Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Työryhmä Karvian hyvinvointikertomuksen työryhmässä ovat olleet johtavat viranhaltijat kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma, kunnansihteeri-koulutoimenjohtaja Hanna Vainionpää, liikuntasihteeri Sirpa Ala- Rämi, nuorisosihteeri Maria Laaksoharju sekä päivähoidonohjaaja Arja Ruinu. Työryhmä on analysoinut Sotkanetin indikaattoreita ja laajasti muuta olemassa olevaa tietoa hyvinvointikertomuksen pohjaksi. Hyvinvointikertomus päätettiin laatia Kuntaliiton maksuttoman työvälineen, sähköisen hyvinvointikertomuksen pohjalle. MIKÄ ON HYVINVOINTIKERTOMUS? Karvia - Hyvinvointikertomus 2013-2016 Kuntalaki edellyttää kunnilta asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Hyvinvointikertomus tukee tätä tarjoamalla työvälineen hyvinvointitarpeiden kartoittamiseen, hyvinvoinnin edistämisen suunnitelman tekemiseen sekä saavutusten ja toteutettujen toimenpideiten arviointiin.hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen työväline ja poliittisen päätöksenteon tuki, joka toimii kunnan strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä perustana. Kunnanvaltuuston on hyväksyttävä laaja hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa sekä vuosittain seurattava kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä toteutettuja toimenpiteitä. Hyvinvointikertomus sisältää katsauksen kuntalaisten hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin menneeltä valtuustokaudelta sekä suunnitelman kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Karvian vertailukunniksi indikaattoreita tarkasteltaessa on valittu suunnilleen saman kokoisia naapurikuntia (Honkajoki, Kihniö, Jämijärvi, Siikainen, Pomarkku) sekä yksi isompi naapurikunta, Kankaanpää. Lisäksi indikaattoreita on verrattu koko maan samankokoisten kuntien keskiarvoon. OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi 2 Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Karvian kunnan väkiluku on pitkään laskenut tasaiseestin. n. 20-50 asukkaan vuosivauhdilla. Asukasluvun lasku on samankaltaista kaikissa vertailukunnissa. Karvian nettomuutto on ollut vuonna 2013 jopa positiivinen, eikä minään lähivuonna merkittäväsi negatiivinen. Kunnassa kuitenkin kuolee vuosittain n. 20-30 ihmistä ennemmän kuin syntyy. Tämä johtaa siihen, että väestö ikääntyy ja huoltosuhde kasvaa tasaisesti. Työllisten osuus väestöstä vastaa koko maan samankokoisten kuntien keskiarvoa. Väestön koulutustaso on tasaisessa nousussa, mutta silti vertailukunnista selkeästi alhaisin. Kaikki ikäryhmät Hyväksytty 08.02.2016 1/10

Karvialaisten sairastavuus on samankokoisiin kuntiin nähden keskimääräisellä tasolla. Sairastavuus näyttää kuitenkin olevan nousussa toisin kuin kokomaassa keskimäärin. Sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaiset nettokustannukset ovat olleet jyrkässä nousussa lukuunottamatta laskua vuodesta 2012 vuoteen 2013, mutta noususta huolimatta alhaisemmat kuin saman kokoluokan kunnissa keskimäärin ja myös useita seutukunnan kuntia alhaisemmat. Turvallisuusindeksi kertoo henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrästä. Rikosten määrä on ollut vertailukuntiin nähden alhaisella tasolla viime vuosina, mutta lähtenyt valitettavasti nousuun kohti saman kuntakokoluokan keskiarvoa. Omaisuusrikoksia tapahtuu Karviassa verrattain vähän samoin kuin huumausainerikoksia. Perheiden välisistä tuloeroista kertova Gini-kerroin osoittaa, että perheiden välisen tuloerot ovat suuremmat Karviassa kuin vertailukunnissa koko maan tasolla. Kunnan pienituloisuusaste on vertailuaineistoon nähden valitettavan korkea. Tulotasossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien osuus on kuitenkin verrattain pieni. