JÄSENTIEDOTE 1-2011 Tässä tiedotteessa: Pj:n porinat Kevätkokouskutsu Kuka, mitä, häh Pekka Tuovinen Toimintasuunnitelma 2011 >>> 30-vuotis juhlaristeilykutsu <<< Jäsenmaksujen aika
Puheenjohtajan porinat Tervehdys kaikille Suomen Ympäristötieteilijät ry:n jäsenille! Vuosi 2011 on tuonut yhdistyksellemme jälleen uuden puheenjohtajan, joten lyhyt esittely on ehkä paikallaan. Nimeni on Jaana Halonen ja perinteiden mukaisesti olen valmistunut Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitokselta, minkä jälkeen neljän vuoden puurtaminen tuotti väitöskirjan ilmansaasteiden terveysvaikutuksista vuonna 2009. Jatko-opiskeluvuosina minut värvättiin silloisen SYHY ry:n hallituksen varajäseneksi, josta "etenin" edelleen varsinaiseksi jäseneksi. Väitöksen jälkeen lähdin vuodeksi post doc -tutkijaksi Bostoniin Harvardin yliopistoon, josta palasin Leppävirralle viime syksynä. Tällä hetkellä toimin erikoistutkijana Työterveyslaitoksella, jossa päätutkimusaiheenani ovat pienaluevaikutukset kansanterveyden ongelmissa, sekä siis SYMP ry:n hallituksen puheenjohtajana. Mutta nyt asiaan. Viime viikkoina olemme saaneet nauttia kevään kirkkaasta auringonpaisteesta, ja samoissa valoisissa merkeissä toivomme vuoden jatkuvan, onhan tämä SYMP ry:n juhlavuosi. Yhdistyksemme täyttää tänä vuonna komeat 30 vuotta, minkä kunniaksi järjestämme juhlaristeilyn, jonka toivomme kokoavan yhteen runsaasti yhdistyksemme jäseniä. Risteilyllä keskustellaan ajankohtaisista ympäristöasioista, muistellaan menneitä vuosia sekä katsotaan tulevaisuuteen. Voitte pistää risteilyn lähtöpäivämäärän 29.10.2011 jo kalenteriinne, ja toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi! Vaikka meillä aihetta juhlaan onkin, eivät asiat kaikkialla valitettavasti ole yhtä hyvin. Viime viikkoina olemme kuulleet Japanin maanjäristyksen ja tsunamin aiheuttamista vahingoista, joista suurimpiin kuuluvat vaurioituneet ydinvoimalat ja niiden aiheuttama ydinsäteilyn uhka. Koska tuotetun ydinvoimaenergian määrä on Japanissa vähentynyt, joudutaan siellä turvautumaan normaalia enemmän tuonti-energiaan. Erään japanilaisen professorin mukaan yksi hyvä tapa, jolla me kaikki voimme auttaa japanilaisia on polttoaineiden säästeliäs käyttö, mikä monelle ympäristöalan asiantuntijalle on varmasti jo arkeen kuuluva tapa. Arjesta poikkeava päivä meille on kuitenkin tiedossa parin viikon kuluttua, kun yhdistyksemme yleiskokous järjestetään Kuopiossa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa äänestetään mm. uudesta kunniajäsenestä. Kokouskutsu kokonaisuudessaan on tiedotteessa, ja sen myötä toivotan yhdistyksellemme sekä sen kaikille jäsenille menestyksekästä vuoden jatkoa. Toivottavasti tapaamme pian! Jaana Halonen KUTSU: Tule mukaan Huikealle 30-vuotisjuhlaristeilylle Baltic Princessillä Tallinnaan Lähtö Helsingistä la 29.10. klo 18:30, Tallinnassa su 8:00 13:00, paluu Helsinkiin klo 16. Juhlatarjouksena risteily jäsenille 2 hengen hytissä 71 / henkilö (ei-jäsenet 141 ) sisältäen majoituksen lisäksi päivällisen, aamiaisen ja lounaan (eri hyttiluokkia eri hintaan on saatavissa ja matkan hintaan vaikuttaa hytin jakaminen matkatoverien kanssa; tiedustelut Vesa Asikainen (etunimi.sukunimi@uef.fi). SYMP ja yhteistyökumppanit tukevat risteilyä 70 per jäsen liity nyt niin jäsenetu on sinun! Juhlaohjelman teemana on Ympäristötiede Kuopiosta maailmalle halki vuosikymmenten; juhlapuhujina mm. professori Aino Nevalainen, prof. Matti Jantunen ja prof. Pentti Kalliokoski. Lisätietoja risteilyaluksesta http://www.tallinksilja.com/fi/ships/balticprincess/ Juhlavuoden jäsenetutarjous Liity jäseneksi nyt niin saat juhlaristeilyn jäsenetuhintaan 71 (2 hengen B-luokan hytti, sis. päivällinen, aamiainen ja lounas; normaalihinta 141 ). Pyydä jäsenanomuslomake Otto Hänniseltä (etunimi.sukunimi@thl.fi). Jäsenmaksut 22 varsinainen, 6 opiskelijajäsen.
