Rakennusten energiatehokkuutta koskeva politiikka ja säännökset Swegon Air Academy Mikkeli 9.10.2013 Olli Seppänen, emeritusprofessori Fellow REHVA, Fellow ASHRAE Editor-in-chief Federation of European Heating, Ventilation and Airconditioning Associations (REHVA)
40 % EUn energiankäytöstä Rakennussektorin rooli 36 % EUn CO 2 päästöistä Kustannustehokas säästöpotentiaali: ~30 % 2020 mennessä 9 % kansantuotteesta, 8 % työvoimasta 2/12
Euroopan unionin energiaohjelma Joulukuussa 2008, Euroopan Parlamentti hyväksyi kunniahimoisen ohjelman ilmastomuutoksen torjumiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi. Tämän ohjelman tavoitteisiin kuuluu mm 20% vähennys kasvihuonekaasujen päästöissä 20% parannus energiatehokkuudessa Uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattaminen 20%:iin EUn primäärienergian kulutuksesta Biopolttoaineiden osuuden kasvattaminen 10 %:iin
...mutta seurannan mukaan tavoitteista toteutuu vain puolet jos energiapolitiikka ja energiankäytön tehostamistoiminta jatkuvat vuoden 2011 tasolla
2012 EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähennys- tavoitteet vuoteen 2050 saakka http://ec.europa.eu/clima/documentation/roadmap EU GHG emissioiden vähennystavoitteet vuoteen 2050 mennessä (100% =1990) Lasku keskimäärin 80%, rakennusten osalta 90%
EU - sanastoa EU= Euroopan unioni jossa on 28 jäsenmaata (Member States, viimeksi liittynyt Kroatia, 2013) EU ei ole liittovaltio kuten USA Jokaisella maalla oma lainsäääntö EC = Europan unionin komissio = unionin lainssädäntöä ym. valmisteleva elin Brysselissä jossa on noin 30 000 työntekijää DG= directorate general (komission pääsosasto), joita on yhteensä noin 20, DG ENER= Directorate General for Energy and Transportation = pääosasto Energia ja Liikenne
EU parlamentti Konservatiivit - EPP-ED: Group of the European People s Party (Christian Democrats) and European Democrats Sosiaalidemokraatit - PES: Socialist Group in the European Parliament Liberaalit - ALDE: Alliance of Liberals and Democrats for Europe Nationalistit - UEN: Union for Europe of the Nations Group Vihreät- Greens/EFA: Group of The Greens / European Free Alliance Vasemmisto - GUE/NGL: Confederate Group of the European United Left - Nordic Green Left Riippumattomat demokraatit- IND/DEM: Independence / Democracy Group Erilliset - Non-attached 7 785 Situation as of 13 January 2009
Direktiivien syntyminen EUssa Euroopan unionin komissio valmistelee direktiiviehdotukset Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät ehdotukset Direktiivien tarkoituksena on jäsenmaiden lainsäädännön yhtenäistäminen Jäsenmaiden on muokattava lainsäädäntönsä direktiivien vaatimusten mukaiseksi Direktiivit ja niiden perusteella annetut asetukset saattavat myös koskea kaikkia jäsenmaista myös ilman kansallista käsittelyä (esim ErP direktiivi - energian käyttöön liittyvät tuotteet) Eurooppalaiset standardit (CEN) eivät ole lainvoimaisia ennenkuin niihin viitataan kansallisessa lainsäädännössä
Direktiivien käsittely EU:ssa Esikäsittely ensin Parlamentin komiteoissa EUn komissio EU parlametti Ehdotus Parlamentin 1.käsittely Neuvoston 1.käsittely Parlamentin 2. käsittely (jos tarpeen) Neuvoston 2.käsittely (jos tarpeen) EUn neuvosto Äänestys sovittelukomitea (jos tarpeen) 9 Äänestys
Some HVAC industry related actions in the European Commission DG ENER: Energy efficiency (EPBD, ErP, Labelling) DG SANCO: Indoor Climate, health and ventilation DG ENVIRONMENT: building eco- labelling DG ENTR: Eco-design of energy related products CEN Revision on EPBD related standards TC371 work in process EACI Executive agency for innovation and competitiveness: Intelligent Energy Europe (SAVE, ALTERN etc. ohjelmat, BUILD UP etc. )