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lasten ja nuorten hyvinvoinnin indikaattoreista monet pohjaavat peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisille joka toinen vuosi tehtävään kouluterveyskyselyyn. Pienen otosmäärän vuoksi vertailukuntien tietoja ei löydy Sotkanetin tilastoista. Edellisen kerran kysely on Karviassa tehty vuonna 2013 (vuoden 2015 kysely jäi toteutumatta THL:n teknisten vaikeuksien vuoksi). Kuntakohtaisten tietojen vertailulukuinta THL ilmoittaa koko maan sekä Satakunnan. Perheen yhteinen ilta-ateria on yleistynyt ja keskiarvoa yleisempää. Läheiset ystävyyssuhteet ovat lisääntuneet, ja koko maata yleisempiä. Koulukiusaaminen on vähentynyt, ja koko maata vähäisempää. Karvian koulut ovat mukana Kiva-koulu - toiminnassa. Myös nivelvaiheiden siirtymiin on kiinnitetty huomiota, erityisesti 6-luokkalaisten ryhmäyttämiseen ennen 7. luokan alkua ja heti yläkoulun alettua. Karviassa oppilaat tulevat koulussa kuulluksi ja kokevat voivansa vaikuttaa asioihin muuta maata yleisemmin. Lintsaus on harvinaisempaa. KOululaisten koettu terveys on yleisesti ottaen parantunut ja koko maata sekä Satakuntaa parempaa. Ylipaino on kuitenkin lisääntynyt ja selkeästi vertailussa muita korkeammalla. Myös vapaa-ajalla liikkuminen on vertailussa muita vähäisempää. Oppilashuollon tukea on koettu saatavan keskimääräistä huonommin, mikä on johtunut resurssipulasta koulukuraattorin ja koulupsykologin osalta. Lapsiperheet ovat Karviassa verraittain pienituloisia sekä seutukuntaan että koko maahan nähden. Toimeentulotukea saavia lapsiperheitä on kuitenkin vertailukuntiin nähden vähän. Karvialaisista 3-5 - vuotiasta lapsista on päivähoidossa yli 70 prosenttia, selvästi keskiarvoa enemmän. Määrä on ollut viime vuosina jyrkässä kasvussa, ja päivähoitopaikoille on ollut kysyntää lasten määrän vähenemisestä huolimatta. Se, että iso osa lapsista on varhaiskasvatuksen piirissä takaa tasaisemmat edellytykset koulun aloitukseen. Lastensuojelun sijoituksessa ei karvialaisia ole. Myös lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten osuus on sekä naapurikuntia että koko maata alhaisempi. Lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten määrä ei juuri ole muuttunut viime vuosina. Nuoret ja nuoret aikuiset Karvia - Hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyväksytty 08.02.2016 2/10

Karviassa ei ole toisenasteen oppilaitoksia, joista tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista saisi suoraan. Pienen otannan vuoksi karvialaisten osuutta lähiseudun oppilaitosten kyselyjen tuloksista ei julkaista.karvialaisista 17-24 vuotiasta nuorista enää n. 4 prosenttia jää koulutuksen ulkopuolelle. Määrä onkin laskenut viime vuosina jyrkästi ja on selvästi vertailukuntia alhaisempi. Nuorisotyöttömyys on seutukunnan sekä koko maan keskitasolla. Määrä on vaihdellut, mutta nyt näyttäisi olevan valitettavasti nousussa. Työikäiset Mielenterveysperusteisesti sairaspäivärahaa saavien määrä vaihtelee vuosittain paljonkin 1000 asukasta kohti kunnan pienen asukasluvun vuoksi. Luku on kuitenkin pysynyt alhaisempana kuin muissa samankokoisissa kunnissa keskimäärin. Samoin on sairauspäivärahan osalta myös kokonaisuudessaan. Määrä näyttäisi kuitenkin pysyvän keskimäärin verrattain pienenä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia 25-64 vuotiaita on Karviassa verrokkikuntia vähemmän, ja niiden määrä on hienoisessa laskussa. Työikäisistä 25-64 vuotiaista pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden osuus on verrattaen pieni. