EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.2015 COM(2015) 115 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Ranskan julkisen talouden liiallisen alijäämäisyyden lopettamiseksi {SWD(2015) 19 final} FI FI
Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Ranskan julkisen talouden liiallisen alijäämäisyyden lopettamiseksi EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 7 kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen, sekä katsoo seuraavaa: (1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 126 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkisen talouden alijäämiä. (2) Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu. (3) Neuvosto teki 27 päivänä huhtikuuta 2009 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä EY:n perustamissopimus, 104 artiklan 6 kohdan mukaisen päätöksen, jonka mukaan Ranskassa oli liiallinen alijäämä, ja antoi EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 1 3 artiklan mukaisesti suosituksen, jonka mukaan liiallinen alijäämä olisi korjattava viimeistään vuonna 2012 2. (4) Neuvosto teki 2 päivänä joulukuuta 2009 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti päätöksen, jossa se katsoi, että Ranskan viranomaiset olivat toteuttaneet tuloksellisia toimia, mutta odottamattomat taloudelliset tapahtumat olivat vaikuttaneet erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen 27 päivänä huhtikuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen antamisen jälkeen. Sen vuoksi neuvosto suositti, että Ranska korjaisi liiallisen alijäämänsä viimeistään vuonna 2013. (5) Neuvosto katsoi 21 päivänä kesäkuuta 2013 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti, että Ranskan viranomaiset olivat toteuttaneet tuloksellisia toimia, mutta odottamattomat taloudelliset tapahtumat olivat vaikuttaneet erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen 2 päivänä joulukuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen antamisen jälkeen. Sen vuoksi neuvosto suositti, että Ranska korjaisi liiallisen alijäämänsä viimeistään vuonna 2015. Jotta julkisen talouden alijäämä saataisiin uskottavalla ja kestävällä tavalla alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen, suositettiin, että 1 2 EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6. Kaikki asiakirjat, jotka liittyvät Ranskan liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn, ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/deficit/countries/france_en.htm. FI 2 FI
Ranskan olisi a) saavutettava julkisen talouden alijäämätavoitteet, jotka ovat BKT:hen suhteutettuna 3,9 prosenttia vuonna 2013, 3,6 prosenttia vuonna 2014 ja 2,8 prosenttia vuonna 2015, minkä katsottiin vastaavan rakenteellisen rahoitusaseman paranemista 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013, 0,8 prosenttia vuonna 2014 ja 0,8 prosenttia vuonna 2005 komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen mukaisesti; b) toteutettava vuodeksi 2013 hyväksytyt toimenpiteet (1½ prosenttia suhteessa BKT:hen) kokonaisuudessaan sekä määritettävä, hyväksyttävä ja toteutettava nopeasti vuosina 2014 ja 2015 tarvittavat vakauttamistoimenpiteet, jotta rakenteellinen rahoitusasema paranisi suosituksen mukaisesti, ja jatkettava suunnitellulla tavalla kaikkia julkisyhteisöjen alasektoreita, mukaan lukien sosiaaliturvaa ja paikallishallintoa, koskevien menoluokkien tarkistuksia; c) käytettävä kaikki odottamattomat tulot alijäämän korjaamiseen. Lisäksi suositettiin, että julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman pysyvä paraneminen olisi varmistettava julkisen talouden vakauttamistoimenpiteillä kasvua edistävällä tavalla. Neuvosto vahvisti