Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2009

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2009 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus JPP-Kalibrointi Ky

1 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 750 t, typen oksidien päästöt noin 2 570 t, hiilimonoksidipäästöt noin 4 400 t, hiilivetypäästöt noin 1 100 t ja hiukkaspäästöt noin 450 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokset, tieliikenne, Savon Sellu Oy:n tehtaat sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys ja työkoneet.. Siilinjärvellä puolestaan vuonna 2009 rikkiyhdisteiden päästöt rikkidioksidina olivat noin 1 450 t, typen oksidien päästöt ilman typpioksiduulia noin 500 t, hiilimonoksidipäästöt noin 1 500 t, hiilivetypäästöt noin 150 t ja hiukkaspäästöt noin 160 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat Yara Oy:n tuotantolaitokset, tieliikenne sekä hajapäästöt. Kokonaisuutena vuosi 2009 oli keskimääräistä lämpimämpi ja vähäsateisempi. Pysyvä lumipeite saatiin vasta tammikuun puolenvälin jälkeen. Lopputalvi oli varsin tavanomainen sääolosuhteiltaan. Lämpimän ja hyvin vähäsateisen loppukevään jälkeen alkukesä oli viileä ja ajoittain myös sateinen. Lämpimin kesäkuukausi oli elokuu. Syksyllä ja loppuvuodesta leudot ja toisaalta myös hyvin kylmät sääjaksot vuorottelivat. Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Sorsasalossa olivat 8-49 μg/m 3, vuorokausiarvot 2-16 μg/m 3 ja vuosikeskiarvo 2 μg/m 3. Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo on Sorsasalossa ollut samaa tasoa koko 2000-luvun. Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat 31-72 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 16-29 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 13 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 16 μg/m 3. Pitoisuudet Kasarmipuistossa ovat hieman pienentyneet 2000-luvun aikana. Maaherrankadulla vastaavat tuntiarvot olivat 44-822 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 18-38 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 17 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 24 μg/m 3. Pitoisuudet Maaherrankadulla olivat vuonna 2009 keskimäärin samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Siilinjärven Vuorelassa olivat 5-41 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 2-21 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 3 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 3 μg/m 3. Mittaukset lopetettiin Vuorelassa lokakuun puolessa välissä, mistä syystä tulokset eivät kaikin osin ole tilastollisesti edustavia.

2 Hiilimonoksidin kuukausittaiset suurimmat tuntikeskiarvot Maaherrankadulla olivat 0,5-2,7 mg/m 3 ja kahdeksan tunnin keskiarvot 0,2-1,2 mg/m 3. Hiilimonoksidipitoisuudet keskustassa ovat hieman pienentyneet 1990-luvun puolivälistä. Otsonin tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat 57-116 μg/m 3 ja 8 tunnin liukuvat keskiarvot 53-112 μg/m 3. AOT40-arvo alitti kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon ollen 35% pitkän ajan tavoitearvosta. Otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa ovat koko ajan hieman kasvaneet 1990-luvun lopulta. Vuonna 2009 pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin edellisinä vuosina. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvot olivat Kasarmipuistossa 12-42 μg/m 3 ja Maaherrankadulla 15-63 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso 50 μg/m 3 ylittyi Kasarmipuistossa 2 vuorokautena ja Maaherrankadulla 11 vuorokautena. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli Kasarmipuistossa 12 μg/m 3 ja Maaherrankadulla 16 μg/m 3. Pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuonna 2008. Maaherrankadun mittausasemalla pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin Kasarmipuistossa. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvot olivat Vuorelassa 12-26 μg/m 3 ja vuosikeskiarvo 10 μg/m 3. Vuorelassa hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot eivät ylittäneet raja-arvotasoa 50 μg/m 3 kertaakaan vuonna 2009. Mittaukset päättyivät lokakuun puolessa välissä, joten tulokset eivät edusta pitoisuuksia koko kalenterivuodelta. Pitoisuudet Vuorelassa olivat pienempiä kuin Kuopion kaupunkialueella. Pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuorokausiarvot vaihtelivat Kasarmipuistossa välillä 7-17 μg/m 3. Vuosikeskiarvo oli sama 7 μg/m 3 kuin edellisinä vuosina. Pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuonna 2005 Maaherrankadulla. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Sorsasalossa olivat 0-3 μg/m 3. Pitoisuudet olivat vuonna 2009 samaa tasoa kuin edellisinä vuosina. Bentseenin vuosikeskiarvo Kasarmipuistossa oli 0,6 μg/m 3. Pitoisuus oli samaa tasoa kuin, mitä on mitattu muualla Kuopion kaupunkialueella yleisesti vuosina 2006-2008. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Ilmanlaatu oli luokiteltavissa erittäin huonoksi 0,1 % ajasta, huonoksi 0,8 % ajasta, välttäväksi 5,1 % ajasta, tyydyttäväksi 39,7 % ajasta ja hyväksi 54,3 % ajasta. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa maalishuhtikuussa. Tällöin ilmanlaatua heikensi ennen kaikkea katupöly.

3 Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Siilinjärven Vuorelassa ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Ilmanlaatu oli luokiteltavissa välttäväksi 0,4 % ajasta, tyydyttäväksi 5,9 % ajasta ja hyväksi 93,6 % ajasta. Vuorelasta mittaustuloksia ei kuitenkaan ole marras- ja joulukuulta. Kuopion ilmanlaatuun vaikuttavat eniten tieliikenteen päästöt. Paikallisia hajuhaittoja voivat aiheuttavat teollisuuden päästöt erityisesti Sorsasalossa. Siilinjärvellä tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Yara Oy:n tuotantolaitosten lähialueella merkitystä on myös teollisuuden päästöillä.

4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 6 ILMANLAADUN ARVIOINTI... 7 1. MITTAUSPISTEET... 8 2. PÄÄSTÖLÄHTEET... 9 3. SÄÄOLOSUHTEET... 10 4. RIKKIDIOKSIDI (SO 2 )... 12 4.1 Päästöt... 12 4.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 13 4.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 14 5. TYPEN OKSIDIT (NO X )... 17 5.1 Päästöt... 17 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 18 5.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 19 5.4 Mitatut pitoisuudet Siilinjärvellä... 21 6. HIILIMONOKSIDI (CO)... 23 6.1 Päästöt... 23 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 23 6.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 24 7. OTSONI (O 3 )... 25 7.1 Muodostuminen... 25 7.2 Vaikutukset ja tavoitearvot... 25 7.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 26 8. HIUKKASET... 28 8.1 Päästöt... 28 8.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 29 8.3 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 30 8.4 Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 32 8.5 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Siilinjärvellä... 33 9. HAJURIKKIYHDISTEET(TRS)... 34 9.1 Päästöt... 34 9.2 Vaikutukset ja ohjearvot... 34 9.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 34