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä muuttuu samassa suhteessa kuin koko maan samankokoisissa kunnissa pysyen kuitenkin hieman keskiarvoa alhaisempana. Viime vuosina Karviassa on eläköidytty verraittain myöhään, keskimäärin 60 vuotiaana. Perusterveydenhuollon lääkärikäyntejä karvialaisilla on merkittävästi keskimääräistä enemmän, mutta seutukuntaan verrattuna kohtuullisesti. Päihteiden vuoksi on karvialaisia työikäisiä ollut viime vuosina keskimääräistä enemmän hoidettavana päihteiden vuoksi. Ikäihmiset Karviassa kotona asuu 75 - vuotta täyttäneistä yli 90 prosenttia, hieman keskimääräistä enemmän ihmisiä. Yksinasuvia tästä väestöstä on n. 44 %, mikä on samalla tasolla muiden samankokoisten kuntien keskiarvon kanssa. Kotona asuvista säännöllisen kotihoidon piirissä on reilut 10 %, mikä on vastaavien kuntien keskiarvoa selvästi vähemmän mutta seutukunnan keskiarvoa. Lääkärikäyntejä 65 - vuotta täyttäneillä on keskiarvoa enemmän, mutta naapurikuntiin verrattuna vähän. 65-vuotta täyttäneistä täydellä kansaneläkkeellä on hieman alle kolme prosenttia, mikä vastaa vastaavan kokoisten kuntien keskiarvoa. Niin ikään tehostetun palveluasumisen piirissä on keskimääräistä pienempi osa 75-vuotta täyttäneistä. 3 Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta Yleisesti Karvia - Hyvinvointikertomus 2013-2016 Karviassa on jo muutaman vuoden ajan panostettu ennaltaehkäisevään työhön kuntalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Liikunta ja terveystoimi ovat yhdessä järjestäneet eri ikäryhmille suunnattua toimintaa, jossa on tustustuttu eiri liikuntamuotoihin ja annettu valistusta terveistä elämäntavoista. Ryhmillä on keskimäärin kymmenen kokoontumiskertaa ja tapaamisten päätyttyä ryhmät ovat jääneet elämään vapaamuotoisten kokoontumisten muodossa. Ryhmillä on myös sosiaalista hyvinvointia parantava merkitystä, liikkuminen porukalla on mukavampaa kuin yksinään. Monille eri liikuntalajit ovat vieraita ja tutussa ja turvallisessa porukassa uskaltautuu kokeilemaan uusia lajeja. Tänä vuonna käynnistyvät vielä maatalousyrittäjien ja yrittäjien jaksamiseen ja hyvinvointiin panostavat ryhmät. Terveystoimi on tehnyt kiitettävää yhteistyötä liikuntatoimen kanssa ja ohjannut asiakkaita mm. kuntosalille sekä osallistunut eri ikäryhmille Hyväksytty 08.02.2016 3/10

suunnattuun valistustyöhön. Haastepyöräily ja haastehiihto aktivoivat kuntalaisia liikkumaan ja esim. haastepyöräilytapahtumissa on n. 150 osallistujaa / tapahtuma. Tapahtumat ulottuvat keväästä syksyyn. Kuntosali on ollut ahkerassa käytössä ja viime vuonna siellä kävi keskimäärin 32 kuntoilijaa päivässä. Kuukauden keskiarvo oli 932 käyntiä. Aktiivisia kuntosalikortteja on liikenteessä 455 kappaletta. Kuntosalille on palkattu kuntosaliohjaaja, jonka etenkin ikäihmiset ovat kokeneet hyvänä. Palkka katetaan kuntosalimaksuilla. Ennaltaehkäisevä terveystyö on kantanut hedelmää. Viime vuoden tilinpäätöksessä sosiaali- ja terveyspuolen menot olivat 315 000 euroa ennakoitua vähemmän. Tulokset näkyvät myös Satakunnan sairaanhoitopiirin tilastossa. Karvian pylväät ovat pienentyneet muun muassa tyypillisten kansansairauksien ja diabeteksen osalta. Karviatalossa kuntoilijoita palvelee myös terveysliikuntakioski, josta voi lainata liikuntavälineitä, kuten kahvakuulia tai kävelysauvoja. Kuntosalille on hankittu mm. kehonkoostumus- ja luustontiheys mittauslaitteet. Niiden avulla on hyvä seurata konkreettisesti liikunnan tuomia hyötyjä ja omaa edistymistään. Järjestämme 2 kertaa viikossa mammajumppaa, jonne kotona olevat äidit voivat