KAMERAKYNÄ - APUVÄLINE OPETUKSEEN Kamerakynä-työpaja, Sodankylä 11.-13.6.2007 Tommi Nevala Kamerakynä-projekti
ELOKUVA OPETUSVÄLINEENÄ A) ELOKUVA OPETUKSEN KOHTEENA 3) ELOKUVIEN LÄHILUKU (TEKSTUAALINEN TARKASTELU) KATSOMINEN ANALYSOINTI ELOKUVALLISEN KIELEN OPETTELEMINEN OMIEN ELOKUVIEN TEKEMINEN 2) ELOKUVAKULTTUURI (KONTEKSTUAALINEN TARKASTELU) ELOKUVAN MUODOT ELOKUVATAITEEN KULTTUURIPERINTÖ
ELOKUVA OPETUSVÄLINEENÄ A) ELOKUVA OPETUKSEN VÄLINEENÄ 3) ELOKUVA OPETUSVÄLINEENÄ ELOKUVA-AAKKOSET AUDIOVISUAALINEN KIRJOITUSTAITO ITSEILMAISU INFORMAATION VÄLITTÄMINEN HAVAINNOINTI 4) OMA TEKEMINEN MUOTO vs. SISÄLTÖ ELOKUVA-AAKKOSET TEKEMISEN ERI VAIHEET TEKEMÄLLÄ OPPIMINEN KOHDERYHMÄ
MITÄ TEHDÄ? (5-6 lk) Historiallisia esityksiä Mennä historialliseen paikkaan Kouluun tulee joku historiallinen henkilö ja se ei tiedä mitään nykyajasta. Esim. Mikä on kännykkä? Biologia, luonto ja eläimet Äidinkieli, oman koulun esittely Luokkaretken kuvaus. Esim. vierailupaikkojen esittely ja oppilaiden kommentit. Hyvät muistot. Lentopallon opetusvideo. Siinä voisi opettaa eri lyöntejä ja säännöt. Oppiminen voisi olla tehokkaampaa kun oppilaat näkevät tärkeät asiat. Tutustuminen kouluun Tutustuminen metsään Sieniretki Ruohon kasvun tutkiminen Kukan kasvattaminen Maankuoren tutkiminen
MITÄ TEHDÄ? (7-8 lk) Kotitaloudessa voisi kuvata ruoanlaittoa Liikuntatunneilla voisi kuvata liikkumisvideoita Musiikkivideoita voisi kuvata musiikkitunnilla Kuvaamataidossa taidenäyttelyitä voisi kuvata Biologian tunnilla, miten perhokalastetaan Terveystiedon tunnilla kerrotaan videoimalla harrastuksista Yhteiskuntaopin yhdistys-esitelmät olisi mielenkiintoista tehdä kuvaten Tutkia eläimiä niiden asuinpaikoissa Kuvata mahdollisimman monta erilaista puuta tai sieniä Oman lapsuuden mielipaikka -esitys Haastatella jotakin työntekijää/esitellä työpaikka Haastatella ulkomaalaisia (vaatii kielitaitoa) Kuvata harrastusmuotoja ja -paikkoja
LUKEMISTA Nevala, Tommi: Elokuvaa koulussa http://koulut.sodankyla.fi/elokuvakasvatus/opas.htm Kiesiläinen, Ismo: Videokamera koulutyössä http://www.mystinenportaali.com/mediakasvatus/
Elokuvan kertomakieli oli niin perin juurin uutta, ennen näkemätöntä, että suurimmalla osalla yleisöä oli suunnattomia vaikeuksia ymmärtää mitä valkokankaalla tapahtui ja miten tapahtumat seurasivat toisiaan, kohtaus kohtaukselta. Me totuimme vähitellen alitajuisesti elokuvakieleen, elokuvan rakenteeseen, samanaikaisiin tai toisiaan seuraaviin tapahtumiin ja jopa takaumiin. Sen ajan yleisön oli vaikea tottua uuteen kieleen. (Buñuel 1993, 41)
AJATUS KAMERAKYNÄSTÄ osa 1 le cinématographe kinematografi elokuvakone elokuva (lyheni muotoon cinèma) liikkeen kirjoittaja kinema (liike) grafe (kirjoittaa, piirtää) kinoglaz, camera-stylo, kino-brush Elokuvan keksimisen lähtökohtana ei ollut pelkästään katsojajoukkojen populaari viihdyttäminen vaan elokuvan keksijöiden joukossa oli tiedemiehiä, joilla oli tarve dokumentoida tai tallentaa jotain ilmiötä tai toimintaa (Helke 2006, 58)
ELOKUVANÄYTTEET Louis Lumière: Työläiset lähtevät tehtaasta (La Sortie des ouvriers de l'usine Lumière, Ranska, 1895) Louis & Auguste Lumière: Juna saapuu asemalle (L' Arrivée du train en gare de La Ciotat. Ranska, 1895) George Albert Smith: Sick Kitten (Sick Kitten, UK, 1903)
HARJOITUS 1: LUMIÈRE-ELOKUVA Kuvaa oma Lumière-elokuva. Aseta kamera jalustalle tai tukevalle alustalle. Kameraa ei saa liikuttaa kuvaamisen aikana. Tallenna tilanne tai tapahtuma videokameralla. Voit kuvata useamman tilanteen. Valitse yksi muille näytettäväksi. Kesto 1 min. HARJOITUS 2: KOLME KUVAA Kuvaa yksi kohtaus, joka koostuu kolmesta otoksesta. Valitse tai lavasta tilanne, jonka taltioit videokameralla. Keskimmäisen kuvan tulee esittää jokin yksityiskohta tilanteesta. Kesto 1 min.
