Vammaispalvelulain soveltamisohjeet
Sisällys 1. Johdanto 3 2. Palvelujen hakeminen 3 3. Palvelusuunnitelma ja palvelutarpeen arviointi 4 4. Henkilökohtainen apu 6 5. Kuljetuspalvelut 10 6. Vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminta 12 7. Asunnon muutostyöt 13 8. Asunnon välineet ja laitteet 15 9. Palveluasuminen 16 10. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet 17 11. Sopeutumisvalmennus 19 12. Ylimääräiset vaatekustannukset 19 2
13. Ylimääräiset ravintokustannukset 20 Liite 1 21 Lähteet 22 1. Johdanto Vammaispalvelulain soveltamisohjeet on laadittu auttamaan Lempäälän kunnan vammaispalvelutoimistossa työskentelevien päätöksentekoa. Soveltamisohjeet sisältävät yleiset periaatteet, joiden mukaan kunnassa järjestetään vammaispalvelulain- ja asetuksen mukaisia palveluja ja tukitoimia. Päätöksenteossa huomioidaan aina palveluja hakevien henkilöiden yksilöllinen palvelutarve ja hakijoiden yhdenvertainen kohtelu. Ohjeilla ei ole tarkoitus rajoittaa viranhaltijoiden yksilöllistä harkintaa vammaispalveluista päätettäessä eikä olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Ohjeiden tarkoituksena on yhdenmukainen palvelu ja samansuuntainen harkinta vammaispalveluista päätettäessä. 3
Vammaispalveluiden käsittelyä määrittelee laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista sekä asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Laista käytetään jatkossa tässä tekstissä nimitystä vammaispalvelulaki ja asetuksesta nimitystä vammaispalveluasetus. Sosiaalihuoltolaki määrittelee yleisesti sosiaalihuollon toteuttamista kunnissa. Näiden ohjeiden laadinnassa on edellä mainittujen lakien ja asetuksen lisäksi viitattu myös muihin säädöksiin. Lisäksi ohjeissa viitataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laatimaan Vammaispalveluiden käsikirjaan, joka myös osaltaan ohjaa päätöksentekoa. Käsikirjasta on löydettävissä vammaispalveluita koskevia oikeuskäytäntöjä. 2. Palvelujen hakeminen Vammaispalvelulain- ja asetuksen mukaisia palveluja haetaan Lempäälän kunnassa vammaispalvelutoimistosta. Vammaispalvelutoimiston yhteystiedot ovat liitteessä 1. Vammaispalvelulain- ja asetuksen mukaisia palveluja haetaan pääsääntöisesti kirjallisella hakemuksella. Hakemuslomakkeita voi pyytää vammaispalvelusihteeriltä. Hakemukseen on liitettävä terveydenhuollon asiantuntijan tekemä ajantasainen lausunto (esimerkiksi lääkärinlausunto) hakijan terveydentilasta ja toimintakyvystä. Terveydenhuollon asiantuntijan lausuntoa ei tarvitse liittää hakemukseen, jos sellainen on jo vammaispalveluissa, eikä hakijan terveydentilassa tai toimintakyvyssä ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Hakemuksen voi laittaa vireille myös suullisesti soittamalla vammaispalveluiden sosiaalityöntekijälle tai käymällä sosiaalityöntekijän luona vammaispalvelutoimistolla. Hakemus voi tulla vireille myös viranomaisen aloitteesta. Esimerkiksi lääkäri, fysioterapeutti, toimintaterapeutti tai kuntoutusohjaaja voi toimittaa vammaispalveluihin hakemusta puoltavan lausunnon. Tämän jälkeen sosiaalityöntekijä on yhteydessä hakijaan ja pyytää häntä tarvittaessa täydentämään hakemusta. Hakijalle varataan kohtuulinen aika hakemuksen lisäselvityksen toimittamiselle. 4
Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä (7) arkipäivänä siitä kun vammainen henkilö tai hänen laillinen edustajansa on ottanut yhteyttä vammaispalveluun. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pidempää käsittelyaikaa. (vammaispalvelulaki 3a.) 3. Palvelusuunnitelma ja palvelutarpeen arviointi Palvelusuunnitelmaa ja palvelutarpeen arviointia säätelevät vammaispalvelulaki 3a, lakisosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 7 ja 8 sekä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36 41. Palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on laadittava palvelusuunnitelma ilman aiheetonta viivytystä. Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan. (vammaispalvelulaki 3a.) Vammaispalvelulain mukainen palvelusuunnitelma on laadittava siten kuin laissa laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (7 ) on säädetty. Palvelusuunnitelmaa ei laadita muuten kuin pyydettäessä, jos henkilöllä on vain vähäinen palvelutarve. Vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä vastaa palvelusuunnitelman laatimisesta. Jos asiakas asuu asumispalveluissa, palvelusuunnitelma laaditaan asumisyksikössä. Palvelusuunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa tai tietyissä tapauksissa hänen laillisen edustajansa tai omaistensa tai muun läheistensä kanssa (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 7 ), jollei suunnitelman laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta. Jos henkilön tarpeiden arviointi ja tarpeisiin vastaaminen edellyttävät muiden viranomaisten palveluja tai tukitoimia, pyydetään tarvittavia tahoja osallistumaan henkilön palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja palvelusuunnitelman laatimiseen. 5