5 10. HAIHTUVAT ORGAANISET HIILIVEDYT (VOC)... 35 10.1 Päästöt... 35 10.2 Vaikutukset ja tavoitearvot... 36 10.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 36 11. ILMANLAATUINDEKSI... 39 11.1 Yleistä... 39 11.2 Indeksiarvot Kuopiossa... 40 11.3 Indeksiarvot Siilinjärvellä... 41 12. Muita päästöjä Kuopion kaupungin alueella... 42 12.1 Kasvihuonekaasut... 42 12.2 Metallit... 42 13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 39 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 LIITE 10 Mittausasemien kuvaukset Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmennus Tärkeimmät päästölähteet Kuopiossa Rikkiyhdisteiden päästöt Kuopiossa vuosina 1986-2009 Typen oksidien päästöt Kuopiossa vuosina 1986-2009 Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2009 Hiilivetypäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2009 Kasvihuonekaasupäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2009 Raskasmetallipäästöt Kuopiossa vuosina 1992-2009 Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2009 LIITE 11 Päästöt Siilinjärvellä vuosina 1986-2009 LIITE 12 Tunnusluvut vuoden 2009 mittauksista

6 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Kuopiossa ja Siilinjärvellä vuonna 2009 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin ympäristökeskus. Mittausten kustannuksiin ovat osallistuneet Kuopion ja Siilinjärven ympäristötoimen lisäksi tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaa FM Erkki Pärjälä. Tulosten laskentaan on osallistunut Ins. (AMK) Juha Pulkkinen

7 ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja- ja tavoitearvoja, joihin ilmanlaadunarviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996) ja raja-arvot on annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (711/2001). Lisäksi alailmakehän otsonille on annettu tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (783/2003) sekä arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu ohjearvoja terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoja sovelletaan mm. maankäytön ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupamenettelyssä. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) annettuja ilman epäpuhtauden suurimpia sallittuja pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja rajaarvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu erikseen terveyshaittojen ehkäisemistä varten ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Tavoitearvot on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Lisäksi pienhiukkasille on tulossa voimaan tavoitearvo. Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava.

tta 8 1. MITTAUSPISTEET Vuonna 2009 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Kuopiossa Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla ja Sorsasalossa. Niiralassa Ukkokodintielä mitattiin alkuvuodesta PAH-yhdisteitä. Nämä mittaustulokset on kuitenkin raportoitu erikseen, eikä näitä tuloksia esitellä tässä raportissa. Säätiedot on saatu käyttöön Savoniaammattikorkeakoulun Hatsalan sääasemalta. Siilinjärvellä mittauksia tehtiin Vuorelassa Simpantiellä lokakuun puoleen väliin saakka. Ilvessaari Laivonsaari Emäntä Kaatio Palosaari kosaari Maikonsaari mi Ruuki n- enn aari ranta Pöyr ynlahti Tervaruukintie Tervaruukintie Tervaruukintie Tervaruukintie Tervaruukintie RANTA-TOIVALA ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT KUOPIOSSA VUONNA 2009 Saunasaari Metso Karhisaari Reposaari Kumpusaari Niuva nku ja mopolku opolku Tavirannantie Tavirannantie Tavirannantie Tavirannantie Tavirannantie Tikkalansaarentie Tikkalansaarentie Tikkalansaarentie Valkeisl Valkeisl Valkeisl Valkeisl Valkeislahdentie ahdentie ahdentie ahdentie ahdentie Halmejoentie Halmejoentie Halmejoentie Halmejoentie Halmejoentie Poukamantie Antikkalantie Antikkalantie Antikkalantie Antikkalantie Antikkalantie Onki Onki Onki rannankuja rannankuja rannankuja Kustinpolku Tikkalantie Tikkalantie Tikkalantie Tikkalantie Tikkalantie Tikkalankuja Tikkalankuja Tikkalankuja Tikkalankuja Tikkalankuja Kanneltie Kanneltie Kanneltie Kanneltie Kanneltie Puijontie Puijontie Puijontie Puijontie Puijontie Selluntie Selluntie Selluntie Selluntie Selluntie Ranta-Toivalantie Ranta-Toivalantie Ranta-Toivalantie Ranta-Toivalantie Ranta-Toivalantie Koulupolku Koulupolku Myhkyri mäki mäki mäki mäki mäki Karhon- Mäntysaaret saari Talasniementie Talasniementie Talasniementie Talasniementie Talasniementie KASARMIPUISTO SORSASALO mutka mutka mutka Hevoski- Hevoski- Hevoski- Hevoski- Hevoski- ve ve ve ve ve npolku npolku npolku npolku npolku Iso -Telkko kalliontie kalliontie kalliontie kalliontie kalliontie Kukkakuj a Lauharannantie Seppä Mäkisen tie Telkonsalmi Telkonsalmi Telkonsalmi Telkonsalmi Telkonsalmi Uuhilahdentie Pirttipolku Jo utenranta Lyytinpolku Veikonkierros Veikonkierros Veikonkierros Veikonkierros Veikonkierros Hirvolanniementie Tölppäintie Manuntie Koivuraitti Heimolantie Heimolantie Heimolantie Heimolantie Heimolantie Pi ii i rt r Mökkitie Mökkitie Mökkitie Mökkitie Mökkitie iirr an tt t mentie Puikkoniementie Puikkoniementie Puikkoniementie Puikkoniementie Puikkoniementie i Ritoski ntie Hirvolanmäki Tervalahdentie Kivilahdentie Kivilahdentie Kivilahdentie Kivilahdentie Kivilahdentie Vaajasalontie Kivensilmäntie Kotkatniemi Poikonsaaret Kihonniementie Kihonniementie Kihonniementie Kihonniementie Kihonniementie Kihontie Kihontie Kihontie Kihontie Kihontie Piispantie Kurkelantie Kurkelantie Kurkelantie Kurkelantie Kurkelantie Alahovintie Kall Kall polku polku polku Sikon Sikon Koivun Hämälän- Hämälän- Hämälän- Hämälän- Hämälän- Tiaise Kortelahden Kortelahdent Pieni-Kumpu Pieni- Käkkö Suuri- Selkä-Kumpu Käkkö Tervonsaari Heiskon- saaret Tonkka Halkosaari Uotilainen Terva- saari Haarahonka Suosaari Potkunsaari Heinä- saari Tarinnie- Vanha- Vanha- Vanha- Vanha- Vanha- polku polku polku polku polku Tupakka- Tupakka- Tupakka- Tupakka- Tupakka- niementie niementie niementie niementie niementie Ranta- Ranta- Ranta- Ranta- Ranta- Kirkkosal- Kirkkosal- Kirkkosal- Kirkkosal- Kirkkosal- mentie mentie mentie mentie mentie Kurkinie- Kurkinie- Kurkinie- mentie mentie mentie Tillinnie- mentie Ruokolah- Ruokolah- Ruokolah- Ruokolah- Ruokolah- dentie dentie dentie dentie dentie Talasnie- Talasnie- Talasnie- Talasnie- Talasnie- menpolku menpolku menpolku menpolku menpolku Hako- Hako- Hako- Hako- Hako- Suvi Suvi polku polku MAAHERRANKATU Salonsarventie Salonsarventie Salonsarventie Salonsarventie Salonsarventie UKKOKODINTIE Varvisaari Honkasaari Säyneensalo Lovenluoto L ht i Mittausasemien yksityiskohtaiset kuvaukset ovat liitteessä 1 ja mittausmenetelmien kuvaus liitteessä 2.