Kuka, mitä, häh? Kuka? Pekka Tuovinen Kestävän kehityksen ja säädösasioiden johtaja Neste Oil Oyj Aloitin ympäristöhygienian opinnot syksyllä 1975, siis kolmantena vuonna, jona näitä tulevaisuuden alan asiantuntijoita otettiin sisään korkeakouluun. Oppilaitos oli jo laajentunut aiemmasta lääketieteellisestä korkeakoulusta, kun sinne tuppasi erilaisia luonnontieteilijöitä. Vuosikurssi oli edelleen pieni, olisiko ollut tusinan verran ihmisiä eri puolilta Suomea. Opinnoissa keskityttiin aluksi tiukasti pääalojen vaatimiin solu- ja kehitysbiologian saloihin. Sittemmin näillä hyvin syvällisillä opeilla ei ilmeisesti vaivata edes lääkärin alkuja alkuperäisessä laajuudessaan. Mukaviahan ne olivat, kaikki Krebsin syklit ja irreversiibelit prosessit. Ilmeen värähtämättä on sittemmin pystynyt kuuntelemaan lähes minkä tahansa alan ihmistä, vähän täsmentävää kysymystä väliin tarjoten. Kärsivällisesti opettajakunta perehdytti meitä loputtomaan määrään eri alojen perusteita. Usko saattoi olla koetuksella useammassakin vaiheessa siitä, syntyykö tällä menetelmällä minkään alan asiantuntijaa. Pelko oli osittain turha. Useimmat opiskelutovereista ovat löytäneet itsensä ihan kelpo töistä. Opiskelun ohella erilaista urheilua ja muuta vapaa-ajan harrastusta tuntui löytyvän kiitettävästi. Kuopio oli mikkeliläiselle oikein myönteinen kokemus. Paikalliset osoittautuivat rattoisiksi seuraihmisiksi, ja juna toi koko ajan lisää myös ulkopaikkakuntalaisia. 1970-luvun loppupuoli oli vielä vankasti poliittisen ihanteellisuuden aikaa, joten siitäkin jouduttiin äänestämään, liittyykö Hyeena ry Rauhanpuolustajiin. Ei liitytty. Mitä? Olin opintojen jälkeen mm. päätoimisena tuntiopettajana, kunnes luiskahdin viransijaisuuteen silloiseen Kuopion lääninhallitukseen. Siitä matka jatkui Uudenmaan lääninhallituksen ja Helsingin terveysviraston kautta kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon. Tuoreen ilmansuojelulain ilmoitusmenettely teetti paljon työtä myös kunnissa. Mukana oli tervettä raivaajahenkeä, kun kymmenien voimalaitosten ja tehtaiden ilmoitukset puitiin läpi, ja sitten vielä valitettiin päälle, jos läänin päätös ei vastannut odotuksia. Korkein hallinto oikeus sitten antoi järkähtämättömästi joskus yllättäviäkin päätöksiään. Hallintolainkäytön kiemuroihin sai tutustua näin kokemuksen kautta. Nesteen ympäristöosastolle päädyin kesällä 1991. Laitos oli juuri nimetty Suomen pahimmaksi saastuttajaksi ja ympäristöministeri oli vastaanottanut Neste kuriin liikkeen tuhansia nimiä käsittäneen adressin. Työmaa oli varsin haasteellinen, kuten nykyisin sanottaisiin. Talossa oli kuitenkin jo tuolloin useita hygieenikkoja. Ainakin Loikkasen Seppo, Kinnusen Jouko ja Larnimaan Kai. Ja useita muita vakavasti ympäristötyötä tekeviä ihmisiä. Nesteen aikana olen saanut tehdä erittäin laajalla kirjolla ympäristöalan hommia. Mieluisimpia ovat olleet ne kaikkein vaikeimmat työt. Esimerkiksi vanha parinkymmenen tuhannen kuution lietealtaan pohja, josta löytyi kaikki maailman aineet furaaneita myöten. Ekokemiin ne päätyivät. Samaa vaikeusluokkaa olivat mm. appelsiinit, jotka putosivat sormenpään kokoisina 10 km päässä Portugalin tehdaskompleksista. Viljelijät eivät luonnollisestikaan olleet tyytyväisiä. Putoamiset eivät kuitenkaan johtuneet väitetystä hätäalasajon aikaisesta soihdutuksesta ja sen eteenipäästöstä. Alasajon