Kristinuskon opillisia rakenteita, elintapoja ja pyhät teokset

Samankaltaiset tiedostot
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu Reijo Telaranta

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Ristiäiset. Lapsen kaste

MESSU SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan. I Johdanto. 1.

Omatoiminen tehtävävihko

Usko ja elämä Kristinuskon pääkohdat selkokielellä

Jumalanpalveluksen. Käsiohjelma. Loimaan seurakunta

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

Omatoiminen tehtävävihko

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

Kristuksen kaksiluonto-oppi

tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen? Vastaus: Tahdon.

KRISTINUSKO. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti.

KONFIRMAATIOMESSU B SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia konfirmaatiomessuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan

Tervetuloa rippikouluun Hakunilan seurakunnassa! Hyvät vanhemmat,

Moi kesän 11. riparilainen!

Tunnista esine: Tunnista esine: Tunnista esine: Tunnista esine:

Tässä kirjeessä on tarvittavaa ennakkotietoa leiristämme. Lue tämä kirje yhdessä huoltajasi kanssa.

Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Jumalanpalveluksen viettäminen ilman pappia

Messu. Hollolan seurakunta Hämeenkosken kappeliseurakunta

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä

Jouluaaton sanajumalanpalvelus

PÄÄMESSU KÄSIKIRJAEHDOTUS 2012

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Sámedikki ekumenalaš rahpanipmilbálvalus AnárA girkus. SaamelaiSkäräjien avajaisjumalanpalvelus InarIn kirkossa d.

Viidensadan keljarukoussääntö

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä

USKONTUNNUSTUS ENSIMMÄINEN USKONKOHTA

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie Tornio. puh

Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin:

Tämän leirivihon omistaa:

TERVETULOA SEURAKUNTAAN KIRKKO ELÄMÄN ARJESSA JA JUHLASSA

Löydätkö tien. taivaaseen?

RIPPIKOULU Ilmoittautuminen. Korvaamaton kokemus

Herra olkoon teidän kanssanne. Niin myös sinun henkesi kanssa.

PARTAHARJU INFO. Säilytä tämä!

Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa?

Messu Viitasaaren kirkossa

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus

Tuhkakeskiviikon messu

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan?

Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo

Perhejumalanpalvelukset

RIPPIKOULU Korvaamaton kokemus. Ilmoittautuminen

1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA

Tämä Jyväskylän helluntaiseurakunnan julkaisema esite on tarkoitettu niille, jotka haluavat aloittaa matkan kohti eheämpää elämää.

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA

Hyvä Sisärengaslainen,

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Jukka Kivimäki: Katsaus Nikean uskontunnustukseen

94 3. sunnuntai ennen paastonaikaa (Septuagesim a)

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Jeesuksen jäähyväisrukous jatkuu

Hyvä Sisärengaslainen,

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo.

Risti näkyy Su klo 15 päätösjuhla Lasse Nikkarikoski

Eskatologia. Oppi lopusta

Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D Tornio puh s-posti: juha.muukkonen@gen.

Maahan kätkeminen. Rukoushetken johtaja laatii johdantosanat itse tai käyttää seuraavia vaihtoehtoja:

Pääsiäisyön messu (A)

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto

KATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut

Johdanto. 1. Alkuvirsi. 2. Alkusiunaus. Siunaus. Vuorotervehdys. Siunaus. L I - sän ja + Po - jan ja Py - hän Hen - gen ni - meen.

Minä uskon Jumalaan. Apostolinen uskontunnustus Jumalasta, Isästä

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

Jakkara ja neljä jalkaa

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon

Raamatun oikea ja väärä IR

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

RIPPIKOULUT. Sääksmäen seurakunnassa RIPARIT

TV7 RAAMATTUKOULU. "Te kuljette eksyksissä, koska ette tunne pyhiä kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa. (Matt.22:29)

Herra olkoon teidän kanssanne. Niin myös sinun henkesi kanssa.

STEFANOKSEN LUTERILAINEN SRK. uutiskirje joulukuu Joulun ihme. Kristitty odottaa Joulua.

Voivatko kristityt ja muslimit viettää yhteistä jumalanpalvelusta?