Palvelusuunnitelman tekeminen käynnistyy asiakkaan tai hänen edustajansa, läheisensä tai viranomaisen yhteydenotosta. Asiakkaan toivomukset ja mielipide kirjataan palvelusuunnitelmaan. Myös palvelusuunnitelman tekemiseen osallistuvien muiden henkilöiden näkemykset kirjataan palvelusuunnitelmaan. Asiakas voi pyytää korjaamaan tai muuttamaan palvelusuunnitelman tietoja. Mikäli asioista ollaan eri mieltä, kirjataan palvelusuunnitelmaan kaikkien suunnitelman laadintaan osallistuneiden näkemykset. Lopullinen palvelusuunnitelma hyväksytään allekirjoituksin. Asiakas voi kieltäytyä allekirjoittamasta palvelusuunnitelman, mikä kirjataan palvelusuunnitelmaan. 6
4. Henkilökohtainen apu Henkilökohtaista apua säännellään vammaispalvelulain pykälissä 8, 8c ja 8d. Henkilökohtaista apua myönnettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä (vammaispalvelulaki 8c ). Henkilökohtaiseen apuun oikeuttavat sairaudet ja vammat ovat pääsääntöisesti luoteeltaan pysyviä. Pysyvä sairaus tai vamma ei ole luonteeltaan ohimenevä, kuten esimerkiksi jalan murtuminen. Henkilökohtaisella avulla on tarkoitus mahdollistaa ja tukea vaikeavammaisen henkilön itsenäistä elämää, omia valintoja ja hänen omaehtoista toimintaansa. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. (vammaispalvelulaki 8c.) Täysi-ikäisen asiakkaan näkemystä selvitetään erityistilanteissa tarvittaessa yhteistyössä hänen laillisen edustajan, omaisen tai läheisen henkilön kanssa (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 9 ). Alaikäisen asiakkaan toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 10, sosiaalihuoltolaki (1301/2014) 32 ). Vammaisen henkilön oman tahdon tulkinnassa ja selvittämisessä on tarvittaessa käytettävä henkilölle ominaisia viestinnän menetelmiä. Henkilökohtaista apua ei myönnetä vaikeavammaiselle henkilölle, jonka riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon tukitoimin (vammaispalvelulaki 8 ). Jos henkilö on laitoshoidossa tai pitkäaikaisessa sairaalahoidossa, hän ei voi saada henkilökohtaista apua. Henkilökohtaista apua ei myönnetä myöskään silloin, kun avuntarve on määrältään, sisällöltään tai toteuttamistavaltaan laitoshoitoon verrattavaa, pääasiassa sairaanhoidon osaamista tai muuta erityisosaamista jatkuvasti ja pitkäaikaisesti vaativaa, vaikka apu annetaan vaikeavammaisen henkilön omassa kodissa. 7
Mikäli avun tarve painottuu selkeästi huolenpitoon, hoivaan tai valvontaan tai toimintarajoitteet johtuvat pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista, vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua ei voida myöntää. Näissä tilanteissa ensisijaisia palveluja ovat esimerkiksi omaishoidon tuki, kehitysvammahuollon erityispalvelut sekä muut sosiaali- ja terveyspalvelut. Vaikeavammaiselle lapselle voidaan myöntää henkilökohtaista apua ikätasoaan vastaavaan asiointi-, harrastus- ja virkistystoimintaan. Ensisijaisesti kyse on kodin ulkopuolella tapahtuvasta toiminnasta. Vanhempien lapselleen antama hoiva ja huolenpito eivät ole lain tarkoittamaa avustamista, eikä sitä toteuteta henkilökohtaisen avun turvin. Ensisijainen vastuu päivähoidossa tarvittavasta avusta on varhaiskasvatuksella. Perusopetuslain 31 :n mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemisja avustajapalvelut opetustoimen toteuttamana. Silloin kun henkilö asuu palvelutalossa tai muussa asumisyksikössä, hänen avun saantinsa päivittäisissä toimissa kotona turvataan henkilökunnan antamalla avulla. Henkilökohtaista apua voidaan myöntää kodin ulkopuoliseen avun tarpeeseen. Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa, kun vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee (vammaispalvelulaki 8c ). Päivittäisillä toimilla tarkoitetaan niitä toimintoja, joita tehdään joka päivä tai harvemmin mutta kuitenkin toistuvasti. Päivittäisiä toimia ovat muun muassa pukeutuminen, henkilökohtaisen hygienian hoito, vaate- ja ruokahuolto, kodin siisteydestä huolehtiminen tai henkilön huollossa olevan lapsen hoito. (Vammaispalvelujen käsikirja.) Henkilökohtainen apu käsittää lisäksi ne lääkinnälliset hoitotoimenpiteet, jotka ovat toistuvia ja vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi välttämättömiä. Henkilökohtaisen avustajan tehtäviin ei voi kuitenkaan kuulua sairaanhoidon koulutusta vaativia toimenpiteitä. Avustaminen lapsen hoidossa tarkoittaa 8