tulla. Perhehoitajamme pitää lapsista huolen ja mammat voivat kuntoilla. Meillä on ollut kunnan palkkalistoilla perhetyöntekijä jo usean vuoden ajan. Tarjoamme lapsiperheille maksutonta apua esim. silloin jos vanhemmat/vanhempi sairastuu tai masentuu tai tulee jotain muuta tuen tarvetta. Yhdellä työntekijällä olemme säästäneet satoja tuhansia lastensuojelun kustannuksissa. Lastensuojelussa tulisi muutoinkin keskittyä ennaltaehkäisevään työhön. Meillä palveluun on uskallettu turvautua hyvin, koska palvelua on saanut ilman että pitäisi olla lastensuojelun asiakas. Perheissä kaivataan käytännönläheistä ja maalaisjärkistä apuan tilapäisiin ongelmatilanteisiin ja tähän perhetyöntekijä soveltuu erittäin hyvin. Perhetyön tarvetta seurataan moniammatillisella yhteistyöllä.perhetyöntekijä tutustuu jokaisen syntyvän karvialaisen kotioloihin neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Näin luodaan matala kynnys pyytää apua perhetyöntekijältä. Perhetyöntekijä tuntee myöskin päivähoitolapset, sillä hän toimii päivähoidossa resurssihoitajana. Päivähoito Sairauspoissaolot ovat vähentyneet, sillä päivähoidossa kiinnitetään erityistä huomiota käsihygieniaan. Lapset pesevät kätensä saapuessaan hoitoon, ennen ruokailuja, wc:ssä käynnin yhteydessä, päästyään kotiin hoidosta. Kankaisista pyyhkeistä on luovuttu ja tilalle on hankittu käsipaperitelineet. Lapsia on ohjeistettu sulkemaan vesihana paperilla. Täi- ja kihomatoepidemiat ovat hallinnassa, sillä yhteistyö vanhempien kanssa pelaa. Yksittäisistä tapauksista ilmoitetaan heti hoitopaikkaan ja vanhempia kehotetaan tarkkailemaan tilannetta oman lapsen kohdalla. Hampaiden hyvinvoinnista on huolehdittu jo kolmatta vuotta jakamalla lapsille aterian jälkeen kunnan kustantamat xylitol pastillit. Liikunta on läsnä päivähoidossa päivittäin. Keskiviikkoisin lapset pääsevät temppuilemaan Karvia talolle ja pururata on ahkerassa käytössä. Talvisin hiihdetään lähipelloilla ja luistellaan kypärät päässä yläkoulun luistinradalla. Perheiden kanssa on yhteisiä tapahtumia urheilukentällä mm. Valon ideoima Varpaat vauhtiin tempaus keväisin sekä pihaseikkailu. Leijonat järjestävät jokavuotisen talvitapahtuman koko päivähoitoväelle, jossa lapset saavat temmeltää pulkkamäessä tai hiihtää. Loppuhuipennuksena on halukkaille tarjolla moottorikelkkakyyti ja makkaranpaistoa laavulla. Hyväksytty 08.02.2016 4/10

Liikun Lisää virtaa työvuosiin hankeessa on päivähoidon henkilöstö ollut mukana runsaslukuisesti. Hanke on sisältänyt koulutuksia, yhteisiä liikuntahetkiä, uusiin lajeihin tutustumista, ravintoterapeutin, fysioterapeutin luentoja sekä kehon koostumuksen mittauksia. Ravintoterapeutin luennot ovat olleet avoimia kaikille kuntalaisille. Ravitsemukseen kiinnitetään huomiota. Päivähoidon aterioiden koostumus on terveellistä, monipuolista, värikästä lähiruokaa. Koulutussuunnitelman mukaisesti on syksyyn varattu ravitsemusta ja allergioita käsittelevä luento henkilöstölle. Saumaton yhteistyö perheiden kanssa on kaiken a ja o. Heti hoidon alkaessa käytävät VASU - keskustelut takaavat turvalliset lähtökohdat lapsen hyvinvoinnille. Vanhemmilta on kirjallinen lupa tarvittaessa keskustella lapsen asioista kelton, neuvolan henkilöstön tai esikoulun opettajan kanssa. Yhteistyöpalavereita pidetään toimintakauden alkaessa ja keväällä sekä muulloinkin tarvittaessa. Kelto käy tapaamassa lapsia eri päivähoitopisteissä ja toimii tärkeänä linkkinä mahdollisen erityisen tuen tarpeen ilmetessä: puheterapia, toimintaterapia, neurologiset tutkimukset jne. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan pääsevät mukaan kaikki halukkaat 1. ja 2. luokkalaiset lapset. Toimintaa vetävät pätevät ohjaajat, ja siellä panostetaan liikuntaan. Peruskoulussa on pätevät opettajat ja riittävä määrä avustavaa henkilökuntaa. Kaikki kunnan koulut ovat ns. kiva kouluja, joissa kiusaamisen vastaiseen toimintaan panostetaan. Kunnassa on myös perusopetuksen laatutyön kautta kehitetty merkittävästi nivelvaiheiden siirtymisiä siten, että oppilaan on helppo siirtyä vaiheesta toiseen. Myös kodin ja koulun välistä yhteistyötä kehitetään. Kouluilla valmistetaan ruoka lähes alusta alkaen itse, ja ruoka on terveellisyyden lisäksi maistuvaa. Oppilaita innostetaan liikkumaan. Liikuntatoimi ideoi ja kehittää uusia liikuntapaikkoja sekä vastaa olemassa olevien liikuntapaikkojen kunnossapidosta ja hoidosta. Edelleen se ohjaa ja koordinoi paikallista liikuntatoimintaa sekä keskitetysti, aktiivisesti tiedottaa ja markkinoi. Tuottaa tarvittavia ohjaus- ja liikuntapalveluja, joita eivät urheiluseura tai paikalliset yhdistykset pysty tuottamaan. Näihin kuuluvat mm. uimakoulut, uinnin opetus ja erityisryhmien, kuten eläkeläisten uintimatkat. Tärkein tavoite on edistää kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja fyysistä aktiivisuutta erilaisin kampanjoin, kuten haastepyöräily ja -hiihto. Liikuntatoimi keskittyy kuntastrategian mukaan ennaltaehkäisevään toimintaan, jota tehdään yhteistyössä ja näkyvästi terveystoimen kanssa. Painopistealueena on aikuisliikunnan kehittäminen ja toteuttaminen, joiden tavoitteena aktivoida vähän tai lainkaan liikkuvia kuntalaisia. Karviatalon kuntosalin yhteyteen on perustettu terveyskioski. Sen toiminta on suuntautunut ennaltaehkäiseviin terveysliikuntapalveluluihin, joihin kuuluvat muun muassa terveys- ja liikuntaneuvonta, kuntosaliohjaus, kuntouttava toiminta, liikuntavälineiden lainaustoiminta ja testauspalvelut. Terveyskioskin matalan kynnyksen palveluilla voidaan edistää asiakaslähtöisyyttä ja saatavuutta sekä palveluiden tuottamista kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Terveyskioski on kuntalaisten oma palvelupiste, josta löytyy monipuolisia hyvinvoinnin palveluita ja tuotteita. Yksilökohtaisen terveysneuvonnan lisäksi sieltä voi vuokrata ravinto- ja terveysliikunta alan kirjallisuutta tai liikuntavälineitä kokeiltavaksi kotiin. Liikuntatoimi tukee vahvasti sekä suoraan avustuksin että välillisesti paikkakunnan liikuntakasvatustyötä tekeviä yhdistyksiä ja kyläkuntansa liikuntaedellytyksiä kehittäviä Hyväksytty 08.02.2016 5/10

kyläyhteisöjä. Raittiustoimi aktivoi ja kannustaa kuntalaisia terveisiin elintapoihin ja järjestää paikkakunnalla ennaltaehkäisevää päihdevalistusta poikkihallinnollisesti hyvinvointityöryhmän kanssa. Laajaalaisella yhteistyöllä muiden lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa on pyritty tarjoamaan nuorille riittävästi harrastusmahdollisuuksia ja tukiverkosto, mikä estää nuorten syrjäytymistä. Lisäksi avoimenkeskustelun kautta on löydetty pikaisesti keinot ja työkalut varhaiseen puuttumiseen, kuten koulukiusaaminen, päihdekokeilut ja yhteisen omaisuuteen kohdistuvat vahingonteot. Raittiustoimitoimii promoottorina järjestäen oppilaille ennaltaehkäisevää ohjausta ja päihdevalistustilaisuuksia, keskittyen terveys/ravinto-, liikenne- ja laillisuuskasvatukseen. Nuorisotoimi tukee paikallisia nuorisoyhdistyksiä, jotka järjestävät yhteisöllisyyttä lisäävää ja syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa lapsille ja nuorille. Tärkein nuorisotoiminnan tuottaja on Karvian 4H-yhdistys, jolla on päätoiminen toiminnanjohtaja. Yhdistyksessä on jäseniä 353 ja lasten ja nuorten kerhoja 13. Yhdistys