SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien pohjoispuolella ympäröivä alue kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen Leppälammen-Taipaleen-Kirkkojärven kulttuurimaisemaan (akm). Kulttuurimaisemaa on kuvattu seuraavasti Pirkanmaan liiton julkaisussa B 97, Pirkanmaan maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt (2006). Kirkonmäeltä avautuu kaunis näköala yli matalalahtisen Kirkkojärven ja Koivuniemenjärven. Perinteistä rakennuskantaa on lähinnä Pohjakylässä kirkon ympärillä ja Suodenniemen kylässä Veistolan, Pösön ja Einolan tiloilla. Länsitornillinen ristikirkko seisoo hallitsevalla paikalla Koipurin mäellä. Kirkkoa ympäröi 1860-luvulla käyttöönotettu hautausmaa. Leppälammen ja Taipaleen kylissä on vanhaa rakennuskantaa Erkkilän, Prusin ja Turpan tiloilla. Erkkilän pitkä talonpoikainen päärakennus on rakennettu 1800-luvulla. Rakennusryhmään kuuluu kaksi vanhaa aittaa. Prusin sukutilan jugend-vaikutteinen päärakennus on vuodelta 1925 seisoo hallitsevalla paikalla Taipaleen sillan kupeessa. Pihapiirissä on kaksi komeaa aittaa. Turpan sukutilan talonpoikainen päärakennus on 1880-luvulta. Alue muodostaa maiseman ja rakennushistorian arvoiltaan merkittävän kulttuuriympäristön. Historia: Pysyvä asutus Suodenniemen kirkonseudulla juontaa juurensa ilmeisesti myöhäiskeskiajalta. Pitäjän vanhinta kiinteää asutusta on ollut Leppälammen ja Taipaleen varhaiskeskiaikaisissa kylissä. Prusin ja Turpan tilat ovat sukutiloja jo 1500-luvun alkupuolelta. Ensimmäisen saarnahuoneen Suodenniemi sai vuonna 1685. Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1831 Intendenttikonttorissa laadittujen piirustusten mukaan (C. Bassi ja A. W. Arppe). Kirkon torni valmistui 1839 (piirustukset laati Intendenttikonttori / C. L. Engel ja A. W. Arppe). Vuonna 1918 kansalaissodan aikaan kirkon tornia käytettiin tulenjohtopaikkana ja se sai useita osumia. Pirkanmaan Maakuntakaava 2040:een liittyvässä Maaseudun kulttuurimaisemien selvityksessä (Pirkanmaan liitto 2015) alueen rajausta on tarkasteltu uudelleen. Alue on maakunnallisesti arvokas maaseudun kulttuurimaisema Leppijoen-Taipaleen-Kirkkojärven pellot. Suunnittelualue jää siinä pääosin kulttuurimaisema-alueen ulkopuolelle. Kartalla näkyvät suunnittelualueen läheiset Putajan, Pösön, Einolan ja Uusitalon pihapiirit. Ote kartasta Leppijoen-Taipaleen-Kirkkojärven pellot (Maaseudun kulttuurimaisemien selvitys 2015)
2. Esihistoriallinen ja historiallinen aika Kirkkojärven etelärannalla on ollut asutusta kivikaudella. Alueella on Luodonmäen kivikautinen asuinpaikka. Vanhimmat Suodenniemen alueen asuinpaikoista ajoittuvat esikeraamiselle kivikaudelle, n. 7000-5000 ekr. Soilan / Suodenniemen kylä on syntynyt järven etelärannalle myöhäiskeskiajalla. Kylätontin ympäristö on edelleen asuttu. Suodenniemellä on suoritettu arkeologinen osa-alueinventointi 2007 (Pirkanmaan maakuntamuseo). Inventoinnissa on kuvattu tarkemmin ympäristön kiinteitä muinaisjäännöksiä ja muita tutkittuja kohteita. Suunnittelualueen lähimmät kiinteät muinaisjäännökset. Maisema Kiisontieltä Luodonmäen suuntaan (Muinaisjäännösrekisteri, Museovirasto. Pohjakartta Maanmittauslaitos.) Maisema Laviantieltä Soilan / Suodenniemen kylätontin suuntaan (Kuvat: Minna Kulojärvi 2015)