Tärkeimmät rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät direktiivit Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD 2002, uusittu EPBD 2010, EPBD 2016? Kustannusoptimaaliset määräykset Energiaa käyttävien laitteiden ekovaatimukset EuP 2005 Energy Related Product - ErP 2009 Direktiivi mahdollistaa asettaa vaatimukset kaikille energian käyttöön vaikuttaville laitteille Ekomerkintä 2000 ja Energiamerkintä 2010 direktiivit Uusiutuvien energioiden (RES) direktiivi 2009 Uusiutuvien energioiden käyttö tasolle 20%, liikenteessä 10% Enegiatehokkuusdirektiivi 2012
Vuoden 2010 rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) on paljon vaativampi kuin vuoden 2002 direktiivi, jonka täytäntöönpano oli hidasta ja tehotonta
Suurimmat muutokset energiatehokkuusdirektiivissä (1) Viittaus CEN standardeihin tulee vahvistamaan niiden asemaa Kansalliset määräykset kustannusopitimaaliselle tasolle Komission ohjeet 2012, Suomessa D3 Vatimukset asetettava primäärienergiana 1000m2 raja poistettiin uusiutuvien energioiden käytön sekä korjausten kohdalla Uusien rakennusten vaippaa koskevia ja vaihtoehtoisia energialähteitä vaatimuksia on noudatettava myös korjausrakentamisessa silloin kun taloudellisesti järkevää
Suurimmat muutokset energiatehokkuusdirektiivissä(2) Määräykset myös teknisille järjestelmille Uudet rakennukset lähes nollaenergiarakennuksia vuoteen 2020 mennessä julkinen sektori 2018 Energiatodistusten asemaa vahvistettava Toimenpiteitä edellytetään ergiankäytön tehostamiseen tähtäävien markkinaesteiden poistamiseksi
Suurimmat muutokset energiatehokkuusdirektiivissä(3) Kattilatarkastuksista lämmitysjärjestelmän tarkastuksiin Ilmastoinnin tarkastuksissa painoa enemmän jäähdytystarpeen vähentämiseen Riippumattoman todistusten ja tarkastusten valvontajärjestelmän käyttöönotto RES ja ErP (ent EuP) direktiivit otettava myös huomioon
Kansallisten energiamääräyten tulee olla kustannusoptimaalisia Cost effective and cost optimal
Suomessakin on siirrytty lämpöhäviöistä kokonaisenergiatarkasteluun Lämpöhäviöt Kokonaisenergia
Energiantarpeesta primäärienergiaan ENERGY NEED usually calculated kwh/m² NET ENERGY NEED ENERGY USE DELIVERED ENERGY PRIMARY ENERGY Thermal energy from RES used on-site System losses Transformation losses Energy need for: Heating Cooling Ventilation DHW Lighting Appliances Heat from fuels for: Space heating and DHW Electricity for: Cooling Lighting Fans Appliances etc. Fuel delivered energy Electric delivered energy Primary energy Jarek Kurnitski Electric energy from RES used on-site
SuLVI kouluttaa Energiatehokkuuden määritelmät kokonaisenergiatarkastelua varten Ostoenergian (järjestelmien) energiankulutuksen taseraja Auringon säteily ikkunoiden läpi Lämpökuorma ihmisistä TILOJEN ENERGIANTARVE Lämmitys Jäähdytys Ilmanvaihto Käyttövesi Valaistus Kuluttajalaitteet Lämpöhäviöt NETTOTARPEET lämmitysenergia jäähdytysenergia sähkö Uusiutuva omavaraisenergia TEKNISET JÄRJESTELMÄT Järjestelmähäviöt ja -muunnokset OSTOENERGIA sähkö kaukolämpö kaukojäähdytys polttoaineet uusituvat ja uusiutumattomat Nettotarve (huonelämpötilan ylläpito) Kulutus (järjestelmät) Kiinteistökohtainen tuotanto Ostoenergia (järjestelmien kulutus katetaan ostoenergialla) Energiamuotojen kertoimet Energialuku 10 kwh nettotarve Lattialämmitys 85%: 11,8 kwh kulutus Lämpöpumppu 3,5: 3,4 kwh ostoen. Energiamuodon kerroin 1,7 Energialuku 5,78 kwh Suomen LVI-liitto, SuLVI ry www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa Energiamuotojen kertoimet