Haja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä 2014

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä 2014 Hajajätevesineuvoja Larissa Rimpiläinen

Hajajätevesineuvonta Nurmijärven alueella 2014 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry toteutti yhteistyössä Nurmijärven kunnan ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa kesä-elokuussa 2014. Nurmijärvellä on aikaisemmin tehty neuvontaa kolmena edellisenä kesänä. Hankkeen rahoitus saatiin osittain kunnalta ja osittain valtionapuna Uudenmaan ELY-keskukselta. Kiinteistönomistajille neuvontakäynnit olivat maksuttomia. Neuvonnan tavoitteena Nurmijärvellä oli tavoittaa 120 kiinteistöä. Nurmijärven lisäksi neuvontaa tehtiin Espoossa, Riihimäellä ja Tuusulassa. Neuvontahankkeen tarkoituksena oli kertoa hajajätevesiasetuksesta (Vna 209/2011) ja opastaa kiinteistönomistajia oman jätevesijärjestelmänsä käytössä ja huollossa sekä käytön ja huollon dokumentoinnissa. Neuvontakäynnillä kiinteistölle jätettiin arvio (liite 1) siitä, onko jätevesijärjestelmä asetuksen mukainen. Kiinteistöt, joissa järjestelmä oli kunnossa, saivat varmuuden siitä, että järjestelmää ei tarvitse uusia ja jätevesijärjestelmän uudistamista tarvitsevilla kiinteistöillä rohkaistiin hankkimaan pätevä suunnittelija. Neuvontakäynnillä kiinteistönomistajille jaettiin Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton ry Jätevesiopas sekä tarvittaessa kunnan ohjeet toimenpideluvan hakemiseen, järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet sekä selvityspohja. Myös kaivoveden tutkimiseen ja pätevän suunnittelijan löytämiseen annettiin opastusta. Neuvonta toteutettiin Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen valitsemilla alueilla Vaaksinjärven ranta-alueilla ja Kiljavalla. Neuvontaa tehtiin niin pohjavesi-, ranta- kuin perusvaatimustason alueilla. Tänä vuonna neuvonta kohdistettiin aikaisemmista vuosista poiketen myös lomaasuntoihin. Neuvonnasta tiedotettiin Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen kotisivuilla sekä lähetettiin lehdistötiedote paikallislehdille. Neuvonnan kohdentuminen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus päätti neuvonnan kohdealueet, jotka olivat Vaaksi, Vaaksin alueen loma-asunnot sekä Kiljava. Kiinteistöistä 81 sijaitsi perusvaatimustason alueella, 10 pohjavesialueella ja 29 ranta-alueella. Yksi kiinteistö sijaitsi sekä pohjavesi- että ranta-alueella. Pohjavesi ja ranta-alueiden jätevesien käsittely perustuu Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin ja on hieman tiukempi kuin asetuksen perusvaatimustaso. Neuvonta on aikaisempina vuosina pyritty kohdentamaan ympärivuotisessa käytössä oleviin kiinteistöihin, koska näissä kiinteistöissä ympäristön pilaantumisen vaara on suurempi. Tänä vuonna neuvottiin myös Vaaksinjärven alueen loma-asuntoja, sillä kunta on huolissaan Vaaksin veden laadusta tiheän ranta-asutuksen vuoksi. Neuvontaa tehtiin 84 ympärivuotisessa käytössä olevalla kiinteistöllä sekä 33 vapaa-ajan kiinteistöllä. Lisäksi neuvontaa tehtiin kolmella tyhjillään 1