vammaisen henkilön avustamista niissä lastenhoitotoimissa, joita hän ei voi vammansa vuoksi tehdä yksin. Välttämättömään henkilökohtaiseen apuun oikeuttavana pidetään opiskelua, joka tähtää johonkin tutkintoon tai ammattiin tai vahvistaa vaikeavammaisen henkilön ammattitaitoa ja työllistymisedellytyksiä. Tällaiseksi opiskeluksi katsotaan myös vaikeavammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Esimerkiksi lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa sekä korkeakouluissa opiskelevien vaikeavammaisten opiskelijoiden henkilökohtainen apu järjestetään vammaispalvelulain nojalla. (Vammaispalvelujen käsikirja.) Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin opiskelijahuollon palveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta, 38 ). Harrastuksia, esimerkiksi harrastusluonteista opiskelua, yhteiskunnallista osallistumista ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämistä varten henkilökohtaista apua on järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa. Tunteja voidaan myöntää pienempi määrä, mikäli se riittää turvaamaan henkilön välttämättömän avuntarpeen. (vammaispalvelulaki 8c.) Päätös henkilökohtaisesta avusta sekä sen toteuttamistavasta ja tuntimäärästä tehdään aina yksilölliseen palvelusuunnitelmaan perustuen ottaen huomioon asiakkaan yksilölliset olosuhteet, elämäntilanne ja oma tahto. Kunnalla on oikeus päättää henkilökohtaisen avun järjestämistavasta (vammaispalvelulaki 8d ). Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua omana tuotantona, korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kulut tai hankkimalla avustajapalvelun yksityiseltä palveluntuottajalta ostopalveluna. Kaikkia henkilökohtaisen avun järjestämistapoja voidaan myös yhdistää toisiinsa sekä muihin vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin, jos se on tarkoituksenmukaista. Jos vaikeavammainen henkilö toimii avustajan työnantajana, hänelle korvataan avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine 9
lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen. Lempäälän kunta huolehtii avustajan palkanmaksusta. Asiakkaan/avustajan on toimitettava vammaispalveluihin kuukausittain avustajan toteutuneet työtuntilistat. Palkkakulujen lisäksi korvataan muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut (ks. vammaispalvelulaki 8d ). Tällaisia kuluja ovat muun muassa avustajan koulutukseen tai perehdyttämiseen liittyvät kustannukset. Koulutus- tai perehdyttämisaika ei vähennä vammaisen henkilön käytössä olevia avustustunteja. Avustajan pääsylippukulut korvataan silloin, kun avustajan läsnäolo on välttämätöntä myös tilaisuuden aikana eikä pelkkä saattaminen riitä. Muina avustajasta aiheutuvina menoina voidaan pitää esimerkiksi harrastus-, loma- tai luottamustehtävien matkakustannuksia. Matkakustannuksia on haettava ennen matkaa ja kustannukset korvataan matkan toteuduttua esitettyjä kuitteja vastaan. Työsuhde perustuu avustajan ja vaikeavammaisen henkilön väliseen työsopimukseen, eikä henkilökohtainen avustaja ole työsuhteessa kuntaan. Vaikeavammainen henkilö etsii ja palkkaa avustajansa itse. Avustajan työnantajana voi toimia myös vaikeavammaisen lapsen vanhempi. Tarvittaessa vaikeavammaista henkilöä autetaan ja ohjataan avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa. Asiakas voi halutessaan palkata vakituisen avustajansa loma-ajoille ja mahdollisille sairauslomaajoille avustajan työnantajamallilla. Tarvittaessa työnantajamallilla työskentelevän avustajan loma-aikojen sijaisuudet sekä mahdolliset sairauslomasijaisuudet voidaan järjestää ostopalveluna. Vaikeavammaisen henkilön omainen tai läheinen ei voi toimia työsuhteessa olevana palkattuna henkilökohtaisena avustajana, ellei sitä ole erittäin painavasta syystä pidettävä avustettavan edun mukaisena (vammaispalvelulaki 8d ). Erityisen painava syy voi olla esimerkiksi äkillinen avuntarve, vakituisen avustajan sairastuminen, hänen työsuhteensa päättyminen tai se, ettei vakituiselle avustajalle ole saatu järjestymään vuosiloman sijaista. Erityisen painava syy voi olla myös vammasta tai sairaudesta johtuva erityinen, yksilöllinen tarve. Omaisella tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön 10