suosituksissaan 1 päivän lokakuuta 2013 määräajaksi, johon mennessä Ranskan olisi toteutettava tuloksellisia toimia ja esitettävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 a kohdan mukaisesti yksityiskohtainen selvitys tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellusta vakauttamisstrategiasta. (6) Komissio totesi 15 päivänä marraskuuta 2013 komission syksyn 2013 talousennusteen perusteella, että Ranska oli toteuttanut tuloksellisia toimia neuvoston 21 päivänä kesäkuuta 2013 antaman suosituksen mukaisesti saadakseen julkisen talouden alijäämänsä alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen, ja katsoi, ettei liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä näin ollen tarvittu lisätoimia. (7) Ranska toimitti 1 päivänä lokakuuta 2013 asetuksen (EU) N:o 473/2013 9 artiklan 1 kohdan ja 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti talouskumppanuusohjelman komissiolle ja neuvostolle. Neuvosto katsoi 10 päivänä joulukuuta antamassaan lausunnossa, että Ranskan talouskumppanuusohjelma sisältää finanssipoliittisia ja rakenteellisia uudistuksia, jotka osittain riittävät tukemaan liiallisen alijäämän korjaamista tehokkaalla ja kestävällä tavalla. (8) Komissio antoi 5 päivänä maaliskuuta 2014 suosituksen toimenpiteistä, jotka Ranskan olisi toteutettava, jotta voidaan varmistaa sen liiallisen alijäämän korjaaminen ajoissa. Antamassaan suosituksessa komissio katsoi, että Ranskan olisi toteutettava lisätoimia sen varmistamiseksi, että se noudattaa täysin 21 päivänä kesäkuuta 2013 annettua neuvoston suositusta. Ranska esitteli 7 päivänä toukokuuta 2014 toimittamassaan vakausohjelmassa useita lisätoimenpiteitä vuodelle 2014. Kun otetaan myös huomioon, että vuonna 2013 toteutunut julkisen talouden vakauttaminen ylitti sen, mitä odotettiin komission antaessa suosituksensa, vakausohjelman katsottiin pitkälti vastaavan komission suositusta. (9) Komissio esitti 13 päivänä tammikuuta 2015 tiedonannon Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokas hyödyntäminen (COM(2015) 12). Tiedonannossa selvennetään, että suosittaessaan määräaikaa liiallisen alijäämän korjaamiselle tai kyseisen määräajan pidentämistä komissio ottaa huomioon, onko olemassa asiaa koskeva rakenneuudistussuunnitelma, joka sisältää yksityiskohtaisia ja todennettavia tietoja sekä uskottavat hyväksymis- ja toteutusaikataulut. Komissio seuraa tiiviisti uudistusten täytäntöönpanoa. Jos sovittuja uudistuksia ei panna täytäntöön, komissio pitää sitä raskauttavana tekijänä, kun se arvioi liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä annetun suosituksen mukaisia tuloksellisia toimia ja vahvistaa uuden määräajan liiallisen alijäämän korjaamiselle. Jos tuloksellisia toimia ei ole toteutettu, menettelyä tehostetaan ja Euroopan rakenne- FI 3 FI
ja investointirahastoista myönnetty rahoitus voidaan keskeyttää. Euroalueen jäsenvaltioiden tapauksessa tämä merkitsee, että komissio suosittaa neuvostolle, että niille määrätään sakkoa. (10) Neuvosto voi asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti päättää komission suosituksesta hyväksyä SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen tarkistetun suosituksen, jos tuloksellisia toimia on toteutettu mutta odottamattomat taloudelliset tapahtumat ovat vaikuttaneet erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen suosituksen antamisen jälkeen. Sitä, onko ollut julkiseen talouteen erityisen epäsuotuisasti vaikuttavia odottamattomia haitallisia taloudellisia tapahtumia, on arvioitava neuvoston suosituksen perustana oleva talousennuste huomioon ottaen. (11) Neuvoston on annettava SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan mukaisesti asianomaiselle jäsenvaltiolle suosituksia, joiden tavoitteena on liiallisen alijäämän tilanteen lopettaminen tietyn ajan kuluessa. Suosituksessa on vahvistettava enintään kuuden kuukauden määräaika, jonka kuluessa kyseisen jäsenvaltion on toteutettava tuloksellisia toimia liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Määräaika voidaan lyhentää kolmeen kuukauteen. Lisäksi neuvoston olisi alijäämän korjaamista koskevassa suosituksessa kehotettava jäsenvaltiota saavuttamaan vuotuiset julkisen talouden tavoitteet, jotka suosituksen perustana oleva ennuste huomioon ottaen johtavat rakenteellisen rahoitusaseman (eli suhdannekorjatun rahoitusaseman, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä) vuotuiseen vähimmäisparannukseen määrällä, jonka ohjearvona on vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. (12) Komission yksiköiden 29 päivänä toukokuuta 2013 antamassa valmisteluasiakirjassa arvioitiin, että Ranskan talous supistuisi 0,1 prosenttia vuonna 2013 ja sen jälkeen kasvaisi 0,6 prosenttia vuonna 2014 ja 1,1 prosenttia vuonna 2015. Lisäksi komission kevään 2013 talousennusteessa, johon 29 päivänä toukokuuta 2013 annetussa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetty skenaario perustui, odotettiin yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) kasvavan 1,2 prosenttia vuonna 2013 ja 1,7 prosenttia vuonna 2014. Näitä kasvu- ja inflaatioennusteita käytettiin perustana 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetussa 126 artiklan 7 kohdan mukaisessa neuvoston suosituksessa. Vuonna 2013 BKT:n kasvu oli itse asiassa hieman suurempaa kuin komissio odotti, sillä BKT kasvoi 0,3 prosenttia. Toisaalta YKHI kasvoi vain 1,0 prosenttia. (13) Komission talven 2015 talousennusteessa BKT:n ennustetaan kasvaneen 0,4 prosenttia vuonna 2014. Tämä on 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin liiallista alijäämää koskevan suosituksen taustalla olevassa perusskenaariossa odotettiin. BKT:n kasvun arvioidaan olleen seurausta pääasiassa varastojen sekä julkisen ja yksityisen kulutuksen kasvusta, kun taas investointien ja nettoviennin odotetaan vähentyneen. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että suosituksen antamishetkellä investointien odotettiin kasvavan vuonna 2014 seurauksena yritysten luottamuksen parantumisesta. Lisäksi ulkomaisen kysynnän odotettiin olevan paljon voimakkaampaa. Tällä välin energian hintojen lasku ja heikko talouden toimeliaisuus ovat kumonneet tammikuussa 2014 käyttöönotetun alv-uudistuksen vaikutuksen hintoihin. Tämän seurauksena YKHI-inflaatio on hidastunut 0,6 prosenttia vuonna 2014. Inflaatio oli näin ollen vuosina 2013 ja 2014 huomattavasti hitaampaa kuin mitä keväällä 2013 ennustettiin. Vuonna 2015 BKT:n odotetaan kasvavan 1,0 prosenttia, kun taas YKHI:n odotetaan pysyvän ennallaan (inflaatio 0,0 prosenttia). FI 4 FI
(14) Vuonna 2013 julkisen talouden alijäämä oli 4,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä ylittää 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetussa suosituksessa tavoitteeksi asetetun 3,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisiin tuloihin vaikutti kielteisesti etenkin verotulojen odotettua huomattavasti heikompi jousto päätösperäisistä toimenpiteistä huolimatta, joiden määrä oli komission mukaan 27 miljardia euroa (1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen). Julkisen talouden toimien vaikutus rakenteelliseen rahoitusasemaan oli 1,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Koska potentiaalista kasvua ja tulovajeita on tarkistettu (0,2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen), rakenteellisen rahoitusaseman