Lausuntolomake opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistiosta Valmiina valintoihin Ylioppilastutkinnon parempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa ja ylioppilastutkinnon kehittämisestä Enkät till begäran om utlåtande om undervisnings- och kulturministeriets arbetsgruppspromemoria Klar för urval - Bättre utnyttjande av studentexamen vid högskoleantagning samt om utveckling av studentexamen Lausunnossa pyydämme kertomaan kantanne kuhunkin työryhmän laatiman toimenpideohjelmaluonnoksen kohtaan ja toisaalta raportissa toimenpideohjelmalle esitettyihin perusteluihin ja kunkin luvun johtopäätöksiin. Lisäksi lomakkeen lopussa pyydetään ottamaan kantaa ylioppilastutkinnon kehittämistarpeisiin. I utlåtandet ber vi er redogöra för er ståndpunkt till varje punkt i arbetsgruppens utkast till åtgärdsprogram och dessutom till de motiveringar till åtgärdsprogrammet som anges i rapporten liksom även till slutsatserna för varje kapitel. I slutet av enkäten ber vi också om era synpunkter på hur studentexamen bör utvecklas. Tämä on kyselyn tekstitiedostoversio, jota voi käyttää lausunnon valmistelun ja käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi menettelyä, jossa lausuntoa työstetään tekstitiedostomuotoisena ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Sähköisen kyselyn Internet-osoite: https://www.webropolsurveys.com/s/eb9e16ed2e8c6932.par Detta är en textfilsversion till enkäten som kan användas för att underlätta beredningen och hanteringen av utlåtandet. En instans kan som tillvägagångssätt till exempel bearbeta utlåtandet som en textfil och avsluta hanteringen genom att svaren i textfilen matas in i enkäten. Internetadress för den elektroniska enkäten: https://www.webropolsurveys.com/s/eb9e16ed2e8c6932.par
Lausunnonantajataho 1. Lausunnonantajan tyyppi * yliopisto ammattikorkeakoulu korkeakoulujen yhteistyöorganisaatio korkeakoulujen (alakohtainen) yhteistyöverkosto x lukiokoulutuksen järjestäjä ammatillisen koulutuksen järjestäjä työnantajajärjestö työntekijäjärjestö ministeriö valtion virasto muu 2. Lausunnonantaja * Lausunnonantajan (organisaatio) nimi Lappeenrannan kaupunki Lausunnon lähettäjä (henkilö) Puhelinnumero Sähköpostiosoite Raportin luvut ja työryhmän johtopäätökset 3. Vastaako raportin luvussa 2 Korkeakoulujen valintamenettelyjen nykytila esitetty ja erityisesti työryhmän johtopäätökset (s.32-33) lausunnonantajan näkemystä? * 4. Tarkempia näkemyksiä raportin luvusta 2 Ylioppilaskokeet vaihtelevat vuosittain, mutta myös pääsykokeet poikkeavat toisistaan vuosittain. Kokeita ei saada yhteismitallisiksi eri vuosina, mutta ylioppilaskirjoitusten tulosten osalta siihen on paremmat mahdollisuudet kuin pääsykokeiden osalta. Tämä edistää hakijoiden yhdenvertaisuutta.