3. Alueen kehitys 1600-luvulta lähtien Kirkkojärven lahden länsipäähän, lähelle Suodenniemen kylää rakennettiin vuonna 1685 Suodenniemen ensimmäinen kirkko. Toinen puukirkko valmistui samalle paikalle 1752. Seudun toiminnallinen painopiste siirtyi vähitellen Kirkkojärven itärannalle, kun uusi kirkko rakennettiin sinne vuonna 1831. Uuden kirkon ympärille muodostui Suodenniemen taajaman keskus. Vanhan kirkon paikalle jäi hautausmaa. 1800-luvun pitäjänkartalla näkyy vanhan kirkon paikan lisäksi Suodenniemen kylä sekä sitä ympäröivät pellot. Ote pitäjänkartasta 1840-1865. (Kansallisarkiston digitaaliarkisto) Suunnittelualueen sijainti punaisella. 1800-luvun lopulla asutusta oli jo myös nykyisen Uusitalon pihapiirin kohdalla. Seudun päätie kulki Suodenniemen kylän halki. Ote Senaatinkartaston venäläisestä topografiakartasta 1870-1907. (Kansallisarkiston digitaaliarkisto) Suunnittelualueen sijainti punaisella.
1900-luvun vaihteen maiseman peruspiirteet näkyvät vielä Maanmittauslaitoksen peruskartalla vuodelta 1961. Lavia-Suodenniemi-Mouhijärvi tien linjaus kulki edelleen Vanhankirkonlahden eteläpuolelta Pösön, Putajan ja Einon talojen sivuitse ja ylitti Kirkkojärven salmen sahan pohjoispuolella. Viljelymaisema oli avoin ja suunnittelualue tien eteläpuolella oli pääosin rakentamatonta metsämaata. Tien (nyk. Kiisontie) pohjoispuolelle suunnittelualueen kohdalle oli rakennettu 1920-luvun lopulla kaksi asuinrakennusta, ja myös niiden eteläpuolelle Putajaan johtavan tien (nyk. Salmentie) varrelle noin 1900-luvun puolivälissä kaksi asuinrakennusta. Uusitalon pihapiiri sijaitsee näiden länsipuolella ja siltä oli näköyhteys viljelymaiseman ylitse Kirkkojärvelle. Etelämpänä Mouhijärvelle johtavan tien varrelle oli 1900-luvun alkupuolella rakennettu kauppa, pankki ja koulu-/lastenkotirakennus. Muut palvelut olivat sijoittuneet Suodenniemen keskustaan salmen itäpuolelle. Vanhankirkonlahden eteläpuolella näkyy kartalla Suodenniemen vanhan kirkon ja hautausmaan sijaintipaikka. Ote Maanmittauslaitoksen peruskartasta 1961. Suunnittelualueen sijainti punaisella.
Peruskartalla 1979 näkyy Lavia-Suodenniemi tien uusi linjaus. Tie on muuttanut maisemaa merkittävästi halkaistessaan peltoaukean ja ylittäessään Kirkkojärven aikaisempaa linjausta etelämpää. Ylityspaikan eteläpuolelle on rakennettu vedenpuhdistamo. Saha on jäänyt pois käytöstä. Vanha tielinja on jäänyt sivutieksi vanhan kirkon paikalta lähes Suodenniemen keskustaan saakka. Suunnittelualueen ympäristöön on syntynyt lisää asutusta ja rannoille on rakennettu loma-asuntoja. Ote Maanmittauslaitoksen peruskartasta 1979. Suunnittelualueen sijainti punaisella.
