Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskus 1 15.3.04/Anne Herneoja Ratahallintokeskus (RHK) on vuonna 1995 perustettu liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva virasto, joka vastaa valtion rataverkon ylläpidosta ja kehittämisestä sekä rautatieliikenteen turvallisuudesta. RHK hallinnoi rataverkkoa siihen kuuluvine laitteineen, rakenteineen ja maa-alueineen.
Lännen ja idän liikenne KOLARI 270 VAASA 126 PORI KOKKOLA 320 NAANTALI 98 TURKU 3 515 1620 PARKANO HANKO 166 920 0 1675 TAMPERE 230 3635 TOIJALA 620 PIEKSÄ- MÄKI SEINÄJOKI 105 HAAPA- MÄKI VILPPULA RIIHIMÄKI 1090 (10165) KARJAA 140 65 70 KEMI YLIVIESKA 95 35 890 ROVANIEMI 405 590 740 OULU 35 130 350 35 MIKKELI 185 325 KUOPIO 530 4935 (25406) KOTKA 9 HELSINKI 9 095 KONTIOMÄKI IISALMI 615 VARKAUS ORIVESI 870 600 3270 LAHTI1720 490 KOUVOLA710 1275 (10481) JYVÄSKYLÄ 2005 980 KEMIJÄRVI 135 SAVONLINNA LUUMÄKI 370 NURMES 100 65 25 LIEKSA 55 270 PARIKKALA IMATRA LAPPEENRANTA 26 266 JOENSUU PIETARI 1070 580 65 100 94 500 3390 22 16 3840 1470 1550 130 3430 4880 1150 640 4560 3680 4660 1360 4100 2890 980 540 1320 34 30 360 360 2750 2350 1540 3360 2360 4760 1000 3360 2600 65 1490 230 880 2460 770 340 7220 330 300 1640 2020 2010 2600 6 1210 2160 11310 67 36 Kemi 1410 2900 Oulu Raahe 2300 5900 Kokkola 170 3200 Pietarsaari 3250 0 950 Vaasa 1310 0 1600 2910 120 1900 780 600 1300 800 640 800 Kaskinen 460 42 1200 23 2 9 41 68 Pori 4500 3930 Rauma 5700 2940 3830 Uusikaupunki 1500 Naantali 7200 40 Turku 3800 820 Parainen 0 Hanko 2700 77 Tornio 1000 Inkoo 2000 Koverhar 1400 940 870 1490 2490 960 1170 Helsinki 11500 2180 5260 Loviisa 0 Sköldvik 17600 1850 4180 1880 3070 510 1130 50 Hamina 4800 Kotka 8500 550 310 410 80 3970 3720 8430 1300 880 760 220 380 3970 2040 1850 3120 3200 230 1790 2650 3080 3020 120 15.3.04/Anne Herneoja 2 Suomen rataverkosta 90% on yksiraiteista. Radat ovat sekä tavara- että henkilöliikenteen käytössä. Raskaiden ja hitaiden tavarajunien ja nopean henkilöliikenteen yhteensovittaminen on haasteellista. Liikennemäärän kasvaessa lisääntyy myös kuljetusprosessin häiriöherkkyys. Länsi- ja Itä-Suomen rautatieliikenne on rakenteeltaan erilaista. Lännessä painottuu henkilöliikenne ja idässä tavarakuljetukset. Molemmille liikennemuodoille täsmällisyys ja kuljetusten luotettavuus ovat kriittisiä menestystekijöitä.