9 2. PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Kuopion kaupunkialuetta tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset ovat Sorsasalossa (liite 3a) - Savon Sellu Oy:n aallotuskartonkitehdas - Karelia-Upofloor Oy:n parkettitehdas - Oy Scantarp Ab:n muovituotetehdas - Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiasema (toiminta loppui vuonna 2009) Päiväranta-Kelloniemi-Saarijärvi alueella (liite 3b) - Kuopion Energian Päivärannan lämpökeskus - Atria Oyj:n lihanjalostuslaitokset - Kuopion Energian Kelloniemen lämpökeskus - Kuopion Energian Saarijärven lämpökeskus Itkonniemi-Niirala-Haapaniemi-Siikaniemi alueella (liite 3c) - JELD-WEN Suomi Oy:n ovitehdas - Kuopion Energian Niiralan lämpökeskus - Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitos - Bella-Veneet Oy:n Siikaniemen venetehdas Savilahti-Särkilahti alueella (liite 3d) - Kuopion Energian Iloharjun lämpökeskus - Bella-Veneet Oy:n Väliköntien venetehdas - Sasmox Oy:n puukipsilevytehdas Jynkkä-Pitkälahti alueella (liite 3e) - Kuopion Energian Jynkän lämpökeskus - Kuopion Energian Pitkälahden lämpökeskus Hepomäen ja Heinälammnrinteen alueella (liite 3f) - Rudus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo - Skanska Asfaltti Oy:n asfalttiasema - Lemminkäinen Infra Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo - Morenia Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo - Jätekukko Oy:n jätekeskus - Pelastusopiston harjoitusalue Siilinjärvellä ilmanlaadun kannalta tärkeimmät päästölähteet ovat tieliikenne, erityisesti valtatie 5:llä, sekä Yara Oy:n tuotantolaitokset ja kaivosalueet. Paikoin myös erilaisilla hajapäästöillä, kuten kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöillä, on merkitystä. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 4-12 ja liitteissä 4-11.

10 Päästötiedot perustuvat teollisuus- ja energiantuotantolaitosten vuosiraportteihin (VAHTI-tietokanta) sekä Kuopion kaupungin ympäristökeskuksen selvityksiin. Tieliikenteen päästöt on ilmoitettu VTT:n LIISA-tietokannan mukaisina. Päästöissä ovat mukana myös haja-asutusalueilta kiinteistökohtaisen lämmityksen ja tieliikenteen sekä työkoneiden päästöt. 3. SÄÄOLOSUHTEET Vuosi 2009 oli keskimääräistä lämpimämpi. Kuopiossa lämpötilan vuosikeskiarvo oli 4,1 C. Sademäärät vuonna 2009 jäivät hieman keskimääräistä pienemmiksi. Vuosi alkoi tavanomaista lauhemmalla tammikuulla, jolloin vuorottelivat pakkas- ja lauhat jaksot. Tammikuun alkupuolella maa oli lähes lumeton ja pysyvä lumipeite saatiin vasta tammikuun 21.- 22. päivä. Helmikuu oli tavanomaisempi talvikuukausi. Talvinen sää jatkui aina maaliskuun puoleen väliin, jolloin sää selvästi lämpeni. Maaliskuun alussa mitattiin jopa 20-25 asteen pakkasia. Huhtikuussa saatiin vielä runsaita lumisateita. Loppukevät oli keskimääräistä lämpimämpi ja myös hyvin vähäsateinen. Kesäsää oli varsin vaihteleva. Kesä- ja heinäkuu olivat yleisilmeeltään viileitä ja ajoittain saatiin voimakkaitakin sadekuuroja. Vasta elokuu oli lämpimämpi kesäkuukausi. Lämmin sää jatkui vielä alkusyksynkin, kunnes lokakuussa sää viileni huomattavasti. Lokakuussa mitattiin jo pakkaslukemia. Leudomman marraskuun jälkeen vuosi päättyi hyvin kylmään säähän joulukuussa. Joulukuun loppupuolella mitattiin 20-30 asteen pakkasia. Vuorokauden keskilämpötila Kuopiossa vuonna 2009 Daily Mean Temperature in Kuopio in 2009 Lämpötila / Temperature ( C) Vuosikeskilämpötila 4,1 C 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi / Month

11 Vallitsevat tuulet Kuopiossa olivat luoteesta ja kaakosta. Kuopion Hatsalan sääasemalla jää pohjoissektorin tuulten määrä pieneksi ilmeisesti läheisen Puijon vaikutuksesta, joten nämä tulokset eivät kuvasta tuulten vallitsevia suuntia koko Kuopion kaupunkialueella. Vallitsevat tuulensuunnat (%) Kuopiossa vuonna 2009 Wind direction in Kuopio in 2009

12 4. RIKKIDIOKSIDI (SO 2 ) 4.1 Päästöt Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa vuonna 2009 olivat noin 1 750 tonnia. Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten päästöjen taso oli hieman suurempi kuin vuonna 2008. Savon Sellu Oy:n päästöt putosivat alle puoleen edellisestä vuodesta. Rikkipäästöt ovat peräisin rikkiä sisältävien polttoaineiden, lähinnä turpeen, raskaan polttoöljyn ja selluteollisuudessa jäteliemen, poltosta. Rikkidioksidipäästöt Siilinjärvellä vuonna 2009 olivat noin 1 450 tonnia. Pääosa päästöistä on Yara Oy:n tehtailta ja Savon Voima Lämpö Oy:n kaukolämpövoimaloista. Yara Oy:n rikkipäästöt vuonna 2009 olivat selvästi suuremmat kuin vuonna 2008.

13 4.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Rikkidioksidi aiheuttaa mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittaa maaperää ja vesistöjä aiheuttaa kasvillisuusvaurioita etenkin havupuille ärsyttää suurina pitoisuuksina ylähengitysteitä ja suuria keuhkoputkia lisää hengitystieinfektioita lisää astmaatikkojen kohtauksia korkeiden rikkidioksidipitoisuuksien seurauksena aikuisten sairauspoissaolojen on todettu lisääntyvän Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman rikkidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 250 μg/m 3 vuorokausiarvo 80 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi rikkidioksidille on annettu raja-arvot, joiden ylittyminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä pitoisuuksien pienentämiseksi. Raja-arvot ovat

14 tuntikeskiarvolle 350 μg/m 3 vuorokauden keskiarvolle 125 μg/m 3. Raja-arvot saavat tuntiarvon osalta ylittyä 24 kertaa vuodessa ja vuorokausiarvon osalta 3 kertaa vuodessa ilman, että raja-arvo virallisesti tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla on vuosikeskiarvolle ja talvikauden keskiarvolle annettu raja-arvo 20 μg/m 3. Talvikaudeksi määritellään 1.10.-31-3. välinen aika. Väestön varoittamista edellytetään, jos rikkidioksidin tuntiarvo ylittää 500 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana. 4.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: SO 2 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Tuntiarvot 8-49 250 Vuorokausiarvot 2-16 80 Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa raja-arvoihin: SO 2 Korkein mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo 79 350 0 24 vuorokausikeskiarvo 32 125 0 3

15 ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun raja-arvoon: SO 2 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo 2 20 Talvikauden keskiarvo (1.10.2008-31.3.2009) 2 20 Korkeimmillaan pitoisuudet olivat loppukesällä heinä- ja elokuussa ja matalimmillaan syksyllä.

