Kiinteistöliitto 31.3.2011 Oulu Lampöpumput ja IV:n LTO Petri Kuisma Ramk 1
Sisältö Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU Lämpöpumpun toiminta Lämpöpumppujärjestelmien valintaan vaikuttavia asioita Maalämpöpumppu, MLP Poistoilmalämpöpumppu, PILP Ilma-vesilämpöpumppu, IVLP Ilma-ilmalämpöpumppu, ILP Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto, LTO Esimerkkejä Neuvontaa 2
SULPU tänään Perustettu 1999 2005 jäseniä 24 ja peitto 50 % markkinoista 2010 jäseniä 122 ja peitto 90 % markkinoista Ilmalämpöpumpuissa 85 % Poistoilmalämpöpumput 90 % Ilma-vesilämpöpumput 95 % Maalämpöpumput 99% Suomessa lämpöpumppuja ILP 240 000, MLP 47000, PILP 17000, IVLP 6000, > 25 kw 600 ja suuria muutama kymmen 3
SULPU tänään SULPU toiminta laajenee vuosittain Asiakkaiden neuvontapalvelut EU Cert- koulutus Quality Label- laatuprojekti IEA HPP-edustus EHPA:n hallituspaikka Jussi Hirvonen 4
Suomen RES velvoitteet EURES- direktiivin velvoitteet Suomelle 2020 (TEM, 30.6. 2010) 5
Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen Ainoastaan uusi, parempi tekniikka ei riitä vaan tarvitaan tahtoa, asennetta ja toimintatapojen muutosta Ei suhteellinen vaan absoluuttinen energian kulutuksen lasku 6
Jokaiselle tuttu ja turvallinen LÄMPÖPUMPPU höyrystin lauhdutin paisuntaventtiili kompressori 7
Lämpöpumpun toiminta Laitteelle tuodaan alemmasta lämpötilasta energiaa ylempään lämpötilaan. Apuna käytetään kylmäaineen ominaisuuksia ja painetta Prosessin pääkomponentit ovat: Höyrystin (kylmä puoli) Kompressori Lauhdutin (lämmin puoli) Paisuntaventtiili, 8
Lämpökerroin (COP) Lämpökerroin ilmoittaa tuotetun lämmön ja kulutetun sähkön suhteen COP vaihtelee toimintapisteen mukaan 9
Energian kulutusnormit Laitesähkö 20 % Lämmin käyttövesi 15 % Huonetilojen lämmitys 65 % 2007 määräysten mukainen talo 2010 määräysten mukainen talo (KOKO NOIN 75%) 2020 määräysten mukainen talo (nollaenergia-talo) 10
Energiavalinnat 11
Snt/ kwh Lämmitysenergioiden vertailu 12
Tulevat näkymät 13
Lämpöpumppujärjestelmien valintaan vaikuttavia asioita Energiamäärän tarve Laitesähkö 20 % Lämmin käyttövesi 15 % Huonetilojen lämmitys 65 % kokonaissaneeraus energian säästö uusi rakennus 14
Lämpöpumppujärjestelmien valintaan vaikuttavia asioita Rakennuksen lämmönjakojärjestelmä Vesikiertoinen matalalämpöjärjestelmä Vesikiertoinen patterijärjestelmä Ilmalämmitysjärjestelmä Suora sähkölämmitysjärjestelmä Varaava sähkölämmitysjärjestelmä 15
Lämpöpumppujärjestelmien valintaan vaikuttavia asioita Rakennuksen sijainti kaava-alue maaseutu Maaperä ja vesistömahdollisuus 16
Lämpöpumppujärjestelmien valintaan vaikuttavia asioita Tilakysymykset rakennuksen tekniset tilat naapurien sijainti lämmön siirto sisätiloissa 17
Lämpöpumppujärjestelmien valintaan vaikuttavia asioita Yhteiskunnallinen merkitys kunnallinen energiantuotanto Suomen riippuvuus tuontienergiasta 18