muutos vuonna 2013 oli 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä on niukasti vähemmän kuin neuvoston 21 päivänä kesäkuuta 2013 suosittama 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tulopuolella hyväksyttyjen päätösperäisten toimenpiteiden sekä sen perusteella, kuinka kokonaismenot ovat kehittyneet verrattuna 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetussa neuvoston suosituksessa esitettyyn skenaarioon, julkisen talouden toimien alhaalta ylös -tarkastelun perusteella lisätoimenpiteiden vaikutus on 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen eli jälleen hieman alle 0,0 prosentin suhteessa BKT:hen, joka katsotaan tarpeelliseksi neuvoston suosituksessa asetettujen julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseksi. (15) Komission talven 2015 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämän odotetaan kasvaneen edelleen vuonna 2014 huolimatta merkittävistä toimista julkisten menojen kasvun hillitsemiseksi. Säästöjä odotetaan saatavan julkisen sektorin palkkajäädytyksen jatkamisen, eläkeuudistusten vaikutusten sekä paikallistason menojen pienentymisen kautta. Kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävän verohyvityksen odotetaan kuitenkin kumonneen nämä säästöt. Kyseinen verohyvitys on EKT 2010:n sääntöjen mukaan julkinen meno, ja sen kustannusten arvioidaan olevan 11 miljardia euroa (0,4 % suhteessa BKT:hen) vuonna 2014. Tulopuolella 1 päivänä tammikuuta toteutetulla alv-uudistuksella ja suurten yritysten maksaman poikkeuksellisen yritystuloveron kaksinkertaistamisella oli myönteisiä vaikutuksia verotuloihin. Odotettua hitaampi reaalisen BKT:n kasvu ja inflaatio yhdessä edelleen alhaisen verotulojen jouston kanssa ovat heikentäneet verotuloja. (16) Komission talven 2015 talousennusteen perusteella rakenteellisen alijäämän arvioidaan supistuvan 3,3 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2013 2,9 prosenttiin vuonna 2014. Kun otetaan huomioon korjaukset, jotka liittyvät potentiaalisen tuotannon kasvun tarkistamiseen alaspäin (+0,0 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen) ja odottamattomiin tuloihin (+0,2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen) verrattuna neuvoston suosituksen antamisajankohtana tehtyyn ennusteeseen, vuotuiset julkisen talouden vakauttamistoimet vuonna 2014 ovat 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kun korjataan EKT 2010 -järjestelmään siirtymisestä aiheutunut kielteinen vaikutus maksettuihin verohyvityksiin, jonka ei katsota olevan hallituksen määräysvallassa, julkisen talouden vakauttaminen on ylhäältä alas -tarkastelun mukaan 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen eli se jää hieman suositellusta 0,8 prosentista suhteessa BKT:hen. Neuvoston 21 päivänä kesäkuuta 2013 antaman suosituksen perustana olleeseen taloudelliseen skenaarioon verrattuna toteutetut tulopuolen lisätoimenpiteet yhdessä EKT 2010 -järjestelmään mukautetun menokehityksen kanssa ovat 1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä vastaa neuvoston 21 päivänä kesäkuuta 2013 tarpeellisena pitämää tasoa ( yli 1 prosenttia suhteessa BKT:hen ). Kaikkien vuosina 2013 2014 toteutettujen toimien yhteenlaskettu määrä on näin ollen 1,9 prosenttia suhteessa BKT:hen rakenteellisen rahoitusaseman tarkistetun muutoksen perusteella. Tämä alittaa neuvoston suosituksen, joka oli 2,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alhaalta ylös -tarkastelun perusteella toimien yhteenlaskettu määrä on hieman yli 1,0 prosenttia. Tämä vastaa neuvoston tarpeellisena pitämää tasoa. FI 5 FI