Ihmisten päivittäinen liikkuminen Matka-aika Luotettava matkaketju Hyvät vaihto-olosuhteet Tosiaikainen tieto häiriöistä Matkan hinta ja maksamisen helppous 15.3.04/Anne Herneoja 3 Koska matkat eivät lyhene, pitäisi niihin kuluvaa aikaa voida lyhentää. Liikennemuotojen hyvällä yhteistyöllä voidaan ovelta ovelle matka-aikaa lyhentää sovittamalla liikennemuotojen aikataulut yhteen ja turvaamalla liityntäpysäköintipaikkojen saatavuus. Rautateillä on myös paineita nostaa ajonopeuksia kahteensataan kilometriin tunnissa tai lähelle sitä. Nopeuden nosto edellyttää radan perusparantamisen lisäksi sen liikennöitävyyden kehittämistä. On huolehdittava siitä, että myös tavaraliikenne voi toimia häiriöttä. Hyvät vaihto-olosuhteet eli hyvin toimiva matkakeskus on osoittautunut haasteelliseksi osaksi matkaketjua, sillä sen aikaansaaminen edellyttää monien osapuolten saumatonta yhteistyötä. Olisikin syytä alkaa miettiä sitä, olisiko mahdollista löytää tällaisille liikenteen solmukohdille yksi isäntäorganisaatio, joka huolehtisi siitä, että vaihtaminen sujuu helposti ja tieto liikenteen sujumisesta on matkustajien käytettävissä.
Suomen henkilöliikenteen sydän 15.3.04/Anne Herneoja 4 Täsmällisyys on rautatieliikenteen kriittinen menestystekijä. Täsmällinen liikennetuotanto alkaa varikolta. Siellä junavaunut pannaan lähtökuntoon ja kootaan juniksi. Junan eri osien määräaikaishuoltoja tehdään osajärjestelmittäin varikkokäyntien yhteydessä. Suomen henkilöliikenteen sydän on Helsingin Ilmalassa. Koko Suomen junaliikenteen täsmällisyys kärsii, jos Ilmalassa on toimintaongelmia, sillä lähes kaikki junat lähtevät Helsingistä menivätpä ne sitten Turkuun, Tampereelle tai Vainikkalaan. Rautateiden verkkorakenteesta johtuen häiriöt myös säteilevät hyvin laajalle. Sydän kärsii erilaisista ongelmista, jotka johtuvat siitä, että varikko on rakennettu entisen kaatopaikan päälle. Se painuu jätteiden maatuessa. Varikko on myös rakentunut vuosikymmenten kuluessa eikä se vastaa teknisesti eikä toiminnallisesti nykyliikenteen tarpeita. Ilmalan haasteita lisää myös jo rakenteilla olevien ratojen (Keravan kaupunkirata ja Oikorata Keravalta Lahteen) valmistumisen myötä lisääntyvä liikenne.
Elinkeinoelämän kilpailukyky Kustannustehokkaat kuljetukset Luotettavat ja täsmälliset kuljetusketjut 270 360 Tornio 1000 940 1490 2490 2750 960 Kemi 2900 Oulu 2300 Raahe 5900 2350 1000 1410 2600 360 67 36 Kokkola 3200 Pietarsaari 3250 0 800 Vaasa 1600 2910 4100 2890 1540 2600 6 510 170 1300 550 310 410 950 1310 0 120 1900 780 600 65 100 Kaskinen 1200 Pori 4500 Rauma 5700 Uusikaupunki 1500 1070 1300 Naantali 7200 500 460 42 23 2 9 41 68 2940 580 94 40 800 640 3830 3390 22 1470 1550 820 Turku Parainen 3800 0 Hanko 2700 77 16 3840 130 1150 3430 640 4880 1360 Inkoo 2000 Koverhar 1400 870 980 3930 540 4560 3680 4660 1320 34 30 3360 2360 4760 3360 1170 Helsinki 11500 2180 65 340 880 2460 770 5260 7220 330 300 1640 Loviisa 0 Sköldvik 17600 2010 1850 80 2020 4180 1880 1210 2160 11310 3070 1130 50 Hamina 4800 Kotka 8500 3970 3720 8430 880 760 1490 230 220 380 3970 2040 1850 3120 3200 230 1790 2650 3080 3020 120 15.3.04/Anne Herneoja 5 Elinkeinoelämän kuljetuksissa täsmällisyys ja luotettavuus ovat kasvattaneet merkitystään, kun varastojen kokoa on pienennetty ja tuotantoprosesseja hajautettu usealle paikkakunnalle tai useaan maahan. Kustannustehokkuutta haetaan mm. kasvattamalla kuormakokoja ja pidentämällä junia. Itäisessä Suomessa rautatieliikenteen kehitykseen vaikuttaa kotimaisten toimien lisäksi Venäjän liikenne, joka on mm. teollisuutemme raaka-ainehuollon kannalta merkittävässä roolissa. Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää sitä, että itäisen Suomen tavaraliikenteen sujuvuudelle tärkeitä ratapihoja Imatralla, Vainikkalassa ja Kouvolassa parannetaan. Ratapihat vaativat toiminnallista kehittämistä ja ratapihojen jatkamista, jotta ne voivat vastaanottaa nykyistä pidempiä junia. Sallitun akselipainon korottaminen edellyttää sitä, että radan rakenteet ovat vastaavassa kunnossa. Lahden ja Luumäen välillä radan välityskyky on loppumassa. Runsas tavaraliikenne ja sitä nopeampi henkilöliikenne mahtuvat radalle enää vaivoin. Suomi on sitoutunut parantamaan rataosan ennen vuotta 2014 sillä se on myös osa EU:n priorisoimaa Pohjolan kolmiota ja nopeaa junayhteyttä Helsingistä Pietariin.