olevalla kiinteistöllä. Vuoden 2004 jälkeen rakennetut kiinteistöt rajattiin pois, koska ne on rakennettu asetuksen voimaan tulon jälkeen, joten järjestelmien perusratkaisujen pitäisi jo olla asetuksen mukaisia. Neuvonta-alueilla ei ollut myöskään vireillä vesiosuuskuntahankkeita. Yhdistys sai Nurmijärven kunnalta 180 kiinteistön tiedot, joista 151 otettiin yhteyttä. Lisäksi viisi kiinteistöä neuvonta-alueiden ulkopuolelta otti yhteyttä, koska olivat kiinnostuneita neuvontakäynnistä. Kaikki viisi neuvontakäyntiä toteutuivat. Neuvonta-alueiden ulkopuoliset kiinteistöt sijaitsivat asetuksen perusvaatimustason piirissä tai pohjavesialueilla. Toteutuneita käyntejä tuli yhteensä 120 eli peruutuksia oli 36 (24 %). Peruuntuneista 15 kiinteistönomistajaa saatiin kiinni puhelimitse tai sähköpostitse. Heistä yhdeksän halusi perua neuvontakäynnin, koska olivat juuri uudistamassa jätevesijärjestelmäänsä tai uskoivat sen muuten olevan kunnossa ja puhelinkeskustelun perusteella näin voitiin olettaa. Loput eivät halunneet neuvontaa muista syistä. Kiinteistönomistajista yksi oli paikalla, mutta oli unohtanut perua neuvontakäynnin eikä halunnut neuvontaa. Kiinteistön omistajista 21 ei ollut perunut käyntiä, eikä ollut paikalla kiinteistöllä eikä heihin saanut yhteyttä puhelimitse. Kaksi kiinteistökäyntiä on tarkoitus tehdä vielä myöhemmin syksyllä, sillä kiinteistönomistajat pääsevät paikalle vasta silloin. Kiinteistönomistajia lähestyttiin kirjeellä noin kahta viikkoa ennen suunniteltua neuvontakäyntiä. Osa kiinteistönomistajista soitti siirtääkseen tai peruakseen oman käynnin, koska ehdotettu aika ei sopinut. Kirjeen saapumisajankohdan sopivuudesta oli mielipiteitä kumpaankin suuntaan. Osa koki, että kirje tuli liian myöhään lomamatkojen takia ja muutamat olivat jo ehtineet unohtaa neuvontakäynnin, koska kirje oli tullut niin ajoissa. Kohdealueet Neuvontaa järjestettiin Nurmijärvellä kolmella alueella (liite 2). Kiljavan alue rajautuu etelässä Korvintiehen ja Hangonväylään ja ulottuu Nurmijärven koillisrajalle, Sääksjärven länsipuolelle. Kiinteistötietoja yhdistys sai 46 kpl, joista 40 otettiin yhteyttä. Käynneistä 34 toteutui eli peruutuksia oli 6 kpl (15 %). Neuvonta-alueiden ulkopuoliset kiinteistöt on käsitelty Kiljavan alueen kiinteistöjen kanssa. Alueella oli selvästi eniten punaisen arvion saaneita kiinteistöjä suhteessa käyntien määrään. Yksi vaikuttava tekijä on varmasti ollut se, että osa kiinteistöistä sijaitsee pohjavesialueilla. Näissä jätevedenpuhdistusjärjestelmän vaatimustaso on korkeampi kuin perusvaatimustason alueilla, joten edes 1990-luvulla hyväksytyt järjestelmät eivät välttämättä täytä enää nykyisiä vaatimuksia. Esimerkiksi harmaiden vesien imeyttäminen pohjavesialueella on varsin tyypillistä ja moni asukas on sanonut sen olleen rakennusvaiheessa ainut vaihtoehto. Vaaksin alueen ympärivuotiset kiinteistöt sijoittuvat varsin laajalle alueelle Kiljavantien itäpuolelle ja Iivarin metsätien länsipuolelle. Pohjoisessa aluetta rajaa Kiljavantie ja etelässä Perttulantie. Kiinteistötietoja yhdistys sai 68 kpl, joista kaikkiin yhteyttä. Toteutuneita käyntejä tuli yhteensä 52 kpl eli peruutuksia oli 17 (24 %). Alue oli lähes kokonaan asetuksen perusvaatimustason piirissä, 2

