PÄÄMESSU KÄSIKIRJAEHDOTUS 2012

Transkriptio

1 PÄÄMESSU KÄSIKIRJAEHDOTUS 2012

2 KOKOONTUMINEN - Kellojensoitto - Virsi - Johdantosanat - Anteeksipyyntö, anteeksianto tai armonvakuutus, (Nämä voidaan liittää myös kirkon esirukouksen yhteyteen.) -Kiitosrukous -Herra armahda (Kyrie) -Ylistyslaulu (Gloria ja Laudamus) -Päivän rukous

3 Anteeksianto Valta julistaa synnit anteeksi perustuu Kristuksen antamaan lupaukseen ja valtuutukseen apostoleille: Ottakaa Pyhä Henki Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksiannetut (Joh. 20:22 23). 18. Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita. 19. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet, ja minkä sinä sidot maan päällä, se on oleva sidottu taivaissa, ja minkä sinä päästät maan päällä, se on oleva päästetty taivaissa. (Matt. 16:18-19) -

4 Kyrie Herra armahda (Kyrie) 46. Ja he tulivat Jerikoon. Ja kun hän vaelsi Jerikosta opetuslastensa ja suuren väkijoukon seuraamana, istui sokea kerjäläinen, Bartimeus, Timeuksen poika, tien vieressä. 47. Ja kun hän kuuli, että se oli Jeesus Nasaretilainen, rupesi hän huutamaan ja sanomaan: "Jeesus, Daavidin poika, armahda minua". 48. Ja monet nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan. Mutta hän huusi vielä enemmän: "Daavidin poika, armahda minua". 49. Silloin Jeesus seisahtui ja sanoi: "Kutsukaa hänet tänne". Ja he kutsuivat sokean, sanoen hänelle: "Ole turvallisella mielellä, nouse; hän kutsuu sinua". 50. Niin hän heitti vaippansa päältään, kavahti seisomaan ja tuli Jeesuksen tykö. 51. Ja Jeesus puhutteli häntä sanoen: "Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin?" Niin sokea sanoi hänelle: "Rabbuuni, että saisin näköni jälleen". 52. Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene, sinun uskosi on sinut pelastanut". Ja kohta hän sai näkönsä ja seurasi häntä tiellä. (Mark. 10:47-52)

5 Gloria ja Laudamus Ylistyslaulu (Gloria ja Laudamus) 8. Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa. 9. Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti. 10. Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: 11. teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. 12. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa." 13. Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat: 14. "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!" (Luuk.2:8-14)

6 SANA - Vanhan testamentin lukukappale - Psalmi - Epistola - Virsi - Evankeliumi - Halleluja - Saarna

7 Epistola Epistolaksi kutsutaan sunnuntain ja pyhäpäivän lukukappaleita, jotka luetaan jostakin Uuden Testamentin kirjeestä (21 kpl). Uuden testamentin kirjeitä kutsutaan epistoloiksi juontuen kreikan sanasta epistole eli suomeksi kirje. Suurin osa epistoloista on apostoli Paavalin kirjoittamia.

8 Evankeliumi - Uuden Testamentin keskeisimpiä käsitteitä, ja se tarkoittaa hyvää sanomaa, ilouutista (kr. eu-angelion). Sana ilmaisee Jeesuksen elämäntyön merkityksen. Evankeliumi sisältää: -Kristuksen opetus- ja parantamistoiminnan, -sakramenttien asettamisen, -hänen uhrinsa ristillä -sekä hänen ylösnousemuksensa. Luterilaisessa teologiassa evankeliumi on myös vastakohta lain käsitteelle. Laki ilmaisee Jumalan vaatimuksen ja evankeliumi ilmaisee sen, mitä Jumala armosta lahjoittaa ihmiselle. Evankeliumi on myös yleisnimitys Uuden testamentin neljälle ensimmäiselle kirjalle eli Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeille. Evankeliumissa kuullaan kirkon uskon mukaisesti läsnäolevan Kristuksen ääni. Saarna perustuu tavallisesti evankeliumiin

9 Halleluja Halleluja-huudahdus on alun perin hepreaa ja tarkoittaa kiittäkää Herraa. Halleluja on ylistyslaulu, joka on periytynyt kristilliseen jumalanpalvelukseen juutalaisesta synagogapalveluksesta.

10 Saarna Saarnan voi pitää pappi tai kuka tahansa, jolle seurakunnan kirkkoherra on antanut luvan. (Aikaisemmin piispa antoi kirkkokohtaisen luvan.) Luterilaisuus saarnakeskeinen, ei sakramentaalinen.

