METSÄTEOLLISUUDEN BIOTALOUSTERVEISET METSÄNOMISTAJILLE. Pääkaupunkiseudun metsänomistajien kevätkokous Tomi Salo, metsäjohtaja

Transkriptio

1 METSÄTEOLLISUUDEN BIOTALOUSTERVEISET METSÄNOMISTAJILLE Pääkaupunkiseudun metsänomistajien kevätkokous Tomi Salo, metsäjohtaja

2 SUOMEN MERKITTÄVIMMÄT VIENTITUOTTEET 1. Paperi ja kartonki 6,8 mrd. EUR 4. Selluloosa 1,8 mrd. EUR 5. Sahatavara 1,7 mrd. EUR 2. Dieselpolttoaineet 3,7 mrd. EUR 3. Ruostumattomat teräslevyt 2,3 mrd. EUR 6. Moottoriajoneuvot henkilökuljetuksiin 1,1 mrd. EUR Kuva Valmet Automotive 7. Sähkögeneraattorit ja moottorit 1,1 mrd. EUR Kuva ABB Kuva Planmeca 8. Erikoiskoneet ja -laitteet 1,1 mrd. EUR 9. Maansiirto-, kaivuu, yms. koneet 1,0 mrd. EUR 10. Lääkintäkojeet ja laitteet 1,0 mrd. EUR

3 METSÄTEOLLISUUDEN INVESTOINNIT SUOMESSA Milj. euroa Paperiteollisuus Puutuoteteollisuus Ennuste HUOM. Investoinnit ml. investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin sekä henkisiin omaisuustuotteisiin e 2017e Vuosi LÄHDE: LÄHDE: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu

4 PUUN KÄYTTÖKAPASITEETTIA LISÄÄVIÄ INVESTOINTEJA A. Valmistuneet investoinnit: lisäys: +1,8 milj. m 3 Stora Enso, Varkaus PK:n muutos pakkauskartonkiin ja sellutehtaan uudistus UPM, Kymi Sellutehtaan laajennus Keitele Group, Kemijärvi Saha ja liimapuutehdas Hasa, Haapavesi Sahan tuotannon tehostaminen lisäys: +1,3 milj. m 3 Stora Enso, Varkaus Puiset rakennuselementit, LVL UPM, Kaukas Sellutehtaan uudistus Kotkamills, Kotka Muutos kartongin tuotantoon ja massatehtaan uudistus Junnikkala, Oulainen Sahan tuotannon tehostaminen Westas, Pihlava Sahan tuotannon tehostaminen B. Rakenteilla olevat hankkeet ja investointipäätökset: lisäys: +5,4 milj. m 3 Metsä Group, Äänekoski Biotuotetehdas / havusellu UPM, Kymi Sellutehtaan uudistukset Metsä Group, Suomi Viilu-, vaneri- ja LVL-tuotannon tehostaminen Keitele Group, Alajärvi Sahan tuotannon tehostaminen JPJ Wood, Juupajoki Sahan tuotannon tehostaminen Vuosien investoinnit lisäävät puun käytön kapasiteettia yhteensä +8,5 milj.m 3 (= tukki 2,1 + kuitupuu 6,4) Lähde: Yritysten tiedotteet ja lehtiartikkelit C. Investointiselvityksiä: (ei vielä päätöstä investoinnista) Yhteenlaskettu lisäys +15,5 milj. m 3 jos kaikki hankkeet realisoituisivat Finnpulp Oy, Kuopio Havusellutehdas 1,4 mrd. euroa, t havusellua Boreal Bioref & kiinalainen CAMCE, Kemijärvi Biojalostamo, Investointipäätös 2017, valmis milj. euroa, t havusellua KaiCell Fibers Oy, Paltamo Selllutehdas Investointipäätös 2018, valmis milj. euroa, t sellua Kaidi Finland, Kemi Biodiesel hanke, Valmistuminen mrd. euroa, n tonnia Haapajärvi, biojalostamo Biojalostamo 500 milj. euroa, t havusellua

5 KOTIMAISEN RUNKOPUUN HAKKUITA VOIDAAN LISÄTÄ KESTÄVÄSTI TÄLLÄ VUOSIKYMMENELLÄ 16 MILJ. M 3 JA JATKOSSA 21 MILJ. M 3 VUODESSA milj. m 3 Metsien runkopuun kasvu Kestävät hakkuumahdollisuudet +16 Lisähakkuupotentiaali +21 Energiarunkopuun hakkuut Teollisuuspuun hakkuut 0 Lähde: Luke