ylläpitää nuorisokahvilaa Karviatalossa kuutena iltana viikossa. Karviatalon alakerrassa toimii joka toinen perjantai nuorten gospel kahvila. Nuorten bändit harjoittelevat Karviatalon bänditilassa. Karvian kunta ostaa Kankaanpään kaupungilta etsivän nuorisotyön palveluja ja ylläpitää nuorten työpajoja. Nuorisotomi tukee yhdistyksiä avustuksin, hankkimalla alueita, tiloja ja välineitä sekä koulutus- ja ohjaajapalveluja määrärahojen puitteissa. Uuteen yhtenäiskouluun järjestetään nuoriso- ja kulttuuripalveluja lasten ja nuorten toiveiden mukaisesti. Myös kulttuurilla on tärkeä hyvinvointia lisäävä merkitys. Karvian kulttuuritarjonta on monipuolista ja erilaisia tapahtumia on paljon. Näihin tulee panostaa myös tulevaisuudessa. Kulttuuritoimi tukee ja kehittää sekä tarvittaessa järjestää kulttuuri- ja kotiseututapahtumia sekä näyttelytoimintaa. Kulttuuritoimen tapahtumat tukevat yhteisöllisyyttä ja luovat positiivista kuntakuvaa sekä paikallisesti että alueellisesti. Kulttuuritapahtumat tuovat hyvinvointia ja yhdessä tekemisen kokemuksia kuntalaisille. Kulttuuritoimen tapahtumat ovat alueellisesti merkittäviä, koska noin puolet osallistujista on kunnan ulkopuolelta (Karvia Laulaa ja Soi, Teatteri Sampola, kesäteatteri, Karvia-Päivät, Willin Kansan viikko) Vanhusten viikolla järjestetään kulttuuritapahtumia laitoksissa asuville ja muillekin ikäihmisille. Ulkomuseoalueen ja kotiseutumuseon rakennuksia korjataan sekä esineille hankitaan asianmukaiset lämpimät säilytystilat. Muinaisjäännöksistä Skantzin linnakkeen alue tutkitaan. Alkkian varavankilan jäämistö ja historia järjestetään yhteen paikkaan. Kotiseutuarkistoa täydennetään kunnantalon alakerrassa. OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU Hyväksytty 08.02.2016 6/10

OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 4 Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Karvian kunnanvaltuusto on hyväksynyt uuden kuntastrategian vuosille 2016-2019. Keskustan alue on muuttunut viihtyisämmäksi, mutta tavoitteena on edelleen kehittää kirkonkylää ja yleistä katukuvaa viihtyisämmäksi ja siistimmäksi maaseutumaisuus säilyttäen. Kunnan tulee kannustaa kuntalaisia elinympäristömme viihtyisyyden parantamisessa. Kunnan kehittämisessä huomioidaan myös liikenneturvallisuuden parantaminen esimerkiksi kevyenliikenteenväylillä sekä huolehtimalla yleisten liikenneväylien kunnosta. Opetuksen laatua tulee kehittää ja opintoja elävöittää, oppilaita kannustetaan ja kohdellaan tasapuolisesti. Opetuksen laadun tulee olla riittävää oppilaiden menestymiseksi jatko-opinnoissa. Yrittäjyyskasvatusta painotetaan. Lasten hyvinvointi turvataan ja ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa. Päivähoidon lähtökohtana on lapsilähtöisyys ja kasvatuskumppanuus. Ennaltaehkäisevästä työstä on saatu hyvää kokemusta ja tulevalla strategiakaudella toimintaa tulee jatkaa nykymuodossaan. Yhteistyötä eri hallinalojen välillä tulee tiivistää, jotta voimavaroja osataan suunnata oikein ja ongelmakohtiin osataan puuttua heti alkuvaiheessa. Liikunta- ja terveystoimen hyvää ennaltaehkäiselvää työtä työkyvn ja ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtäävää yhteistyötä tulee jatkaa, samoin perheiden auttamiseksi tehtävää ennaltaehkäisevää työtä. Koulutoimen, lastenneuvolan ja kunnan perhetyön yhteistyötä tulee tiivistää. Terveyskioskin toimintaa tulee kehittää ja tehdä tunnetuksi. Terveyskioskin toiminta on vasta alkanut, eivätkä kuntalsiet tunne sitä vielä kovin hyvin. Palvelu tulee tuoda kuntalaisten tietoisuuteen ja kehittää ilmenevien tarpeiden pohjalta. Terveyskioskista voi lainata hyvinvointiin liittyvää kirjallisuutta ja liikuntavälineitä. Valikoimaa tulee laajentaa toiveiden pohjalta. 