Suurimman muutoksen suunnittelualue on kokenut 1980-luvun lopulla, kun paikalle rakennettiin huonekaluja valmistavan yrityksen tehdashalli varastoalueineen. Osa metsä- ja peltoalueesta muuttui siten teollisuusalueeksi. Teollisuusalueen itäpuolelle rakentui asuinalue vuonna 2000 laaditun asemakaavan myötä. Sen pohjoispuolelle Salmenmäkeen on rakennettu seurakunnan leirikeskus. Maisema aivan Vanhankirkonlahden lähiympäristössä ei ole kokenut erityisiä muutoksia. Suodenniemen kylätontin ympäristö on yhä asuttu ja viljelymaisema on pääosin avoin. Myös Uusitalon pihapiiri Laviantien eteläpuolella on säilynyt, mutta näköyhteys järvelle on katkennut. Keskustaajaman asutus on laajentunut etenkin Suodenniementien eteläpuolelle. Kiisontie ja Röyskäntie, vanhan päätien osat, ovat yhä käytössä asuinkatuina. Etelän suuntaan Putajaan johtavaa Putajantietä on suoristettu. Entisen sahan alueelle on rakennettu varastorakennuksia. Ote Maanmittauslaitoksen peruskartasta 2015. Suunnittelualueen sijainti punaisella.
Salmentien ja Laviantien risteys, 1900-luvun puolivälin asutusta Salmentien varrella 2000-luvulla rakennetut asuinrakennus ja pien- teollisuushalli suunnittelualueen itäosassa. Osittain rakentunut asuinalue Salmentien itäpuolella. Salmentie Kiisontien risteyksestä nähtynä. 1920-luvun asutusta Kiisontien pohjoispuolella. Kiisontie, entinen hyötyjätekeskus vasemmalla edessä. Suunnittelualueella oleva teollisuusrakennus nähtynä Kiisontieltä.
Maisema Kiisontieltä viljelyaukean avautuessa oikealla, vasemmalla teollisuusrakennus, edessä kauempana Suodenniemen kylätontti. Pihapiirejä Suodenniemen kylätontin kohdalla. Kiisontieltä pohjoiseen, taustalla Vanhankirkonlahti Kiisontie ja tehdasalue idän suuntaan
Peltotie ja Suodenniemen kylätontilla olevia pihapiirejä Laviantieltä pohjoisen suuntaan Peltotien suunnittelualueen ja viljelyalueen välissä, nähtynä Laviantieltä pohjoiseen Laviantie idän suuntaan, suunnittelualue vasemmalla Uusitalon pihapiiri Laviantieltä (Kuvat: Minna Kulojärvi 2015)
Maiseman rakenne A B C D E Suodenniemen vanhan kirkon sijaintipaikka Suodenniemen historiallinen kylänpaikka, rakennuksia 1900-luvun alusta Uusitalon pihapiiri, rakennuksia 1900-luvun alusta Pankki, kaupparakennus ja koulukoti / lastenkoti 1900-luvun alkupuolelta, nykyisin asuinkäytössä Kuulian pihapiiri, rakennuksia 1900-luvun alusta Pitkä näkymä, avoin peltomaisema A B Ilmakuva, Maanmittauslaitos 2011 C D E
Rakennetun ympäristön kohteet Suodenniemen vanhan kirkon paikka Loma-asutusta 1990-2000- luvuilta Luodonmäki, kivikautinen asuinpaikka, kiinteä muinaisjäännös Loma-asutusta 1940-1950-luvuilta Soila (Suodenniemi), historiallinen kylänpaikka, kiinteä muinaisjäännös. Kylä syntynyt myöhäiskeskiajalla. Pösön, Einolan ja Putajan pihapiirit (rakennuksia 1900-luvun alkupuolelta) Teollisuushalli 1988 Asutusta vuosilta 1928 ja 1929 Vakituista ja lomaasutusta vuosilta 1963 ja 1980 Seurakuntarakennus 1920 Asuinrakennus 1973 Asutusta vuosilta 1988 ja 1993 Asutusta vuosilta 1920 ja 1945 Uusitalon pihapiiri (rakennuksia 1900-luvun alkupuolelta) Asutusta 1950-luvulta Asuinrakennus 2008 2003-2008 rakentunut asuinalue Kaksi asuinrakennusta 1950-luvulta Pankintalo 1920 Rannassa loma-asutusta 1940-1990-luvuilta Maastotietokantakartta, Maanmittauslaitos Liiketalo 1900 Koulukoti / lastenkoti 1920 Kuulian pihapiiri: asuinrakennukset vuosilta 1878 ja 1988