Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 411/2011 vp Lähihoitajan koulutuksen arvostus Eduskunnan puhemiehelle Ammattitaitoisesta ja motivoituneesta hoitohenkilökunnasta on pulaa. Koulutuspaikkojen lisäämisellä ja palkkojen nostolla hoitoalasta saataisiin houkutteleva. Esimerkiksi sairaanhoitajan ja lähihoitajan koulutus antaa mahdollisuuden työskennellä erilaisissa hoitoalan tehtävissä, mutta arvostetaanko esimerkiksi lähihoitajan ammattitaitoa sillä tasolla mihin koulutus antaa valmiudet? Lähihoitaja, joka on suuntautunut opinnoissaan sairaanhoidon ja huolenpidon sekä ensihoidon koulutusohjelmaan, on saanut kattavan ja monipuolisen koulutuksen lääkehoidon ja erilaisten sairaanhoidollisten toimenpiteiden osalta. Silti useassa hoitoalan työpaikassa ei hyödynnetä lähihoitajien osaamista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta lähihoitaja saa hyödyntää osaamistaan erilaisissa työtehtävissä, millä parannetaan hoitoalan tehokkuutta sekä lähihoitajien työmotivaatiota? Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2011 Johanna Jurva /ps Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Johanna Jurvan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 411/2011 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta lähihoitaja saa hyödyntää osaamistaan erilaisissa työtehtävissä, millä parannetaan hoitoalan tehokkuutta sekä lähihoitajien työmotivaatiota? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lähihoitajien ja vastaavan aiemman koulutuksen suorittaneiden määrä on kasvanut jatkuvasti kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lähihoitajien ja vastaavan aiemman koulutuksen suorittaneiden osuus kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä oli 31 % vuonna 2010. Vastaava osuus oli 27 % vuonna 2000. Tästä ammattiryhmästä yli 60 % työskentelee sosiaalipalveluissa, mutta ammattiryhmä on kasvanut 2000- luvulla sekä sosiaali- että terveyspalveluissa. Valtioneuvosto hyväksyi 15.12.2011 koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2011 2016. Kehittämissuunnitelman mukaan sosiaali- ja terveysalan nuorten ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatavoite vuoteen 2016 on 1 430 suurempi kuin aloittaneiden määrä vuonna 2009. Tämä merkitsee 24 %:n lisäystä lähihoitajakoulutukseen. Lähihoitajan rooli on keskeinen iäkkäiden ja vammaisten asumispalveluissa, lasten päivähoidossa, kotihoidossa sekä terveyskeskusten vuodeosastoilla ja vastaanottotoiminnassa. Lähihoitajan tehtäviä ja erikoisosaamista kehitetään myös erikoissairaanhoidossa. Koska lähihoitajat työskentelevät monenlaisissa työtehtävissä, heiltä edellytetään yhtäältä laaja-alaista osaamista, jolla vastataan asiakkaiden ja potilaiden monimuotoisiin hoidon, kasvatuksen ja kuntoutuksen tarpeisiin, ja toisaalta erikoisosaamista, jolla vastataan asiakkaiden ja potilaiden erityistarpeisiin. Kunnissa ja kuntayhtymissä on viime vuosina laajennettu lähihoitajien vastuualuetta kehittämällä sairaanhoitajan ja lähihoitajan välistä työnjakoa, järjestetty lähihoitajille täydennyskoulutusta lääkehoidon turvallisesta toteuttamisesta sekä otettu käyttöön lähihoitajan ammattiuramalleja. Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut tätä kehittämistyötä valtionavustuksin, toimintaohjelmin ja suosituksin. Hallitus on edistänyt lähihoitajien osaamisen hyödyntämistä myös lakimuutoksin. Vuoden 2011 toukokuun alusta lähtien voimaan tulleeseen terveydenhuoltolakiin (1326/2010) sisältyvät aiemmat kansanterveyslain (66/1972) säännökset perusterveydenhuollon hoitoon pääsystä. Niillä ohjataan lähihoitajan tehtäviä yleisessä hoidon tarpeen arvioinnissa, hoitoon ohjaamisessa ja niihin liittyvässä puhelinneuvonnassa terveyskeskuksissa. Terveydenhuoltolain nojalla annetussa asetuksessa ensihoitopalveluista (340/2011) säädetään lähihoitajan tehtäväalueesta ja koulutusvaatimuksista ensihoidossa. Hallitus jatkaa lähihoitajan osaamisen hyödyntämisen edistämistä uusien kehittämisohjelmien avulla. Esimerkkinä tästä on vuosille 2012 2015 valmisteltava sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, johon on tarkoitus sisällyttää sosiaali- ja terveydenhuollon eri henkilöstöryhmien tehtäväkuvien ja -rakenteiden edelleen kehittäminen. Lähihoitajilla on tärkeä rooli myös kehittämisohjelmaan sisällytettävässä ikäihmisten palveluiden rakennemuutoksessa. Sen tavoitteena on vähentää pitkä- 2

