POHJOINEN KILPAILUKYKY JA LIIKENNEYHTEYDET Metsäteollisuuden näkökulma Outi Nietola, Metsäteollisuus ry
METSÄTEOLLISUUS SUOMEN PUUJALKA Metsäteollisuudella tuotantoa joka puolella Suomea 48 sellu-, paperi- ja kartonkitehdasta 130 teollista sahaa, levytehdasta tai muuta puutuotealan yritystä Toimiala työllistää suoraan 41 000 henkilöä Koko tuotantoketjussa (mukaan lukien muun muassa puun korjuu ja kuljetus) 140 000 ihmistä 2
METSÄTEOLLISUUS ON OLEELLINEN OSA MAAKUNTIEN ELINVOIMAISUUTTA Metsäteollisuuden osuus tehdasteollisuuden bruttoarvosta Prosenttiosuus 2016 Metsäteollisuuden osuus tehdasteollisuuden työllisistä Prosenttiosuus 2016 Top 5 maakuntaa Etelä-Karjala 69 % Kymenlaakso 51 % Etelä-Savo 35 % Keski-Suomi 35 % Pohjois-Karjala 33 % Koko maan keskiarvo 19 % Top 5 maakuntaa Etelä-Karjala 43 % Kymenlaakso 34 % Etelä-Savo 29 % Päijät-Häme 26 % Keski-Suomi 22 % Koko maan keskiarvo 14 % Toimialaluokat Tehdasteollisuus = C Metsäteollisuus = 16, 17 ja 31 3
METSÄTEOLLISUUDEN INVESTOINNIT SUOMESSA 1 200 1 000 Milj. EUR Paperiteollisuus Puutuoteteollisuus Metsäteollisuuden investoinnit Milj. euroa 2015 2016 m% 800 600 Puutuoteteollisuus 186 207 11 % Massa- ja paperiteollisuus 476 755 59 % Metsäteollisuus yhteensä 662 962 45 % 400 200 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosi 4
METSÄTEOLLISUUDEN INVESTOINTIHANKKEITA Yritys / toimipaikka Investointi milj. Investointikohde Valmis UPM, Lappeenranta 175 Biojalostamo 2015 Stora Enso, Varkaus 110 PK:n muutos pakkauskartonkiin ja sellutehtaan uudistus 2015 UPM, Kymi 160 Sellutehtaan laajennus 2015 Stora Enso, Sunila 32 Biojalostamo, ligniinin erottelu 2015 Stora Enso, Varkaus 48 Puiset rakennuselementit, LVL 2016 UPM, Kaukas 50 Sellutehtaan uudistus 2016 Kotkamills, Kotka 170 North European Bio Tech Oy (NEB), Kajaani Metsä Group, Äänekoski Stora Enso, Imatra 70 PK2:n muutos kartongin tuotantoon ja massatehtaanuudistus 2016 40 Biojalostamo, bioetanolin tuotanto 2016 1 200 Biotuotetehdas / havusellu 2017 syksy Uusi PE-päällystyslaitos ja automatisoitu rullavarasto 2017 loppu UPM, Kymi 98 Sellutehtaan uudistukset 2017 syksy Metsä Group, Suomi ja Viro 100 Puutuoteteollisuuden investointi, josta noin puolet kotimaahan viilu-, vaneri- ja LVLtuotannon tehostamiseen Stora Enso, Heinola 28 Fluting-kartongin tuotantokapasiteetin lisäys 2018 2018 Investointiselvityksiä & -hankkeita: Finnpulp Oy, Kuopio Julkaistu helmikuussa 2015; uusi yhtiö 1,4 mrd. euroa, havusellutehdas Boreal Bioref & kiinalainen CAMCE Kemijärvelle biojalostamo Investointipäätös 2017, valmis 2020 780 milj. euroa, 400 000 t havusellua KaiCell Fibers Oy, Paltamo Investointipäätös 2018, valmis 2020-21 800 milj. euron sellutehdashanke Kapasiteetti 460 000 tonnia Kaidi Finland, Kemi Kiinalaisyrityksen biodiesel hanke, kapasiteetti n. 200 000 tonnia 1 mrd. euron investointi, valmistuminen 2019 Haapajärvi, biojalostamo Hanke julkaistu huhtikuussa 2016 Biojalostamo, havusellua 400 000 t 500 milj. euron investointi North European Bio Tech Oy (NEB), Pietarsaari Biojalostamo, bioetanolin tuotanto Valmis 2020 Aiesopimukset sijaintialueesta allekirjoitettu 11-2016 140 milj. euroa 5
SUOMEN MERKITTÄVIMMÄT VIENTITUOTTEET 1. Paperi ja kartonki 6,8 mrd. EUR 4. Selluloosa 1,8 mrd. EUR 5. Sahatavara 1,7 mrd. EUR 2. Dieselpolttoaineet 3,7 mrd. EUR 3. Ruostumattomat teräslevyt 2,3 mrd. EUR 6. Moottoriajoneuvot henkilökuljetuksiin 1,1 mrd. EUR Kuva Valmet Automotive 7. Sähkögeneraattorit ja moottorit 1,1 mrd. EUR Kuva ABB Kuva Planmeca 8. Erikoiskoneet ja -laitteet 1,1 mrd. EUR 9. Maansiirto-, kaivuu, yms. koneet 1,0 mrd. EUR 10.Lääkintäkojeet ja laitteet 1,0 mrd. EUR 6