Maalämpöpumpun valinta Vaihtelevalauhdutus - tuotetaan ulkoilman perusteella käyrästön mukaista lämpöä suoraan lämmitysverkostoon = automatiikka pumpussa Kiinteälauhdutus - tuotetaan kiinteää lämpöä varaajaan, josta shuntataan lämpö verkostoon sopivaksi = erillinen automatiikka 19
Maalämpöpumpun valinta Osatehomitoitus Jos valitaan osateho-pumppu niin kompressorin teho mitoitetaan n.70-80 % kokonaistehon tarpeesta. => Tällöin MLP tuottaa n.98-100% koko energian tarpeesta. Täystehomitoitus Jos valitaan täystehoinen pumppu niin kompressorin tehon tulee tuottaa koko laitoksen tarvitsema energia ja silloin lisäenergiaa ei käytetä vaan se toimii varalämmön lähteenä. Lähde: www. nibe-haato.fi 20
Eri energialähteet Pintamaa Lämpöpumppu kerää maahan sitoutuneen auringon ernergian maahan upotetun putkiston avulla, joka on täytetty lämmönkeruu liuoksella. Upotussyvyys noin 1 m ja putkien väli 1,5 m, putkiston pituus riippuu tarvittavasta energiamäärästä. Peruskallio Lämpöpumpun keruuputkisto asennetaan porareikään, josta lämpöpumppu kerää auringon tuottamaa energiaa. Porareiän syvyys riippuu rakennuksen tarvitsemasta energian määrästä. 21
Eri energialähteet Pohjavesi Pohjavesi pumpataan lämmönvaihtimelle, josta maalämpöpumppu kerää energian. Normaalisti on yksikaivo, josta pumpataan vettä ja toinen jonne se palautetaan. Vesistökeruu Mikäli kiinteistö sijaitsee vesistön lähellä voidaan maakeruuputkisto ankkuroida vesistön pohjaan ja sillä saadaan kerättyä energiaa vedestä. 22
Eri energialähteet Ilmastoinnin lämmöntalteenotto Suuremmissa rakennuksissa poistoilmaan sitoutunutta energiaa voidaan käyttää energianlähteenä. Tämä on käytännössä yksi parhaita energialähteitä isommissa asuinkiinteistöissä. Ilma Ilma/vesi pumpuilla voidaan pienentää energiakustannuksia olemassa olevalla lämmitysjärjestelmällä tai maalämpöpumpulle voidaan porakaivon sijasta / lisäksi tehdä ilmakeräin esim. Niben AMB 30. Lähde: www. nibe-haato.fi 23
Päälämmitysjärjestelmien plussat ja ja miinukset Maalämpöpumppu + uusiutuva energia + tuotettu lämpöenergia melko edullista + porakaivo voidaan hyödyntää jäähdytykseen + ei välttämättä vaadi tekn. tilaa + vesikiertoinen lämmönjako mahdollistaa energiam. vaiht. - melko kallis hankinnaltaan - käyttää jonkin verran sähköä Lähdelähde: www.ekowell.fi 24
Päälämmitysjärjestelmien plussat ja ja miinukset Poistoilmalämpöpumppu + sama laite hoitaa tilojen ja käyttöveden lämmityksen sekä ilmanvaihdon + hankintahinnaltaan edullisin lämpöpumppuratkaisu - Käyttää sähköä enemmän kuin muut lämpöpumppuratkaisut lähde: www.nibe.fi 25
Päälämmitysjärjestelmien plussat ja ja miinukset Ilma-vesilämpöpumppu + sov. mihin tahansa rakennuspaikkaan + edullisempi kuin maalämpöpumppu + vesikiertoinen lämmönjako mahdollistaa energiam. vaiht. - lämmönlähteenä ulkoilma: mitä kylmempi sää ja mitä suurempi lämmityksen tarve, sitä vähäisempi energian tuotto - melko kallis hankinnaltaan lähde: www.innoair.fi/mitsubishi-electric-ilmavesilampopumput 26
Tukilämmitysjärjestelmät Tukilämmitysjärjestelmät Ilmalämpöpumppu lähde: www.ekopower.fi lähde: www.innoheat.fi lähde: www.ekopower.fi 27