Taivaan kansalaisena maailmassa, 4.su pääsiäisestä Vaalisaarna Ylivieska klo 10 ja Merijärvi klo 13

Opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9

Hyviä ja huonoja kuninkaita

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Joh.20: Tämän jälkeen Paavali kertoo miten varma tuo ylösnousemus on, miten monet kohtasivat ylösnousseen Jeesuksen.

Luuk.24:13-35, Pääsiäinen

Jeesuksen kristuksen kaksiluonto-oppi

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla

RIPPIKOULUSI SUSINIEMI INFO. Säilytä tämä!

KIRKKOHERRANVIRASTO Avoinna ma-pe klo 9-13 Hyvättyläntie 17, Lieto p. (02) , fax (02)

Transkriptio:

Kristinuskon opillisia rakenteita, elintapoja ja pyhät teokset Kolminaisuusoppi on yksi kristinuskon teologian suurimmista haasteista. Hippon kaupungin piispa Aurelius Augustinus (354-430) kehitti läntiselle kirkolle sen tärkeimmät opit. Kristinuskossa Jumalan kerrotaan esiintyvän kolmessa eri persoonassa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Isä on luoja (Jumalaoppi), Poika lunastaja (Jeesus-oppi) ja Pyhä Henki (kirkko) uudistaa uskoa ja elämää. Kristittyjä yhdistää usko siihen, että Jeesuksessa tulee ilmi Jumalan olemus parhaiten. Raamattu sisältää kirkon ilmoituksen Jeesuksen antamista ohjeista. Pyhä Henki on kirkkoa muuttava voima. Pyhä Henki näkyy kirkkojen sakramenteissa. Sakramenttien välityksellä kirkot uskovat kykenevänsä siirtämään Pyhää Henkeä uskoviin. Protestanttisissa suuntauksissa ja herätysliikkeissä Pyhä Henki esiintyy mieluummin saarnan sanoissa kuin sakramenteissa. Pyhä Henki toimii siellä, missä julistetaan sanomaa Kristuksesta. Niin kolminaisuusopin kuin muidenkin kristinuskon oppien sisällöt muuttuivat kirkon olemassa olon aikana useita kertoja. Sisältöjä määriteltiin kirkolliskokouksissa, joihin aluksi Rooman valtakunnan keisari kutsui alamaiskirkkojensa johtajia päättämään kristinuskon opeista. Keisarilla oli keskeinen valta päättää uskonnon muodoista. Rakkaus Kristinuskossa keskeisin asia on oppi lähimmäisenrakkaudesta. Antiikin kreikassa tällaista rakkautta kutsuttiin agapeksi. Se on rakkautta, joka rakastaa toista ihmistä välittämättä siitä, minkälainen ihminen on. Ei ole siis väliä, onko ihminen kaunis vai ruma tai hyvä vai paha. Rakkaudesta tunnetaan myös ns. rakkauden järjestys -oppi. Todellisuus on sen mukaan hierarkkinen niin, että sen huipulla on korkein hyvä eli Jumala. Ihmisen rakkauden tulee aina kohdistua viime kädessä tähän korkeimpaan hyvään. Tätä opettaa rakkauden kaksoiskäsky: Rakkauden kaksoiskäsky: Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi. Vuorisaarna opettaa rakastamaan myös vihollisia. Vuorisaarnan toinen opetus on aikomuksen huomaaminen. Sen mukaan jo ajatukset pahoista teoista ovat syntiä. Vuorisaarna löytyy Matteuksen evankeliumin luvuista 5-7. Rakkauden kaksoiskäsky kristinuskossa ohjeistaa: Ihmisen on rakastettava Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään!64