11 Uskontunnustustukset Apostolinen uskontunnustus on kristillinen uskontunnustus, yksi niin sanotuista kolmesta vanhan kirkon uskontunnustuksesta. Sitä ei käytetä itäisessä kirkossa. Apostolinen uskontunnustus syntyi ensimmäisellä tai toisella vuosisadalla Rooman seurakunnassa. On esitetty, että se muotoiltiin kirjalliseen muotoon gnostilaisuutta vastaan. Se tuli osaksi varhaisen kirkon järjestystä vuonna 325 kristillisten seurakuntien järjestäytyessä Nikean kirkolliskokouksessa kun keisari Konstantinus Suuri lopetti kristittyjen vainot Rooman valtakunnassa.

12 Apostolinen tunnustus Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.

13 Nikean kirkolliskokouksen isät

14 Nikean uskontunnustus Nikean uskontunnustus eli Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus laadittiin, kun ilmeni tarve ilmaista käsitteellisesti kristillisten seurakuntien yhteinen usko näiden järjestäytyessä vuonna 325 pidetyssä Nikaian ensimmäisessä kirkolliskokouksessa, ja sitä täydennettiin Konstantinopolin ensimmäisessä kirkolliskokouksessa vuonna 381. Nikaian uskontunnustus perustuu Apostoliseen uskontunnustukseen. Nikaian uskontunnustuksessa Raamatun keskeinen oppi kootaan tiivistettyyn muotoon, ja sen keskeinen periaate on kertoa Jumalan teoista Kristuksessa. Suomen ja Ruotsin evankelisluterilaisissa kirkoissa Nikean uskontunnustus on käytössä apostolisen uskontunnustuksen vaihtoehtona.

15 Nikean tunnustus Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan, ja yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt, Jumala Jumalasta, Valkeus Valkeudesta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt, ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä, joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi, meidän edestämme ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen aikana, kärsi kuoleman ja haudattiin, nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua. Uskomme Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä ja Pojasta ja jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta. Uskomme yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen seurakunnan. Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi, odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.

16 KIITOSATERIA - Virsi (uhrivirsi/offertorium) - Ylistäminen (sursum corda ja prefaatio) - Pyhä (sanctus) - Ehtoollisrukous - Herran rukous - Leivän murtaminen - Rauhantervehdys - Jumalan Karitsa (Agnus Dei) - Ehtoollisen jakaminen - Kiitosrukous ehtoollisesta

17 YLISTÄMINEN (SURSUM CORDA JA PREFAATIO)

18 Pyhä (sanctus) Pyhä-hymni eli Sanctus lauletaan messun ehtoollisosassa, ja se on yksi vanhimmista messun osista. Hymnin alkuosa ilmaisee palvovaa ylistystä, ja se on katkelma Jesajan näystä (Jes. 6:1-3) 1 Kuningas Ussian kuolinvuonna minä näin Herran: hän istui korkealla ja ylhäisellä istuimella, ja hänen vaatteensa liepeet täyttivät temppelin. 2 Hänen yläpuolellaan seisoivat serafit, joilla oli kuusi siipeä kullakin: kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella verhosivat ruumiinsa ja kahdella lensivät. 3 He huusivat toinen toiselleen:pyhä, pyhä, pyhä on Herra Sebaot! Hänen kirkkautensa täyttää kaiken maan. Ovenpielet vapisivat äänten voimasta, ja huone tuli täyteen savua.

19 Pyhän jälkiosa Alkaa sanoilla Siunattu olkoon hän (Matt. 21:9) ilmaisee ylistystä läsnä olevalle Kristukselle. Ja ihmisjoukko, joka kulki hänen edellään ja perässään, huusi: Hoosianna*, Daavidin Poika! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa!

20 * Pyhä Pyhä, yksi, yhteinen olet Herra, ikuinen, salaisuuteen kätkeydyt, olet luonamme nyt. Sinä saavut maailmaan, saavut meitä siunaamaan, sinä annat ravinnon, ruumiisi leipä on. Olet Pyhä, olet yksi, olet täällä, luomakunta ylistää! Hoosianna, Hoosianna, Hoosianna, Hoosianna Herramme! (Helmiä, nro 68)

21 Asetussanat Keskeisin kohta ehtoollisrukouksessa. Niissä toistetaan Raamatun kertomus, jossa Jeesus kiirastorstaina siunasi leivän ja viinin ja sanoi niiden olevan hänen ruumiinsa ja verensä. Jeesuksen oma kehotus viettää ehtoollista hänen muistokseen, on peruste sille, että ehtoollinen on evankelis-luterilaisen kirkon sakramentti.