puolisoa, lasta, vanhempaa tai isovanhempaa. Muulla läheisellä henkilöllä tarkoitetaan avopuolisoa tai muuta elämänkumppania. (Vammaispalvelujen käsikirja.) Lempäälän kunta on kilpailuttanut ostopalvelun tuottajat, joilta vammaispalvelut tilaavat avustajan. Tarvittaessa henkilökohtaisen avun asiakkaan luo tehdään ennen avustuksen alkamista kotikäynti, jossa on tarpeen mukaan mukana vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä sekä palveluntuottajan edustaja. Palveluntuottajan välittämä avustaja työskentelee vaikeavammaisen henkilön ohjauksessa. Tällä hetkellä Lempäälän kunta on laatinut puitesopimukset Med Group Oy:n sekä City Work Oy:n kanssa. 5. Kuljetuspalvelut Kuljetuspalveluja sääntelevät vammaispalvelulaki 8 sekä vammaispalveluasetus 4-6. Kuljetuspalvelut kuuluvat kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Kunnan on järjestettävä kohtuulliset kuljetuspalvelut vaikeavammaiselle henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa, ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia (vammaispalveluasetus 5 ). Vammaispalveluasetuksen 6 :n mukaan kuljetuspalveluja on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa. Kuljetuspalvelua myönnettäessä otetaan huomioon hakijan yksilölliset tarpeet ja olosuhteet sekä hänen ikätasoaan vastaava osallistumismahdollisuus asiointi-, harrastusja virkistystoimintaan. Asiointi- ja virkistysmatkoja voi käyttää neljä yhdensuuntaista matkaa ennakkoon seuraavan kuukauden matkoista. Lainaaminen vähentää kyseisen kuukauden matkoja vastaavasti. Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai toiminnallisiin lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. Lempäälän toiminnallisia lähikuntia ovat Valkeakoski, Vesilahti, Tampere, Akaa, 11
Pirkkala sekä Kangasala. Lisäksi asiakas voi käyttää kuljetuspalvelua lähikunnan sisällä tehtävään matkaan. Kuljetuspalvelua voi käyttää myös Lempäälän ja toiminnallisten lähikuntien ulkopuolella. Tällöin asiakkaan kuljetuspalvelumatkoista vähennetään aina yksi matka / 35 kilometriä lähtöpisteestä alkaen. Jos asiakkaalla on tarve käyttää kuljetuspalvelua varsinaisen kuljetuspalvelualueen ulkopuolella, hänen tulee olla ennen matkaa yhteydessä vammaispalveluihin. Asiakas voi halutessaan muuttaa toiminnallisia lähikuntia olemalla yhteydessä vammaispalveluihin. Halutessaan asiakas voi vaihtaa yhden lähikunnan kunnan Nokiaan tai Ylöjärveen. Kuljetuspalvelumatkasta peritään omavastuuosuus. Maksuasetuksen (asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 912/1992) 6 :n mukaisesti omavastuuosuus voi olla enintään paikkakunnalla käytössä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu. Omavastuuosuutena peritään Tampereen seudun joukkoliikenteen (TKL) toiminta-alueella TKL:n kertalipun suuruinen maksu. TKL:n toiminta-alueen ulkopuolelle ulottuvista matkoista peritään omavastuu osuutena Matkahuollon bussilippuhinnaston mukainen maksu. Asiakas maksaa omavastuun suoraan taksinkuljettajalle. Yksi saattaja saa matkustaa mukana maksutta. Tavanomaiseen taksipalveluun kuuluu avustaminen autoon nousemisessa ja sieltä poistumisesta sekä tarvittaessa sisätiloihin siirryttäessä. Asiakkaalla voi olla myös yksi oma saattaja mukana. Saattajan matka on ilmainen. Pääsääntöisesti toinen kuljetuspalveluasiakas ei voi toimia toisen saattajana. Kuljetuspalvelumatkalla saa olla mukana useampi henkilö. Tällöin yhtä saattajaa lukuun ottamatta jokainen matkustaja maksaa matkasta omavastuuosuuden. Kuljetuspalvelua voi tarvittaessa hakea saattamispalvelulla. Saattamispalvelu on tarkoitettu vaikeavammaisille asiakkaille, jotka välttämättä tarvitsevat toisen henkilön avustamista asioinnissa. Saattamispalvelu sisältää 20 minuuttia taksinkuljettajan odotusaikaa / matka. Tänä aikana taksinkuljettaja on velvollinen avustamaan asiakasta asioinnissa, kuten kaupassa käynnissä. 12