syynä oli sähkökatko, joka puolestaan oli aiheutunut laajasta, kauempana olleesta metsäpalosta. Palo oli rikkonut valtakunnan sähköverkon, ja tuottanut riittävästi eteeniä. Se kypsytti appelsiinit rypäleen kokoisina. Portugalinkielinen oikeudenistunto on mielenkiintoinen kokemus. Naantalin jalostamon öljyvuodon selvittäminen kymmenen vuotta sitten oli vastaavalla tavalla kiintoisa. Näihin erityistapauksiin verrattuna arkityöt ovat paikoin tuntuneet puuduttavilta. Koko 1990- luvun teimme lujasti töitä käytäntöjen parantamiseksi ja ulkoisen raportoinnin tehostamiseksi. Kruununa oli vanhan Nesteen viimeisestä itsenäisestä vuodesta 1998 laatimamme ympäristö-, terveys- ja turvallisuusraportti, joka valittiin Euroopan parhaaksi. Viestinnän puolen oppiäitini Helena Haapalinna totesi aikanaan viisaasti, että perimmiltään raskas teollisuus viestii eniten toiminnallaan, eikä erilaisilla PR-töillä. Kuinka moni muistaa enää1980- luvulla Porvoon moottoritielle asti kantautuneen
jalostamon katkun? Yhtiö otti 1990-luvun alussa olennaisen edistysaskeleen käynnistäessään yhteistyön, jossa järjestelmällisesti kuunneltiin myös naapureiden huolia ja näkemyksiä. Neste Oil on investoinut viime vuosina noin puolitoista miljardia euroa uusiutuvaan dieseliin. Vuoden 2010 tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat reilut 40 miljoonaa euroa, josta noin 80 % käytettiin uusiutuvien raaka-aineiden tutkimukseen. Hankintaketjun suuntautuessa yhä eksoottisempiin maihin on myös vastuullisuustyön painopiste muuttunut. Tiimini jäsenistä kolme on Singaporessa, yksi Genevessä ja kolme Espoossa. Live Meetingin välityksellä yhteydet pelaavat, joskin viiden tunnin aikaero asettaa omat rajoitteensa. Häh? Väitän, että jos suurten öljy-yhtiöiden panostus uusiutuviin polttoaineisiin olisi jossain suhteessa niiden kokoon ja mahdollisuuksiin, sekä suuriin puheisiin, olisi maailmassa jo nyt muitakin kelvollisia uusiutuvia liikennepolttoaineita kuin Neste Oilin uusiutuva diesel. Se kelpaa sellaisenaan myös lentokoneen polttoaineeksi. Kun jättien strategia on pitkään perustunut raakaöljy- ja maakaasuvarantojen hankintaan, on luonnollista, että näille sijoitetuille pääomille pyritään turvaamaan mahdollisimman korkea ja kestävä tuotto. Eräät kansalaisjärjestöt ovat pyrkineet kyseenalaistamaan biopolttoaineiden käytön ja yhtenä keskeisenä perusteena on käytetty epäsuoria maankäytön muutoksia. Siis esimerkiksi: lisääntyvä etanolin käyttö aiheuttaa sokeriruokoviljelmän laajenemista laidunmaille. Karjalle raivataan metsää uudeksi laitumeksi ja sittenhän hiilitase onkin pielessä. Ilmiö ja uhka on todellinen. Mutta sen sijaan, että asiaan pyrittäisiin puuttumaan kokonaisuutena, eli kaikkeen maataloustuotantoon sovellettaisiin samoja vastuullisuuskriteereitä, ajatellaan että asia on ratkaistavissa pienimmän käyttäjäryhmän tiukalla säätelyllä. Onko älyllistä ajatella, että jonkin hyödykeryhmän ongelmat voitaisiin poistaa kohdistamalla toimet vajaaseen 5 % kulutuksesta? Ympäristöterveys on edelleen myös suurta yleisöä kiinnostava ala. Mikään ei tunnu olevan niin lähellä kuin oma suu ja elintarvikkeita koskevia asiantuntijoita olemme kaikki. Tässä mielessä ylilyöntien riski myös tutkijapiireissä on ilmeinen. Melko säännöllisesti lehdissä kirjoitellaan juttuja, joissa ympäristömyrkky ja jokin ruoka-aine liitetään