joka on varmasti vaikuttanut siihen, että punaisen arvion saaneita kiinteistöjä oli suhteessa aika vähän. Kolmas neuvonta-alue oli Vaaksin ranta-alueen vapaa-ajankiinteistöt. Vaaksinjärven ranta on erittäin tiiviisti rakennettua ja tänä vuonna neuvonta haluttiin kohdentaa poikkeuksellisesti myös vapaa-ajan asuntoihin. Vaaksin vapaa-ajankiinteistöihin yhdistys sai kiinteistötietoja 66 kpl, joista yhteyttä otettiin 46 kiinteistöön. Peruutuksia tuli suhteessa eniten (18 kpl eli 39 %). Yleensä peruutus johtui kiinteistön kevyestä varustelutasosta ja vähäisestä käytöstä. Alueella oli erittäin paljon vanhoja 1950-luvulla rakennettuja mökkejä, joiden vesivarustelu oli hyvin vähäistä. Suurin osa kiinteistöistä saikin sinisen arvion (18 kpl eli 62 %). Osalla sinisen arvion saaneista kiinteistöistä oli kuitenkin parannettavaa, esimerkiksi saunan jätevesien purku saattoi olla liian lähellä rantaa. Yhdelläkään kiinteistöllä purku ei kuitenkaan tapahtunut aivan suoraan järveen. Jätevesien käsittelyn tilanne Jätevesijärjestelmät arvioitiin viisiportaisella asteikolla. Mahdollisia arvioita olivat: kiinteistö, jossa vedenkäyttö on vähäistä (sininen), riittävä jätevesienkäsittely (vihreä), järjestelmään tehtävä vähäisiä korjaustoimenpiteitä (keltainen), järjestelmä riittämätön (punainen) ja ikävapautetut kiinteistöt (harmaa). Kuvassa yksi on esitetty arvioiden jakautuminen kiinteistöillä. Jätevesijärjestelmien taso 38 % 3 % 13 % 18 % 28 % Vähävetinen (21 kpl) Riittävä (33 kpl) Vähäisiä korjauksia (16 kpl) Riittämätön (46 kpl) Ikävapautus (4 kpl) Yhteensä 120 kiinteistöä Kuva 1. Jätevesijärjestelmien arvioiden jakautuminen prosentteina 3

Sininen arvio Sinisen arvion edellytyksenä oli, että kiinteistöllä ei ollut vesivessaa, lämminvesivaraajaa tai painevettä käyttäviä kodinkoneita. Kiinteistön pesuveden käytön ja varustelutason tuli myös olla vähäisiä. Vihreä arvio Vihreän arvion saivat kiinteistöt, joiden jätevesijärjestelmä oli asetuksen mukainen. Hyväksyttyjä järjestelmiä olivat umpisäiliö kaikille jätevesille, erillisviemäröinti, uudet maasuodattamot tai vanhemmat maasuodattamot, joissa oli tehostettu fosforinpoisto, sekä jotkut laitepuhdistamot. Laitepuhdistamoiden toimivuus arvioitiin Suomen ympäristökeskuksen nettisivuilta löytyvien tietojen perusteella. Jätevesijärjestelmään saattoi myös liittyä vähäisiä korjaustoimenpiteitä, jotka eivät vaikuttaneet arvioon. Tällaisia puutteita olivat esimerkiksi ilmastusrakenteiden tuuletushattujen puuttuminen, harmaiden vesien saostussäiliöiden tyhjennys harvemmin kuin kerran vuodessa, kansirakenteiden huono kunto tai täyttymisen ilmaisimen puuttuminen umpisäiliössä. Kiinteistönomistajia ohjeistettiin kuitenkin korjaamaan puutteet. Keltainen arvio Keltaisen arvion kiinteistöillä jätevesijärjestelmässä oli vähäisiä korjaustoimenpiteitä. Tällaisia toimenpiteitä olivat muun muassa tehostetun fosforinpoiston puuttuminen tai jätevesijärjestelmän ylläpitoon liittyvät puutteet. Keltaisen arvion kiinteistöissä jätevesijärjestelmän kunnostaminen ei vaadi toimenpidelupaa, mutta puutteet vaikuttavat järjestelmän puhdistustasoon. Punainen arvio Punaisen arvion saivat kiinteistöt, joiden jätevesijärjestelmä ei täyttänyt asetuksen vaatimuksia. Tällaisia järjestelmiä olivat esimerkiksi pelkät saostuskaivot, kaikkien jätevesien maahanimeyttämöt tai pohjavesialueella olevat harmaiden vesien maahanimeyttämöt. Punaisen arvion saaneiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmän uusiminen vaatii toimenpideluvan hakemista. Harmaa arvio- Harmaan arvion