6 METSÄTEOLLISUUDEN PUUN KÄYTTÖ JA INVESTOINTIEN TUOMA LISÄKAPASITEETTI PUUN KÄYTTÖÖN VUOSINA Puun käytön lisäkapasiteetti sisältää v lähtien valmistuneet ja rakenteilla olevat hankkeet sekä tehdyt investointipäätökset. Huom! Puun käytön lisäys on tarkastelussa sijoitettu investoinnin valmistumista seuraavalle täydelle vuodelle. Kapasiteetin lisäykset yhteensä +8,5 milj. m 3 milj. m 3 Kotim. raakapuu Tuontipuu Kotim.sivutuotepuu 80 Puun käytön lisäkapasiteetti Lähde: Yritysten tiedotteet ja lehtiartikkelit 6

7 Milj. kuutiometriä TOTEUTUNEET HAKKUUT JA LUKEN ARVIO KESTÄVISTÄ HAKKUUMAHDOLLISUUKSISTA Hakkuut 2015 Kestävät hakkuumahdollisuudet Lisäyspotentiaalit milj. m 3 verrattuna v toteutuneeseen hakkuiden tasoon Tukkipuu Kuitupuu Energiarunkopuu* Oksat Kannot** Energiapuun hakkuulukuna on käyttömäärä v *Energiarunkopuun käytöstä v oli kotitalouksien polttopuuta 5,4 milj.m 3 ja metsähaketta 4,2 milj.m 3. ** KEIS laskelmassa kantojen käyttö rajoitettu 1 milj.m 3 :iin. Ilman rajoitusta kantojen käyttöpotentiaali 5,7 milj.m 3 /v Lähde: Luke

8 RAAKAPUUTA TUOTIIN SUOMEEN 9,6 MILJ. M 3 VUONNA 2015 Venäjän osuus koko tuonnista oli yli 3/4 Latvia 5 % Viro 9 % Muut maat 3 % Venäjä 83 % Koivukuitupuun osuus oli puolet koko tuonnista Lehtihake 4 % Haapakuitupuu 3 % Mäntykuitupuu 3 % Kuusikuitupuu 6 % Tukit 6 % Havuhake 22 % Muut 6 % [LUOKA N NIMI] [PROSE NTTI] LÄHDE: Tulli ja Luke 8

9 KUMULATIIVISET PUUN OSTOMÄÄRÄT YKSITYISMETSISTÄ Metsäteollisuus ry:n jäsenet Kattaa 83 % kaikista puukaupoista Suomessa 40 Milj. m Viikot LÄHDE: Metsäteollisuus ry

10 KANTOHINNAT SUOMESSA viikon liukuva keskiarvo 80 EUR/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu LÄHDE: Metsäteollisuius ry

11 PUUHUOLTO

12 Metsätietolaki; hallitusohjelman kirjaukset Hyödynnetään tehokkaammin metsävaratietoja ja sähköisiä palveluita Luodaan avoimella datalla ja tietovarantojen paremmalla hyödyntämisellä edellytyksiä uusille liiketoimintaideoille

13 METSÄTIETOLAIN UUDISTUS JA METSÄVARATIEDON HYÖDYNTÄMINEN UUDELLE TASOLLE Lakiuudistus viivästynyt Suomi on metsävaratiedon hallinnan osalta maailman kärkimaa, mikä tarjoaa meille merkittävän kansallisen kilpailuedun Turvattava yhteiskunnan varoilla tuotettu metsävarainfrastruktuuri ml. metsään.fi -järjestelmä Tiedon liikkuvuutta ja saatavuutta edistettävä Sähköiset palvelut käyttöön laajasti Tiedon laatua parannettava Kuviotieto on yhteinen kieli metsänomistajan ja toimijan välillä Tavoite tulevaisuudessa, että kaikki avoimet paikkatiedot samassa tietokannassa (ml. muinaismuistot, suojelualueet, uhanalaiset lajit, kaavat, jne.)