(17) Julkisen talouden vakauttamistoimien ylhäältä alas- ja alhaalta ylös -tarkastelun välinen ero johtuu pääasiassa siitä, että inflaatiota on tarkistettu alaspäin kesäkuun 2013 jälkeen. Vuoden 2014 BKT-deflaattorin kasvuennustetta on tarkistettu alaspäin 0,9 prosenttiyksikköä 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen ja komission talven 2015 talousennusteen välisenä aikana. Inflaation tarkistaminen alaspäin vaikuttaa voimakkaasti verotuloihin. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että vuoden aikana tehtävät inflaation tarkistukset vaikuttavat vähemmän julkisiin menoihin, jotka Ranskassa usein perustuvat nimellismääräisinä vahvistettuihin normeihin. Tästä johtuvaa julkisen talouden rahoitusaseman heikkenemistä ei ole korjattu rakenteellista rahoitusasemaa koskevassa laskelmassa, jossa otetaan huomioon vain määrällinen tuotantokuilu. Sen vuoksi julkisen talouden vakauttamistoimien ylhäältä alas -tarkastelu on herkkä inflaatiota koskevien arvioiden tarkistamiselle. Alhaalta ylös -indikaattorin osalta odotettua hitaammalla inflaatiolla voidaan katsoa olleen vain vähäpätöinen vaikutus vuonna 2014 toteutettujen päätösperäisten toimenpiteiden vaikutukseen. Siltä osin kuin joitakin hallituksen määräysvallassa olevia julkisia menoeriä on mukautettu inflaation hidastumiseen, alhaalta ylös -indikaattoriin olisi voinut kohdistua myönteisiä vaikutuksia. Inflaation tarkistaminen alaspäin on kuitenkin todennäköisesti vaikuttanut alhaalta ylös -tarkasteluun vain vähän, koska useat julkiset menot jäädytettiin vuonna 2014 (18) Kaiken kaikkiaan edellä esitetyn perusteella ei voida päätellä, ettei tuloksellisia toimia ole toteutettu. (19) Julkinen velka suhteessa BKT:hen oli 78,8 prosenttia vuonna 2009 ja se on kasvanut nopeasti sen jälkeen niin, että se oli 92,2 prosenttia vuonna 2013. Komission talven 2015 talousennusteen mukaan velkasuhde kasvaa edelleen koko ennustejakson ajan ja nousee 95,3 prosenttiin vuonna 2014, 97,1 prosenttiin vuonna 2015 ja 98,2 prosenttiin vuonna 2016. Samaan aikaan julkisen talouden alijäämä pysyy verraten korkeana ja BKT:n nimelliskasvu on vaimeaa. Velkakannan korjauserien odotetaan vaikuttavan negatiivisesti velkakehitykseen ennustejaksolla. (20) Komission talven 2015 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämän odotetaan kasvavan 4,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Tämä ylittää selvästi 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetussa neuvoston suosituksessa tavoitteeksi asetetun 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen ja viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden rahoitusasema on heikentynyt merkittävästi, mikä johtuu siitä, että yleinen talouden tila on heikompi kuin arvioitiin 21 päivänä kesäkuuta 2013 annettua neuvoston suositusta laadittaessa. Sen vuoksi on vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen mukaisesti perusteltua tarkistaa SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaista Ranskaa koskevaa suositusta ja asettaa uusi määräaikaa liiallisen alijäämän korjaamiselle. (21) Ranskan viranomaiset toimittivat 21 päivänä marraskuuta 2014 komissiolle kirjeen, jossa Ranska sitoutui lukuisiin rakenteellisiin uudistuksiin, joilla pannaan täytäntöön neuvoston 8 päivänä heinäkuuta 2014 antamat vuoden 2014 maakohtaiset suositukset. Hallitus julkisti 12 päivänä joulukuuta 2014 uudistusohjelman, jossa esitetään ensisijaiset uudistukset vuoteen 2017 asti. Tämä uudistusohjelma vahvistettiin kansallista uudistusohjelmaa koskevassa tiedonannossa, joka julkistettiin 18 päivänä helmikuuta 2015. Viranomaiset toimittivat myös määrälliset tiedot tärkeimpien vuoden 2012 jälkeen aloitettujen rakenteellisten uudistusten odotetusta makrotaloudellisesta vaikutuksesta. Tärkeimpiin kaavailtuihin uudistuksiin sisältyvät erityisesti työvoimakustannusten alentaminen kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävän verohyvityksen kautta ja lisäalennukset työnantajan sosiaaliturvamaksuihin vastuu- ja FI 6 FI