saivat kiinteistöt, joiden kaikki omistajat olivat 9.3.2011 täyttäneet 68 vuotta, asuneet silloin 2011 vakituisesti kiinteistöllä ja joiden jätevesijärjestelmä ei ollut asetuksen mukaan riittävä. Osa harmaan arvion saaneista jätevesijärjestelmistä vaati kunnostustoimenpiteitä ikävapautuksesta huolimatta eli esimerkiksi saostussäiliöiden T-haarat puuttuivat. Sinisen arvion sai 21 kiinteistöä (18 %). Yksi näistä kiinteistöistä oli tyhjillään, mutta ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu, ja kaksikymmentä vapaa-ajankäytössä. Muidenkin kiinteistöjen pihassa saattoi olla rakennus, jonka vedenkäyttö on vähäistä, esimerkiksi pihasauna, mutta ne on arvioitu yhdessä koko kiinteistön kanssa, joten ne eivät näy suoraan tässä raportissa. Yleensä vähävetisillä lisärakennuksilla ei ole ollut merkitystä koko kiinteistön arviointiin, sillä niiden jätevedet oli käsitelty riittävästi. Tänä vuonna neuvonnan kohdentaminen vanhoille vapaaajankiinteistöille on lisännyt huomattavasti sinisen arvion saaneiden kiinteistöjen määrää. Myös neuvontakäynti sinisen arvion saaneilla kiinteistöillä oli hyvin erilainen, sillä silloin keskityttiin 4

enemmän muihin ympäristöön vaikuttaviin asioihin kuin jätevesien käsittelyyn. Tällaisia asioita olivat kuivakäymälät ja kompostointi. Yleisimmin vihreän arvion saaneissa kiinteistöissä jätevesijärjestelmänä oli erillisviemäröinti ja toiseksi yleisimmin umpisäiliö. Myös laitepuhdistamo ja muutama kaikkien vesien maasuodattamo saivat vihreän arvion. Vihreän arvion saaneita kiinteistöjä oli 33 kpl eli 28 % kaikista neuvotuista kiinteistöistä. Yleisin syy keltaisen arvion saamiseen oli maasuodattamon tai harmaiden vesien imeytyskentän tukkeutuminen. Tukkeutuneita maaperäkäsittelyjä oli tänä kesänä huomattavasti enemmän kuin vuonna 2013. Yksi syy maaperäkäsittelyjen tukkeutumiseen saattoi olla kostea alkukesä. Olisi mielenkiintoista tietää vetävätkö samat maaperäkäsittelyjärjestelmät paremmin kuivaan aikaan. Keltaisen arvion saaneita kiinteistöjä oli 16 kpl eli 13 % kaikista neuvotuista kiinteistöistä. Punaisen arvion sai 46 kiinteistöä eli 38 % kaikista kiinteistöistä. Yleisin punaisen arvion saanut järjestelmä oli saostuskaivot ja purku suoraan ojaan tai yksinkertaiseen maaperäkäsittelyyn (59 % eli 27 kpl). Toiseksi yleisin punaisen arvion saanut jätevesijärjestelmä oli erillisviemäröinti, jossa harmaat jätevedet imeytettiin pohjavesialueella. Punaisen arvion saaneissa jätevesijärjestelmissä oli myös kaikille vesille tarkoitettuja imeytyskenttiä sekä yksinkertaisia maaperäkäsittelyjä, joihin johdettiin harmaat vedet, mutta kiinteistön vedenkäyttöä ei voitu katsoa vähäiseksi. Useimmiten tämä johtui vapaa-ajanasunnossa olevasta lämminvesivaraajasta tai tiskikoneesta. Tänäkin vuonna punaisen arvion saaneissa kiinteistöissä asui keskimäärin vähemmän ihmisiä kuin muissa. Harmaan arvion saaneita kiinteistöjä oli neljä ja kaikki näistä kiinteistöistä saivat punaisen arvion. Asukkaat olivat yleensä hyvin helpottuneita kuullessaan ikävapautuksesta, mutta toisaalta myös pettyneitä, jos eivät kuuluneetkaan sen piiriin. Harmaan arvion saaneeseen jätevesijärjestelmään saattoi liittyä pieniä ikävapautuksesta riippumattomia kunnostustoimenpiteitä, jotka asukkaat neuvottiin tekemään. 5