toisiinsa tavalla, joka ei vastaa tieteellisyyden vaatimuksia. Ilahduttavan usein alan kriittiset tutkijat kuitenkin palauttelevat mieleen asioiden todellisia suuruusluokkia. Erityisen mielissäni olen lukenut Jouko Tuomiston rohkeita ja tasapainoisia kannanottoja. Ja tuntenut ylpeyttä, että olen aikoinani saanut altistua myös hänen ajatuksilleen. Kukas siellä Kuopiossa nyt antaa ajatuksille kyytiä, häh? Seuraavaksi kirjoittajaksi haluaisin pyytää (ellei ole jo ollut) ympäristöjohtaja Matti Lankiniemeä Porista. Miten ympäristötoimen integrointi kaupungin muuhun toimintaan onnistuu? Kutsu SYMP ry:n sääntömääräiseen kevätkokoukseen Aika: 30.4.2011, klo 14.00 16.30 Paikka: ravintola Harald, Tulliportinkatu 44, Kuopio Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Lisäykset esityslistaan ja esityslistan hyväksyminen 3. Puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valitseminen 4. Kokouskulujen hyväksyminen 5. Tilinpäätökset ja tilintarkastuskertomukset vuosilta 2009 ja 2010 6. Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille 7. Toimintakertomus 2010 8. Hallituksen esitys uudesta kunniajäsenestä 9. Muut esille tulevat asiat 10. Kokouksen päättäminen Ilmoittautumiset 22.4. mennessä jaana.halonen(at)yahoo.com tai 050-366 2151 Lämpimästi tervetuloa SYMP ry:n yleiskokoukseen! Toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jäsenistö Suomen ympäristötieteilijät ry:n (SYMP ry) jäsenmäärää pyritään kasvattamaan tuomalla yhdistystä esille erilaisissa tilaisuuksissa, opiskelijoiden keskuudessa sekä tiedotuskanavien, kuten
Internetin kautta. Tärkeää on tuoda yhdistyksen toimintaa esille etenkin Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteiden opiskelijoiden keskuudessa ja suunnata jäsenhankintaa vastavalmistuneisiin sekä juuri valmistumassa oleviin opiskelijoihin. Linkkinä opiskelijoihin toimii ainejärjestö Hyeena ry, jonka kanssa pyritään nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön järjestämällä yhteisiä tapahtumia ja tiedottamalla SYMP:n toiminnasta. Lisäksi SYMP ry:n toiminnasta tiedotetaan vastavalmistuneille jaettavalla SYMP-tietopaketilla. Jäsenmaksut säilytetään edullisina ja opiskelijoilta peritään pienempi jäsenmaksu. Jo olemassa olevaan jäsenistöön pidetään yhteyttä kokoontumisten, tapahtumien, jäsentiedotteen, www-sivujen ja sähköpostilistan avulla. Hallinto SYMP ry:n hallitus keskustelee ja päättää yhdistyksen asioista kokouksissaan noin 6-8 kertaa vuodessa. Päätösvaltainen hallitus koostuu eri puolella Suomea toimivista yhdistyksen jäsenistä. Hallitus pitää yllä omaa sähköpostilistaa, jonka kautta hallituksen sisäinen tieto kulkee kaikille hallituksen jäsenille. Hallituksen sähköpostilistan avulla pidetään myös suurin osa hallituksen kokouksista. Hallitus vastaa myös koko SYMP:n jäsenistölle tiedottamisesta yhdistyksen sähköpostilistan ja jäsentiedotteen välityksellä sekä päivittämällä yhdistyksen www-sivuja. Vuonna 2011 SYMP ry:ssä jatkaa järjestösihteeri, jonka ensi sijainen tehtävä on jäsenrekrytointi sekä tiedottaminen. Lisäksi järjestösihteeri toimii yhtenä yhteyshenkilöistä ja muissa hallituksen antamissa tehtävissä. Yhdistys pyrkii aktiivisesti kuuntelemaan jäsenkuntaansa ja antamaan jatkuvasti jäsenistölle mahdollisuuden vaikuttaa yhdistyksen toimintaan. Yhdistyksellä on kaksi yleiskokousta vuodessa, joihin kutsutaan