Kuljetuspalvelut toteutetaan mahdollisuuksien mukaan matkojen yhdistelyn periaatteella. Matkojen yhdistelyn onnistumiseksi matka on tilattava vähintään puolta tuntia aiottua lähtöä aikaisemmin. Yleisestä kuljetuspalveluiden järjestämistavasta voidaan poiketa ainoastaan vammasta tai sairaudesta johtuvasta erityisen perustellusta syystä silloin, kun se on välttämätöntä kuljetuspalvelun toteuttamiseksi. Kuljetuspalveluun liittyviä erityisoikeuksia ovat tuttutaksi-, yksinkulku-, etupenkki- ja invataksioikeus. Erityisoikeuksia voidaan hakemuksesta myöntää, jos asiakas tarvitsee niitä välttämättä kuljetuspalvelun käytön mahdollistamiseksi. Erityisoikeuksien hakemiseksi asiakkaan tulee olla yhteydessä vammaispalveluihin. Tuttutaksin myöntämisen kriteereinä voivat olla vammasta tai sairaudesta johtuva erityinen avustamisen tarve, joka liittyy kommunikaation erityistarpeisiin tai että matkustaminen edellyttää taksinkuljettajalta erityisvalmiuksia ja asiakkaan tuntemista. Yksinkulkuoikeuden myöntämisen kriteerinä voi olla vammasta tai sairaudesta johtuva erityisen perustelu syy. Perusteina voivat olla esimerkiksi oman tai muiden turvallisuuden vaarantuminen. Etupenkkioikeus voidaan myöntää, jos asiakas ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää taksin takapenkkiä. Invataksioikeus voidaan myöntää, jos asiakas tarvitsee invataksia käytössään olevien apuvälineiden, kuten pyörätuolin vuoksi. Työ- tai opiskelumatkoja myönnetään hakijan tarpeen mukaan päätoimiseen työhön ja opiskeluun. Työ- ja opiskelumatkoja voidaan myös myöntää silloin kun matkat tukevat vaikeavammaisen henkilön työllistymistä tai opiskelumahdollisuuksia. Työmatkoina myönnetään yleensä matkat asunnosta työpaikalle ja takaisin. Työmatkoina ei voida pitää työtehtäviin liittyviä työnantajan teettämiä matkoja esimerkiksi työpisteestä toiseen. Pääsääntöisesti työmatkat tehdään asuinkunnassa tai lähikuntiin. Työmatkojen osalta on tapauskohtaisesti arvioitava, mikä on kuntalaisten normaali työssäkäyntialue, ja miten edistetään vammaisten henkilöiden työllistymistä. 13
Vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalvelumatkoja ei ole tarkoitettu käytettäväksi asumisyksiköiden, palvelutalojen ja laitosten järjestämiin ryhmäkuljetuksiin, koska kuljetuspalvelumatkat on tarkoitettu henkilökohtaiseen asioimiseen ja virkistykseen. 6. Vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminta Vammaispalvelulain 8b :ssä säädetään vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminnasta. Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten päivätoiminta kuuluu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piirin. Vammaispalvelulaki on toissijainen ja asiakas saattaa olla oikeutettu päivätoimintaan jonkun muun lain nojalla (esimerkiksi sosiaalihuoltolaki, mielenterveyslaki, laki kehitysvammaisten erityishuollosta). Asiakkaan oikeus päivätoimintaan ensisijaisen lain perusteella selvitetään aina ensin. Päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään työikäistä työkyvytöntä henkilöä, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain (710/1982) 27e :ssä tarkoitettuun työtoimintaan, ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Vaikeavammaisen asiakkaan lakisääteisen päivätoiminnan tulee olla asiakasta aktivoivaa ja tavoitteellista toimintaa sekä tukea asiakkaan itsenäisessä elämässä selviytymistä ja sosiaalista vuorovaikutusta. Päivätoimintaa ostetaan kilpailutetuilta palveluntuottajilta. Päivätoimintaa on järjestettävä palvelusuunnitelmaan kirjatun yksilöllisen tarpeen mukaisesti siten, että vaikeavammaisella henkilöllä on mahdollisuus osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa tai tätä harvemmin, jos vaikeavammainen henkilö kykenee osallistumaan työtoimintaan osa-aikaisesti, tai siihen on muu hänestä johtuva syy. Vaikeavammaisten lakisääteinen päivätoiminta on asiakkaalle maksutonta, eikä siitä makseta työosuusrahaa. Asiakas maksaa itse päivätoimintakeskuksen määrittelemän 14
ateriakorvauksen. Päivätoimintamatkat myönnetään vaikeavammaiselle erillisellä päätöksellä kuljetuspalvelumatkoina tarvittaessa. Päivätoimintamatkojen osalta asiakkaalta peritään vaikeavammaisten kuljetuspalveluiden omavastuuosuuden suuruinen asiakasmaksu. 7. Asunnon muutostyöt Asunnon muutostöitä koskevaa sääntelyä on vammaispalvelulain 9 :ssä sekä vammaispalveluasetuksen 12 :ssä ja 13 :ssä. Asunnon muutostöissä kunnalla on erityinen järjestämisvelvollisuus. Kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset silloin, kun hän vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista (vammaispalvelulaki 9 ). Asunnon muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu ja esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Korvattavaksi tulevat ainoastaan henkilön vakituiseen asuntoon tehtävät muutostyöt. (vammaispalveluasetus 12.) Vaikeavammaisen henkilön asunnon välittömässä läheisyydessä suoritettavien muutostöiden tarkoituksena on mahdollistaa vammaisen henkilön pääsy asuntoonsa ja sieltä pois. Asunnon ulkopuolisina muutostöinä voivat tulla kysymykseen esimerkiksi