Kiljavan alue 3% 8% 21% Vähävetinen (3 kpl) Riittävä (8 kpl) Vähäisiä korjauksia (6 kpl) 54% 15% Riittämätön (21 kpl) Ikävapautus (1 kpl) Yhteensä 39 kiinteistä Vaaksin ympärivuotiset kiinteistöt Vaaksin vapaa-ajanasunnot 38% 6% 40% Riittävä (21 kpl) Vähäisiä korjauksia (8 kpl) Riittämätön (20 kpl) 7% 14% 17% 62% Vähävetinen (18 kpl) Riittämätön (4 kpl) Vähäisiä korjauksia (2 kpl) Riittämätön (5 kpl) 15% Ikävapautus (3 kpl) Yhteensä 52 kiinteistöä Yhteensä 29 kiinteistöä Kuva 2. Neuvonta-alueiden jätevesijärjestelmien arviot prosentteina Vihreän arvion Kiljavan alueella sai 8 kiinteistöä eli 21 %, Vaaksin ympärivuotisissa kiinteistöistä 21 kpl eli 40 % ja Vaaksin vapaa-ajanasunnoista 4 kiinteistöä eli 13 %. Sinisen arvion saaneita kiinteistöjä oli Kiljavan alueella 3 kpl eli 7 %, Vaaksin ympärivuotisissa kiinteistöissä ei yhtään ja Vaaksin vapaa-ajanasunnoissa 21 kpl eli 17,5 %. Yhteensä asetuksen vaatimukset täyttäviä jätevesijärjestelmiä oli siis 54 kpl eli 45 % kaikista kiinteistökäynneistä, joista paras tilanne oli Vaaksin vapaa-ajanasunnoissa (22 kpl eli 76 %) ja toiseksi paras Vaaksin ympärivuotisissa (21 kpl eli 40 %). Huonoin tilanne oli Kiljavan alueella, jossa asetuksen mukaisia järjestelmiä oli vain 11 eli 28 %. Keltaisen arvion saaneita kiinteistöjä Kiljavan alueella ja Vaaksin ympärivuotisista kiinteistöistä oli 15 % molemmissa (Kiljavalla 6 kpl ja Vaaksin ympärivuotisissa 8 kpl), kun Vaaksin vapaaajanasunnoissa niitä oli vain muutama. Punaisen arvion saaneita kiinteistöjä oli Kiljavan alueella 46 kpl eli 38 %, Vaaksin ympärivuotisissa kiinteistöissä 21 kpl eli 54 % ja Vaaksin vapaa-ajanasunnoissa 5 kpl eli 17 %. 6

Kiljavan alueella oli selvästi eniten punaisen arvion saaneita kiinteistöjä. Vuonna 2013 neuvottujen rakennusten ikä tuntui vaikuttavan paljon siihen, kuinka hyvä jätevesijärjestelmä kiinteistöltä löytyi. Tänä vuonna rakennusten keski-ikä oli kuitenkin Kiljavan alueella ja Vaaksin ympärivuotisissa kiinteistöissä lähes sama. Yksi arviointien jakaumaan vaikuttava tekijä on varmasti Kiljavan pohjavesialue, joka on selvästi lisännyt punaisen arvion saaneiden kiinteistöjen määrää. Sateinen alkukesä on myös voinut lisätä keltaisen arvion saaneiden kiinteistöjen määrää Kiljavan alueella, sillä suurin osa siellä tehdyistä neuvontakäynneistä tehtiin kesäkuun puolella. Vaaksin alueen vapaa-ajankiinteistöjen vesilaitteiden varustelutaso oli hyvin erilainen kuin vuonna 2013 neuvotuissa kiinteistöissä ja vanhojen kiinteistöjen vedenkäyttö voitiin katsoa vähäiseksi vuonna 2014. Myös käyttöaste tuntui monella kiinteistöllä olevan varsin matala. Suurimpia puutteita näillä kiinteistöillä oli yleensä käymäläjätteen jälkikompostoinnissa. Monilla kiinteistöillä kompostointi oli hoidettu asiallisesti, mutta käytössä oli myös avokomposteja ja maakuoppia. Suurin osa komposteista oli kuitenkin sijoitettu kauemmas rannasta ja monissa paikoissa kallio esti ainakin suoran valunnan järveen. Tyypilliset järjestelmät ja puutteet Kuvassa 3 on esitetty jätevesijärjestelmien ikäjakauma. Jätevesijärjestelmien keski-ikä oli 33 vuotta. Eniten jätevesijärjestelmiä oli rakennettu 1980-, 1990- ja 2000-luvuilla. Myös 1950-luvulla tai sitä ennen rakennettuja järjestelmiä oli paljon (20 kpl). Suurin osa niistä (14 kpl) oli Vaaksin vapaa-ajanasuntoja, joissa iästä huolimatta järjestelmä oli kunnossa. 30 Jätevesijärjestelmien ikäjakauma Nurmijärvellä 2014 25 Määrä [kpl] 20 15 10 5 0 28 20 22 22 13 9 6 <1960 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Kuva 3. Neuvonta kiinteistöjen jätevesijärjestelmien ikäjakauma 7

