SOTE Järjestämisen edellytykset ja aluejako: potilasnäkökulma Keskustelutilaisuus Säätytalolla 29.9.2015 STM POTKA-verkosto
Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen verkosto POTKA kokoaa yhteen 40 potilas- ja kansanterveysjärjestöä, joihin kuuluu yhteensä yli 500 000 jäsentä. POTKA-verkosto tuo palvelujen käyttäjien ja järjestöjen äänen sosiaali- ja terveyspoliittiseen valmisteluun ja päätöksentekoon. www.innokyla.fi POTKA Pitkäaikaissairaudet koskettavat lähes jokaista jossakin elämän vaiheessa - ainakin läheisenä. 2
ADHD-liitto Aivoliitto Aivovammaliitto Allergia- ja astmaliitto Autismi- ja aspergerliitto Crohn ja Colitis Epilepsialiitto Hengitysliitto Invalidiliitto Kehitysvammaisten Tukiliitto Keliakialiitto Kuntoutussäätiö Kuuloliitto Kuurojen liitto Lihastautiliitto Mielenterveyden keskusliitto Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami Muistiliitto Munuais- ja maksaliitto Naistenkartano Neuroliitto Näkövammaisten keskusliitto ProMama Psoriasisliitto Selkäliitto Suomen Diabetesliitto Suomen Kilpirauhasliitto Suomen Kipu ry Suomen Luustoliitto Suomen Migreeniyhdistys Suomen Nivelyhdistys Suomen Parkinson-liitto Suomen Polioliitto Suomen Reumaliitto Suomen Sydänliitto Suomen Syöpäpotilaat Suomen Syöpäyhdistys Suomen Tuki- ja liikuntaelinliitto Syömishäiriöliitto - SYLI Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto 3
Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen verkoston näkemys 4
Mihin kysymykseen järjestämislain tulee vastata? 5
Pitkäaikaissairas miettii selviytymistään Ratkaisuja ongelmiin, jotka voivat olla fyysisiä, kognitiivisia, psyykkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia. Kysyttävä mikä aluejako integroidusti (so-te) parhaiten vastaa sairaudesta peräisin hallinnonalat ylittäviin tarpeisiin? Aluejaon tehokkuuden ja vaikuttavuuden arvioinnissa laadulliset tekijät, kokonaiskustannukset, epäsuorat kustannukset (vs. käyntien lukumäärä). Yhdenvertaisuus, saavutettavuus, kokonaisvaltaisuus. Sama aluejako kaikilla eri toimijoilla (ensihoito)! 6
Kustannukset esiin 7
Kustannusten hallinnan ongelmat ja keinot Rakenteellisia ongelmia ei voi ratkaista sisällöllisillä keinoilla eikä sisältöongelmia rakenteellisilla ratkaisuilla. Mistä kustannukset syntyvät? 10 % asiakkaista käyttää 74 % sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista SITRA 92/2015 5 % potilaista tuottaa 50 % kuluista ja usein näiden potilaiden kohdalla on kyse fyysisestä tai psyykkisestä pitkäaikaissairaudesta, sosiaalisista ongelmista ja köyhyydestä Better Health and Lower Cost for Patients with Complex Needs, IHI 2014-2015 8
Resurssien käytön nykytilanne Potilaiden sitoutuminen hoitoon: 75 % käy vastanotolla sovitusti 50 % käyttää lääkkeitä kuten niitä on määrätty hoidon hyöty jää saamatta hoito johtaa odottamattomiin haittoihin 30 % noudattaa terveellistä ruokavaliota <10 % pysyvään laihtumiseen Korkeat kustannukset ja asiakaslähtöisyyden puute ovat toisiinsa yhteydessä. Mikko Nenonen 9
Osallisuus 10
Mitä asiakaslähtöisellä toiminnalla voidaan saavuttaa? Terveyshyötymalliin perustuva pitkäaikaissairaiden hoitosuunnitelma tuottaa terveyttä: Osa-alue Tupakointi Liikunta Ravinto Alkoholi Merkittävin muutos yhden vuoden aikana: 18 % lopetti ja 21 % vähensi tupakointia 39% paransi tottumuksiaan 71% teki terveyttä edistäviä muutoksia ruokavaliossaan 21% vähensi alkoholinkäyttöä tai lopetti kokonaan Health coaching by telephony to support self-care in chronic diseases: clinical outcomes from The TERVA randomized controlled trial: Patja et al 2012, BMC Health Services Research www.potkuhanke.fi 11
Sääntelyn tarve: normit ja asiakkaan oikeussuoja - Säännöt ja rajoitukset suojelevat sekä ylläpitävät tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, turvallisuutta ja terveyttä. Hoitosuunnitelma (Potilaslaki 4 a ) säilytettävä. -Palvelusetelit. Kuluttajan sopimusoikeudelliset suojakeinot ovat aktiivisen, omia oikeuksiaan valvovan asiakkaan keinoja. Heikoimmassa asemassa olevat eivät edes soita kuluttajaneuvojalle. Siksi on tärkeää, että julkisen palvelun asiakkaan asema turvataan ensisijaisesti muilla kuin asiakkaan aktiivisuudesta riippuvilla toimenpiteillä kuten laadun riittävällä viranomaisvalvonnalla. 12
Eväät aluejakoon:. Hyvinvointi on tuottava investointi: palvelujen käyttäjien etu tulee pitää palvelujen järjestämisen ohjenuorana. Kansalaisten mahdollisuus osallistua on turvattava velvoitetasoisesti (vs. mahdollisuuksien mukaan ). Vahva valtakunnallinen ohjaus. Yhdenvertaiset palvelukokonaisuudet. Kokonaisuuksien läpinäkyvyys sekä palveluiden ja todellisten kustannusten keskinäinen vertailtavuus. Vaativan hoidon keskittämismahdollisuus. Päätöksenteon tueksi hyvinvointivaikutukset ennakoiva tutkimustieto huomioiden tulevaisuusnäkökulma. Ratkaisuntekoa luonnehtii kiire -lopputulos? Suurin II maailmansodan jälkeen toteutettu yhteiskuntauudistus. Edellinen 1960-luvulla toteutettu sai alkunsa 1920-luvulla. 13