asuintalon sisäänkäynnin yhteyteen tehtävä luiska, kaiteiden asentaminen kulkukäytävään tai kulkuväylän päällystäminen tai kovettaminen. Edellytyksenä on, että toimenpiteet liittyvät vaikeavammaisen henkilön asumiseen, edesauttavat hänen itsenäistä suoriutumistaan kodissa tai liittyvät vaikeavammaisen henkilön mahdollisuuteen päästä asuntoonsa tai sieltä ulos. Mikäli vammainen henkilö muuttaa tai vaihtaa asuntoa, on asunnonmuutostyöhakemuksessa perusteltava, paitsi vammasta tai sairaudesta aiheutuva tarve muutostöihin, myös muuton tai asunnon vaihdon peruste. Hyväksyttävinä perusteina voidaan pitää vammasta tai sairaudesta johtuvia tarpeita tai perhetilanteen 15
muutoksia. (Vammaispalvelujen käsikirja.) Jos muuton syy liittyy ainoastaan asumisviihtyvyyteen, ei kunnalla ole yleensä korvausvelvollisuutta. Muuttotilanteissa kunnalla on oikeus arvioida muuton syytä loukkaamatta henkilön oikeutta valita asuinpaikkaansa, koska kyse on taloudellisen etuuden myöntämisestä. Uudisrakennuksissa on lähtökohtaisesti otettava huomioon tilojen soveltuvuus liikuntaja toimintaesteisten henkilöiden käyttöön (Maankäyttö- ja rakennuslaki 117e ja Suomen rakentamismääräyskokoelma). Uudisrakentamisen yhteydessä voi kuitenkin syntyä vammaispalvelulain mukaan korvattavia asunnonmuutostyökustannuksia. Vammaispalvelulain mukaisia asunnon muutostöitä ei ole tarkoitettu peruskorjaukseen. Peruskorjaustoimet ovat välttämättömiä riippumatta siitä, kuka talossa asuu, eikä niitä voida pitää vammaispalvelulaissa tarkoitettuna vammasta tai sairaudesta johtuvina välttämättöminä muutostöinä. Peruskorjaukseen voi hakea korjausavustusta Lempäälän kunnan asuntosihteerin kautta. Sotainvalideilla on mahdollisuus saada korvausta asunnonmuutostöihin ja asunnon laitteisiin ja välineisiin Valtionkonttorin kautta. Ennen kuin muutostyöt voidaan aloittaa, asiakkaan vastuulla on hankkia kirjallinen asunto-osakeyhtiölain (5 luku) mukainen lupa muutostöihin asunnon omistajalta, rakennusviranomaiselta ja/tai taloyhtiöltä. Lupa tulee toimittaa vammaispalvelutoimistoon. Tämän jälkeen vammaispalvelut tilaavat asiakkaalle myönnetyt muutostyöt kuntakonserniin kuuluvalta LEKITEK Oy:ltä, joka laskuttaa työstään suoraan vammaispalvelutoimistoa. Asiakas huolehtii asunnon muutostöiden valvonnasta. Asiakas voi teetättää asunnon muutostyön myös valitsemallaan urakoitsijalla ja hakea siihen korvausta kuitteja vastaan puolen vuoden aikana kustannusten syntymisestä. Tällöin vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä arvioi tehtyjen muutostöiden kohtuulliset kustannukset selvittämällä muutostöiden keskimääräisen markkinahinnan. Itse tehdystä työstä ei makseta korvausta. 8. Asunnon välineet ja laitteet 16
Asuntoon kuuluvista välineistä ja laitteista säädetään vammaispalvelulain 9 :ssä sekä vammaispalveluasetuksen 12 :ssä ja 13 :ssä. Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee niitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista (vammaispalvelulaki 9 ). Asunnon välineiden ja laitteiden myöntäminen kuuluu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin ja ne hankitaan yleensä kunnan omistukseen ja annetaan vaikeavammaiselle henkilölle käytettäväksi. Nämä välineet ja laitteet ovat Lempäälän kunnan omaisuutta, ja päätös sisältää asennuksen, huollon ja korjauksen sekä laitteen siirron ja purkamisen kustannukset. Jos asiakkaan tarve hänelle myönnettyyn välineeseen/laitteeseen lakkaa, asiasta on ilmoitettava vammaispalvelutoimistoon vammaispalvelusihteerille tai sosiaalityöntekijälle. Asunnon välineitä ja laitteita ovat kiinteästi asennettavat laitteet, kuten hissit, ovenavaus- ja nostolaitteet sekä kuulovammaisten hälytinkeskukset. Hissi kustannetaan asuinrakennukseen vain, jos asunto muuten on vammaiselle henkilölle sopiva, eikä muita ratkaisuja asumisen turvaamiseksi ole. Asiakas hankkii ja toimittaa vammaispalvelutoimistoon kirjallisen asunto-osakeyhtiölain (5 luku) mukaisen luvan muutostöihin asunnon omistajalta, rakennusviranomaiselta tai taloyhtiöltä ennen kuin väline tai laite voidaan asentaa. 9. Palveluasuminen Palveluasumista sääntelevät vammaispalvelulain 8 sekä vammaispalveluasetuksen 10 ja 11. Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten palveluasuminen on kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muuten erityisen runsaasti (vammaispalveluasetus 11 ). Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen, jos 17
vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. (vammaispalvelulaki 8 ). Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat vamman tai sairauden vuoksi välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle (vammaispalveluasetus 10 ). Kun arvioidaan henkilön oikeutta vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen, on kiinnitettävä huomiota hänen itsemääräämisoikeutensa toteutumiseen ja kykyynsä ilmaista omat tarpeensa ja käsityksensä palveluasumisen järjestämisestä. Kyseessä on aina yksilöllinen palvelukokonaisuus. Kunnalla on kuitenkin oikeus päättää palveluasumisen järjestämistavasta. Vammaispalvelulain mukaista palveluasumista järjestetään, mikäli ensisijaisen lainsäädännön mukaiset palvelut eivät ole asiakkaalle riittäviä tai sopivia. Palveluasumista voidaan toteuttaa palvelutalossa tai yksittäisessä asunnossa, joka on vaikeavammaisen omistus- tai vuokra-asunto. Palveluasumisessa omaan kotiin liittyviä palveluja voidaan järjestää muun muassa henkilökohtaisen avustajan ja/tai kilpailutetun yksityisen palveluntuottajan sekä omaishoidontuen avulla, jolloin asumisen turvaamiseksi välttämättömät palvelut ovat vammaispalvelulain 14 :n mukaan asiakkaalle maksuttomia. Ennen palveluasumispäätöstä asiakkaalle voidaan osoittaa paikka asumiskokeiluun asumispalvelutarpeen selvittämiseksi. Asumiskokeiluun kunnalla ei ole erityistä järjestämisvelvollisuutta. Asumiskokeilujaksot järjestetään ensisijaisesti Lempäälässä, Pesäpuussa. 10. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet Vammaispalvelulain 9 ja vammaispalveluasetuksen 17 sääntelevät päivittäisissä toiminnoissa tarvittavia välineitä, koneita ja laitteita. Taloudellinen tuki päivittäisen toiminnan välineisiin, koneisiin ja laitteisiin ei kuulu kunnan erityisen 18
järjestämisvelvollisuuden piiriin, mutta vammaispalvelulaki (3 ) edellyttää, että määrärahoja varataan kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti. Taloudellista tukea päivittäisen toiminnan välineisiin, koneisiin ja laitteisiin voidaan myöntää kaikille lain tarkoittamille vammaisille henkilöille yksilöllisen tarvearvion perusteella. Tukea myönnetään talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Taloudellisen tuen myöntäminen välineiden, koneiden ja laitteiden hankintaan on tarkoituksenmukaista silloin, kun sen avulla mahdollistuu vammaisen henkilön omatoiminen suoriutuminen päivittäisistä toiminnoista. Olennaista on, että väline, kone tai laite on nimenomaan henkilön vamman tai sairauden vuoksi tarpeellinen. Välineisiin, koneisiin ja laitteisiin myönnettävä taloudellinen tuki on 50 % vammaiselle aiheutuneista todellisista kohtuullisista kustannuksista vammaispalvelulaki 9 ). Vamman vuoksi välttämättömään vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehtävät kohtuuhintaiset muutostyöt korvataan kokonaan määrärahojen puitteissa. Taloudellista tukea auton hankintaan ja vamman vaatimiin auton lisälaitteisiin sekä auton välttämättömiin muutostöihin voidaan myöntää silloin, kun vammaisella henkilöllä on vammansa tai sairautensa vuoksi vaikeuksia käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä. Tuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon olemassa olevan tai hakijalla lähiaikoina olleen auton käyttökunto. Tarvittaessa pyydetään myös auton kuntoisuusarvio. Autoavustusta myönnetään vammaisen henkilön jokapäiväiseen liikkumiseen. Tukea auton hankintaan ja lisälaitteisiin voidaan myöntää ensisijaisesti silloin, kun oma auto mahdollistaa työssäkäynnin, opiskelun tai kun perheessä on lapsi, joka ei vammansa tai apuvälinetarpeensa vuoksi pysty kulkemaan joukkoliikennevälineissä perheen mukana ja jonka säännöllistä kuljetustarvetta ei ole muutoin pystytty turvaamaan. Auton kohtuullisena bruttohintana pidetään enintään 22 000 euroa. Auton kohtuullista hintaa määriteltäessä otetaan huomioon hakijan yksilölliset tarpeet. Taloudellista tukea laskettaessa otetaan huomioon vanhasta autosta saatava hinta ja mahdollinen 19