Neljällä kiinteistöllä ei ollut minkäänlaista jätevesijärjestelmää, mutta kaikilla näistä veden käyttö voitiin katsoa vähäiseksi eli kiinteistöllä syntyi vain vähän harmaita jätevesiä. Kuvassa 4 on esitetty kiinteistöissä olleet jätevesijärjestelmät. Yleisin järjestelmä oli erotteleva eli mustat ja harmaat jätevedet käsitellään erikseen (37 kpl eli 30 %). Toiseksi yleisin järjestelmä oli saostuskaivot ja purku joko suoraan ojaan tai yksinkertaisen maaperäkäsittelyn kautta (32 kpl eli 27 %). Myös pelkkiä yksinkertaisia maaperäkäsittelyjä oli paljon (20 kpl eli 17 %). Muita yksittäisiä järjestelmiä oli vain vähän (27 kpl eli 23 %). Imeytys tarkoittaa yksinkertaista maaperäkäsittelyä kuten imeytyskaivoa tai -putkea Jätevesijärjestelmätyypit Nurmijärvellä 2014 Määrä [kpl] 40 35 30 25 20 15 10 5 0 37 5 9 3 8 10 22 20 4 2 Kuva 4. Neuvonta kiinteistöjen jätevesijärjestelmät Jätevesijärjestelmien puutteet on esitetty kuvassa 5. Kaikkein yleisimpiä puutteita kiinteistöillä olivat puutteet oman jätevesijärjestelmän dokumentoinnissa. Tänäkin vuonna hämmennystä aiheuttivat kunnille jo kertaalleen lähetetyt selvitykset. Käyttö- ja huolto-ohjeet löytyivät lähinnä kiinteistöiltä, joissa oli käytössä pienpuhdistamo, mutta ei niissäkään tapauksissa kaikista. Toiseksi yleisin puute oli puutteet jäteveden varsinaisessa käsittelyssä. Yleisimmillään tämä tarkoitti koko jätevesien varsinaisen käsittelyn puuttumista. Myös jätevesijärjestelmän sopimattomuus jätevesien käsittelyyn merkittiin puutteena jäteveden varsinaisessa käsittelyssä. Yleensä tällainen järjestelmä oli maahanimeyttämö kaikille jätevesille tai harmaiden jätevesien imeytys pohjavesialueella. Yleensä puutteellisessa jätevesijärjestelmässä oli paljon huomautettavaa eli puutteet jakautuivat enimmäkseen punaisen arvion saaneille kiinteistöille. Aivan kaikkia puutteita ei välttämättä kirjattu, jos järjestelmän perusratkaisu ei ollut kunnossa ja koko järjestelmä vaati uusimista. 8

Jätevesijärjestelmien puutteet Nurmijärvellä 2014 120 100 Määrä [kpl] 80 60 40 20 0 3 39 12 21 15 7 9 2 14 11 5 16 77 78 97 1 Kuva 5. Jätevesineuvonnan yhteydessä kirjattuja puutteita Jätevesijärjestelmien puutteiden selitykset Jäteveden esikäsittely: saostussäiliöiden määrä riittämätön Jäteveden varsinainen käsittely: saostussäiliöiden jälkeinen käsittely puuttui kokonaan tai oli vääräntyyppinen Säiliöiden kunto: pääsääntöisesti vuotavat tai tulvivat säiliöt T-haarat: puuttuvat T-haarat kaikista tai osasta saostussäiliöitä Ylitäytönhälytin umpisäiliössä: umpisäiliöstä puuttuva täyttymisen hälytin Ilmastusrakenteet: puuttuvat tai pahoin vaurioituneet, yleensä imeytyskentän tuuletusputket Tehostettu fosforinpoisto: vanhemmat maaperäkäsittelyt, jotka todennäköisesti täyttäisivät asetuksen vaatimukset muiden kuin fosforin osalta. Imeytyminen: maasuodattamoissa tai imeytyskentissä tai niiden imeytysputkistossa olevat tukokset Purkupaikka: maaperän soveltumattomuus imeytykseen tai purkupaikan huono kunto Suojaetäisyydet: jätevesijärjestelmä liian lähellä talousvesikaivoa Käyttö ja huolto: puutteet jätevesijärjestelmän käytössä tai huollossa Käyttö ja huolto-ohjeet: käyttö- ja huolto-ohjeita ei löydy kiinteistöltä Käyttöpäiväkirja: käyttöpäiväkirjaa ei löydy kiinteistöltä tai siinä on puutteita Selvitys: Selvityslomakkeessa on puutteita tai se puuttuu kokonaan Muu 9

