Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys Tuulikiertue

Samankaltaiset tiedostot
Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Tuulikiertue

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys Tuulikiertue

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry Helsinki - Lappeenranta

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat Harri Orko, yksikönjohtaja

Tuulivoiman nykytilanne Suomessa, vaikutus elinkeinoelämään

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi Energiakolmio Oy / / Marko Lirkki

TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti. Jari Suominen

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?

Tuulivoiman nykytilanne Suomessa. Heidi Paalatie Jyväskylä

Tuulivoimatuotannon ajankohtaiskatsaus. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

Tuulivoimatuotannon yleiset edellytykset. Erkki Kunnari Metsähallitus / Laatumaa Suomen Tuulivoimayhdistys

Tuulivoiman nykytilanne Suomessa. Heidi Paalatie Jyväskylä

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011

Tuulivoimarakentaminen Suomessa. RIL Pohjarakentaminen tuulivoimassa -tilaisuus Harri Orko

Tuulivoimaa kiinteistöjen ja teollisuuden tarpeisiin

Siikainen Jäneskeidas Jari Suominen

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori,

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

Kansanedustajat Eduskunta Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) taustamuistio Energia- ja ilmastostrategian lähetekeskustelua varten

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

TuuliWatin tuulivoimastrategia

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta Parviainen

Primäärienergian kulutus 2010

Tuulimyllyt ilmastako energiaa?

Bioenergia ry

Kokemukset tuulivoimaloista

Tuulivoimaa meidänkin kuntaan? Kuntavaalit 2017

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Erkki Haapanen, Tuulitaito 10/2011

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK MTK- Häme

Jouttikallio tuulipuisto. Projektikuvaus

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta

Uusiutuva energia Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian tulevaisuuden näkymät Tampere Toimialapäällikkö Markku Alm

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä Katja Hynynen

Tuulivoimakatsaus Page 1

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Energian tuotanto ja käyttö

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, Toimialapäällikkö Markku Alm

Yritysesittely ja hankkeet / Harri Ruopsa. Luottamuksellinen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki Sami Kuitunen

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK Joensuu

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Tuulivoima ja maanomistaja

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Tuotantotukilain muutokset

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Keinot pääp. Kolme skenaariota

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari , Oulu

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy.

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Kodin vihreä energia Oy

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Liisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009

Millä Tampere lämpiää?

TUULIVOIMA TÄNÄ PÄIVÄNÄ SUOMESSA Ennen syöttötariffilainsäädännön voimaantuloa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Transkriptio:

Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys 11.11.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1%

Tuulivoimarakentamisen käyntiinlähtö (Lähde: http://www.vindstat.nu)

Rakentaminen on viimein lähtenyt käyntiin 2020 tavoite 2.500 MW = 6,0 TWh 11.11.2013 Tuulikiertue 2013 5

Tilanne Suomessa tänään Elokuun 2013 lopussa (2012): 323 MW (288 MW) 176 voimalaa (163 voimalaa) Vuonna 2013 rakennetaan tuulivoimaa yhteensä 120 MW edestä Vuonna 2014 arvioidaan rakennettavan 200 250 MW Rakennuslupia on haussa 470 MW edestä (9/2013) Tavoite: 6 TWh tuulivoimasähköä vuonna 2020 n. 2 500 MW n. 800 tuulivoimalaa n. Helsingin kokoinen alue E&I-strategia: 9 TWh tuulivoimasähköä vuonna 2025 11.11.2013 Tuulikiertue 2013 6

Suomen tuulivoimahankkeet

Korkeammilla voimaloilla kohti sisämaata *verrattuna vuoteen 2009 2009 2011 2012 Halkaisija (m) 100 110 120 Napakorkeus (m) 100 120 140 Investointikustannus* - + 14 % + 23 % Tuotto* - + 22 % + 48 % Tuotantokustannus* - - 7% - 20% Parempi tuotto mahdollistaa rakentamisen sisämaahan Km rantaviivasta 0 10 100 3MW:n tuulivoimalan kehitysnäkymä

Maalle vai merelle? Merellä tasaisemmat ja paremmat tuuliolosuhteet Yhteensovittamisen tarve pienempi Mutta kustannukset huomattavasti suuremmat Huollon haasteet Suomessa Baltian alueen parhaat olosuhteet Offshore-demotuki edistämään

Tuulivoima työllistää! Yleensä tuulivoima työllistää eniten siellä, missä myös rakennetaan paljon Suomessa kuitenkin paljon komponenttivalmistusta ja vientiä Vuonna 2008 tuulivoima työllisti suoraan Euroopassa 108 000 (EU27) ja Suomessa 3000 henkilöä (Lähde: Wind at Work, EWEA 2009) Työllistää valtavan monen eri alan ammattilaisia! Luo mahdollisuuksia paikalliselle yritystoiminnalle 11.11.2013 Tuulikiertue 2013 10