Suomi primäärienergia Energiamuodon kerroin asetuksessa Eurooppa primäärienergia Fossiiliset 1 1 1 Sähkö 2,2 1,7 2,5 Kaukolämpö 0,9 0,7 - Kaukojäähdytys 0,4 0,4 - Uusiutuvat 1 0,5 0,2-1,1 Kertoimet heijastavat primäärienergian kulutusta ja energiamuodon hiilidioksidipäästöjä Suomen LVI-liitto, SuLVI ry www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa Rakennuksen kokonaisenergiankäyttöä ei voi vertailla suoraan kertoimia vertailemalla Lämmitystavan kokonaisenergiatarkastelu Lämmitystarve Lämmitystapa Energiamuodon kerroin Lämpöpumppu 2,8: 0,45 kwh ostoen. x Sähkö 1,7 = 0,76 kwh 1 kwh Lattialämmitys 80%: 1,25 kwh kulutus Kaukolämpö 94%: 1,33 kwh ostoen. Öljykattila 81%: 1,54 kwh ostoen. x x Kaukolämpö 0,7 Fossiilinen polttoaine 1,0 = = 0,93 kwh 1,54 kwh Pellettikattila 75%: 1,66 kwh ostoen. x Uusiutuva polttoaine 0,5 = 0,83 kwh Sähköpatterit 100%: 1,0 kwh kulutus Suora sähkö100%: 1,0 kwh ostoen. x Sähkö 1,7 1,7 kwh Suomen LVI-liitto, SuLVI ry www.sulvi.fi =
SuLVI kouluttaa E-luku Energiatehokkuuden vaatimus esitetään rakennustyppikohtaisena laskennallisena energialukuna, jonka raja-arvoja ei saa ylittää. E-luku, on energiamuotojen kertoimilla painotettu ostoenergian laskennallinen ominaiskulutus Laskenta rakennustyypin standardikäytöllä. Ominaiskulutuksella tarkoitetaan vuotuista kulutusta lämmitettyä nettoalaneliötä kohti. Suomen LVI-liitto, SuLVI ry www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa Rakennusluvan edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää Pientalo Pinta-alan mukaan Rivitalo 150 kwh/m 2 Asuinkerrostalo 130 kwh/m 2 Toimistorakennus 170 kwh/m 2 Liikerakennus 240 kwh/m 2 Majoitusliikerakennus 240 kwh/m 2 Opetusrakennus ja päiväkoti 170 kwh/m 2 Liikuntahalli (pois lukien uima- ja jäähalli) 170 kwh/m 2 Sairaala 450 kwh/m 2 Muut rakennukset ja määräaikaiset rakennukset E-luku on laskettava, mutta sille ei ole asetettu vaatimusta Suomen LVI-liitto, SuLVI ry www.sulvi.fi
Energiatodistus Käytössä kaikissa EU:n jäsenmaissa mutta ei yleinen muualla maailmassa Luokittelun perusteet määritetty kansallisella tasolla Perustuu useimiten laskettuun energiankäytöön jolloin verrataan rakennuksia ilman käytön/käyttäjän vaikutusta enegiankäyttöön Joissakin maissa rinnalla mitattu energiankäyttö erityisesti englannissa myönteisiä kokemuksia Mitattuun energiankäyttöön perustuva todistus voisi johtaa manipulointiin
Energiatodistusten käyttö Suomessa tähän asti Energiatodistus on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2008 uudisrakentamisessa sekä vuodesta 2009 suurissa olemassa olevissa rakennuksissa. Energiatodistus on parantanut uudisrakentamisen energiatehokkuutta Pientalot: A-luokkaa 21 % vuonna 2009 ja 48 % vuonna 2011 Kerrostalot: A-luokkaa 5 % vuonna 2009 ja 37 % vuonna 2011 Energiatodistus on ollut vapaaehtoinen ennen vuotta 2008 rakennetuille pientaloille. Nykyisin useita eri todistuslomakkeita, laatimistapoja, laatijoita ja voimassaoloaikoja. Energiatodistusta koskeva lainsäädäntö muuttui 1.6.2013 alkaen ympäristöministeriö 27.2.2013
Suomenvaatimukset pientaloille Luokitteluasteikko perustuu laskennalliseen kokonaisenergiankulutukseen E-lukuun E-luku lasketaan määräysten lähtöarvoilla ja säännöillä Mitattu kulutus voidaan esittää vapaaehtoisesti Toimenpide-ehdotukset energiatehokkuuden parantamiseksi mukana A-luokka voisi olla määrittely lähes nollaenergiatalolle
Asuinkerrostalot Esimerkki: Asuinkerrostalon energiatehokkuusluokka ja vaatimus E-luvulle ( kwhe/m2 vuosi) A E-luku 75 B 76 E-luku 100 C 101 E-luku 130 D 131 E-luku 160 E 161 E-luku 190 F 191 E-luku 240 G 241 E-luku
Tältä ET näyttää..