Messias ja raamattu Kristitty pyrkii toimillaan saavuttamaan itselleen paikan paratiisissa ja välttämään paikkaa helvetissä. Sen saavuttamisessa kertomukset Jeesuksesta ovat keskeisiä. Jeesuksen kerrotaan avanneen selkeän tien paratiisiin. Jeesuksen kertomus on kristityille pelastuskertomus. Pelastuskertomuksesta muistuttaa kristinuskon käyttämä ristisymboli. Alkukirkossa keskeisiä oppeja olivat Vanhasta testamentista ne osat, jotka ennustivat tulevaa messiasta. Niiden perusteella kehittyi kertomus Jeesuksesta. Suosituimmat suullisena perinteenä olleet kertomukset kirjoitettiin myöhemmin Uuden testamentin evankeliumeiksi (kr. euaggelion) eli hyviksi uutisiksi. Kristinuskossa Raamatulla on auktoriteettiasema. Toiset suuntaukset hyväksyvät sen tutkimisen ja sallivat aidon sanoman etsimisen. Toiset fundamentalistiset suuntaukset eivät hyväksy Raamatun sisällön epäilyä. Jumala Kristinuskon oppi jumalasta on ensisijaisesti monoteistinen eli yksijumalainen. Jumala on samaan aikaan tuonpuoleinen ja läsnä maailmassa. Jumala ei ole aikaan tai paikkaan sidottu. Jumala on luonut kaiken, hallitsee ja ylläpitää kaikkea. Jumala tuli Jeesus Nasaretilaisen kautta ruumillisesti (tai muulla tavoin tai ei ollenkaan riippuen kristinuskon lahkosta) maailmaan antaakseen pelastuksen ihmisille. Jeesuksen ristiinnaulitsemiskertomus merkitsee uskovalle vapautusta kuolemanjälkeisestä rangaistuksesta. Jeesuksen ja Jumalan suhde on monimutkainen ongelma, johon on annettu lukuisia vastauksia. Kristinuskon suuntaukset ovat kuitenkin varsin yksimielisiä siitä, että Jeesus oli erityinen ja tärkeä pelastushistorialle. Kristinusko selittää ihmisen Jumalan kuvana. Ihminen on erityislaatuinen suhteessa muihin eläimiin. Perinteisesti ihminen on jakamaton kokonaisuus niin, että ruumis ja sielu ovat yhtä. Kauan on ollut kuitenkin vallalla käsitys, että ihmisellä on erilliset sielu ja ruumis. Kymmenen käskyä Kristinusko ja kymmenen käskyä esiintyvät usein yhdessä. Niitä kristinusko pitää Jumalan antamina käskyinä Moosekselle ja ne löytyvät Vanhasta testamentista. Kymmenen käskyn lisäksi Jeesuksen vuorisaarna on keskeinen. 1. Älä pidä muita jumalia. 2. Älä lausu turhaan Jumalasi nimeä.!65

3. Muista pyhittää lepopäivä. 4.Kunnioita vanhempiasi. 5. Älä tapa. 6.Älä tee huorin. 7. Älä varasta. 8. Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi. 9.Älä himoitse lähimmäisesi huonetta. 10. Älä himoitse toisen omaisuutta. Perinteitä Näkyvimmät juhlat, jotka nykyisin liitetään kristinuskoon, ovat joulu ja pääsiäinen. Joulua vietetään Jeesuksen syntymäjuhlana 25.12. Pääsiäinen sijoittuu kevään alkuun maalishuhtikuussa,. Pääsiäisessä juhlitaan Jeesuksen taivaaseen astumista ja pelastukseen johtavan tien avautumista uskoville. Kristinusko on kehittynyt aina erilaiseksi riippuen siitä, mihin kulttuuriin se on sekoittunut. Eri maissa noudatetaan erilaisia perinteitä riippuen siitä, miten erilaisia uskomuksia tai uskontoja siellä aiemmin harjoitettiin. Suomessa jouluun sekoittuu vanha kekriperinne. Pääsiäinen on Suomessa pieni juhla, kun se on monissa katolisissa ja ortodoksisissa maissa hyvinkin suuri. Kristinuskon neljä perustavaa riittiä, joista kirkot käyttävät nimitystä sakramentti, ovat: 1. Nimenanto: Kasterituaalin yhteydessä annetaan nimi. Kastellaan alle kolmen kuukauden ikäinen vauva vedellä joko sivelemällä tai upottamalla. Tässä yhteydessä lausutaan rukouksia ja luterilaisessa perinteessä lauletaan virsiä. 2. Aikuistuminen: Ei yleisesti hyväksyttyä rituaalia lahkojen kesken. Toisissa kaste otetaan aikuisena vähintään 18-vuotiaana, jolloin liitytään seurakunnan jäseneksi. Suomessa 1730-luvulla syntynyt yleinen käytäntö on ollut rippikoulu noin 15- vuoden iässä. 3. Avioliitto: Hääseremonia kirkossa tai papin toimittamana muualla. 4. Kuolema: Hautaan siunaaminen, rukouksia ja urkumusiikkia (sekä virsiä). Hautaaminen tapahtuu arkkuun kokonaisena. Vaihtoehtona arkkuhautaukselle on polttohautaus tai jäädyttämällä hajottaminen. Rituaalit Jumalanpalvelus on tärkein seurakunnan yhteinen tilaisuus. Jumalanpalvelusta eli messua vietetään yleisimmin sunnuntaisin. Messun keskeisin osa on ehtoollinen, jonka kerrotaan periytyneen Jeesuksen viimeisestä ateriasta opetuslastensa kanssa ennen ristiinnaulitsemista. Ehtoollisen merkitys ja tapa toteuttaa messua ylipäätään vaihtelevat runsaasti kristinuskon lahkosta toiseen.!66