Tuulivoima työllistää! Esimerkki 23 voimalan rakentamisen hyödyistä alueella Rakentamisen kustannusarvio, 1000 Voisi jäädä alueelle % Voisi jäädä alueelle 1000 Teiden rakentaminen / parantaminen (25 km) 5 800 85 4 930 Perustukset 18 000 70 12 600 Sisäinen sähköverkko 3 000 33 990 Sähköasemat 2 700 10 270 Työmaapalvelut 250 50 125 Voimaloiden pystytystyö 700 20 140 Projektin johto 600 20 120 yht 31 050 19 175 per voimala 1 350 834 11.11.2013 Tuulikiertue 2013 11

Hyödyt kunnalle Verotulot Imagohyödyt Mahdollisuudet elinkeinoelämälle Investoinnit alueelle Esimerkki 23 voimalan käytön ajan hyödyistä alueella Voisi jäädä Vuotuiset tulot 23 voimalasta Yhteensä, 1000 alueelle 1000 /vuosi Kunnossapito / vuosi 23 t /MW 1 587 952 Kiinteistövero 184 184 Maan vuokra 138 138 Sähkön siirto 1,2 /MWh 221 221 Yhteisövero 399 93 Yhteensä 2 529 1 588 per voimala 110 69 11.11.2013 Tuulikiertue 2013 12

Miksi lisää tuulivoimaa? Miksi tuulivoimaa? Tuulivoima on puhdas, uusiutuva energiamuoto tuulivoiman ympäristöhyödyt ovat moninkertaiset verrattuna haittoihin Tuulivoima on kotimaista lähienergiaa tuulivoima vähentää riippuvuutta energiatuonnista se on uusi maaseutuelinkeino, joka parantaa maaseudun elinvoimaa tuulivoima on paikallisesti merkittävä työllistäjä Tuulivoima on edullinen energiamuoto tuuli on ilmainen, loputon raaka-aine tuulivoima on kansantaloudellisesti kannattavaa, minkä takia sitä myös tuetaan. Tuulivoima on myös kustannustehokasta.

Miten päästä osaksi tuulivoimasta? Kuva: F. Gurvits Vaihtoehtoja ovat: Puhua tuulivoiman puolesta Ostaa tuulisähköä Luvittaa ja ostaa kiinteistökohtainen tuulivoimala kotiin, mökille tai purjeveneeseen Osallistua osuuskuntamalliseen tuulivoimahankkeeseen Osallistua tuulivoimaosakeyhtiöön (esim. Lumituuli) Jos omistaa maata hyvätuuliselta paikalta, vuokrata maata tuulivoimahankkeelle Jos omistaa maata ja rahkeet riittävät, käynnistää oma tuulivoimahanke

Kiitos! Kysymyksiä? Kommentteja? heidi.paalatie@tuulivoimayhdistys.fi, p. 040 550 3858

EXTRA KALVOT: FAKTAA JA FIKTIOTA

Tuulivoiman hyödyt kunnalle: Työllisyys Kiinteistövero 0,6 0,7 /MWh Vihreä imago

Korkeammilla voimaloilla ja teknologian kehityksellä parempi tuotto Tuulivoima, Ajos, WWD-3, rakennettu 2006 Teho 3 MW Napakorkeus 88 m, lapojen halkaisija 90 m Tuotto 6500 MWh/vuosi Tuulivoima, Summa, 4 x WWD-3, rakennettu 2010 Yhden voimalan teho 3 MW, yhteensä 12 MW Napakorkeus 100 m, lapojen halkaisija 100 m Tuotto 30 000 MWh/vuosi/4 voimalaa -> 7 500 MWh / yksi voimala N 20 % parempi tuotto kuin v. 2006 valmistuneessa voimalassa Tuulivoima, Satama 2 x 3MW, yhteensä teho 6 MW Napakorkeus 140 m, lapojen halkaisija 100 m Tuotto 20 000 MWh/vuosi/2 voimalaa -> 10 000 MWh / yksi voimala N. 30 % parempi tuotto kuin vuonna 2010 valmistuneissa Summan voimaloissa (Lähde: Haminan Energia)

Miksi tuulivoimaa? Nopeasti rakennettava Ilmainen polttoaine Lyhyt energian takaisinmaksuaika Energiaomavaraisuus Energian tuontilaskun pieneneminen Sähkön hinnan aleneminen Lisää kilpailua sähköntuotannossa Työllisyys Kiinteistöverotulot Integroitavissa rakennettavaan infrastruktuuriin Siirtohäviöiden väheneminen Verkon kuormituksen aleneminen Puhdas energiamuoto CO 2 -vähenemä Pienhiukkasvähenemä Alue voidaan ennallistaa täysin Syöttötariffi Ympäristövaikutukset Voimaloista kuuluu ääntä Vilkkuminen Vaikutukset lintuihin, eläimiin. Maiseman muutos Vaihteleva sähkön hinta Vaihteleva tuotanto - 1 +6