5 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma 2014-2020, kunnanvaltuusto hyväksynyt 13.11.2014, liite lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, kunnanvaltuusto hyväksynyt 15.11.2011 liite Hyvinvointisuunnitelma Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet 1) Syrjäytymisen ehkäiseminen Karvia - Hyvinvointikertomus 2013-2016 Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Varhainen puuttuminen, perhetyöntekijä päivähoidon avoin toiminta subjektiivisen päivähoitooikeuden rajautuessa Kiusaamisen vastainen perhetyöntekijä, päivähoito opettajat ja rehtorit opo lastensuojelun asiakkuudet Kouluterveyskyselyn tulokset. kiusaamiskyselyt Hyväksytty 08.02.2016 7/10

toimintakulttuuri kouluissa Jokaisen oppilaan omien vahvuuksien etsiminen ja tukeminen, positiivisen vahvistaminen Peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten yhteydenpito. Työpajatoiminnan kehittäminen Etsivä nuorisotyö Nuorten käytöstavat ja elämäntaidot Pois syrjästä - hanke Nuorisovaltuuston perustaminen päivähoito ja koulut satshp nuorisosihteeri Toisen asteen opintojen keskeyttäneiden määrä. Työpajan tilastot Työttömien hyvinvoinnin edistäminen työttömien terveystarkastukset TYP-palvelu Työpajatoiminnan kehittäminen moniammatillisesti. sosiaalisen median käyttömäärään pyritään kiinnittämään huomioita Posa Valttityöpaja 2) Päihteiden käytön vähentäminen Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Päihteiden käytön vähentäminen oppilaiden ja nuorten valistustilaisuudet, terveystiedon opetus Raittiussihteeri, kouluterveydenhoitaja, terveystiedon opettaja kouluterveyskysely Päihdetyö osaksi eri ikäryhmille suunnattuja kunnan toimintoja Päihdehoitopalveluista tiedottaminen raittiussihteeri, Posa Posa koulut, päiväkoti päivähoito Hyväksytty 08.02.2016 8/10

Lasten ja nuorten kannustaminen ja itsetunnon vahvistaminen yhdessä enemmänprojekti kouluttaa päivähoidon työntekijöitä 3) Hyvinvoinnin ja itsenäisen suoritumisen edistäminen, terveyserojen kaventaminen Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Terveysliikunnan edistäminen liikuntatoimen ja terveystoimen yhteiset projektit laadukkaat liikuntapaikat lähellä kuntalaisia liikuntasihteeri / posa liikuntatoimi sasky, yhdistykset osallistuja-aktiivisuus kansantautien esiintyvyys monipuolinen liikuntatarjonta Terveellisen ravitsemuksen edistäminen terveellinen, tasapainoinen ja maukas ateria lapsille ja nuorille sekä vanhuksille ravintoterapeutin luennot päivähoito, koulut, vanhainkoti sivistystoimi, Posa lasten ja nuorten ruokailutottumukset ja ylipaino kouluterveyskyselyn perusteellla Omatoimisuus ja vastuunotto kannustetaan ja opastetaan perheitä perhetyln avulla turvalliseen, itsenäiseen arkeen lasten ja nuorten arkielämän taitojen opettaminen pienestä pitäen perhetyöntekijä päivähoito, koulut, yhdistykset (harrastustoiminta) 4) Yhteisöllisyyden vahvistaminen Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit aktiivinen yhdistystoiminta vapaa-aikatoimi ja karvialaiset yhdistykset yhdessä kehittävät toimintaa kunta ja yhdistykset Hyväksytty 08.02.2016 9/10

kolmannen sektorin osallisuus kunta aktiivisesti osallistaa kolmatta sektoria esim. valmiussuunnittelussa avoin päivähoito yhteistyössä yhdistysten kanssa talkootoiminnan tukeminen OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY Karvian kunnanvaltuusto on hyväksynyt suunnitelman 8.2.2016 Hyväksytty valtuustossa osaksi toiminnan ja talouden strategista suunnittelua 08.02.2016 Hyväksytty 08.02.2016 10/10