16 Rikkidioksidipitoisuuksia Sorsasalossa on aikaisemmin mitattu vuosina 1991, 1992, 1996 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 alkaen. Pitoisuuksien vuosikeskiarvot ovat olleet laskussa vuoteen 2000 asti. Vuoden 2009 keskiarvo oli 2000-luvun tasolla.

17 5. TYPEN OKSIDIT (NO X ) 5.1 Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2009 olivat Kuopiossa noin 2 570 tonnia ja Siilinjärvellä 500 tonnia. Kuopiossa päästöt olivat hieman suuremmat kuin vuonna 2008. Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO 2 ). 2000 Typenoksidien päästöt Siilinjärvellä 1986-2009 t/a 1500 1000 500 0 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 HAJAPÄÄSTÖT TYÖ- JA MAATALOUSKONEET TIELIIKENNE KEMPHOS OY MUUT LAITOKSET

18 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittavat maaperää ja vesistöjä maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin aiheuttavat kasvillisuusvaurioita suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita typpidioksidi lisää iskeemisten sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 150 μg/m 3 vuorokausiarvo 70 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot. Viimeistään 1.1.2010 alitettava raja-arvo on tuntiarvolle 200 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla raja-arvoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO +NO 2 ) on annettu 30 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana.

19 5.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Kuopiossa Kasarmipuistossa ja Maaherrankadulla mitatut typen oksidien pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: NO X Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Tuntiarvot (NO 2 ) 31-72 44-82 150 Vuorokausiarvot (NO 2 ) 16-29 18-38 70 1.1.2010 mennessä alitettaviin raja-arvoihin: NO 2 Korkein mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Korkein mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Rajaarvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo 104 100 200 0 18 vuosikeskiarvo 13 17 40 - - ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun raja-arvoon: NO X Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo (NO+NO 2 ) 16 24 30

Typpidioksidin pitoisuudet olivat keskimäärin alhaisimmillaan kesällä, joskin Kasarmipuistossa mitattiin alhaisempia pitoisuuksia syyskuussa ja joulukuussa. Korkeimmillaan pitoisuudet olivat maaliskuussa. Maaherrankadulla pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin Kasarmipuistossa. Maaherrankadun tulokset kuvaavat enemmän pitoisuuksia kadun välittömässä vaikutuspiirissä, kun taas Kasarmipuiston tulokset kuvaavat enemmän pitoisuuksia laajemmin keskusta-alueella. 20 Typen oksideja on mitattu Kasarmipuistossa keskustassa neljää välivuotta lukuun ottamatta vuodesta 1989 lähtien. Vuonna 1994 mittausasema siirrettiin Puistokadun ja Tulliportinkadun risteyksestä noin 50 m etäisyydelle korttelin keskustaan, millä on ollut jossain määrin vaikutusta mitattuihin pitoisuuksiin. Maaherrankadulla typen

21 oksidien mittauksia on tehty aiemmin vuosina 2004-2005 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2007 lähtien. Typpidioksidipitoisuudet ovat laskeneet keskustassa 1980-luvun lopusta selvästi aina 2000-luvun puoliväliin saakka. Vuonna 2009 vuosikeskiarvot olivat samaa tasoa kuin 2000-luvun loppupuolella. Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat Kuopion kaupunkialueella lähes yksinomaan peräisin tieliikenteestä. 5.4 Mitatut pitoisuudet Siilinjärvellä Siilinjärvellä Vuorelassa mitatut typen oksidien pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: NO X Mitattu pitoisuus Vuorelassa (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Tuntiarvot (NO 2 ) 5-41 150 Vuorokausiarvot (NO 2 ) 2-21 70

22 1.1.2010 mennessä alitettaviin raja-arvoihin: NO 2 Korkein mitattu pitoisuus Vuorelassa (μg/m 3 ) Rajaarvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Tunti keski arvo Vuosi keski arvo 121 200 0 18 3 40 - - ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun raja-arvoon: NO X Mitattu pitoisuus Vuorelassa (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Vuosikeski-arvo (NO+NO 2 ) 3 30 Typpidioksidipitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan helmimaaliskuussa. Pitoisuudet Vuorelassa vuonna 2009 olivat samaa tasoa kuin vuonna 2008 ja selvästi alhaisempia kuin Kuopion kaupunkialueella tai aiempina vuosina Siilinjärven keskustassa.

23 6. HIILIMONOKSIDI (CO) 6.1 Päästöt Hiilimonoksidin päästöt Kuopiossa vuonna 2009 olivat noin 4 360 tonnia ja Siilinjärvellä noin 1 500 t. Erityisesti tieliikenteen hiilimonoksidipäästöt ovat pienentyneet aina 1980-luvulta saakka. Hiilimonoksidipäästöt ovat pääosin peräisin henkilöautoliikenteestä ja erilaisista työkoneista. Jonkin verran hiilimonoksidipäästöjä tulee myös epätäydellisestä palamisesta, lähinnä puun pienpoltosta. 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Hiilimonoksidi sitoutuu elimistössä veren hemoglobiiniin yli 200 kertaa tehokkaammin kuin happi ja se aiheuttaa kudoksissa hapenpuutetta. Hiilimonoksidin vaikutuksille herkkiä väestöryhmiä ovat sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosairauksia sekä esim. anemiaa sairastavat sekä vanhukset, raskaana olevat naiset ja vastasyntyneet. Ilmakehässä hiilimonoksidi hapettuu varsin nopeasti hiilidioksidiksi. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman hiilimonoksidipitoisuudelle ovat: tuntikeskiarvo 20 mg/m 3 8 tunnin keskiarvo 8 mg/m 3 Nämä ohjearvot on annettu enimmäispitoisuuksina eli ohjearvon ylityksiä ei sallita.