solidaarisuussopimuksen kautta (pacte de responsabilité et de solidarité). Näiden toimenpiteiden odotetaan osaltaan edistävän kasvua ja parantavan julkisen talouden kestävyyttä, eikä niitä sen vuoksi pitäisi peruuttaa. Työvoimakustannusten alentamisen täysi vaikutus edellyttäisi kuitenkin täydentäviä työmarkkinauudistuksia, joilla vähennetään palkkajäykkyyttä. Hallituksen esittämiä lisäuudistuksia ovat muun muassa vuoden 2014 eläkeuudistus sekä toimenpiteet paikallishallinnon uudistamiseksi, liiketoimintaympäristön parantamiseksi ja kilpailun lisäämiseksi palvelujen alalla. Kasvua ja taloudellista toimintaa koskevassa lakiesityksessä käsitellään oikeusalan ammattilaisia koskevia kilpailuongelmia, avataan linjaautoliikenne kilpailulle, vähennetään vähittäiskaupan markkinoille pääsyn esteitä ja lievennetään sunnuntaityötä koskevia sääntöjä. Lisäksi siinä esitetään irtisanomista koskeviin yksittäisiin riitoihin liittyvien menettelyjen uudistamista. Kaiken kaikkiaan vuoden 2013 jälkeen aloitettujen rakenteellisten uudistusten odotetaan edistävän talouskasvua ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Viranomaisten ilmoitus, jonka mukaan nämä uudistukset kasvattaisivat BKT:tä 3,3 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 mennessä, vaikuttaa kuitenkin yliarvioidulta. (22) Ranskan viranomaisten rakenteellisista uudistuksista antamat tiedot ja sitoumukset ovat oikeansuuntaisia niiden vaatimusten perusteella, jotka on esitetty 13 päivänä tammikuuta 2015 annetussa komission tiedonannossa COM(2015) 12 Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokas hyödyntäminen, jotta Ranskalle voidaan myöntää yli vuoden pidennys liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettuun määräaikaan. Tiedonannossaan EU-ohjausjakso 2015: Kasvun haasteiden arviointi, makrotalouden epätasapainotilojen ehkäisy ja korjaaminen sekä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 nojalla tehtävien perusteellisten tarkastelujen tulokset komissio kuitenkin viittasi Ranskan aikaisempien suositusten johdosta toteuttamiin toimiin, jotka makrotalouden epätasapainojen perusteella ovat vähäisiä, ja päätteli, että Ranskan makrotaloudessa on liiallisia epätasapainotiloja, jotka edellyttävät erityisseurantaa ja määrätietoisia politiikkatoimia. Komissio harkitsee toukokuussa kansallisen uudistusohjelman ja muiden kyseiseen ajankohtaan mennessä esitettyjen sitoumusten kunnianhimoisuuden huomioon ottaen, pitäisikö sen suositella, että neuvosto antaisi asetuksen (EY) N:o 1176/2011 7 artiklan 2 kohdan mukaisen suosituksen, jossa todetaan liiallisen epätasapainon olemassaolo ja suositellaan, että Ranska toteuttaa korjaavia toimia, jotka on esitettävä korjaussuunnitelmassa. Rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä liiallisten epätasapainojen korjaamiseksi ja potentiaalisen kasvun vahvistamiseksi, mutta myös julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi. (23) Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 mukaan sääntönä on yhden lisävuoden myöntäminen. Ranskalle vain yhden lisävuoden myöntäminen olisi liian vaativaa nykyisessä heikossa taloudellisessa ympäristössä, koska se edellyttäisi, että rakenteellinen rahoitusasema kohenee vuosina 2015 ja 2016 vuosittain keskimäärin yli 1,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä ylittää neuvoston 21 päivänä kesäkuuta 2013 suosittaman keskimääräisen vuotuisen sopeutuksen