Kiinteistömaalämpöpumppu NIBE F1330 Maalämpöpumppu suurempiin kiinteistöihin. Uusi ohjausjärjestelmä laajoin toiminnoin ulkoinen kommunikaatio master/slave ohjaus useita pumppuja yhdessä ohjauksessa Kaksi kompressoria takaa paremman tehonsäädön suuremmat säästöt vähemmän kulutusta Tehot: 22, 30, 40 ja 60 kw Alle 3 kg kylmäainetta (per kylmäyksikkö) Kiertovesipumput valmiiksi asennettuina Lukuisia kytkentämahdollisuuksia 540 kw yhdellä ohjauksella Korkea menoveden lämpötila(65 C) takaa useita asennusmahdoll. Pieni koko 60x60 cm 28
Käyttäjäystävällinen RCU 11 Internet Motion alarm Freeze protection Lämpöpumppujen säätäminen ja toimintojen tarkkailu seuraavien järjestelmien avulla: Modbus (TCP/IP) Web interface (nettiohjaus) GSM ohjaus 29
Asennusesimerkki Kaksitasoinen pinnan korroosiosuojaus varmistaa ettei ne ruostu. Puhallin on sijoitettu siten että kylmä käytetty ilma puhalletaan heti pois lämpöpumpulta tämä tarkoittaa, että ainoastaa puhdas energiapitoinen ilma kerätään pumppulle. Neljä kokoa 6, 8, 10 ja 14 kw Isompiin kohteisiin voidaan asentaa aina 9 laitetta yhteen ohjaukseen.tarkoittaa käytännössä 126 kw 30
Esimerkkejä projekteista Kerrostalo Teollisuuskiinteistöjä Kouluja Toimistoja Hallintorakenuksia Maatiloja ja talleja Kirkkoja ja seurakuntakeskuksia Liiketiloja Vanhoja arvorakennuksia (kartanoita) Rivitaloja 31
Esimerkk 1 AUTO-DIN OY, Karjaa, 2 x MLP Lattialämmitys ja jäähdytys Käyttövesi korjaamo ja sosiaalitiloihin. 4000 m2 Lämmityskulut n. 8000 /vuosi 32
Esimerkki 2 Kitinojan kirkko Nibe 1330 lämpöpumppu lämmittää kirkon ja sakastin ja huoneanturi auttaa pumppua reagoimaan nopeisiin sisälämpötilojen muutokseen Kitinojan kirkko Seinäjoella on poikkeuksellinen kirkko, sillä sen omistaa kyläyhteisö, joka ostaa evlut seurakunnalta tarvittavat papin yms. Palvelut, joten kustannuksien säästöillä on normaalia suurempi merkitys. 33
Esimerkki 2 Kitinojan kirkko Ratkaisu: Lämpöpumppu: Fighter 1330-30 Lämmitettäväala: 380 m 2 Lämmönlähde: Lämpökaivot 3 x 190 m Kustannussäästöt: kokonaisenergia tarve 105000 kwh käyttöenergia lämpöpumppu ja sähkökattila 30 000 kwh SÄÄSTÖ : 75 000 kwh / vuosi. Ennen vaihtoa öljyä kului n. 12 000 l/vuosi = 8500 / vuosi Pumpun vaihdon jälkeen sähköä 30 MWh = 3000 / vuosi Taloudellinen säästö noin 5500 / vuosi (öljynhintana 0,70 snt/l) 34
Esimerkki 3 ABC Liikenneasema Viitasaari Lämpö ja jäähdytys järvestä Aurinkokeräimet ja aurinkopanelit Tuulisähköä pylonin huipulta Kaukolämpöä hakevoimalasta Lämpöteho 270 kw ja jäähdytysteho 220 kw 35
Esimerkki 3 ABC Liikenneasema Viitasaari Lämpöenergian hankinta 1. 2005 12.2007 Aurinkolämpö 30600 kwh Maalämpö järvestä 260 000 kwh Kaukolämpö 799 000 kwh Sähköenergian hankinta 1.2005 12.2007 Aurinkosähköä 6600 kwh Tuulisähkö 12kW:n mylly 6700 kwh Verkkosähkö 4 187 300 kwh 36
Esimerkki 4 Heinolalainen As Oy Tommolan Säästötornit Taloyhtiön maalämpöjärjestelmä sai lisäpotkua poistoilman hukkalämmöstä. Poistoilmasta irtoaa ilmaista energiaa niin paljon, että tarvittavien lämpökaivojen määrä väheni noin 30 prosenttia. Pelkkään maalämpöön verrattuna sekä alkuinvestointi että energiankulutus laskivat. 37