24 Lisäksi hiilimonoksidille on annettu raja-arvo, jonka ylittyminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä pitoisuuksien pienentämiseksi. Raja-arvo 8 tunnin keskiarvolle on 10 mg/m 3. Myöskään raja-arvon ylityksiä ei hiilimonoksidille sallita. 6.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Maaherrankadulla mitatut hiilimonoksidipitoisuudet suhteessa ohje- ja rajaarvoihin olivat: CO Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (mg/m 3 ) Ohjearvo (mg/m 3 ) Tuntikeskiarvot 0,5-2,7 20 Raja-arvo (mg/m 3 ) 8 tunnin keskiarvot 0,2-1,2 8 10 Alhaisimmat hiilimonoksidipitoisuudet mitattiin loppukeväästä ja alkukesällä, jolloin autoliikenteen pakokaasuista peräisin oleva hiilimonoksidi pääsee parhaiten laimenemaan ympäristöön. Pitoisuudet olivat puolestaan korkeimmillaan elo- ja marraskuussa. Hiilimonoksidipitoisuutta on mitattu Maaherrankadulla vuodesta 2004 lähtien. Tätä ennen mittauksia tehtiin Kasarmipuistossa. Hiilimonoksidipitoisuudet ovat laskeneet keskustassa 1990-luvun alusta. Vuodesta 2004 vuoteen 2007 vuosikeskiarvot keskustassa ovat olleet hieman korkeampia 2000-luvun alkuun verrattuna. Tämä johtuu siitä, että mittaus siirrettiin vuonna 2004 Maaherrankadulle, missä mittauspiste kuvaa enemmän liikenteen voimakkaasti kuormittamaa aluetta kuin Kasarmipuiston mittausasema, jossa mittaus sijaitsi ennen vuotta 2004. Vuonna 2009 vuosikeskiarvo oli sama kuin vuonna 2008.

25 7. OTSONI (O 3 ) 7.1 Muodostuminen Alailmakehän otsoni muodostuu typen oksidien ja hiilivetyyhdisteiden reagoidessa keskenään auringonvalon vaikutuksesta. Lisäksi sitä kulkeutuu maanpinnan läheisyyteen yläilmakehästä. Otsonin valokemiallinen muodostuminen on voimakkainta keväällä ja kesällä. Suurin osa mitattavasta otsonista on kaukokulkeumaa aina Keski-Euroopasta saakka. Otsoni on hyvin reaktiivinen kaasu. Se reagoi ilmakehässä muiden epäpuhtauksien kanssa. Tämän vuoksi päästölähteiden läheisyydessä, esim. vilkkaasti liikennöidyillä alueilla, otsonipitoisuudet usein ovat alhaisempia kuin kauempana päästölähteistä. 7.2 Vaikutukset ja tavoitearvot Otsoni aiheuttaa mm. seuraavia vaikutuksia: silmien, nenän ja nielun limakalvojen oireet lisää hengityselinsairaiden oireita, kuten yskää ja hengenahdistusta pahentaa siitepölyjen aiheuttamia oireita aiheuttaa kasvivaurioita Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo 120 μg/m 3. Tavoitearvo on saavutettava vuoteen 2010

26 mennessä. Tavoitearvo saa ylittyä enintään 25:nä päivänä vuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Mittaustulosten vertaaminen tavoitearvoon tehdään 8 tunnin liukuvana keskiarvona. Kasvillisuuden suojelemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo AOT40 (μg/m 3 h), joka ilmaistaan 80 μg/m 3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 80 μg/m 3 erotuksen kumulatiivisena summana ajanjaksolla 1.5. 31.7. Tavoitearvo vuodelle 2010 on 18 000 μg/m 3 h ja pitkän ajan tavoitearvo on 6 000 μg/m 3 h. Vuodelle 2010 asetettua tavoitearvoa tulee tarkastella viiden vuoden keskiarvona. Väestölle tiedottamista edellytetään, jos otsonin tuntiarvo ylittää 180 μg/m 3 ja väestön varoittamista tuntiarvon 240 μg/m 3 ylittyessä. 7.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Kasarmipuistossa mitatut otsonipitoisuudet suhteessa tavoitearvoihin ja väestölle tiedottamiskynnykseen olivat seuraavat O 3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Tavoitearvo (μg/m 3 h ) viiden vuoden keskiarvona Väestön tiedottamiskynnys (μg/m 3 ) Tuntiarvot 57-116 180 AOT40 2 070 6 000/18 000 O 3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Tavoitearvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä kolmen vuoden keskiarvona 8 tunnin keskiarvot 53-112 120 0 25 Otsonipitoisuudet olivat korkeimpia huhti-toukokuussa. Keväisin olosuhteet otsonin muodostumiselle ilmakehässä ovat otollisimmat ja kaukokulkeuma suurinta. Toinen, hieman matalampi pitoisuushuippu vuonna 2009 saavutettiin vielä syyskuussa.

27 Säännölliset otsonimittaukset aloitettiin Kasarmipuistossa vuonna 1997. Otsonipitoisuuden vuosikeskiarvo oli vuonna 2009 sama kuin vuonna 2008.

28 8. HIUKKASET 8.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuonna 2009 olivat noin 470 tonnia, ja Siilinjärvellä noin 160 tonnia. Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten ja Savon Sellu Oy:n hiukkaspäästöt olivat vuonna 2009 hieman suuremmat kuin vuonna 2008. Kuopiossa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä (kuten kiinteistökohtainen lämmitys), teollisuudesta ja energiantuotannosta. Pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi erityisesti keväisin ja vähemmässä määrin myös syksyllä ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta. Pienhiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ajoittain myös kaukokulkeuma, aina Suomen rajojen ulkopuolelta saakka. 1400 Hiukkaspäästöt Kuopiossa 1986-2009 t/a 1200 1000 800 600 400 HAJAPÄÄSTÖT TYÖ- JA MAATALOUSKONEET SEKÄ VESI-JA RAIDELIIKENNE TIELIIKENNE SAVON SELLU OY KUOPION ENERGIA OY 200 MUUT LAITOKSET 0 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008

29 8.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Terveyden kannalta haitallisimpia hiukkasia ovat ne, jotka pääsevät kulkeutumaan syvälle hengitysteihin. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), joiden halkaisija on alle 10 μm, pääsevät ylähengitysteihin. Hengitettävissä hiukkasissa on mukana paljon liukenemattomia mineraaleja. Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin mm. jarru-, rengas-, nasta- ja asfalttipölystä, hiekoitushiekasta ja maa-aineksista. Pienhiukkaset (PM 2,5 ) pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasissa suuri osa on hyvin vesiliukoisia epäorgaanisia suoloja. Mukana on myös orgaanisia yhdisteitä ja nokea. Pienhiukkaset ovat peräisin mm. pienpolton ja autojen pakokaasujen nokipäästöistä sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. Hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset mm. pahentavat astmaa ja keuhkoahtaumatautia ja lisäävät hengitystieinfektioita. Pienhiukkaset lisäksi pahentavat sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös kuolleisuutta. Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly. Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvolle on 70 μg/m 3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon.