vuosina 2013 2015. Komission talven 2015 talousennusteen mukaan tällaisella sopeutuksella olisi hyvin kielteinen vaikutus kasvuun sekä vuonna 2015 että vuonna 2016. Sen vuoksi, ja ottaen huomioon Ranskan ilmoittamat rakenneuudistussuunnitelmat ja tulossa olevan kansallisen uudistusohjelman, edellä mainitun 13 päivänä tammikuuta 2015 annetun tiedonannon mukaisesti näyttää olevan aiheellista pidentää Ranskan määräaikaa liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi kahdella vuodella. Ranskan viranomaisten olisi varmistettava, että hyväksytyt ja suunnitellut uudistukset toteutetaan kaikilta osin ja että niitä tehostetaan tarvittaessa. Jos Ranska ei pysty toteuttamaan kunnianhimoista FI 7 FI
uudistusohjelmaa, komissio pitää sitä edellä mainitun 13 päivänä tammikuuta 2015 annetun tiedonannon mukaisesti raskauttavana tekijänä arvioidessaan tämän suosituksen noudattamiseksi toteutettavia tuloksellisia toimia. (24) Kahden lisävuoden myöntäminen Ranskalle mahdollistaisi julkisen talouden alijäämän supistamisen 4,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015, 3,4 prosenttiin vuonna 2016 ja 2,8 prosenttiin vuonna 2017. Tällöin rakenteellinen rahoitusasema paranisi 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015, 0,8 prosenttia vuonna 2016 ja 0,9 prosenttia vuonna 2017. Vuonna 2015 sopeutus olisi näin ollen 0,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin komission talven 2015 talousennusteen perusteella odotettu rakenteellisen rahoitusaseman parantuminen 0,3 prosentilla suhteessa BKT:hen. Komission talven 2015 talousennusteeseen perustuvassa vuosien 2015 ja 2016 perusskenaariossa tulopuolella huomioon otetut toimenpiteet ovat arviolta 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Vuonna 2017 talousennusteeseen sisältyvät päätösperäiset toimenpiteet ovat 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näitä ovat ilmoitettu yritysten sosiaalisen solidaarisuusmaksun (contribution sociale de solidarité des sociétés) poistaminen ja lakisääteisen yhtiöveroasteen asteittainen alentaminen. (25) Jotta julkisen talouden tavoitteet saavutettaisiin, on ratkaisevan tärkeää, että viranomaiset toteuttavat kaikilta osin kaikki vuodelle 2015 jo ilmoitetut toimenpiteet ja määrittävät, hyväksyvät ja toteuttavat nopeasti lisätoimenpiteitä, joita tarvitaan julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseksi vuosina 2015, 2016 ja 2017. Useimmat niistä toimenpiteistä, joihin Ranskan sitoumus vähentää julkisia menoja 50 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä perustuu, on vielä määrittämättä vuosien 2016 ja 2017 osalta. Kaiken kaikkiaan tilannetta on seurattava tiiviisti, ja viranomaisten on oltava valmiina toteuttamaan korjaustoimia, jos menoissa lipsutaan tai tulopuolen päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus on odotettua pienempi, ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN: (1) Ranskan olisi lopetettava nykyinen julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanne viimeistään vuonna 2017. (2) Ranskan olisi saavutettava julkisen talouden alijäämätavoitteet, jotka ovat BKT:hen suhteutettuna 4,0 prosenttia vuonna 2015, 3,4 prosenttia vuonna 2016 ja 2,8 prosenttia vuonna 2017, mikä vastaa rakenteellisen rahoitusaseman paranemista 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015, 0,8 prosenttia vuonna 2016 ja 0,9 prosenttia vuonna 2017. Tämä edellyttää lisätoimenpiteitä, joiden vaikutus on komission talven 2015 talousennusteen perusteella 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015, 1,2 prosenttia vuonna 2016 ja 1,3 prosenttia vuonna 2017. (3) Ranskan olisi toteutettava kaikilta osin vuodelle 2015 jo