Esimerkki 4 Heinolalainen As Oy Tommolan Säästötornit Ulos puhalletusta 220 megawatista saadaan ensimmäisten arvioiden mukaan talteen noin 60 prosenttia. Lämpöenergia siirretään lämmönvaihtimen kautta maakeruupiiriin nesteeseen. Siinä missä maalämpöpumpulle nousee kallioon poratusta lämpökaivosta normaalisti noin +4- asteista nestettä, Tommolankadulla se on poistoilmasta saatavan lisäpotkun ansiosta noin +6 7-asteista. Keruunesteen lämpötilan nostaminen asteella laskee sähkönkulutusta reilut 3 prosenttia. 2 asteen nousulla päästään 6 7 prosentin energiansäästöön. 38
Esimerkki 4 Heinolalainen As Oy Tommolan Säästötornit Kilpailevissa tarjouksissa oli yleensä noin 20 porareikää. Tässä varauduttiin 16:een, mutta lopulta tehtiin vain 14 Yksi lämpökaivo maksaa tavallisesti noin 5 000 euroa. Poraamatta jäävät kaivot säästävät enemmän kuin poistoilman hyödyntäminen lämmönvaihdinten rakentamisineen maksaa. Taloyhtiön saamien tarjousten hinnat pyörivät noin 250 000 euron yli 300 000 euron välillä 39
Esimerkki 4 Heinolalainen As Oy Tommolan Säästötornit Tietoa tämän hetken toiminnoista: Helmikuu 2009 Helmikuu 2010 96 MWh kaukolämpöä 16 MWh sähköä COP yli neljän Suunnittelun ja valvojan merkitys projektiin on ensisijainen. Projektissa kehitettiin uusi matemaattinen malli lämmöntarpeen laskentaan. 40
Esimerkki 4 Heinolalainen As Oy Tommolan Säästötornit Nokialainen asunto-osakeyhtiö Taivalkunnantie vaihtoi kaukolämmön maalämpöön. Yhtiöön kuuluu kaksi vuonna 1975 rakennettua kerrostaloa, joissa on yhteensä 62 asuntoa ja niissä noin 100 asukasta. Taloissa on vesikiertoinen patterilämmitys. Lämmönjakokeskuksen kolmen vuosikymmenen ikäinen tekniikka oli jo vanhentunut ja sen uusiminen oli tullut ajankohtaiseksi. Korjauksen kustannukset uusine liittymineen oli arvioitu 50000 euroksi. Hankkeen kustannukset olivat noin 300000 euroa, johon saatiin valtiolta avustusta 15 % eli 43000 euroa. Investoinnin takaisinmaksuajaksi on laskettu seitsemän vuotta. 41
Lämmöntalteenotto poistoilmasta - LTO - Miksi lämmöntalteenotto (LTO)? - Terveellinen ja viihtyisä sisäympäristö - Hyvä ilmanvaihto - Energiatehokkuus Mikä on LTO ja miten se toimii? - Sisältä poistettavalla ilmalla lämmitetään ilmanvaihtoon tarvittavaa ulkoilmaa - Eli huonetiloista johdetaan poistoilmaa ilmanvaihtokoneen lämmönsiirtimeen, jossa poistoilmaan sitoutunutta lämpöä siirtyy ulkoilmasta johdettavaan tuloilmaan. www.raol.roiakk.fi 42
Lämpötilahyötysuhde - LTO - Miten suuri osa lämmöstä saadaan talteen Laitevalmistajat ilmoittavat yleensä lämpötilahyötysuhteelle standardin mukaisissa testausolosuhteissa mitatun arvon. Yleensä LTO:n kautta johdettavat tulo- ja poistoilmavirrat eivät ole yhtä suuret ja tällöin myös poistoilman lämpötilahyötysuhde on eri kuin tuloilman. Hyötysuhde riippuu myös olosuhteista. Vuosihyötysuhde kuvaa vuoden aikana talteen otetun lämpömäärän suhde ilmanvaihdon lämmityksen vuodessa tarvitsemaan lämpömäärään. Vuosihyötysuhteessa otetaan huomioon se, että ulkoilman ollessa hyvin kylmää voidaan lämmöntalteenottoa joutua rajoittamaan lämmönsiirtimen jäätymisen estämiseksi, ja että kesällä ei rakennuksessa ole lämmitystarvetta, jos ulkoilma on vain vähän viileämpää kuin huoneilma. 43