30 Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu raja-arvot. Raja-arvo on vuorokausiarvolle 50 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Pienhiukkasille on määritelty tavoite- ja raja-arvo vuonna 2008 annetussa uudessa EU:n ilmanlaatudirektiivissä (2008/50/EY). Tavoite- ja raja-arvo on 25 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Tavoitearvo astuu voimaan 1.1.2010 ja raja-arvo 1.1.2015. Samassa direktiivissä on määritelty pienhiukkasille myös altistumisen vähentämistavoite vuosille 2010-2020. Direktiivi edellyttää pienhiukkasille altistumisen vähentämistä, jos pienhiukkasten vuosikeskiarvo ylittää tason 8,5 μg/m 3. 8.3 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon: PM 10 Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvo 12-42 15-63 70 ja suhteessa raja-arvoihin Kasarmipuistossa: PM 10 Kasarmipuisto Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Rajaarvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 63 50 2 35 Vuosikeskiarvo 12 40 - - ja suhteessa raja-arvoihin Maaherrankadulla: PM 10 Maaherrankatu Suurin mitattu pitoisuus Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä (μg/m 3 ) Vuorokausiarvo 96 50 11 35 Vuosikeskiarvo 16 40 - -

31 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Kasarmipuistossa ja Maaherrankadulla selvästi korkeimmillaan maalis- ja huhtikuussa. Maaherrankadulla kohonneita pitoisuuksia mitattiin myös syksyllä lokaja joulukuussa, kun kaduilla ei vielä ollut lunta ja jäätä. Tällöin kuivalla kelillä ilmaan nousi kaduilta katupölyä kevään tapaan. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu keskustassa säännöllisesti vuodesta 1990 alkaen. Kasarmipuiston mittausaseman siirto Puistokadun ja Tulliportinkadun kulmasta korttelin keskiosiin 50 m päähän kaduista vuonna 1994 on vaikuttanut mittaustuloksiin selvästi. 1990-luvun puolivälin jälkeen pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuonna 2009 keskimääräiset pitoisuudet olivat vuoden 2008 tasoa. Maaherrankadulla pitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin Kasarmipuistossa. Tämä johtuu siitä, että Maaherrankadun mittausasema kuvaa paremmin pitoisuuksia liikenteen voimakkaasti kuormittamilla alueilla, kun taas Kasarmipuiston tulokset kuvaavat keskustan taustapitoisuuksia kortteleiden sisäosissa.

32 8.4 Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa Kasarmipuistossa pienhiukkasten (PM 2,5 ) mittaukset aloitettiin vuonna 2007. Pienhiukkasia on Kuopiossa aiemmin mitattu Maaherrankadun mittausasemalla vuonna 2005. Kasarmipuistossa vuonna 2009 pitoisuudet olivat korkeimmillaan huhtikuussa pahimman katupölyjakson aikana sekä talvella.

33 Vuosikeskiarvo vuonna 2009 Kasarmipuistossa oli sama 7 μg/m 3, kuin vuosina 2007 ja 2008. 8.5 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Siilinjärvellä Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Vuorelassa suhteessa ohjearvoon: PM 10 Mitattu pitoisuus Vuorelassa (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Vuoro-kausiarvo 12-26 70 ja suhteessa raja-arvoihin: PM 10 Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Rajaarvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 29 50 0 35 Siilinjärven Vuorelassa hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien mittaus aloitettiin toukokuussa 2008 ja lopetettiin lokakuun puolessa välissä 2009. Pitoisuuksien luotettavaa vertailua ohjeja raja-arvoihin vaikeuttaa se, että vuodelta 2009 mittaustuloksia ei ole aivan loppuvuodelta. Täten Vuorelan tulokset eivät ole tilastollisesti edustavia. Vuorelassa havaittiin samanlainen katupölyjakso maalis-huhtikuussa ja lievempi syyskuussa kuin Kuopion kaupunkialueellakin. Pitoisuudet Vuorelassa olivat kuitenkin selvästi alhaisempia kuin Kuopio keskustassa.

34 9. HAJURIKKIYHDISTEET (TRS) 9.1 Päästöt Merkittävin rikkivedyn (H 2 S) päästölähde Kuopiossa on Savon Sellu Oy:n tehtaat. Tehtaiden rikkivetypäästö vuonna 2009 olivat 4 tonnia laskettuna rikkinä. Jonkin verran rikkivetypäästöjä tulee myös Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen kaatopaikalta. Kaatopaikan rikkivetypäästön tarkkaa määrää ei kuitenkaan tiedetä. 9.2 Vaikutukset ja ohjearvot Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo ilman TRSpitoisuuden vuorokausiarvolle on 10 μg/m 3. Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon. 9.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Sorsasalossa mitatut hajurikkipitoisuudet suhteessa ohjearvoon: TRS Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 0-3 10 Pitoisuudet jäivät selvästi alle ohjearvotason. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin helmi- ja marraskuussa. Keskimäärin pitoisuustasoissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia sen jälkeen, kun mittaukset aloitettiin vuonna 2004.

35 10. HAIHTUVAT ORGAANISET HIILIVEDYT (VOC) 10.1 Päästöt Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC = Volatile Organic Compounds) tarkoitetaan orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat tuottaa ilmassa valokemiallisissa hapettimia reagoidessaan auringon valon vaikutuksesta typen oksidien kanssa. Niihin sisältyvät kloori- ja fluorihiilivetyjä lukuun ottamatta käytännössä kaikki orgaaniset yhdisteet, joiden höyrynpaine on niin korkea, että ne esiintyvät kaasuina ulkoilman lämpötiloissa. Osa niistä on kuitenkin puolihaihtuvia ja esiintyvät olosuhteista riippuen myös hiukkasmuodossa. VOC-yhdisteitä ovat mm. monet hiilivedyt, alkoholit, ketonit, aldehydit, esterit ja eetterit Usein metaani (CH4) rajataan pois VOC -yhdisteistä. VOC -yhdisteet ovat haitallisia otsonin muodostuspotentiaalinsa johdosta. VOC-yhdisteet ovat peräisin mm. erilaisista palamisreaktioista, liikenteen pakokaasuista, teollisuudessa erityisesti liuotinten käytöstä ja pientalojen lämmityksestä. VOC-yhdisteille on myös luontoperäisiä päästölähteitä, etenkin kasvillisuudesta. Kuopiossa VOC-pästöjä aiheuttavat eniten kiinteistökohtainen lämmitys, työkoneet ja tieliikenne. Lisäksi hiilivetypäästöjä tulee liuottimia käyttävästä teollisuudesta.