hyväksytyt toimenpiteet ja varmistettava huhtikuun 2015 loppuun mennessä 2 kohdassa tarkoitetut julkisen talouden lisätoimet. Tämä edellyttäisi sitä, että määritetään, hyväksytään ja toteutetaan päätösperäisiä rakenteellisia lisätoimenpiteitä, joiden vaikutus on 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näin voidaan kuroa umpeen ero suosituksen mukaiseen rakenteellisen rahoitusaseman 0,5 prosentin suuruiseen parannukseen suhteessa BKT:hen vuonna 2015. (4) Ranskan olisi tehostettava toimia säästöjen yksilöimiseksi kaikilla julkisyhteisöjen alasektoreilla, kuten sosiaaliturvan ja paikallishallinnon tasolla, ja käytettävä kaikki odottamattomat tulot alijäämän supistamiseen. Julkista taloutta vakauttavien toimenpiteiden pitäisi varmistaa julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman FI 8 FI
kestävä parantuminen, eivätkä ne saisi haitata Ranskan talouden kilpailukyvyn parantumista. (5) Neuvosto vahvistaa 10 päivän kesäkuuta 2015 määräajaksi, johon mennessä Ranskan olisi toteutettava tuloksellisia toimia ja esitettävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 a kohdan mukaisesti yksityiskohtainen selvitys tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellusta vakauttamisstrategiasta. Ranskan olisi raportoitava yksityiskohtaisesti i) päätösperäisistä rakenteellisista lisätoimenpiteistä, joiden vaikutus on 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen ja joiden tavoitteena on varmistaa rakenteellisen rahoitusaseman suosituksen mukainen parantuminen vuonna 2015; ja ii) tärkeimmistä kaavailluista julkisen talouden toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi vuosina 2016 ja 2017. Julkisen talouden suunnittelua koskevaa lakia Loi de Programmation des Finances Publiques olisi päivitettävä uuden sopeutusuran huomioon ottamiseksi. Ranskan viranomaisten olisi toimitettava etukäteen riippumaton arviointi tärkeimmistä sopeutustoimenpiteistä vuosina 2016 ja 2017 ennen määräajan päättymistä. (6) Ranskan olisi annettava neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 10 artiklan mukaisesti komissiolle ja talous- ja rahoituskomitealle selvitys komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 877/2013 säädettyjä vaatimuksia noudattaen. Selvitys olisi toimitettava ensimmäisen kerran viimeistään 10 päivänä joulukuuta 2015 ja sen jälkeen kuuden kuukauden välein. Joulukuun 10 päivään mennessä toimitettavassa selvityksessä olisi annettava tietoja tarkistetusta talousarvioesityksestä vastauksena komission lausuntoon vuoden 2016 alustavasta talousarviosuunnitelmasta. Kesäkuun 10 päivään mennessä annettavassa selvityksessä olisi päivitettävä ja täsmennettävä yksityiskohtaisia tietoja julkisen talouden toimenpiteistä, joita on suunniteltu tai jo toteutettu suositettujen parannusten saavuttamiseksi seuraavan vuoden rakenteellisessa rahoitusasemassa ja liiallisen alijäämän oikea-aikaisen ja kestävän korjaamisen varmistamiseksi määräaikaan mennessä. Ranskan on raportoitava 18 päivänä helmikuuta 2015 julkistetussa tiedonannossa esitetystä uudistusohjelmasta, jota on myöhemmin täydennettävä kansallisessa uudistusohjelmassa, jota on toteutettava kurinalaisesti, jotta voidaan parantaa kasvunäkymiä ja edistää julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Julkisen talouden vakauttamista on tärkeää tukea kattavilla ja kunnianhimoisilla rakenteellisilla uudistuksilla niiden suositusten mukaisesti, jotka neuvosto on antanut Ranskalle talouspolitiikan EU-ohjausjakson ja erityisesti makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn yhteydessä. Tämä suositus on osoitettu Ranskan tasavallalle. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 9 FI