Ministerin vastaus KK 411/2011 vp Johanna Jurva /ps aikaista laitoshoitoa kehittämällä ikäihmisille uudenlaisia palvelukokonaisuuksia sekä lisäämällä kotiin saatavia palveluita ja kuntoutusta. Palvelurakennemuutos edellyttää lähihoitajan osaamisen vahvistamista toiminnanvajauksen riskin tunnistamiseen osallistumisessa, kuntouttavassa työotteessa sekä asiakkaiden ja potilaiden omahoidon tukemisessa. Hallitus pitää tärkeänä, että myös lähihoitajien itsensä näkemys otetaan huomioon heidän työtään kehitettäessä. Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 2012 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 411/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Johanna Jurva /saf: Vad ämnar regeringen göra för att se till att närvårdarna får tillgodogöra sig sin kompetens i olika arbetsuppgifter och på vilket sätt förbättrar man effektiviteten inom vårdbranschen och närvårdarnas arbetsmotivation? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Antalet närvårdare och personer som har slutfört motsvarande tidigare utbildning har kontinuerligt blivit fler inom den kommunala social- och hälsovården. Andelen närvårdare och personer som har slutfört motsvarande tidigare utbildning av den yrkesutbildade personalen inom den kommunala social- och hälsovården uppgick till 31 procent 2010. Den motsvarande andelen uppgick till 27 procent 2000. Av den här yrkesgruppen är över 60 procent anställda inom socialvårdstjänsterna, arbetsgruppen har dock vuxit både inom socialvårdstjänsterna och inom hälsovårdstjänsterna på 2000-talet. Statsrådet godkände den 15 december 2011 utvecklingsplanen för utbildning och forskning för åren 2011 2016. Enligt utvecklingsplanen är målet att antalet nybörjarplatser inom den yrkesinriktade grundutbildningen för unga vad gäller social- och hälsovårdsområdet fram till 2016 blir 1 430 fler än antalet nybörjarplatser 2009. Det här betyder en ökning på 24 procent för närvårdarutbildningen. Närvårdaren har en central roll inom boendeservicen för äldre och handikappade, inom barndagvården, inom hemvården, på vårdavdelningarna på hälsovårdscentralerna och inom mottagningsverksamheten. Närvårdarens uppgifter och specialkompetens utvecklas också inom den specialiserade sjukvården. Eftersom närvårdarna arbetar med arbetsuppgifter av många slag förväntar man sig av dem å ena sidan en bredbasig kompetens med hjälp av vilken de tillmötesgår klienternas och patienterna behov vad gäller vård, fostran och rehabilitering och å andra sidan en specialkompetens med hjälp av vilken de tillmötesgår klienternas och patienternas specialbehov. I kommunerna och samkommunerna har man under de senaste åren breddat närvårdarnas ansvarsområde genom att utveckla arbetsfördelningen mellan sjukskötarna och närvårdarna, ordnat kompletterande utbildning i säker läkemedelsbehandling för närvårdarna och tagit i användning modeller för närvårdarens yrkeskarriär. Social- och hälsovårdsministeriet har understött det här utvecklingsarbetet med statsunderstöd, verksamhetsprogram och rekommendationer. Regeringen har främjat tillgodgörandet av närvårdarnas kompetens också med hjälp av lagändringar. I hälso- och sjukvårdslagen (1326/2010) som trädde i kraft i början av maj 2011 ingår de bestämmelser om tillgången till primärvård vilka tidigare fanns i folkhälsolagen (66/1972). Med hjälp av dem regleras närvårdarens uppgifter vid bedömningen av det generella behovet av vård, hänvisningen till vård och telefonrådgivningen i anslutning till de här uppgifterna på hälsovårdscentralerna. I förordningen om prehospital akutsjukvård (340/2011) vilken utfärdades med stöd av hälso- och sjukvårdslagen finns bestämmelser om närvårdarens uppgiftsområde och behörighetsvillkoren för prehospital akutsjukvård. 4

Ministerns svar KK 411/2011 vp Johanna Jurva /ps Regeringen fortsätter att främja tillgodgörandet av närvårdarens kompetens med hjälp av nya utvecklingsprogram. Som exempel på detta kan nämnas det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården vilket bereds för 2012 2015. I det har man för avsikt att ta med en vidareutveckling av befattningsbeskrivningarna och uppgiftsstrukturerna för de olika personalgrupperna inom social- och hälsovården. Närvårdarna har en viktig uppgift också i den strukturreform av tjänster för äldre vilken ska tas med i utvecklingsprogrammet. Målet med den är att minska långvarig institutionsvård genom att för de äldre utveckla nya slags servicehelheter och öka omfattningen av tjänster som ges i hemmet och rehabilitering. Servicestrukturreformen förutsätter att närvårdarens kompetens stärks vid deltagandet i identifieringen av funktionsnedsättning, i det rehabiliterande arbetssättet och vid stödjandet av klienternas och patienternas egenvård. Regeringen anser att det är viktigt att också närvårdarnas egna uppfattningar beaktas i samband med att deras arbete utvecklas. Helsingfors den 9 januari 2012 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 5