Levylämmönsiirrin - LTO - - Levylämmönsiirtimessä on paikallaan oleva levypakka, jossa joka toisessa levyvälissä virtaa tuloilma ja joka toisessa poistoilma. Lämpöä siirtyy levyjen läpi ilmavirrasta toiseen. Lähde: www.talotekniikka.eu 44
Pyörivä - LTO - - miten suuri osa lämmöstä saadaan talteen Pyörivä LTO - jatkuvasti pyörivä kennosto - lämmin poistoilma varaa kennoja puolen kierroksen verran ja siirtyessään kylmän tuloilman puolelle kennot vuorostaan luovuttavat lämpönsä ulkoilmavirralle. - ulkoilman ollessa kylmää voi pyörivä LTO siirtää myös osan poistoilman kosteudesta tuloilmaan Lähde: www.talotekniikka.eu 45
Maalämpöpumpun asentamisen ongelmat? Pientalot, kerrostalot? 1. Myyjä/Laitetoimittaja 2. Porakaivo-urakoitsija 5. Kokonaisvastuu - Lämpöpumppuasentajan pätevyys 4.7.2011 - Tsekkauslista LVIsuunnittelija? 3. MLP-Asentaja ASIAKAS 4. Sähkö-Asentaja Lähde: www.kyronlahdenpora.fi www.turinmaanlampotalo.fi www.outeko.fi www.itiskirjasto.wordpress.com www.lasmak.com 46
Esimerkki -2011 - Ongelma - Maalämpöpumppu on ollut päällä lokakuun alusta 2008. Lämmitysjärjestelmä on piharakennuksessa ja lämpöputket ovat 200 m porakaivossa. Lämmitettävää pinta-alaa on talossa n. 180 ja varastossa n. 20 eli yhteensä 200 m 2. Sähkön kulutus on mielestäni ollut erikoista. Ensimmäisen talven kulutus (sis. toki paljon rak. sähköä) huiteli reippaasti yli 30 000 kwh:n. Viimetalvi 2009-2010 kulutus yli 27 000 kwh. Tänä talvena olemme panostaneet puun polttoon syyslomasta alkaen siten, väh. 5 päivänä viikossa takka lämpiää. Pinokuutioita puun polttoon on ehkä mennyt 7-8 m 3. Toki talvikin on ollut ehkä hieman leudompi. Ennuste sähkönkulutuksesta, jos kevät on samanlainen kuin viimeksi, n. 23 000 kwh. Itse olen verrannut kulutusta aiempaan täysin sähkölämmitteiseen taloon (138 m 2 ). Siinä oli varaava lattialämmitys. Toki takkaakin käyteltiin. Viimeisen vuoden sähkönkulutus oli 26 000 kwh. Naapurissa on myös maalämpö ja samoilla neliöillä päästään alle 20 000 kwh vuosikulutukseen. Olen kuullut myös tapauksista, joissa kulutus on ollut vuositasolla 13 000 kwh. Tosin ne voivat olla kyllä legendojakin. Joka tapauksessa pidän lukemiamme liian isoina. 23 000 kwh pitäisi kyllä päästä ilman puulämmitystäkin. 47