5. Vastaako raportin luvussa 3 Ylioppilastutkinto ja lukioaikaiset muut suoritukset esitetty ja erityisesti työryhmän johtopäätökset (s.40-41) lausunnonantajan näkemystä? * Lausunnonantajan näkemys x 6. Tarkempia näkemyksiä raportin luvusta 3 Raportissa kuvattu mahdollisuus korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten syvenevästä yhteistyöstä mm. järjestämällä näyteikkunakursseja on kannatettava. Verkko-opintoina ne takaisivat kaikille toisen asteen opiskelijoille yhtenevät osallistumismahdollisuudet. Lukiodiplomin suorittaminen on lukion yleissivistävän koulutustehtävän mukaista toimintaa. On hyvä, että opiskelijoiden osaaminen voi tulla lukioaikana dokumentoiduksi. Lukiokoulutuksen järjestäjien mahdollisuudet tarjota lukiodiplomikursseja ja niiden suoritusmahdollisuuksia vaihtelevat lukioiden resursseista riippuen. Myös muu kurssitarjonta syventävien ja soveltavien koulukohtaisten kurssien osalta riippuu lukion resursseista ja sillä voi olla merkitystä ylioppilaskokeissa menestymiseen. Olisi toivottavaa, että opiskelijoilla olisi mahdollisuus suorittaa lukio-opintojaan monipuolisesti ja laajasti. Ylioppilastutkinnon arvosanojen painoarvon lisääminen korkeakoulujen valintakriteerinä voi lisätä opintosuorituksia lukioissa. Positiivista on, jos tämä johtaa lukiokurssien parempaan hyödyntämiseen, mutta se olisi otettava huomioon lukioiden resurssoinnissa. 7. Vastaako raportin luvussa 4 Akateemiset taidot, motivaatio, kiinnostus ja soveltuvuus esitetty ja erityisesti työryhmän johtopäätökset (s.49-50) lausunnonantajan näkemystä? * 8. Tarkempia näkemyksiä raportin luvusta 4 9. Vastaako raportin luvussa 5 Valintojen dynamiikka, kustannukset ja koulutuksellinen tasa-arvo esitetty ja erityisesti työryhmän johtopäätökset (s.55-56) lausunnonantajan näkemystä? *
10. Tarkempia näkemyksiä raportin luvusta 5 Ylioppilaskirjoitusten laajamittainen uusintamahdollisuus tuo, mikäli ylioppilaskokeen toteutusmuoto ei olennaisesti uudistu, koulutuksenjärjestäjälle runsaasti käytännön ongelmia. Kokeiden järjestäminen, koetiloiksi sopivien hallitilojen varaaminen, kalustaminen ja sähköistäminen sekä valvonnan järjestäminen nykyistä suuremmalle joukolle kaksi kertaa vuodessa kahden viikon ajaksi voi osoittautua käytännössä ylivoimaiseksi. 11. Vastaako raportin luvussa 6 Ylioppilastutkinnon aiempaa parempi hyödyntäminen ehdotukset esitetty ja erityisesti työryhmän johtopäätökset (s.69-70) lausunnonantajan näkemystä? * 12. Tarkempia näkemyksiä raportin luvusta 6 Korkeakoulujen valintaperusteilla on olennainen signaalivaikutus ja on hyvä tuoda asia esille. Lukion hyvällä ja perusteellisella opinto-ohjauksella matemaattis-luonnontieteellisten opintojen ja monipuolisten kieliopintojen pariin ei ole mitään vaikutusta, ellei näistä opinnoista ole opiskelijoille näkyvää ja konkreettista hyötyä korkea-asteen opintoihin hakeuduttaessa. Toimenpideohjelma Alla kysytään lausunnonantajan kantaa kunkin sivuilla 11-12 esitetyn toimenpideohjelman kohdan toimeenpanoon. 13. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 1 toteuttamista: Korkeakoulut ottavat vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Asiasta on sovittu opetus- ja kulttuuriministeriön ja kunkin korkeakoulun välillä tulossopimuksissa vuosille 2017 2020. *
14. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 1 Valmentautuminen ylioppilaskokeeseen koko toisen asteen koulutuksen ajan tuottaa opiskelijan, korkeakoulujen sekä koko yhteiskunnan kannalta monikäyttöisempää pääomaa kuin vain pääsykokeeseen valmentautuminen. Lukioiden resurssoinnilla sekä verkko-opetuksen tarjonnalla tulee pitää huolta, että myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla nuoret voivat saada monipuolista opetusta siten, että he menestyvät ylioppilaskokeissa. 15. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 2 toteuttamista: Korkeakoulujen opiskelijavalintojen tulee perustua pääsääntöisesti toisen asteen koulutuksen aikana hankittuun osaamiseen eikä esimerkiksi pääsykoekirjoista opiskeltaviin korkeakouluopintojen sisältöihin. Korkeakoulut kehittävät valintojen kokonaisuutta siten, että hakukäyttäytyminen itsessään heijastaa hakijoiden motivaatiota eikä sitä tarvitse erikseen mitata yksittäisillä kokeilla. Todistusvalintojen lisääminen on kustannustennäkökulmasta erityisen tärkeää vetovoimaisilla koulutusaloilla. * 16. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 2 Toisen asteen opintoihin motivoitumisen voi arvioida kasvavan ja syvenevän, kun sen aikana hankittavalla osaamisella on suora vaikutus jatko-opintoihin pääsyyn. 17. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 3 toteuttamista: Toisen asteen tutkintojen todistuksia ja opintomenestystä voidaan hyödyntää korkeakoulujen valinnoissa aiempaa enemmän. Nykyinen ylioppilastutkinto tarjoaa korkeakouluille luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa tutkinnon suorittaneiden osaamisesta. Korkeakoulut lisäävät todistusvalintoja siten, että vuoteen 2020 mennessä pääosa opiskelijoista valitaan toisen asteen koulutuksen todistusten perusteella ja valtaosin ylioppilastutkinnon koetuloksien perusteella. *
18. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 3 Ylioppilaskokeen uusimisesta aiheutuva lisätyö sekä kustannukset tulee korvata koulutuksenjärjestäjälle. Ylioppilaskokeen toteutustapaa on syytä kehittää kevyemmin organisoitavaksi. 19. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 4 toteuttamista: Korkeakoulut muuttavat valintaperusteiden päivitysrytmiä siten, että erityisesti todistusten hyödyntämisen osalta valintaperusteet ovat nykyistä pysyvämpiä. Lukiolaisten tulee voida tietää opintojensa alkuvaiheessa, ennen kriittisiä ainevalintoja ja ylioppilastutkinnon kirjoittamisaikataulun suunnittelua, millaisilla perusteilla korkeakouluihin valitaan opiskelijoita lukio-opintojen päättyessä. * 20. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 4 On tärkeää lukiolaisten, mutta myös koulutuksenjärjestäjän ja opettajien osaamisen kehittämisen kannalta. 21. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 5 toteuttamista: Lisättäessä ylioppilastutkintoon perustuvia todistusvalintoja korkeakoulut uudistavat toissijaisia valintamenettelyjä hakeutumismahdollisuuksien varmistamiseksi erilaisissa elämäntilanteissa oleville. Korkeakoulut ottavat käyttöön erityisesti verkossa järjestettyä avointa korkeakouluopetusta ja digitaalisia suoritustapoja hyödyntäviä valintoja. Nämäkin haut voidaan järjestää osana yhteishakua. * 22. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 5
Tukee elinikäisen oppimisen mahdollistamista ja ottaa huomioon lukioikäisten kehitysvaiheiden eroja. 23. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 6 toteuttamista: Yliopistot ja ammattikorkeakoulut valmistelevat vuoden 2017 aikana suositukset ylioppilastutkinnon yhteisiksi pisteytysmalleiksi yhdessä Ylioppilastutkintolautakunnan kanssa. Pisteytysmallien tulee olla käytettävissä sekä todistusvalinnoissa että mahdollisissa yhteispistevalinnoissa. Malleissa tulee huomioida IB-, EB- ja Reifeprüfung-tutkintojen arvosanojen pisteytys. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee kehitystyötä taloudellisesti. Erottelukyvyn lisäämiseksi pisteytysmalleissa hyödynnetään ylioppilastutkinnon arvosanoja * 24. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 6 25. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 7 toteuttamista: Korkeakoulut huomioivat valintaperusteiden signaalivaikutukset lukioaikaisiin ainevalintoihin. Valintaperusteiden kautta korkeakoulut voivat vaikuttaa osaamiseen, joka korkeakoulutukseen hakeutuvilla on lukion päättyessä. Jos korkeakoulut kokevat esimerkiksi matematiikan, ruotsin tai muun kielitaidon nykytason ongelmalliseksi, voivat ne vaikuttaa lukiolaisten motivaatioon opiskella näitä aineita korostamalla niiden merkitystä valintaperusteissa laajasti ja viestimällä tästä selkeästi. * 26. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 7 Erittäin tärkeä näkökulma, joka voi palauttaa monipuolisen kielitaidon merkitystä. Korkeakouluilla on ainevalintoihin paljon suurempi vaikutus kuin lukioilla.
27. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 8 toteuttamista: Ammatillisten tutkintojen hyödyntämisestä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen valinnoissa käynnistetään jatkotyö, johon osallistuvat korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien edustajien lisäksi Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Hakijat voidaan lain mukaan jakaa valinnoissa ryhmiin koulutustaustan mukaan. Kaikissa tapauksissa ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa samoja perusteita eri ryhmiin, esim. ylioppilastutkinnon ja ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin. Ammatillisen koulutuksen suorittaneita tulisi tulevaisuudessa valita mahdollisimman moniin koulutuksiin ammatillisen koulutuksen todistusten perusteella. * 28. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 8 29. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 9 toteuttamista: Niissä tapauksissa, joissa korkeakoulu haluaa edellyttää kaikilta hakijoilta vertailukelpoista näyttöä akateemisesta osaamisesta, voisi se oman pääsykokeen sijasta käyttää valintaperusteena yhtä, kahta tai kolmea ylioppilastutkinnon koetta myös ammatillisen tutkinnon suorittaneilta. Useilla aloilla yksi tutkinnon koe riittänee. Lukiolaki (L 629/1998 18a) mahdollistaa joustavan osallistumisen ylioppilastutkintoon ja sen kokeisiin. Opetusja kulttuuriministeriön ylioppilastutkinnon kehittämistarpeita kartoittava työryhmä voi ottaa kantaa 2017 alussa onko ylioppilastutkinnon osien suoritusmahdollisuuksia tarpeen tarkastella. * 30. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 9 Ylioppilastutkinnon osien suoritusmahdollisuuksien laajentamista on tarpeen tarkastella myös lukiokoulutuksen ja ylioppilaskirjoitusten järjestäjien näkökulmasta. 31. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 10 toteuttamista: Opetus- ja
kulttuuriministeriö valmistelee lainsäädäntöön edellisen kohdan edellyttävät muutokset joko niin, että korkeakoulu voi edellyttää maksullisen ylioppilastutkinnon kokeen suorittamista ei-ylioppilaalta (YoL 8, AMKL 12 ) tai tekemällä tarvittavat muutokset ylioppilastutkinnon maksuihin. * 32. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 10 33. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 11 toteuttamista: Soveltuvuuden mittaamisen kehittämisessä korkeakouluissa tulee lähtökohtana olla nykyistä tarkempi, mahdollisuuksien mukaan tutkimusnäyttöön perustuva, määrittely siitä, mitä soveltuvuudella tarkoitetaan ja miten sitä on syytä arvioida. * 34. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 11 35. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 12 toteuttamista: Ammattikorkeakoulut selvittävät vuonna 2017 kansainvälisten testien hyödyntämistä laajasti I syklin vieraskielisen korkeakoulutuksen opiskelijavalinnoissa ulkomaisten tutkinnon suorittaneiden osalta. * 36. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 12 37. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 13 toteuttamista: Opetus- ja
kulttuuriministeriö laatii jatkotyönä suunnitelman yhdessä korkeakoulujen kanssa opiskelijavalintojen kehittämistä tukevan tutkimuksen tarpeesta. Opiskelijavalintojen tutkimuksessa on seurattava valintojen onnistumista, kansainvälisiä hyviä käytänteitä sekä muun muassa arvioitava soveltuvuuskokeiden merkitystä valinnoissa. * 38. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 13 Muita huomioita työryhmän raportista 39. Muita huomioita ja näkemyksiä raportista Ylioppilastutkinnon kehittäminen Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti 9.6.2016 työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ylioppilastutkinnon keskeisiä kehittämistarpeita, sekä tehdä ehdotukset kehittämistoimenpiteiksi (OKM/380/040/2016). Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 31.3.2017. Ylioppilastutkinnon kehittämistä valmistelevan työryhmän tarpeisiin pyydämme lisäksi näkemyksiä siitä, miten ylioppilastutkintoa pitäisi näkemyksenne mukaan kehittää. 40. Näkemyksiä ylioppilastutkinnon kehittämisestä Lisäkysymys korkeakouluille Työryhmä pyysi korkeakouluilta työnsä aikana nopealla aikataululla tietoa pääsykokeiden järjestämisen kustannuksista. Vastauksia ei saatu kaikilta korkeakouluilta. Lausunnon yhteydessä korkeakouluja pyydetään arvioimaan pääsykokeiden järjestämisen kustannusten nykytasoa. Paljonko pääsykokeiden nykyisenlainen järjestäminen, niiden arvostelu ml. mahdolliset valintaprosessit maksaa korkeakoulullenne (henkilöstö-, tila-, ja materiaalikustannukset) vuodessa?
41. Pääsykokeiden kustannukset