koko yhdistyksen jäsenistö. Kevätkokous järjestetään maalis- tai huhtikuun aikana ja syyskokous marras- tai joulukuussa. Kokouspaikkoja valittaessa pyritään ottamaan huomioon hyvät järjestämismahdollisuudet sekä saavutettavuus kokoukseen kutsutuille. Yleiskokousten yhteyteen pyritään järjestämään virkistys- tai koulutustapahtumia yhdistyksen jäsenille. Varainhankinta Yhdistyksen toiminta rahoitetaan ensisijaisesti jäsenmaksuilla. Yhdistys voi hankkia SYMPpäivää, koulutustapahtumia, ekskursioita yms. tapahtumia varten rahoitusta järjestön ulkopuolelta, esimerkiksi myymällä mainoksia ohjelmaan. Jäsenistön edunvalvonta Yhdistys seuraa ja edistää jäsenistönsä edunvalvontaa. Yhdistys edistää jäsentensä asemaa antamalla lausuntoja ja julkilausumia alan lainsäädännöstä sekä suunnitelmista, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun, työsuojeluun tai ympäristöterveydenhuoltoon. Yhdistys vaikuttaa alan työpaikkojen perustamiseen ja täyttämiseen siten, että jäsenistön edut otetaan huomioon sekä pitää tarvittaessa yhteyttä alan keskushallintoon, Teollisuuden ja työnantajien keskusliittoon, Suomen kuntaliittoon ja ympäristöalan järjestöihin. Vapaista työpaikoista ja työtä hakevista jäsenistä tiedotetaan yhdistyksen keskuudessa mm. jäsenkirjeessä ja sähköpostilistan kautta. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa SYMP ry pitää yhteyttä Hyeena ry:hyn ainejärjestön sähköpostilistan, järjestön SYMPvastaavan ja oman järjestösihteerin kautta sekä järjestämällä yhteisiä tapahtumia. Tapahtumiin voi kuulua mm. yritysvierailuja, yhteisiä illanviettoja ja esittelytilaisuuksia. Yhdistys pyrkii myös välittämään ympäristötieteen koulutusohjelmalla opiskeleville sijaisuuksia ja harjoittelupaikkoja sekä tiedottamaan sähköpostilistan ja Hyeena ry:n kautta tarjolla olevista työpaikoista. Työelämään tutustumista edistetään kutsumalla opiskelijoita mukaan yhdistyksen järjestämille tutustumis- ja opintokäynneille. Yhdistys voi tukea Hyeena ry:n ekskursiotoimintaa ja tarvittaessa osallistua yhteisiin ekskursioihin. Yhdistys voi myös auttaa Hyeena ry:tä sponsorirahoituksen saamiseksi. Yhdistys verkottuu ja kehittää yhteistyömahdollisuuksia Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton (YKL), Ympäristötieteellisen seuran, Suomen työhygienian seuran sekä muiden ammatillisten seurojen, järjestöjen ja yhdistysten kanssa.
Lausuntojen antaminen Yhdistyksen hallitus on aloitteellinen valtionhallinnon ja eri keskusjärjestöjen suhteen, jotta yhdistykseltä pyydettäisiin lausuntoja valmisteltaessa tulevaa lainsäädäntöä ja ohjeistoja. Yhdistys korostaa omien jäsentensä aktiivisuutta, jotta yhdistyksen ja sen jäsenistön kannalta tärkeitä asioita havaittaisiin käsitellä ja lausua yhdistyksen taholta. Yhdistys voi näkyvyytensä parantamiseksi antaa lehdistötiedotteen tai kirjoittaa asiantuntijamielipiteen alueellisessa tai valtakunnallisessa mediassa yhdistyksen ja jäsenistön osaamisalueeseen kuuluvasta erityisestä aiheesta. Koulutus ja virkistystoiminta kirjeessä tulevista tapahtumista ja tehdyistä päätöksistä. Vuoden 2011 aikana jäsenkirjeen ulkoasua ja sisältöä uudistetaan järjestösihteerin avustuksella. Yhdistys voi sopia jonkin toisen järjestön kanssa yhteisen aineiston käyttämisestä toistensa jäsenkirjeissä tai muissa julkaisuissa. Yhdistyksen jäsenkirje on saatavilla mahdollisimman