Vastaanotto ja palaute Kiinteistön omistajat olivat tyytyväisiä neuvontaan, koska kokivat, että tiedotusvälineistä ja alan yrityksiltä saa ristiriitaista tietoa. Usein aiheesta kirjoitetut lehtiartikkelit ovat kärjistettyjä ja kertovat vain kapeasta osasta asetusta, eivätkä faktatiedot välttämättä ole oikeita. Myös rakennusmessuilta saatu tieto koettiin yksipuoleiseksi ja enemmän markkinointiin keskittyväksi kuin asetuksesta yleisesti kertovaksi. Neuvontakäynnillä pyrittiin antamaan kokonaiskuva asetuksen sisällöstä ja kertomaan vaihtoehdoista, joita kiinteistönomistajalla jätevesijärjestelmän uusimisessa oli. Myös neuvontakäyntejä kiinteistöillä, joissa jätevesijärjestelmä oli kunnossa, pidettiin yleisesti hyödyllisinä, sillä asukas sai varmistuksen sille, että jätevesijärjestelmä on asetuksen mukainen. Muutaman kiinteistönomistajan mielestä neuvontakäynti oli täysin hyödytön ja he olivatkin usein ottaneet asioista selvää ja miettineet jo valmiiksi jätevesijärjestelmän uusimista tai eivät olleet aiheesta ollenkaan kiinnostuneita. Erityisesti saimme positiivista palautetta Vaaksin alueen vapaaajan kiinteistöillä. Yleensä kiinteistön omistajilla oli jonkinlainen käsitys asetuksen sisällöstä jo etukäteen. Uutta tietoa saatiin poikkeustapauksista ja kunnan ympäristönsuojelumääräyksistä. Moni ei myöskään tiennyt, että jätevesijärjestelmää uusiessa tulisi hakea toimenpidelupa kunnalta. Jätevesijärjestelmien käytössä ja huollossa tuntui myös olevan paljon parannettavaa, mutta ne käytiin usein huolella läpi neuvontakäynnin yhteydessä ja käyttö- ja huolto-ohjeet jätettiin kiinteistöille. Tänä vuonna neuvontakiinteistöissä oli huomattavasti enemmän vapaa-ajan kiinteistöjä kuin viime vuonna ja neuvontakäynnit tällaisilla kiinteistöillä olivat hyvin erilaisia. Yleensä käynnit olivat mukavia ja kiinteistönomistajilta sai positiivista palautetta. Kiinteistönomistajat olivat aidosti kiinnostuneita neuvojan antamista tiedosta. Kiinteistöjen varustelutaso oli usein varsin matala ja jätevesistä johtuva ympäristön pilaantumisen vaara pienempi kuin ympärivuotisesti asutuilla kiinteistöillä. Toisaalta kiinteistöjen käymäläjätteiden käsittelyssä ja kompostoinnissa oli jonkin verran puutteita ja ravinteiden suora huuhtoutuminen vesistöön mahdollista. Ranta-alueella ihmiset ovat myös selvästi kiinnostuneista lähivesistön tilasta ja siitä pyrittiin pitämään huolta. Kävin myös yhdellä kiinteistöllä, jonka asukkaat olivat ikävapautuksen piirissä, mutta olivat ostaneet laitepuhdistamon, ennen kuin ikävapautus oli lisätty asetukseen. Hajusta päätellen laitepuhdistamo ei toiminut, eikä yhtiöstä, josta laitepuhdistamo oli ostettu, ollut tullut huoltomiehiä korjaamana laitetta, vaikka niin oli luvattu. Tällainen neuvontakäynti oli erityisen raskas ja pani miettimään, miten asukkaat olivat hankinnan tehdessään tehokkaan markkinoinnin uhreja, kun puolueetonta kiinteistökohtaista neuvontaa ei ollut vielä aloitettu. 10