Rakenteilla 2013 / 2014 2013 (125 MW): Merijärvi 6 WTG, 16 MW, Herrfors (Siemens) Hamina 2 WTG, 6 MW, Haminan Energia (WinWinD?) Honkajoki 9 WTG, 22 MW, Taaleritehdas (Nordex) Lappeenranta 7 WTG, 21 MW, Tuulisaimaa (Alstom) Raahe 7 WTG, 31 MW, Puhuri (Siemens) Raahe 2 WTG, 6 MW, Raahe Energia (Nordex) Simo Leipiö 4 WTG, 18 MW, Tuuliwatti (Gamesa) Ii, Olhava 3 WTG, 9 MW, Tuuliwatti (Vestas) (Photo: Tuuliwatti) 2013 / 2014 (135,5 MW): Pori Peittoo 12 WTG, 54 MW, Tuuliwatti (Gamesa) Ii Myllykangas 19 WTG, 50 MW, WinWinD (?) Tornio Kitkiäisvaara 7 WTG, 31,5 MW, Tuuliwatti (Gamesa) + 180 MW:n edestä hankkeita odottaa lupia

Fiktiota 1: Tuulivoimala ei koko käyttöaikanaan tuota edes sitä energiamäärää, joka sen valmistamiseen on kulunut Faktaa 1: Kansainvälisten tutkimusten mukaan tuulivoimala tuottaa kaiken sen valmistukseen, kuljetukseen, pystytykseen ja huoltotöihin tarvittavan energiamäärän ensimmäisten 3 9 toimintakuukauden aikana. Energiamuotojen keskinäisessä vertailussa tuulivoima sijoittuu tällä mittarilla (energeettinen takaisinmaksuaika) tarkasteltuna kärkipäähän (Kuva: Vestas)

Fiktiota 2: Tuulivoimalat pitävät koko ajan kauheaa meteliä Faktaa 2: Toiminnassa olevan tuulivoimalan juurella voi keskustella ääntään korottamatta 7/2013 julkaistu ehdotus melumallinnusohjeiksi varmistaa sen, ettei äänestä synny haittaa Kaikesta ihmistoiminnasta syntyy toisinaan ääntä, jota siedetään, kun se ei ole jatkuvaa! Aina ei tuule samasta suunnasta -> ääni ei kulkeudu samaan suuntaan 24/7 Erityiset sääolosuhteet voivat aiheuttaa ajoittain äänen leviämistä laajemmalle kuin normaalisti (huom! hyvin rajoitettu aika) Kuva: F. Gurvits

Fiktiota 3: Tuulivoimakapasiteetin verran tarvitaan säätövoimaa (Kuva: Pöyry) Faktaa 3: Nyt jo säädetään sähköntuotannon ja kulutuksen vaihtelujen mukaan satojen megawattien määrällä Tuulivoima tuo oman mausteensa Kokemukset tähän asti: Tanska 22 %, Saksa 7 %, Espanja/Portugali 15 %, Irlanti 13 %: Ennusteohjelmat ja on-line tuotannon seuraaminen tärkeää Olemassa olevaa säätöä käytetty enemmän kuin ennen ja säätöä on myös allokoitu enemmän käyttöön olemassa olevista laitoksista Uutta säätökapasiteettia ei ole tuulivoiman takia rakennettu, pumppuvesi-voiman lisääminen suunnitteilla Portugalissa Tuulivoimaloiden korkeudet ja roottorikoot ovat huomattavasti kasvaneet viime vuosina -> kokonaistuotanto, sekä tuotanto heikoilla tuulilla on huomattavasti parantunut -> säätövoiman tarve on vähentynyt Lähde: Holttinen/VTT

Muiden energiatuotantomuotojen saamat tuet IMF (kansainvälinen valuuttarahasto raportoi 3/2013, että vuosittain keskimäärin 9 % valtioiden budjetista menee fossiilisten polttoaineiden (öljy, maakaasu, hiili) tukemiseen suoraan tai veron palautuksina Samassa yhteydessä IMF totesi, että fossiilisia polttoaineita tuetaan 1,5 biljoonan euron edestä vuosittain maailman laajuisesti IEA arvioi 2011 että maailmanlaajuisesti tuettiin fossiilisia $ 523 miljardilla kun uusiutuvia tuettiin $88 miljardilla Fossiilisia tuotantomuotoja on tuettu jo vuosia! Suomessa tuulivoiman tuki on melko tuore Tuulivoiman saama tuki on läpinäkyvää ja suoraa. YM arvioi 5/2013 että Suomessa maksetaan ympäristölle haitallisia tukia 1 126 miljoonan euron edestä ja erittäin haitallisia tukia 2 701 miljoonan euron edestä 11.11.2013 Tuulikiertue 2013 24

Voiko tälle sanoa ei? EI polttoaineen louhintaa EI polttoaineen jalostusta EI polttoaineen kuljetusta EI polttoainekustannuksia EI polttoaineen hintariskiä EI riippuvuutta tuontienergiasta EI energiantuontia EI polttoaineen tuontia EI jäähdytysveden käyttöä EI lämpimän veden päästöjä vesistöön EI kasvihuonekaasupäästöjä EI hiukkaspäästöjä EI elohopeapäästöjä EI rikkipäästöjä EI muitakaan raskasmetallipäästöjä EI myrkyllisiä jätteitä