22 1. Kor. 11: Sillä minä olen saanut Herralta sen, minkä myös olen teille tiedoksi antanut, että Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, 24. kiitti, mursi ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan; tehkää tämä minun muistokseni". 25. Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni; niin usein kuin te juotte, tehkää se minun muistokseni". 26. Sillä niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tämän maljan, te julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kuin hän tulee. 27. Sen tähden, joka kelvottomasti syö tätä leipää tai juo Herran maljan, hän on oleva vikapää Herran ruumiiseen ja vereen. 28. Koetelkoon siis ihminen itseänsä, ja niin syököön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta; 29. sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo tuomioksensa.

23 Rauhan tervehdys (Pax) Sana pax on latinaa ja tarkoittaa rauhaa. Messussa sanalla tarkoitetaan liturgin ja seurakunnan välistä Herran rauhan tervehdystä ehtoollisen vieton edellä. Vuorotervehdyksen jälkeen myös seurakuntalaiset voivat toivottaa toisilleen rauhaa. Sentähden, jos tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, 24. niin jätä lahjasi siihen alttarin eteen, ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan lahjasi. (Matt. 5.:23-24)

24 Jumalan Karitsa (Agnus Dei)

25 Karitsa Kristusta sanotaan Jumalan karitsaksi. Symbolinen nimitys kuvaa hänen täydellistä uhriaan, kun hän kuoli ihmisten syntien puolesta. Juutalaiset uhrasivat karitsoja temppelissä, ja niillä oli myös keskeinen rooli juutalaisessa pääsiäisen vietossa. Pääsiäisenä karitsa teurastettiin syntiuhrina. Sen vuoksi lammas on keskeinen kristillinen symboli.

26 Joh. 1:29 Jumalan karitsa on hyvin vanha hymni. Se lauletaan ehtoollisessa läsnä olevalle Kristukselle, ja sanat perustuvat Johannes Kastajan sanoihin Raamatussa: Seuraavana päivänä Johannes näki, että Jeesus oli tulossa hänen luokseen. Johannes sanoi: "Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! Hän on se, josta sanoin: 'Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua.

27 Ehtoollisen jakaminen Kun pappi ojentaa ehtoollisvieraalle öylätin (leivän), hän sanoo: Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu. Kun hän ojentaa viinipikarin, hän sanoo: Herramme Jeesuksen Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu.

28 Mitä Luther sanoo ehtoollisesta? MIKÄ ON ALTTARIN SAKRAMENTTI? VASTAUS: Se on leipään ja viiniin sisältyvä Herramme Jeesuksen Kristuksen todellinen ruumis ja veri. Hän on sen itse asettanut meidän, kristittyjen, syötäväksi ja juotavaksi. (Lutherin vähäkatekismus)

29 Mitä tällainen syöminen ja juominen hyödyttää? Vastaus: Se käy ilmi sanoista teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi. Meille annetaan näillä sanoilla tässä sakramentissa synnit anteeksi, elämä ja autuus, sillä missä on syntien anteeksianto, siinä on myös elämä ja autuus. (Lutherin vähäkatekismus)

30 Miten ruumiillinen syöminen ja juominen voi saada aikaan jotain näin suurta? Vastaus: Syöminen ja juominen eivät sitä saakaan aikaan, vaan tässä olevat sanat teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi. Nämä sanat yhdessä ruumiillisen syömisen ja juomisen kanssa ovat sakramentin keskeinen kohta. Se joka nämä sanat uskoo, omistaa sen mitä ne sisältävät ja lausuvat, nimittäin syntien anteeksiannon. (Lutherin vähäkatekismus)

31 Kuka sitten vastaanottaa tämän sakramentin kelvollisesti? Paastoaminen ja ruumiillinen valmistautuminen ovat kyllä hyvää ulkonaista kurinalaisuutta, mutta todella kelvollinen ja hyvin valmistautunut on se, joka uskoo nämä sanat: teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi. Kelvoton ja valmistautumaton on taas se, joka ei näitä sanoja usko tai joka epäilee niitä, sillä sana teidän edestänne ei vaadi muuta kuin uskovaa sydäntä. (Lutherin vähäkatekismus)

32 LÄHETTÄMINEN -Virsi/Ylistys -Siunaus -Lähettämissanat -Virsi tai päätösmusiikki