Tulevia haasteita Läntisen Suomen tavaraliikenteen toimintaolosuhteiden parantaminen Liikennöintiolosuhteiden parantaminen Luumäeltä sekä Vainikkalaan että Imatralle Keravan pohjoispuolisen liikenteen kehittymisolosuhteiden turvaaminen Henkilöliikenteen kehittymisedellytysten turvaaminen Helsingin ratapihalla Turun suunnan liikenteen kehittymisolosuhteiden turvaaminen 15.3.04/Anne Herneoja 6 Rautatieliikenne muistuttaa paljon teollisuuden prosesseja. Pullonkaula yhdessä kohdassa haittaa koko prosessia. Jos teollisuudelle ei ole mahdollista tarjota yhtenäistä 25 tonnin akselipainon sallivaa reittiä, ei tätä kantavuutta voida hyödyntää osallakaan kuljetusreittiä. Henkilöliikenteessä on tärkeää se, että palvelutarjontaa on mahdollista lisätä sitä mukaa, kun asemiin tukeutuvat yhdyskunnat kasvavat ja kehittyvät. Riittävä radan välityskyky on liikenteen lisäämisen perusedellytys. Lähitulevaisuuden liikkumisolosuhteiden turvaamisen lisäksi tarvitaan myös näkemystä pidemmällä tähtäyksellä. RHK on käynnistänyt pohdinnan siitä, millaisia kehittämisedellytyksiä erilaiset rataverkot voisivat tarjota vuoden 2050 aikatähtäimellä.
PERUSRADANPIDON MENOJEN JAKAUTUMINEN M 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Liikenteenohjaus, kiinteistö, hallinto Radan kunnossapito ja käyttö Korvausinvestoinnit lisäbudjetti Korvausinvestoinnit budjetti 15.3.04/Anne Herneoja 7 Perusradanpidon rahoitus käytetään lähes kokonaan nykyisen rataverkon korjaukseen ja kunnossapitoon. Uusiin ratoihin ja muihin kehittämistöihin liittyvästä rahoituksesta eduskunta päättää erikseen. Jotta Suomen kuormitetuin rataverkko saataisiin nopeasti ja tehokkaasti vastaamaan tämän päivän kantavuus- ja nopeusvaatimuksia, olisi perusradanpidon rahoitusta nostettava.
Liikennejärjestelmä palvelee ihmisiä ja elinkeinoelämää Kunkin liikennemuodon vahvuudet hyödynnetään Liikennemuodot toimivat saumattomasti yhteen Pullonkaulat poistetaan koko reitiltä Häiriötilanteet hoidetaan asiakkaan parhaaksi 15.3.04/Anne Herneoja 8 Liikennemuodoista syntyy liikennejärjestelmä, jonka on tarkoitus palvella ihmisiä ja elinkeinoelämää. Liikennejärjestelmän toimivuuden varmistaminen edellyttää sitä, että me tarkastelemme väyliä ja niillä tarjottavia liikennepalveluja asiakkaiden tarpeiden näkökulmasta organisaatiorajat unohtaen.