Rakennusten enegiatehokkuusdirektiivi edellyttää myös teknisiä tarkastuksia Artikla 14 Inspection of heating systems Ei rajoitu kattiloihin vaan kohdistuu koko lämmitysjärjestelmään Artikla 15 Inspection of air-conditioning systems Ei rajoitu kompressorikoneistoon vaan kohdistuu koko järjestelmään Molemmille tarkastuksille voidaan kehittää vapaaehtoinen mutta yhtä tuloksekas energiankäytön tehostamismenetelmä = Suomen valinta
Nollaenergiarakentaminen
Nollaenegiarakentaminen Vuositasolla tuotto = kulutus Ei ole mahdollisista ilman että rakennuksessa tuotetulle energialle löytyy käyttöä - syöttötariffit ovat välttämättömyys Suurin ongelma rakennuskohtaisissä enegiajärjestelmissä on tuoton ja kulutuksen yhteensovittaminen - tarvitaan lisää tietoa ja laiteiden ohjausta Useat maat ovat julkaisseet tiekartan nollaenergiarakentamiseen Suomen tiekartta mainittu jo ERA 17 ohjelmassa
Tanskan vaiheet kohden nollaenergiarakentamista 2010 2015 2020 Asuinrakennukset 52.5 + 1650/A in kwh/m²a 30 + 1000/A in kwh/m²a 20 kwh/m²a Primäärienergia Muut kuin Asuinrakennukset 71.3 + 1650/A in kwh/m²a 41 + 1000/A in kwh/m²a 25 kwh/m²a Primäärienergiakerroin Sähkö 2.5 2.5 1.8 Kaukolämpö 1.0 0.8 0.6
Rakennusmääräysten tiukentuminen Saksassa
Nollaenergiatutkimusta REHVAn raportti (www.rehva.eu) REHVA nzeb technical definition and system boudaries for nearly zero energy buildings Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden tiedekunta Liitännäisprofessori Jarek Kurnitski 1.8.2013 lähtien Tallinnan Teknillinen korkeakoulu
SINTEF Norja - Nollaenergiatutkimuskeskus yli 20 partneria - myös Skanska ja YIT mukana
Nollaenergiatalojen johtava tutkimuskeskus Aalborg University, Tanska
Institute for Building Energetics, University of Stuttgart, Saksan johtava rakennusten energiatutkimus yksikkö
Johtava hollantilais-tanskalainen yritysten ja tutkimuslaitosten yhteenliittymä
Uusiutuvat energiatdirektiivi
Uusiutuvat energiat-direktiivi 2009 esittää uusiutuvien energioiden osuuden lisäystavoiteet vuodesta 2005 vuoteen 2020 Suomi 28.5% 38% Tanska 17.0% 30% Viro 18.0% 25% Ranska 10.3% 23% Espanja 8.7% 20% Saksa 5.8% 18% Kreikka 6.9% 18% Italia 5.2% 17% Alankomaat 2.4% 14% Suomen korkea osuus johtuu metsäteollisuusta ja vesivoimasta, jatkossa myös rakennustasolla (lämpöpumput jne)
Uusiutuviin energioiden määrittely Active solar Hydro Biomass (boilers or co-generation) with min fuel efficiency >0.8 Wind Geothermal Heat sources of heat pumps COP > 2.88 (air, water, ground) Not included in renewable energies to avoid double counting: Improvements in energy efficiency Passive solar
Ecodesign of energy related products direktiivi (ErP 2009) ja Energiamerkintädirektiivi (2010)
Energiatehokkaiden tuotteiden käytön edistäminen
Ecodesign of energy related products direktiivi (ErP) http://ec.europa.eu/energy/efficiency/ecodesign/ Direktiivin pohjalta annetut määräykset koskevat automaattisesti kaikkia jäsenmaita Määräykset koskevat kaikkia EU- maissa myytäviä ja valmistettavia tuotteita Ensimmäinen ohjelma 2008-2013 kohdistui pääsasiallisesti energiaa käyttäviin tuotteisiin (lamput jne) 2009 direktiivi laajennettiin koskemaan kaikkia energiankäytöön vaikuttavia tuotteita (mm rakennusosat jne)