JÄTEVESIEN KÄSITTELYN ARVIOINTILOMAKE KIINTEISTÖN SIJAINTI Osoite: JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄ Umpisäiliö Yksinkertainen maaperäkäsittely Saostussäiliö(t) Pienpuhdistamo Maahanimeyttämö Ei käsittelyä Maasuodattamo Muu, mikä ARVIO KIINTEISTÖN JÄTEVESIEN KÄSITTELYSTÄ Arvio jätevesien käsittelyn tilanteesta perustuu kiinteistökäynnillä käyntipäivänä saatuihin tietoihin. Jätevesien johtaminen puhdistamattomina maahan on mahdollista - vähäinen vesimäärä (katso toinen puoli) Jätevesien käsittelyjärjestelmä on riittävä arvioinnissa saatujen tietojen perusteella Jätevesien käsittelyjärjestelmään on tehtävä vähäisiä korjaus- tai huoltotoimenpiteitä Jätevesien käsittelyjärjestelmä ei ole riittävä arvioinnissa saatujen tietojen perusteella KIINTEISTÖ KUULUU ARVIOINTIHETKELLÄ IKÄVAPAUTUKSEN PIIRIIN Jätevesien käsittely kiinteistöllä on ikävapautuksen piirissä (haltijat täyttäneet 68 v. 9.3.2011) ARVIOINNISSA HAVAITUT PUUTTEET Jäteveden esikäsittely Jäteveden varsinainen käsittely Pesuvesien käsittely Säiliöiden kunto T-haarat saostussäiliöissä Ylitäytönhälytin umpisäiliössä Ilmastusrakenteet Tehostettu fosforinpoisto Imeytyminen Purkupaikka Suojaetäisyydet Käyttö ja huolto Käyttö- ja huolto-ohjeet Käyttöpäiväkirja Selvitys jätevesijärjestelmästä Muu, mikä JATKOTOIMENPITEET Kiinteistökohtaiseen jätevesijärjestelmään on tehtävä toimenpidelupaa edellyttäviä muutoksia Ennen kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän uusimista kannattaa selvittää mahdollisuus jatkossa liittyä vesihuoltolaitoksen / vesiosuuskunnan viemäriin Kiinteistökohtaiseen jätevesijärjestelmään on tehtävä vähäisiä korjaus- tai huoltotoimenpiteitä Lisätietoja: Arvioija: Arviointipvm: ARVIOINNIN SUORITTI: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (www.vhvsy.fi)

VÄHÄISEN VESIMÄÄRÄN KIINTEISTÖ Jätevesien johtaminen puhdistamattomina maahan on mahdollista - vähäinen vesimäärä "Pienistä jätevesimääristä, kuten kantovedellisten mökkien ja pihasaunojen pesuvedet, ei katsota aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ne voidaan pääsääntöisesti johtaa hallitusti maaperään ilman erillistä käsittelyä. Suoraan vesistöön pieniäkään pesuvesimääriä ei saa johtaa. " " Jätevesimäärän ei katsota olevan vähäinen, jos kiinteistöllä on käytössään vesikäymälä, paineellinen lämminvesivaraaja, suihku, kylpyamme tai painevettä käyttävä sähköllä toimiva laite, kuten pyykin- tai astianpesukone. " -Kesämökin jätevesiopas, Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry DOKUMENTOINTI Selvitys jätevesitilanteesta Kompostointi-ilmoitus, HSY:n alue VÄHÄISTEN VESIEN PURUN PARANNUSEHDOTUKSET Suojaetäisyydet Purkupaikka Muu, mikä KUIVAKÄYMÄLÄN PARANNUSEHDOTUKSET Pohjan tiiveys Tuuletus Suotonesteen/virtsan käsittely Käymäläjätteen käsittely Muu, mikä KOMPOSTOINNIN PARANNUSEHDOTUKSET Kompostorin pohjan tiiveys Kompostorin suojaus sateelta Kompostorin sijainti Muu, mikä LISÄTIETOA KUIVAKÄYMÄLÖISTÄ JA KOMPOSTOINNISTA LÖYDÄT VERKOSSA: www.huussi.net www.hsy.fi/jatehuolto/kiinteiston_jatehuolto/asuinkiinteistojen_jatehuolto/kompostointi www.kiertokapula.fi/jatehuolto/kompostointi OPAS JÄTEVESIEN MAAILMAAN: www.vesiensuojelu.fi/jatevesi

Liite 2. Kartta neuvonta-alueista 2011-2014. 2013 2012 2014 Vap.aj.rak_2014 2014 2012 2011 2013