- Ratkaisu - No niin Perjantaina istuskelimme 3 tuntia lämpöpumpun ympärillä. Koneesta kuului koko ajan kohinaa ja se paikallistettiin lisälämpövastukseksi. Emme löytäneet ohjausjärjestelmästä mitään asetusta jolla lämmitys olisi saatu pois päältä. Huoltovalikosta löytyi testiasento jolla sai piirilevyllä olevan pienoisreleen napsumaan, mutta se ei vaikuttanut vastuksen ottamaan virtaan. Johtopäätöksemme oli, että pienoisreleen kytkimen koskettimet ovat palaneet kiinni. Maahantuojan kanssa käytävää kirjeenvaihtoa varten tarvitsemme laitteen tiedot: myyjä, päivämäärä, tyyppi, sarjanumero, ostaja ja ehkä tarkempia tietoja energiankulutuksesta. Voit toki itsekin selvittää takuu, yms. asiat x:n? kanssa. Tällä hetkellä lisälämmitys on kokonaan poissa pelistä eli lisälämmittimen kontaktorin ohjausvirtajohto on irrotettu. PÄTEVYYDET! 48
Energiapalvelut Energiansäästöpalveluiden tavoitteena on luoda lisäarvoa kiinteistölle vähentämällä kulutusta, tekemällä kiinteistöstä tehokkaampi ja järkeistää korjauskustannukset. Energiankulutuksen laskeminen on säästöä selvässä rahassa. Energiapalvelut nostavat kiinteistön arvoa ja se on aina kiinteistön omistajan etu. Energiatodistus on pakollinen osalle kiinteistöistä. Energiatehokkuus palveluiden tavoitteet 10-50% energian kulutussäästö Kiinteistön energiateholuokan parantaminen Kiinteistön arvon nostaminen Ympäristön säästäminen Investointien tehokas kohdentaminen oikeaa kohtaan rakennuksessa www.motiva.fi 49
Energianeuvonta Hankkeen tehtävät: - RAMK: yleinen energiavalistus kaikille kaupunkilaisille avoimissa yleisöluentotilaisuuksissa - Tiedottaminen tietoiskuin ja kampanjoin - Rakennusvalvonta, maankäyttö: tontinjakovaiheessa tapahtuva rakennussuunnittelua palveleva neuvonta - Rakennusvalvonta: luvan myöntämisvaiheessa tapahtuva ohjaus - RAMK: työmaalla tapahtuva seuranta Neuvonta tapahtuu pääasiassa olemassa olevan kirjallisen ja sähköisen energiaaineiston tunnetuksi tekemisellä kampanjoissa sekä yleisötilaisuuksissa ja yleisissä työmaakokouksissa. Neuvontaprojektia koordinoi Rovaniemen ammattikorkeakoulu. 50
Energiakatselmus Energiakatselmustoiminnan tavoitteena on analysoida katselmuskohteiden kokonaisenergian käyttö, selvittää energiansäästöpotentiaali ja esittää ehdotettavat säästötoimenpiteet kannattavuuslaskelmineen. Energiakatselmuksissa selvitetään myös mahdollisuudet uusiutuvien energiamuotojen käyttöön ja energiansäästöpotentiaalin lisäksi katselmuksissa raportoidaan ehdotettavien toimenpiteiden vaikutus CO 2 -päästöihin. Energiakatselmus perustuu toteutusajankohdan tuotanto-, energiankulutus- ja käyttötietoihin, mutta siinä pyritään mahdollisimman paljon ottamaan huomioon myös tiedossa olevat ja suunnitellut muutokset. Tavoitteena on liittää energiakatselmus tiiviisti kohteen muihin toimintaprosesseihin niin, että siitä syntyy työkalu, joka palvelee kohdetta myös myöhemmin energiatehokkuuden jatkuvassa seurannassa ja ylläpidossa. http://www.motiva.fi/files/46/asuinrakennusten_energiakatselmuksen_laaj ennettu_mallisisallysluettelo.pdf 51