ELOKUVA-AAKKOSET osa 1 Elokuvallinen kieli kielijärjestelmä jossa omat säännöt ja konventiot Kuvallinen ilmaisu kuvakoot kuvakulmat kameran liike leikkaus Otto, otos, kohtaus, jakso Kuvakompositio: kuvarajaus, katseen/liikkeen suunta, kultainen leikkaus
KUVAKOOT Yleiskuva (YK) Kokokuva (KK) Puolikuva (PK) Lähikuva (LK)
AJATUS KAMERAKYNÄSTÄ osa 2 Kamerasilmä kameralla kyky tallentaa elämän ilmiöitä ja perusolemusta objektiivisesti (Vertov) kamera toimii mekaanisesti eikä sen ominaisuuksiin kuulu valikoivuus tai äly (Bresson) Kameran linssin välittämä todellisuus ja inhimillisen katseen ja älyn yhteisvaikutus (Kiesiläinen 2006, 31-32) Teknologian kehittyminen vaikutti ilmaisun kehittymiseen Käden taidetta handicam-kamera on tekijän kädessä ruumiin orgaaninen jatke (Helke 2006, 68) Camera-stylo koko elokuvallinen muoto muuttuisi ilmaisemaan inhimillistä ajattelua kirjoitetun kielen mukaisesti (Astruc 1995, 75) Poeettinen havainnointi
ELOKUVANÄYTTEET Walter Ruttman: Berliini: Suurkaupungin sinfonia (Berlin: Die Sinfonie der Grosstadt, Saksa, 1927) Dziga Vertov: Mies ja elokuvakamera (Tšelovek s kinoapparatom, 1929, NL) D.A. Pennebaker: Daybreak Express (Daybreak Express, USA, 1953) Jonas Mekas: Notes on the Circus (Notes on the Circus, USA, 1966)
HARJOITUS 3: SODANKYLÄ KAUPUNKI SINFONIA Miltä Sodankylä näyttää kesällä 2007? Kuvaa elämää Sodankylässä. Pääosassa on Sodankylä, ei yksittäinen henkilö. Valitse näkökulma ja toteutustyyli: - kauhuelokuva - Sodankylä vinksinvonksin - ankea/iloinen/hyvä/huono Sodankylä - jokin muu Kuvaa riittävästi materiaalia editoitavaksi Editointiohjelmassa voit mm. tiivistää, nopeuttaa ja hidastaa kuvaa tai esittää sen takaperin. Voit myös poistaa ääntä tai siirtää äänet toisen kuvan yhteyteen, lisätä tekstiä, ääniä, musiikkia, grafiikkaa Kesto 3 min
ELOKUVA-AAKKOSET osa 2 Tarkennus (focus) Kun tarkennus on asetettu automaatille, kamera tarkentaa helposti etualalla olevaan kohteeseen, liikkuvaan kohteeseen ja kirkkaaseen valoon, erityisesti hämärässä valon välähdyksiin tms. Edellisissä tapauksissa automatiikka voi aiheuttaa pumppausta eli tarkennus vaihtelee jatkuvasti. Kun zoom on tele-asennossa (zoomaus kauas) vaikutus on vielä herkempi, samoin kuvattaessa hämärässä. Käsisäädöllä tarkennusalue voidaan määrittää halutuksi eivätkä liikkeet tms. vaikuta tarkennukseen. Käsitarkennusta voidaan käyttää esim. katsojan huomion siirtämisessä toisaalle kuva-alalla. Tarkennusalue on pienempi, kun zoom on tele-asennossa (pitkä polttoväli) Tarkennusalue suurempi, kun zoom on wide-asennossa (lyhyt polttoväli)
Valotus Aukko (iris) Määrittää kuinka paljon valoa pääsee kameran aukon läpi. Pieni aukko vaatii enemmän valoa tai pidemmän suljinajan, mutta tarkennusalue on vastaavasti laajempi. Suljinaika (shutter) Määritetään valotusaika. Määrittää kuinka kauan valoa pääsee kameran aukon läpi. Hämärässä valotusaika on pidempi kuin valoisassa tilassa. Himmennin (exposure) Voidaan säätää kuvan kirkkautta ja tehdä muutoksia automatiikan mittaamiin arvoihin. Automatiikka säätää valotuksen hyvin normaaliolosuhteissa. Ongelmallinen esim. kuvattaessa kohdetta ikkunan edessä. Tällöin automatiikka voi ottaa valotuksen kuvaalueen kirkkaimmasta kohdasta (jolloin muu etualalla oleva kohde ja kuva-ala pimenee).
HARJOITUS 4: ELÄMÄN JÄLJILLÄ Kuvaa elämän jälkiä metsässä. Tallenna videokameralla metsän eläimiä, kasveja sekä ihmisten, eläinten ja luonnon jättämiä jälkiä. Käytä kameraleikkausta. Kuvaa laajemmassa kuvassa kasvuympäristöä ja poimi yksityiskohtia lähikuvilla. Kesto n. 3 min HARJOITUS 5: EDITOINTIHARJOITUS Editoi otokset oikeaan järjestykseen. Siirrä kasetilla satunnaisessa järjestyksessä olevat otokset editointiohjelmaan. Poista jokaisen otoksen alusta teksti (otos 1, otos 2, jne.) Valitse oikea esitysjärjestys.