nopeasti myös sähköisesti yhdistyksen kotisivuilla, ja jäsenkirjeen ilmestymisestä tiedotetaan yhdistyksen sähköpostilistalla. Jäsenkirjeen saajilla on mahdollisuus ilmoittaa haluavatko he kirjeen sähköisessä muodossa vain paperiversiona kotiin. Yhdistyksen toiminnasta tiedotetaan ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon sekä työhygienian alalla toimiville yrityksille. Yhdistys osallistuu ympäristötieteen koulutuksen kehittämiseen seuraamalla aktiivisesti ympäristöalan kehitystä ja koulutuksen suunnittelua ja sen kohdentumista. Yhdistys järjestää jäsenilleen sekä ympäristötieteiden opiskelijoille tutustumiskäyntejä yrityksiin, laitoksiin ja tapahtumiin. Yhdistys edistää jäsenistönsä yhteenkuuluvuutta ja ammatillisten kontaktien saamista järjestämällä em. tutustumiskäyntejä, tapaamisia, SYMPpäiviä ja/tai virkistystoimintaa. Yhdistyksen jäsenkirje esittelee jäseniä ja heidän taustojaan aktiivisesti sekä nostaa esille heidän osaamistaan ja tarpeitaan. Juhlavuoden 2011 toiminta Vuonna 2011 yhdistys täyttää 30 vuotta. Syntymäpäiviä on tarkoitus juhlistaa mm. juhlaristeilyllä. Juhlavuoden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa juhlatoimikunta. Tiedotus- ja julkaisutoiminta Yhdistyksen kokouksista, tapahtumista sekä tärkeistä ajankohtaisista asioista kerrotaan jäsenkirjeessä, SYMP:n sähköpostilistalla (sympjasen@lists.uef.fi) ja SYMP:n kotisivuilla osoitteessa www.uef.fi/symp. Yhdistys jakaa jäsenkirjeen mukana toimialaan liittyvää ajankohtaista materiaalia sekä ilmoittaa
Vuoden 2009 tilinpäätös TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 Kulut Varojen hankinta TASE 31.12.2009 Vastaavaa Vastattavaa Tiedotus toiminta 315,72 Hallintokulut 377,00 palkkakustannukset 288,17 Koulutus ja virkistys toiminta 50,00 Avustukset, lahjat ja muistamiset 74,50 Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa 250,00 Pankkipalvelumaksut 77,18 YHTEENSÄ 1432,57 Jäsenmaksut 1530,00 YHTEENSÄ 1530,00 Tilikauden 1.1.-31.12.2009 ylijäämä 97,43 tilillä 31.12.2009 9711,55 siirtosaamiset vuodelle 2010 24,45 9736,00 aikaisempien tilikausien voitto 9485,57 tilikauden 2009 ylijäämä 97,43 siirtovelat vuodelle 2010 153,00 9736,00 Vuoden 2010 tilinpäätös MUISTA Jäsenmaksun suorittaminen Vuosittainen jäsenmaksu on varsinaisilta jäseniltä 22 ja nuoremmilta jäseniltä 6. Jäsenmaksuohjeet postitetaan jäsenkirjeen mukana vanhoille jäsenille. Maksuhäiriö johtaa yhdistyksestä erottamiseen - niin pitkälle asiaa ei kannata toki laskea. Maksa jäsenmaksusi 31.5.2001 mennessä yhdistyksen tilille: SAAJA: Suomen Ympäristöhygieenikot Ry PANKKI: Sampo TILI: 800016-1434989 Viitenumero: 2011-05-5 Lisätietoja: Oma nimesi ja vuosi Kansainväliset maksut: BIC(SWIFT) koodi: DABAFIHH IBAN FI9680001601434989 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2010 Kulut Tiedotus toiminta 367,31 Hallintokulut 511,24 palkkakustannukset 216,00 Koulutus ja virkistys toiminta 50,00 Avustukset, lahjat ja muistamiset 228,00 Toimintakulut 884,16 Pankkipalvelumaksut 74,87 YHTEENSÄ 2331,58 Varojen hankinta TASE 31.12.2010 Jäsenmaksut 1036,00 YHTEENSÄ 1036,00 Tilikauden 1.1.-31.12.2010 alijäämä -1295,58 Vastaavaa Vastattavaa tilillä 31.12.2010 8664,03 siirtosaamiset vuodelle 2010 0,00 8664,03 aikaisempien tilikausien voitto 9582,99 tilikauden 2010 alijäämä -1295,58 siirtovelat vuodelle 2010 376,62 8664,03