Ekodesign määräyksiä Määräykset annettu mm. Standby losses Street & Office lighting Domestic Lighting Televisions Freezers/Refrigerators Washing Machines Dishwashers Electric Motors Circulators Fans Space and water heaters Fossil fuel boilers Määräykset valmisteilla mm. Biomass fired boilers Chillers Air handling units Refrigerating and Freezing Equipment Ventilation systems
Direktiivin perusteella 2010 mennessä annettujen määräysten arvioitu vaikutus Total estimated savings (347 TWh/a) = about 10% of gross annual electricity generation in the EU = energy use of UK
Määräykset perustuvat LCC analyysiin Task 7 (detail): LCC Env. impact (e.g. MJ) costs (LCC) A C B D design options (ranked acc. payback period)
Esimerkkinä ilmastointikoneen elinkaarikustannukset energian osuus 70% Office Building Energy Costs: Humidification 17% Maintenance Costs 8% Energy Costs : Cooling 4% Investment 5% Energy Costs: Pumps 2% Energy Costs: Fans 52% For Continuous Operation Energy Costs: Heating 12% Lähde: Eurovent guidelines for Life cycle analysis
Number of fans Measured total fan efficiency from a random sample of 767 fans in Sweden 250 220 197 200 150 125 156 100 69 50 0 10% - 19% 20% - 29% 30% - 39% 40% - 49% 50% - 59% Total fan efficiency [%]
Fan regulations based on Ecodesign of energy related products EU Directive 2009/125/EC
Tuorein eco-desing määräys Pienten lämmityskattiloiden ja vedenlämmittimien energiatehokkuusvaatimukset
Official Journal of the European Union, L239, Sept 6, 2013 1. Energy labelling of space heaters, combination heaters, packages of space heater, temperature control and solar device and packages of combination heater, temperature control and solar device 2. Energy labelling of water heaters, hot water storage tanks and packages of water heater and solar device 3. Ecodesign requirements for space heaters and combination heaters 4. Ecodesign requirements for water heaters and hot water storage tanks
Seasonal space heating energy efficiency classes of heaters, with the exception of low-temperature heat pumps and heat pump space heaters for low-temperature application Seasonal space heating energy efficiency class Seasonal space heating energy efficiency ηs in % A +++ η s 150 A ++ 125 η s < 150 A + 98 η s < 125 A 90 η s < 98 B 82 η s < 90 C 75 η s < 82 D 36 η s < 75 E 34 η s < 36 F 30 η s < 34 G η s < 30 Vuosihyötysuhteen laskentaohjeet valmisteilla
Valmisteilla olevat määräykset 2011 ENER LOT 1 Boilers (including heat pumps). Study completed in 2008. Voting in Regulatory Committee is expected in 2011. Julkaistiin syyskuussa 2013. ENER LOT 2 Water Heaters. The study has been done much in parallel with ENTR LOT 1. Julkaistiin syyskuussa 2013. ENER LOT 11 (electrical motors, circulators, pumps and fans) For circulators and motors, implementing measures have been published and regulations have entered into force. ENER LOT 15 Solid Fuel Small Combustion Installations is actually the first study dealing with products which may work without electrical power. ENER LOT 20 Local room heating products and ENER LOT 21 Central heating products. ENTR LOT 1- Refrigerating and Freezing Equipment Final stakeholder meeting to be held in October 2010, final report to be published in November 2010. ENTR LOT 6 - Air conditioning and ventilation systems ( Final report expected in September 2011): ENTR Lot 6 will cover ventilation products not already covered by ENER Lot 10.