TOIMIVA LOGISTIIKKA KESKEISTÄ METSÄTEOLLISUUDEN KILPAILUKYVYLLE Kuljetusintensiivinen, globaali toimiala, pitkät kuljetusetäisyydet Logistiikkakustannusten osuus liikevaihdosta keskieurooppalaisia kilpailijamaita suurempi Alan logistiikkakustannukset 3,7 miljardia euroa - 10 % Suomen kaikista logistiikkakustannuksista Vuotuiset kuljetusvolyymit Suomen sisällä 80 miljoonaa tonnia Tiekuljetukset 75 %, loput pääosin rautatiekuljetuksia Uusien investointien vaikutus volyymeihin useita miljoonia tonneja vuodessa Toimialan osuus Suomen tiekuljetustonneista 17 % rautateiden tavarankuljetustonneista 60 % raakapuu suurin yksittäinen rautateillä kuljetettava tavaralaji 7
MAAKULJETUSVOLYYMIT LIIKENNEVERKOLLA 8 Lähteet: WSP Finland Oy, Liikennevirasto
METSÄTEOLLISUUS JA MERIKULJETUKSET Yli 70 % tuotteista viedään, niistä 90 % meritse Toimialan vienti ja tuonti Suomen satamien kautta 20 miljoonaa tonnia vuodessa Käytössä yli 20 satamaa - sekä viennissä että tuonnissa 90 % volyymista kulkee 9 sataman kautta Suurimmat volyymit HaminaKotka, Rauma, Kemi, Oulu, Helsinki, Hanko, Pietarsaari Satamavalinnat yritysten omia strategisia päätöksiä Toimialan tuotteiden ja raaka-aineiden osuus kaikesta satamien tavaraliikenteestä 24% Vienti 42%, tuonti 9% 9
MERIKULJETUSTEN TOIMIVUUS, LIIKENTEEN VEROT JA MAKSUT, KILPAILU RAITEILLA Merenkulun ympäristösääntelyn tasapuolisuus Merikuljetusketjun toimivuus Työrauhan pitävyys ja satamakohtaiset, joustavat työaikamallit Toimiva talvimerenkulku Rautatiet tavaraliikenne ja kilpailun eteneminen Raakapuun terminaaliverkoston toteutus Liikenteen verojen ja maksujen kohtuullisuus Esimerkiksi väylämaksujen ja rataveron poisto, dieselveron palautusjärjestelmä 10 Tavoitetilan terminaali,14 kpl Tavoitetilan kuormauspaikka, 32 kpl Toistaiseksi käytössä oleva, tavoitetilaan kuulumaton kuormauspaikka, 44 kpl
LOGISTIIKKAYRITYSTEN ARVIOITA TIESTÖN KUNNOSTA Lähde: Logistiikkaselvitys 2016 11
LIIKENNEVÄYLIEN RAHOITUS JA VÄYLÄHALLINNON UUDISTUKSET Väylärahoitus Perusväylänpidon rahoitustason pysyvä nosto vähintään 200 milj. /vuosi Pitkäjänteisyys yli hallituskausien Parlamentaarisen liikenneryhmän työ Maakuntauudistus ja liikenne Tiestön kehittäminen kokonaisuutena kuljetusketju ei tunne maakuntarajoja! Liikenneviraston roolin säilyttäminen Alemman tiestön rahoitus Yksityisteiden rahoitus ei hajautusta maakuntiin Sidosryhmävuoropuhelun turvaaminen LVM:n hallinnonalan virastouudistus Lähde: Liikennevirasto 12
RASKAIDEN AJONEUVOJEN MITTA- JA MASSAUUDISTUS Asetus voimaan 1.10.2013, raakapuukuljetuksissa 68- ja 76- tonninen kalusto yleistynyt odotetusti jo 90 % raakapuusta metsistä tehtaalle suuremmalla kalustolla, 76-tonnisen osuus kasvanut Isompaa kalustoa myös tuotekuljetuksissa Tehokkuus- ja ympäristöhyötyjen hidasteena tiestön ja siltojen kuntopuutteet ja painorajoitukset Yli 76-tonnisen kaluston HCT-tutkimuksista arvioita vaikutuksista päätöksentekoa varten liikenneviranomaisille, kuljetusyrityksille ja rahdinantajille, ja muille toimijoille HCT-kalusto normiksi (ainakin) osalla tieverkkoa? 11 Kuvat: Ketosen kuljetus, Kuljetusliike Huhtala
LOGISTISEN KILPAILUKYVYN KULMAKIVET Kustannustehokkuus Toimitusvarmuus Kohtuulliset ympäristövaatimukset 14