14 Haastattelututkimuksen tuloksia

15 KUOLINPESÄOMISTUKSEN VÄHENTÄMINEN Kuolinpesin hallinnassa on noin 10 % yksityismetsien pinta-alasta 1. Voimassaolevan lainsäädännön mahdollistamat toimenpiteet a) Ennaltaehkäistään kuolinpesien syntymistä eli tehdään SPV jo elinaikana b) Siirretään kuolinpesän omistus ensi sijassa yhdelle jatkajalle tai myydään kuolinpesä ulkopuoliselle jatkajalle c) Liitetään kuolinpesä yhteismetsään tai perustetaan siitä uusi yhteismetsä d) Muutetaan kuolinpesä verotusyhtymäksi e) Hyödynnetään kuolinpesien yhteystietoja tehokkaasti Suomen metsäkeskuksen toiminnassa f) Haetaan kuolinpesälle selvennyslainhuuto, mikä selkeyttää osakkaiden tiedot 2. Metsäteollisuuden esitykset uusiksi kehittämistoimenpiteiksi a) Avataan Suomen metsäkeskuksen metsävaratiedot ja kuolinpesän osakkaiden yhteystiedot toimijoiden käyttöön b) Säädetään kuolinpesän selvennyslainhuuto pakolliseksi toimenpiteeksi c) Säädetään kuolinpesille mahdollisuus enemmistöpäätöksiin d) Asetetaan kuolinpesän purkamiselle määräaika

16 TULEVAISUUDEN KANNUSTEJÄRJESTELMÄ TEOLLISUUDEN LINJAUKSIA 1. Nykyisen tyyppisestä raskaasta byrokratiasta päästävä eroon Kannusteiden toteutus jatkossa verojärjestelmän kautta Valtiontuen käsittely de minimis järjestelmän kautta. 2. Kannusteet tulee kytkeä ensisijaisesti puun myyntiin Kohdentuu aktiivisille metsätalouden harjoittajille Yhteiskunta saa nopeasti vastinetta valtiontuelle 3. Kannusteissa tulee priorisoida laajaa vaikuttavuutta Yhteishankkeet ja pinta-alaltaan suuret hankkeet 4. Varmistettava tasapuoliset kilpailun edellytykset puumarkkinoilla Tuet neutraaleja eri puunkäyttömuotojen kesken Eri omistusmuotojen tasapuolinen kohtelu 5. Kannusteet ovat osa kokonaisuutta - tavoitteeksi markkinaehtoinen toiminta Metsävaratietojen saatavuuden parantaminen ja tehokas hyödyntäminen Toimintojen digitalisointi ja sähköiset palvelut Metsäpalvelumarkkinoiden kasvattaminen

17 TULEVAISUUDEN KANNUSTEJÄRJESTELMÄ TEOLLISUUDEN LINJAUKSIA Tavoitteet: 1. Metsien talouskäytön, aktiivisen ja ammattimaisen metsätalouden harjoittamisen edellytysten vahvistaminen- 2. Tulevaisuuden kestävien hakkuumahdollisuuksien kasvattaminen. 3. Metsien käytön ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden parantaminen osana kasvavaa biotaloutta. 4. Tasapuolisen kilpailun edellytysten varmistaminen puumarkkinoilla ja metsäpalveluissa. Kannusteiden tarve: 1. Metsätieverkon kunnossapito ja parantaminen 2. Metsäluonnon monimuotoisuuden edistäminen 3. Metsien terveydentilan edistäminen 4. Pienpuun markkinoille tulon edistäminen ja nuorten metsien hoito

18

19 METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS

20 METSIEN KÄYTTÖÄ HAASTETAAN Useat järjestöt kritisoivat metsien kestävää käyttöä niin Suomessa kuin kansainvälisesti Kritiikin kärkiä ilmasto, monimuotoisuus, alkuperäiskansat jne. Erityisen kriittinen suhtautuminen metsäbioenergian käyttöön puurakentaminen ok Greenpeace aloittanut joulukuussa boreaalisiin metsiin kohdistuvan laajan kansainvälisen kampanjan Kohdemaat Kanada, Venäjä, Ruotsi ja Suomi Kampanjointia myös Suomessa, mutta ei herättänyt laajaa huomiota Myös muilla järjestöillä metsäkampanjointia käynnissä Tutkijoiden julkilausuma metsien käytön kielteisistä ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutuksista Metsäalan viestittävä metsien kestävästä käytöstä laajassa rintamassa ja yhteisin viestein!