Energiatehokkuusdirektiivi
Energiatehokkuusdirektiivi hyväksyttiin Parlamentissa ja neuvostossa joulukuussa 2012 Tarkoitettu korvaamaan Energiapalveludirektiivi ja Yhteistuotantodirektiivi Keskeisiä ehdotuksia Julkisen sektorin roolia edistyksellisenä esimerkkinä tulee vahvistaa Sitovat energiansäästötavoitteet energiayhtiöille Julkisten rakennusten energiakorjaukset 2,5% per year of floor area over 250 m² floor area, start program by 2014 Julkiset hankinnat Public bodies would need to set energy performance in purchasing process Suurten yritysten energiakatselmukset From July 2014, all large enterprises would be required to undergo an energy audit every 4 years by qualified and accredited experts
Intelligent Energy Europe (IEE) EUn tukiohjelma energiapolitiikan toimeenpanon edistämiseksi
IEE PROGRAMME (2007-2013) YEARS 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Total 2007-2013 IEE 2 Budget (mio ) 65.0 70.4 88.3 109.2 112.6 131.2 150.6 727.3 Tukee tutkimusohjelmia FP 7 ja FP 8 Suuntaus vaihtelee vuosittain - 2012-13 painopistealueet: Energy Performance Certification as a driver for step-by-step renovation: capturing the market. Nearly Zero-Energy Buildings: transforming the existing building stock Building as designed: quality and compliance in construction 2014 2020 ohjelman valmistelu meneillään Intelligent Energy Europe III, Horizon 2020 programme Suomalaisilla olisi nykyistä enemmän annettavaa ja opittavaa Suomesta mukana eniten Motiva ja VTT
REHVA - Federation of European Heating, Ventilation and Air-conditioning Associations
www.rehva.eu REHVA European HVAC Journal downloadable articles (pdf and html) Summary of EU energy regulations Newsletter HVAC terms and definitions Dictionary with 12 000 HVAC terms in 15 languages Bookstore for REHVA HVAC Guidebooks Koodilla: 50REHVA_09102013 hinta opiskelijoille 10 /kpl muuten 40-50 /kpl European student competition
EU regulations related HVAC in buildings at www.rehva.eu->eu regulations EU legislation Legislative process, Parliament, Council, Commission, Committees, Directives, Decisions, Regulations, Policy documents, Important directives Energy performance of buildings directive Directives Concerted action EPBD BUILD UP Nearly Zero Energy Buildings CEN Standards and EPBD Eco-design of energy related products directive (ErP) Scope of the directive HVAC product groups (Lots) Products regulations Perparation studies Renewable energy sources directive (RES) Buildings labelling EU Eco-labeling criteria and Green Public Procurements for Products EU Eco-label and Green Public Procurement for Buildings Indoor Environmental Quality Outdoor air quality Environmental noise Indoor air quality and thermal comfort F-Gas regulations Regulation Confinement of fluorinated gases, Labelling Staff training and certification Projects Intelligent Energy - Europe programme Energy regulations related projects Indoor air quality related projects Executive Agency for Health and Consumers CEN and ISO standards What is CEN, what is ISO? Who can participate in standardization? How a European standard is prepared? What is "EN ISO" Standards? EPBD standards
Free subscription REHVA Newsletter www.rehva.eu Min six issues a year Send material to info@rehva.eu
The REHVA European HVAC Journal Focus on European HVAC, energy and HVAC technology, policy and regulations Six issues per year Website www.rehva.eu >rehva journal Articles in html and pdf - format Theme of 2013-14 - energy efficiency Editor-in-chief from 2008: Olli Seppänen
REHVA Supporters 50 European leaders in HVAC EU and EC information Logos on website Networking Free REHVA Journal Free set of guidebooks Participation in REHVA activities Membership of rehvaclub Dictionary REHVA seminars
Tärkein tietolähde rakennusten energiatekniikkaan EU alueella EUn virallinen rakennusten energiatehokkuutta käsittelevä avoin portaali vuodesta 2008 Kaikki EU kielet www.buildup.eu
Solutions for different audiences The market Energy legislation Energy efficiency Public authorities Building professionals Web portal EPBD implementation National info in practice Databases of Cases, Tools, Publications Building occupants You and the EU Your guide to energy efficiency
Status of the BUILD UP Web portal 2013 9393 Registered users English is the main language but material in all 23 EU languages accepted (headlines in 22 languages) Search by language, theme, topic, keyword, date, country, etc. 3470 publications 2417 news items 1109 links 444 cases of energy efficient buildings 256 tools for energy calculations 64 upcoming events 54 Build Up Partners 52 expert communities for specific energy related topics BUILD UP 2 (2011 2014) REHVA is one of the partners
Lopuksi Suomi on ollut viime vuosina selvästi jäljessä kärkimaita rakennusten energiatehokkuuden edistämisessä Suomen uudet 2012 uudisrakentamisen energiamääräykset ovat Euroopan edistyksellisimpiä sekä samalla merkittävä haaste ja mahdollisuus koko rakennusalalle Korjausrakentamisen energiatehokkuuteen kiinnitettävä enemmän huomiota - säännöksissäkin tiukempi kanta tarpeen kuin YM:n 2012 ehdotuksessa EUn energiapolitiikka avaa uusia business mahdollisuuksia Innovaatiota ja yhteistoimintaa tutkimuksen ja teollisuuden välillä tarvitaan