Kalendaaritiitit kattavat pääosan vuoden aikana tapahtuvista, joita kirkon piirissä tapahtuu. Kirkon vuosi on täynnä erilaisia juhlia. Jokainen päivä on jonkin pyhimyksen juhlapäivä ja tästä perinteestä nimipäivät ovat jääneet jäljelle. Kalendaaririittejä ovat muun muassa joulu, pääsiäinen, paasto ja adventit. Kalendaaririittien tarkoitus on pitää uskonto ihmisten muistissa toistoilla.!67

Uskontunnustukset Kristinuskon oppi on tiivistetty muiden uskontojen tapaan lyhyisiin uskontunnustuksiin. Ne ovat toimineet hyvinä kokoelmina erityisesti niille, jotka eivät ole osanneet lukea ja kirjoittaa. Lukutaito olikin aiemmin harvinainen. Kristinuskossa on useita erilaisia uskontunnustuksia ja ne vaihtelevat jossain määrin kirkoittain. Apostolinen uskontunnustus on niistä Suomen Evankelis-luterilaiselle kirkolle tutuin. Apostolinen uskontunnustus on yksi kolmesta vanhasta ja yleisestä uskontunnustuksesta Nikean ja Athanasioksen uskontunnustuksen kanssa. Nikean uskontunnustus (yleisin) Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan, ja yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt, Valkeus Valkeudesta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt, ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä, joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi, meidän edestämme ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen aikana, kärsi kuoleman ja haudattiin, nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua. Uskomme Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä ja jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta. Uskomme yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen seurakunnan. Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi, odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää. Apostolinen uskontunnustus Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas Tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iänkaikkien elämän.!68

Athanasioksen uskontunnustus Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen. Yhteinen kristillinen usko on tämä: Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala, persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta. Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma, mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi, yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa. Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki: Isä on luomaton, Poika on luomaton ja Pyhä Henki on luomaton. Isä on ääretön, Poika on ääretön ja Pyhä Henki on ääretön. Isä on ikuinen, Poika on ikuinen ja Pyhä Henki on ikuinen, eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen, niin kuin ei myöskään ole kolmea luomatonta eikä kolmea ääretöntä, vaan yksi luomaton ja yksi ääretön. Samoin on Isä kaikkivaltias, Poika kaikkivaltias ja Pyhä Henki kaikkivaltias, eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias. Samoin Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala, eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala. Samoin Isä on Herra, Poika on Herra ja Pyhä Henki on Herra, eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra. Niin kuin kristillinen totuus vaatii meitä tunnustamaan kunkin persoonan erikseen Jumalaksi ja Herraksi, samoin yhteinen kristillinen usko kieltää meitä puhumasta kolmesta Jumalasta tai Herrasta. Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt. Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt. Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee. Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää, Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa, Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä. Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia, näin on siis palvottava niin kuin on sanottu - kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.!69