36 t/a 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Hiilivetypäästöt Kuopiossa 1986-2009 HAJAPÄÄSTÖT RAIDE- JA VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET TIELIIKENNE UPM-KYMMENE WOOD OY SUOMEN PETROOLI OY ST1 OY SCANTARP AB JELD-WEN SUOMI OY FENESTRA OY BELLA VENEET OY 10.2 Vaikutukset ja raja-arvot Monet haihtuvista orgaanisista yhdisteistä ovat haisevia ja ärsyttäviä. Monilla VOC-yhdisteillä on myös vaikutuksia ihmisten terveyteen, joskin terveysvaikutukset ovat pääasiassa yhdistekohtaisia ja osin ne tunnetaan huonosti. VOC-yhdisteillä voi olla myös vaikutuksia luonnossa. VOC-yhdisteet ja typenoksidit muodostavat alailmakehässä otsonia, joka on terveydelle haitallista ja vaurioittaa kasveja. Terveydelle haitallisten VOC-yhdisteiden merkkiaineena käytetään bentseeniä, joka on syöpävaarallinen yhdiste. Lisäksi bentseeni vaikuttaa ihmisen immuunijärjestelmään. Bentseenin vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 5 μg/m 3. 10.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Vuonna 2009 VOC-yhdisteiden pitoisuuksia mitattiin Kasarmipuiston mittausasemalla. Tulokset ovat kahden viikon mittausjaksojen keskiarvoja. Useimpien yhdisteiden pitoisuudet olivat suurimmillaan talvikuukausina, joskin myös loppukesästä elokuussa mitattiin kohonneita pitoisuuksia. Erityisen selvästi bentseenin pitoisuudet olivat korkeimmillaan talvella. Bentseenin vuosikeskiarvo oli 0,6 μg/m 3.

37

38 Bentseenipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2009 olivat samaa tasoa kuin, mitä on mitattu muualla kaupunkialueella vuosina 2006-2008.

39 11. ILMANLAATUINDEKSI 11.1 Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Indeksi lasketaan Kuopiossa koko kaupunkialueelle kaikkien mittausasemien tuloksista. Ilmanlaatuluokkien luonnehdinnat ja määräytyminen Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä

40 Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 Indeksiluokitus SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100 4000-8000 5-10 välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140 8000-20000 10-20 huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180 20000-30000 20-50 erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000 11.2 Indeksiarvot Kuopiossa Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosin vuotta hyvä tai tyydyttävä. Ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli 47. Erittäin huonoa ilmanlaatu oli 0,1 % ajasta, huonoa ilmanlaatu oli 0,8 % ajasta, välttävää ilmanlaatu oli 5,1 ajasta, tyydyttävää 39,7% ajasta ja hyvää 54,3 % ajasta. Huonoimmillaan ilmanlaatu oli maalis- ja huhtikuussa. Tällöin ilmanlaatua heikensi erityisesti katupöly. Yksittäiset ilmanlaadultaan huonoimmat päivät olivat huhtikuun 4. ja 16. päivä sekä maaliskuun 19. ja 24. päivä. Myös marras- ja joulukuussa ilmanlaatu kävi lyhytaikaisesti heikompana. Tällöin maassa ei vielä ollut lunta ja pakkasella katujen pinnasta irronnut pöly jäi leijumaan hengitysilmaan.

41 11.3 Indeksiarvot Siilinjärvellä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Siilinjärven Vuorelassa ilmanlaatu oli mittausjaksolla tammi-lokakuussa pääosin hyvä. Ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli 16. Ilmanlaatu oli huonoa <0,1 % ajasta, välttävää 0,4 ajasta, tyydyttävää 5,9 % ajasta ja hyvää 93,6 % ajasta. Ilmanlaadultaan huonoimmat yksittäiset päivät olivat 2.4. ja 2.5., jolloin ilmanlaatu oli hetken huonon tuntumassa.

12. MUITA PÄÄSTÖJÄ KUOPION KAUPUNGIN ALUEELLA 12.1 Kasvihuonekaasut 42 Kasvihuonekaasuja, joiden päästöihin ihmisen toiminta vaikuttaa, ovat mm. hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Hiilidioksidia vapautuu poltettaessa fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, kivihiiltä, turvetta ja maakaasua. Sitä vapautuu myös ja puuta poltettaessa, mutta tätä ei oteta taseita laskettaessa huomioon, sillä metsät ja suot sitovat hiilidioksidia. Kuopiossa merkittävimmät hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat ovat energiantuotanto, teollisuus ja liikenne. Vuonna 2009 kasvihuonekaasupäästöt Kuopiossa olivat selvästi pienemmät kuin vuosina 2001 ja 2006, joilta on edelliset kattavat päästölaskelmat. Kuopion kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt yhteensä 1000 t CO2-ekv (CO2, CH4, N2O) 1 200 1 100 1 000 900 800 1000 t CO2-ekv 700 600 500 400 1990 1998 1999 300 200 100 2001 2006 2009 0 Kaukolämpö Sähkölämmitys Muu sähkön käyttö (1998 & 1999: Muu sähkö ja Sähkölämmitys yhdistetty) Erillislämmitys Muu polttoaine (teollisuus ja työkoneet) Liikenne Jätehuolto Maatalous Yhteensä Päästölähde 12.2 Metallit Metalleja ovat mm. arseeni, kadmium, kromi, kupari, elohopea, vanadiini, nikkeli, lyijy ja sinkki. Metalleja pääsee ilmaan energiantuotannosta ja metalliteollisuuden prosesseista. Ilmassa ne ovat joko kaasumaisessa olomuodossa tai hiukkasina ja hiukkasiin sitoutuneena.

43 Tärkeimpien metallien päästöt ilmaan vuonna 2009 olivat seuraavat: Metalli (kg/a) As Cd Cr Ni Pb V Zn Hg Kuopion Energia Oy/Haapaniemi 2,4 340,1 48,3 6,3 Savon Sellu Oy 5,7 0,8 5,3 5,6 4,3 16,6 140 <0,1 Sasmox Oy 7,0 2,4 As = arseeni Cd = kadmium Cr = kromi Ni = nikkeli Pb = lyijy V = vanadiini Zn = sinkki Hg = elohopea

44 13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kuopion ilmanlaatu ja päästötilanne vakiintui 1990-luvun loppupuolella. Päästöjen kokonaistasoissa ei ole viime vuosina tapahtunut oleellisia muutoksia. Vuonna 2009 Kuopion ilmanlaatu oli valtaosaltaan hyvä. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Ilmanlaatu oli luokiteltavissa erittäin huonoksi 0,1 % ajasta, huonoksi 0,8 % ajasta, välttäväksi 5,1 %, tyydyttäväksi 39,7 % ajasta ja hyväksi 54,3 % ajasta. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa maalis-huhtikuussa, jolloin katupölystä johtuen koholla olivat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet. Keskeisimmin Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttaa tieliikenne. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten vaikutukset ovat pääosin paikallisia. Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu on parantunut 1980-luvun puolivälistä, jolloin säännöllinen ilmanlaadun seuranta kaupungissa aloitettiin. Selkeimmin ilmanlaadun paraneminen näkyy rikkidioksidipitoisuuksissa, jotka ovat pienentyneet noin 1/10:aan. Vuonna 2009 rikkidioksidin vuosikeskiarvo oli edellisten vuosien tasolla. Myös tieliikenteen aiheuttamat typpidioksidi- ja hiilimonoksidipitoisuudet ovat 1990-luvulla kääntyneet laskuun, joskin 1990-luvun lopulla pitoisuuksien lasku hidastui. Typpidioksidipitoisuudet Maaherrankadun mittausasemalla ovat olleet hieman Kasarmipuiston asemalla mitattuja suurempia. Otsonipitoisuudet ovat hieman kasvaneet 2000-luvun alussa. Vuosina 2007-2009 pitoisuudet ovat kuitenkin olleet hieman alhaisempia kuin muutamana edellisenä vuonna. Otsonipitoisuudet ovat olleet selvästi alle kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat 1990-luvun alun huippupitoisuuksista laskeneet. Pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta 1990-luvun puolivälin jälkeen. Mittausten mukaan vilkkaimmin liikennöidyillä alueilla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittävät ohjearvot. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Savon Sellu Oy:n vaikutusalueella Sorsasalossa olivat keskimäärin edellisten vuosien tasolla. Pitoisuudet jäivät pääosin noin 10 %:iin ohjearvosta. Bentseenipitoisuudet Kasarmipuistoissa vuonna 2009 olivat samaa tasoa kuin kaupunkialueella yleensä muutamana edellisenä vuonna.