autoveronpalautus. Taloudellinen tuki on 50 % nettokustannuksista, kuitenkin enintään 6 000 euroa. Autoon voidaan korvata lisäksi vamman vaatimista välttämättömistä lisälaitteista sekä muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset nettokustannukset kokonaan. Lisälaitteita ovat esim. automaattivaihteisto, ajohallintalaitteet ja vakionopeudensäädin. Myös lisälaitteiden huoltokulut voidaan korvataan, ellei huollon tarve johdu asiakkaan laiminlyönneistä. Auton vakiovarusteisiin kuuluvia laitteita ei korvata erikseen. Käytetyssä autossa jo valmiina olevia lisälaitteita, esimerkiksi automaattivaihteistoa ei oteta erikseen huomioon autoavustusta myönnettäessä. Autoon voidaan myöntää käytettäväksi lisälaitteita, kuten erityisistuin, kääntölevy, tasonostin tai luiska. Laitteet ovat Lempäälän kunnan omaisuutta, ja päätös sisältää asennuksen, huollon ja korjauksen sekä laitteen siirron ja purkamisen kustannukset. Mahdollisesta lisälaitteen tarpeen loppumisesta on ilmoitettava vammaispalvelutoimistoon vammaispalvelusihteerille tai sosiaalityöntekijälle. Jos asiakkaalle on myönnetty aiemmin tukea auton hankintaan, lisälaitteisiin ja/tai muutostöihin, voidaan tukea myöntää pääsääntöisesti vain, jos auton vaihdon syynä on vammasta johtuvan haitan ja/tai apuvälinetarpeen olennainen muuttuminen tai se, että vammaisen henkilön käytössä oleva auto/ollut auto ei ole enää käyttökuntoinen. 11. Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennusta voidaan myöntää vammaispalvelulain 8 :n perusteella. Sopeutumisvalmennuksen sisällöstä säädetään vammaispalveluasetuksen 15 :ssä. Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennusvammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi vammaispalveluasetus 15 ). Sopeutumisvalmennuksella pyritään muun muassa saamaan vammainen henkilö ja hänen perheensä hyväksymään vammasta johtuvat arkipäivän ongelmat. Sopeutumisvalmennuksen ensisijainen tehtävä on auttaa vammaista henkilöä 20
ymmärtämään vammaansa ja selvittämään vammaisuudesta johtuvat käytännön ongelmat. (Vammaispalvelujen käsikirja.) Sopeutumisvalmennusta järjestetään vammaiselle henkilölle ja/tai hänen omaiselleen yksilöllisenä tai ryhmämuotoisena. Sopeutumisvalmennus on määrärahasidonnainen palvelu. Sopeutumisvalmennuskursseja voidaan myöntää pääsääntöisesti yksi kurssi / asiakas, ja se voidaan myöntää yleisesti sairastumisen/vammautumisen alkuvaiheessa. 12. Ylimääräiset vaatekustannukset Taloudellista tukea ylimääräisiin vaatekustannuksiin voidaan myöntää vammaispalvelualin 9 :n perusteella. Ylimääräiset vaatekustannukset eivät kuulu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Vammaiselle henkilölle voidaan korvata ylimääräisiä vaatetuskustannuksia, jotka johtuvat esimerkiksi vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaista suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita (vammaispalveluasetus 18 ). Taloudellinen tuki ylimääräisiin vaatekustannuksiin on enintään 350 euroa vuodessa. 13. Ylimääräiset ravintokustannukset Taloudellista tukea ylimääräisiin ravintokustannuksiin voidaan myöntää vammaispalvelualin 9 :n perusteella. Ylimääräiset ravintokustannukset eivät kuulu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Ylimääräisiä erityisravintokustannuksia voidaan korvata, mikäli vammainen henkilö joutuu vammasta johtuen käyttämään pitkäaikaisesti ja säännöllisesti erityisravintovalmisteita (vammaispalveluasetus 19 ), ja hänelle aiheutuu siitä 21
huomattavia lisäkustannuksia siltä osin kuin niihin ei saa korvausta muun lain nojalla. Lääkekuluja ei korvata vammaispalveluista. Tarvittaessa henkilö voi hakea lääkekuluihin toimeentulotukea. Vammaispalvelutoimiston yhteystiedot Käyntiosoite: Himminpolku 6, 2 krs. Avoinna ma-pe klo 9-14 Postiosoite: Lempäälän kunta / vammaispalvelut PL 34 37501 Lempäälä Liite 1 22
Työntekijöiden yhteystiedot: vammaispalvelusihteeri, p. 050 3839 417 (soittoaika ma-pe klo 9 11) sosiaalityöntekijä, p. 050 3839 754 (soittoaika ma-pe klo 12 13) vastaava ohjaaja, 040 133 7683 vastaaja kehitysvammaohjaaja, p. 050 3833 195 vammaistyön johtaja, p. 050 3839 703 Työntekijöiden sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@lempaala.fi Lähteet Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 912/1992 (www.finlex.fi) Asetus vammaisuuden perusteella myönnettävistä palveluista ja tukitoimista 759/1987 (www.finlex.fi) 23
Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 (www.finlex.fi) Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998 (www.finlex.fi) Laki vammaisuuden perusteella myönnettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 (www.finlex.fi) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 (www.finlex.fi) Maankäyttö- ja rakennuslaki 133/1999 (www.finlex.fi) Perusopetuslaki 628/1998 (www.finlex.fi) Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 (www.finlex.fi) Sosiaalihuoltolaki 710/1982 (www.finlex.fi) Suomen rakentamismääräyskokoelma (www.edilex.fi/rakentamismaaraykset) Vammaispalvelujen (https://www.thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja) käsikirja 24