 2,2 2008 2,0 2,9 2,0 2,5 2,1 5,5 2,4 2002 6 118 471 7,5 2 316 051 53,2 1 422 998 8,4 1 807 359-12,1 1 042 808-8,6 12 707 687 8,5 2003 5 840 659-4,5 1 565 621-32,4 1 549 998 8,9 2 139 182 18,4 1 085 672 4,1 12 181 132-4,1 2004 6 273 058 7,4 1 481 725-5,4 1 481 566-4,4 1 139 312-46,7 899 027-17,2 1 109 000 12 383 688 2005 4 148 091-33,9 894 207-39,7 1 630 829 10,1 1 128 146-1,0 549 068-38,9 1 001 467-9,7 9 351 808-24,5 2006 4 283 799 3,3 1 027 554 14,9 1 338 047-18,0 1 137 318 0,8 561 410 2,2 760 644-24,0 9 108 772-2,6 2007 4 915 771 14,8 1 044 016 1,6 1 362 952 1,9 1 042 263-8,4 741 809 32,1 694 386-8,7 9 782 878 7,4 2008 4 603 978-6,3 946 551-9,3 1 123 938-17,5 1 135 449 8,9 865 734 16,7 722 825 4,1 9 398 475-3,9 2002 7,3 8,7 6,1 7,7 4,7 7,1 2003 6,8 5,9 6,4 8,7 4,5 6,6 2004 7,7 6,3 5,9 5,4 3,9 9,4 6,7 2005 5,6 4,1 6,4 6,0 2,5 8,4 5,4 2006 5,6 4,7 5,1 6,4 2,4 6,4 5,2 2007 6,0 4,2 5,0 5,5 3,1 5,1 5,1 2008 5,1 3,6 3,9 5,6 3,4 5,3 4,6 2002 2 206 3,8 2 737 7,7 2 429 5,5 1 844 7,4 1 745 2,3 2 168 4,9 2003 2 218 0,6 2 808 2,6 2 384-1,8 1 886 2,3 1 803 3,3 2 187 0,9 2004 2 179-1,8 2 582-8,0 2 440 2,3 1 803-4,4 1 702-5,6 1 602 2 081 2005 2 112-3,1 2 534-1,9 2 488 2,0 1 691-6,2 1 712 0,6 1 640 2,4 2 044-1,8 2006 2 248 6,4 2 637 4,1 2 608 4,8 1 741 2,9 1 871 9,3 1 734 5,7 2 168 6,1 2007 2 518 12,0 3 157 19,7 2 955 13,3 1 978 13,6 1 918 2,5 2 005 15,7 2 427 11,9 2008 2 805 11,4 3 131-0,8 3 196 8,2 2 228 12,7 2 062 7,5 2 058 2,6 2 637 8,7 2002 1 468 3,8 1 560 8,3 1 356 4,1 1 188 9,2 1 100 4,1 1 367 5,4 2003 1 477 0,6 1 619 3,8 1 335-1,5 1 214 2,2 1 147 4,2 1 383 1,2 2004 1 478 0,1 1 501-7,3 1 368 2,5 1 170-3,6 1 115-2,8.. 1 363 2005 1 439-2,7 1 504 0,2 1 420 3,8 1 101-5,9 1 133 1,6.. 1 346-1,2 2006 1 556 8,1 1 547 2,9 1 490 4,9 1 139 3,4 1 253 10,6 1 160 1 416 5,2 2007 1 736 11,6 1 797 16,2 1 715 15,1 1 290 13,3 1 314 4,9 1 374 18,4 1 591 12,4 2008 1 935 11,5 1 839 2,3 1 842 7,4 1 423 10,3 1 456 10,8 1 421 3,4 1 738 9,2