45 Vuonna 2009 Siilinjärven Vuorelassa ilmanlaatu oli valtaosaltaan hyvää. Ilmanlaatu oli luokiteltavissa välttäväksi 0,4 %, tyydyttäväksi 5,9 % ajasta ja hyväksi 93,6 % ajasta. Vuorelassa mittaukset lopetettiin lokakuun puolessa välissä, minkä vuoksi tulokset eivät ole tilastollisesti edustavia. Vuorelassa typenoksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet jäivät kuitenkin selvästi alhaisemmiksi kuin vastaavat pitoisuudet Kuopion kaupunkialueella. Vuorelassa ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä vain tieliikenteen päästöt.

MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET LIITE 1 sivu 1/6

LIITE 1 sivu 2/6 HATSALA Osoite: Opistotie 2, KUOPIO K oor dinaatit: 6977320:3533900 Mittausparametrit: lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, ilmanpaine ja auringon säteilyenergia Näytteenottokorkeus: 5-20 metriä maanpinnasta riippuen mitattavasta parametrista, 103 m merenpinnasta Ympär istö: Asema sijaitsee Savonia- ammattikorkeakoulun tekniikan alan koulutuskeskuksen katolla. Ympäröivä maasto on avoin eikä aseman lähellä ole esteitä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Tuulensuunta: Vaisala WAV15/optinen ki ekko Tuulennopeus: Vaisala WAA15/optinen mittaus Lämpötila: Vaisala HMP35D/PT100 säteilysuojalla Suhteellinen kosteus: Vaisala Humicap H Ilmanpaine: Vaisala PTB100A Auringon säteilyenergia: Kipp & Zonen CM3/pyroanemometri Aseman toiminta aloitettu 9.9.2002 Valokuvi a ja reaaliaikaista säätietoa Hatsalan mittausasemalta saat seuraavasta linki stä: http://weather.savonia.fi/

LIITE 1 sivu 3/6 K ASARMI PUISTO Osoite: Tulliportinkatu 37, KUOPIO K oor dinaatit: 6976827:3534231 Mittausparametrit: O3, NO, NO2, PM 10, PM 2,5 Näytteenottokorkeus: 3-4 m maanpinnasta, 112 m merenpinnasta Ympär istö: Kaupungin keskustassa korttelin sisäosassa puistossa, jossa on hallintorakennuksia. Korttelin ohi kulkevat vi lkasliikenteiset Tulliportinkatu ja Puistokatu. Tulliportinkadun ja Puistokadun yhteenlaskettu liikennemäärä on noin 24 000 ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: O3: API, malli 400 / UV-absorptio NO/NO2: Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi PM10: TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka PM2,5: TEOM 1400a / värähtelevä mikr ovaaka Aseman toiminta aloitettiin 1.1.1994. Tällöin asema siirrettiin kadun varresta nyky iseen sijaintiinsa korttelin sisäosaan ja siten sen luonne muuttui aikaisemmasta.

LIITE 1 sivu 4/6 MAAHERRANKATU Osoite: Maaherrankatu 12, KUOPIO K oor dinaatit: 6976789:3535121 Mittausparametrit: NO, NO 2, CO, PM 10 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 87 m merenpinnasta Ympär istö: Asema sijaitsee Kuopion keskustassa, pääkirjaston pysäköintialueella. Mittausasemasta 15 metrin päässä kulkevan Maaherrankadun liikennemäärä on 7000 ajoneuvoa/vrk ja 50 metrin päässä olevan Tulliportinkadun liikennemäärä on 5500 ajoneuvoa/vrk. Molemmilla kaduilla raskaan liikenteen osuus on 2-3% ja keskimääräinen ajonopeus 30 km/h. Aseman vieressä sijaitsee pääkirjasto. Mittausasema sijaitsee liikenneympäristössä. Mittausaseman lähistöllä ei ole pistemäisiä päästölähteitä, vaan asema mittaa tieliikenteen vaikutuksia. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: CO: Monitor Labs, malli 9831B / ei-dispersiivinen infrapunamenetelmä PM 10 : TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO 2 : Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi Aseman toiminta on aloitettu 27.5.2004.

LIITE 1 sivu 5/6 SORSASAL O Osoite: Selluntie, KUOPIO K oor dinaatit: 6983756:3535547 Mittausparametrit: SO2, haisevat rikki yhdisteet (TRS) Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 90 m merenpinnasta Ympär istö: Asema sijaitsee Savon Sellu Oy:nn tehtaille johtavan tien varressa ja sillä mitataan sellutehtaan päästöjen vaikutuksia. Alle 300 m etäisyydellä on myös Valtatie 5, jossa liikennemäärä on 25 000 ajoneuvoa/vrk. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: SO 2 : Monitor Labs, malli 9850B / UV-fluoresenssi TRS: Thermo Envi ronmental, malli 43A + TRS-konvertteri PPM-Systems, malli 891 Asema on ollut toiminnassa 1.1.1991-31.12.1996 ja sen toiminta on aloitettu uudelleen 1.1.2000.

LIITE 1 sivu 6/6 SIMPANTIE, VUORELA Osoite: Simpantie 3, VUORELA, SIILINJÄRVI Koordinaatit: 6298477:2769032 Mittausparametrit: PM 10, NO, NO 2 Näytteenottokorkeus: 4 metriä maanpinnasta, 98 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Vuorelan asuinalueen keskellä lämpökeskuksen tontilla. Lämpökeskus toimii vain varalaitoksena ja sen käyttötunnit vuodessa ovat hyvin vähäisiä. Lähin pistemäinen päästölähde on kaukolämpökeskus idässä noin 1 km:n etäisyydellä. Lähiteiden liikennemäärä on noin 600 autoa/vrk, josta raskasta liikennettä on n. 6 %. Valtatie 5 on n. 290 m:n päässä idässä ja siellä liikennetiheys on noin 17 000 autoa/vrk. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM 10 : TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO 2 : API 200A / kemiluminesenssi Aseman toiminta aloitettu 7.4.2008.