21 SERTIFIOIDUN PINTA-ALAN KEHITYS SUOMESSA 30 Miljoonaa ha Metsätalousmaa Puuntuotannon metsätalousmaa PEFC FSC Puuntuotannon metsätalousmaa Metsätalousmaa Yhteensä Puuntuotannon ulkopuolella oleva metsätalousmaa PEFC FSC LÄHDE: PEFC Suomi, FSC Suomi, Luke/VMI Metsätalousmaan pinta-alat 2012 VMI10 ja VMI11 Metsätalousmaa=metsämaa + kitumaa + joutomaa + tiet, varastot

22 METSON RAHOITUSTA VAHVISTETTAVA Vapaaehtoisella metsien suojeluohjelma METSOlla saavutettu hyviä tuloksia eteläisen Suomen metsien suojelussa ja talousmetsien luonnonhoidossa Vuoteen 2025 jatkuvan ohjelman tavoitteista edelleen saavuttamatta noin puolet Hallituskauden alun 70 prosentin leikkaus METSO:n määrärahoihin vaarantaa ohjelman tavoitteiden toteutumisen Metsäteollisuus, metsänomistajat, luontojärjestöt ja muut metsäalan tahot vedonneet useita kertoja päättäjiin rahoituksen vahvistamiseksi Joululahjarahaa milj., hallituksen puoliväliriihi?

23 SUOJELUVÄHENNYS UUSI KANNUSTINMALLI MONIMUOTOISUUDEN EDISTÄMISEEN Metsäluontokohteen suojelusta aiheutuvat tulonmenetykset kompensoidaan metsänomistajalle puun myyntitulojen verotuksessa Kannustinmallissa saa verovähennyspohjaa tietyt kriteerit (esim. METSO-kriteerit) täyttävän suojelukohteen perustamisesta tai metsäluonnonhoitohankkeen perustamisesta Mallilla ei ole tarkoitus korvata METSO-ohjelmaa

24 SUOJELUVÄHENNYKSEN MEKANISMI - ESIMERKKI Suojelukohteen arvoksi on määritetty Vähennyspohjan laskentakaava: kohteen arvo x kerroin 3,333 = vähennyspohja Verolaskelma 1 myy puuta ja suojelee kohteen vastikkeetta Puun myyntitulot Vuosimenot 0 Suojeluvähennys = Puhdas pääomatulo Vero (30 %) = Tulos verojen jälkeen Verolaskelma 2 myy puuta ja hakkaa suojeluun soveltuvan kohteen Puun myyntitulot 4600 Vuosimenot 0 Suojeluvähennys = Puhdas pääomatulo Vero (30 %) = Tulos verojen jälkeen Verolaskelma 3 myy puuta, suojelee kohteen ja saa suojeluvähennyksen Puun myyntitulot Vuosimenot Suojeluvähennys = Puhdas pääomatulo Vero (30 %) = Tulos verojen jälkeen + 0 Veroton suojeluvähennys + 0 Veroton suojeluvähennys Veroton suojeluvähennys = Nettotulot = Nettotulot = Nettotulot Suojeluvähennyksen verohyöty vastikkeettomaan suojeluun nähden on

25 MUUTA AJANKOHTAISTA

26 LUKEN HANKE LÄHDE: Luke

27 JALOSTETUN METSÄNVILJELYAINEISTON KÄYTTÖ Metsänjalostuksella tavoitellaan parempaa kasvua ja laatua sekä sopeutuneisuutta ilmastonmuutokseen Metsänjalostus on yksi LUKE:n viranomaistehtävistä, jota maa- ja metsätalousministeriö johtaa Pääpaino männyssä, kuusessa ja koivussa Pitkäjänteistä toimintaa Metsänjalostuksen tulokset viedään käytäntöön metsäkylvön ja taimien istutuksen kautta Metsänomistaja tekee päätöksen siitä, millaista metsänviljelyaineistoa metsässään käyttää

28 JALOSTETUN METSÄNVILJELYAINEISTON KÄYTTÖ KANNATTAA JA SE ON TURVALLISTA -Jalostettu aineisto mahdollistaa päätehakkuun jopa 10 vuotta metsikköalkuperää nopeammin! -Jalostetun metsänviljelyaineiston käyttö ei vähennä luonnon monimuotoisuutta -Jalostus ei ole sama muin muuntogeenisen aineiston tuotto: Suomessa ei viljellä muuntogeenisiä puita 28

29