Avustukset ja tuet energiatodistuksiin liittyen Energiaselvityksiin, energiatodistuksiin ja niiden perusteella tehtyihin energiansäästötoimenpiteisiin on mahdollista saada Aran tai Motivan kautta avustusta ja tukea. Ara eli asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus osallistuu asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi tehtäviin toimenpiteisiin energia-avustuksilla. Avustusten piiriin kuuluvat myös energiakatselmukset. Tehostamistoimenpiteiden lähtökohtana on tieto nykyisestä tilanteesta sekä taloudellisesti kannattavien tehostamiskohteiden paikallistaminen. Ensimmäinen askel energiankäytön tehostamisessa on energiakatselmus. 52
Energiakatselmoinnin aloittaminen 1. Liittymisilmoitus 2 kpl http://www.energiatehokkuussopimukset.fi/fi/sopi musalat/kunta-ala/kuntaalan_energiaohjelma/liittymisasiakirja/ 9 %: energian säästötavoite Ei välttämätön 2. Katselmoitava kohde Edut: - L- ja S-pätevyys - Katselmoinnin tukiprosentti nousee liittymissopimuksen kautta 40 % 50 % - Inv. tuki 20 30 % 53
Vuonna 2012 uusiutuvat energiamääräykset Periaatteet ja linjaukset talotekniikkaan ja rakentamiseen Vuonna 2012 voimaan tulevat rakentamisen energiamääräykset annetaan Määrätietoinen työ rakennusten energiankulutuksen pienentämiseksi jatkuu, kun uudet rakentamisen energiamääräykset annetaan 30.3. Vuonna 2012 voimaan tulevilla määräyksillä siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun eli rakennusosien energiatehokkuuden lisäksi määrätään yläraja uusien rakennusten energiankulutukselle. Miten määräykset käytännössä muuttavat uudisrakentamista; mitä tulevaisuuden taloilta vaaditaan? Seminaari 4.5.2011 Oulu Lasaretti Hotelli-ravintola, Kasarmintie 13, PL 404, 90101 Opetustila: Lasaretti 54
Lämpökiista ILTA-SANOMAT (to 24.3.2011) Moni kerrostaloyhtiö on kiinnostunut lämpöpumpuista. Paneeko kaukolämpöala kapuloita rattaisiin? Poistoilmalämpöpumput ovat uusin vaihtoehto lämmityslaskujen kanssa tuskaileville taloyhtiöille. PILP ei korvaa kaukolämpöä, vaan kierrättävät poistoilman takaisin käyttö- ja lämpöveden esilämmitykseen. Jotkin KL-yhtiöt kieltäneet PILP:n asentamisen Miksi? Vertaa Ruotsi. Monopoli EU Lämmitys on kallistunut 5:ssä vuodessa n. 50 % 55
ILTA-SANOMAT (to 24.3.2011) Taloyhtiö Lahden Tonttilassa PILP:t ovat 8 kerroksisen talon katolla Lämpö kuljetetaan vesiglykolinesteenä putkistoa pitkin alas klkeskukselle, jossa lämpö siirretään sekä patteriverkoston että käyttöveden lämmitykseen. Järjestelmä maksoi 50 000 Lahden Energian kanssa ei ollut käyttöönotto-ongelmia Kl:n kulutus laskenut 40 50 % Kuukaudessa säästöä 20 MWh (240 MWh/a), Oulussa 240 MWh*60 /MWh = 14 400 Sähkön kulutus kasvanut 50-60 MWh Oulussa 55 MWh*0,08 /MWh = 4 400 SÄÄSTÖ n. 10 000 /a Takaisinmaksuaika n. 5 v. 56
Lämpöpumppuyritykset avustavat projekteissa Lämpöpumpun mitoituksessa Käyttövesivaraajien mitoituksessa Kytkentäesimerkkein Keruuputkiston mitoituksessa Poistoilman hyödyntämisessä Ideoimalla ja auttamalla lämmitysjärjestelmän käytännön toteutuksissa 57
Lisätietoja: - Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry. Petri Koivula toiminnanjohtaja - Nibe-Haato Jussi Kummu Tuotepäällikkö 58
Lähteet: www.sulpu.fi www.nibe-haato.fi 59
Kiitos! Petri Kuisma Rovaniemen amk TkT, yliopettaja, energiatekniikka 040-739 6078 petri.kuisma@ramk.fi 60