Sosiaalinen toimintakyky sosiaalisen kuntoutuksen keskeinen käsite Sirpa Kannasoja YTT, yliopistonlehtori sirpa.kannasoja@jyu.fi P. 040 805 4228 7.10.2015
Esityksen sisältö Väite: sosiaalinen toimintakyky on yksi sosiaalisen työn ydinkäsitteistä. Mistä sosiaalisen toimintakyvyn käsite on tullut suomalaiseen kieleen ja sosiaalihuollon sanastoon? Lyhyesti tulevaisuudensuuntia 2
Laajempi keskustelu esimerkkinä kuntoutus 1940-luvulla kuntoutuksen korjaavien toimenpiteiden kohteena olivat vammaiset ja lähinnä sodassa vammautuneet: yksilön korjaaminen 1990-luvulla yleistavoitteena on ollut auttaa kuntoutujaa toteuttamaan elämänprojektejaan ja ylläpitämään elämänhallintaansa Huomiossa yksilön voimavarat, toimintakykyisyys, hallinnan tunne ja toimintamahdollisuudet 2000-luvulla kohti kokonaisvaltaista työotetta 3
Laajempi keskustelu esimerkkinä kuntoutus Vajavuusajattelusta kohti valtaistavaa (empowering) tai ekologista toimintamallia Kuntoutujan aktiivinen rooli. Kehitetään yksilön ja ympäristön resursseja. Työllistämistavoitteesta kohti parempaa Toimintakykyä Sosiaalista integraatiota Itsenäisyyttä Elämänhallintaa Elämänlaadun kohentumista Sosiaalista toimintakykyä on siirrytty tarkastelemaan myönteisten piirteiden kautta. Suunta käsitteen kehittämisessä on kohti osallisuutta ja toiminnan tarkastelua ennaltaehkäisevä näkökulma huomioiden. 4
Sosiaalihuoltolaki* Sosiaalisella kuntoutuksella vahvistetaan henkilön kykyä selviytyä arkipäivän toiminnoista, vuorovaikutussuhteista ja oman toimintaympäristönsä rooleista. Sosiaalinen kuntoutus perustuu aina asiakkaan toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen kokonaisvaltaiseen selvittämiseen. Sosiaalisen kuntoutuksen taustalla on ymmärrys kokonaisvaltaisen työskentelyn välttämättömyydestä silloin, kun ongelmat ovat kasautuneet ja pitkittyneet tai kun sosiaalisen kuntoutuksen toimenpiteet ovat välttämättömiä/tarpeellisia henkilön sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. (*HE 164/2014) 5
Sosiaalihuoltolaki* Toimintakyvyllä tarkoitettaisiin laissa sekä sosiaalista että fyysistä toimintakykyä. Sosiaalinen toimintakyky ja sen tukeminen on keskeinen sosiaalihuollon tavoite. (*HE 164/2014) 6
Sosiaalisen toimintakyvyn määritelmä* Sosiaalinen toimintakyky voidaan määritellä yksilölliseen ja yhteisölliseen kasvuun ja kehitykseen pyrkiväksi sosiaalista toimintaa ohjaavaksi tulevaisuuteen orientoituneeksi asenteeksi itseä ja muita kohtaan. (Ks. Kannasoja 2013.) (*HE 164/2014) Minkä kehityshistorian kautta sosiaalihuoltolakiin päätyi tällainen määritelmä? 7
Käsitteen historia Aulikki Kananojan opiskeluvuodet 1969 1971 Yhdysvalloissa tutustuttivat hänet social functioning käsitteeseen. Käsitettä käytettiin keskusteltaessa sosiaalityön tehtävästä auttaa ihmistä osana omaa yhteisöä ja ihmisen toiminnan vahvistamisesta tässä yhteisössä, jopa yhteiskunnassa. 8
Käsitteen historia 1. maininta: Kananoja 1981 Sosiaalinen turvallisuus vai? Ehdotuksena sosiaalinen toimintakyky Muita ehdotuksia sosiaalinen kehitys itsensä toteuttaminen 9
Käsitteen historia Vuonna 1980 aloitettiin kansainväliset keskustelut sosiaalisen kuntoutuksen määrittelemiseksi Vuonna 1983 pidettiin Tampereella kansainvälinen seminaari, jossa sosiaalinen kuntoutus määriteltiin prosessiksi, jonka tavoitteena on sosiaalisen toimintakyvyn saavuttaminen. Sosiaalisella toimintakyvyllä tarkoitettiin henkilön kykyä suoriutua erilaisista sosiaalisista tilanteista tyydyttääkseen tarpeensa ja oikeuden saavuttaa mahdollisimman antoisa yhteiskuntaan osallistuminen. 10
Käsitteen historia Kananoja kirjoitti kaksi tekstiä vuonna 1983, joiden näkökulmana on tarkastella ihmistä yhteisössään Sosiaalinen on kumppanuutta ja yhdyskuntina elämistä, ja pitää sisällään vastuun toisista ihmisistä, erityisesti heikommista (Kuusi 1931) Toiminta tietoisuus: ymmärrys omasta itsestä tavoitteellisena persoonana sekä ymmärrystä ympäröivästä maailmasta Resurssit: sosiaaliset, taloudelliset ja valtaresurssit Persoonallisuus: kyky toimintaan suhteessa muihin ihmisiin ja kyky itsesäätelyyn Seppo Matinveden esitelmä Tampereen seminaarissa ja artikkeli 1983 Sosiaalinen, toiminta, kyky 11
Käsitteen historia Kananoja ja Pentinmäki 1984a ja 1984b: Lapsena aivovamman saaneiden nuorten aikuisten sosiaalinen toimintakyky ja sen arviointi sosiaalityössä Rahan käyttö Päivittäinen toiminta omassa arkielämässä Sosiaaliset suhteet Tulevaisuuden suunnittelu Olennaista yksilön tietoisuus itsestään ja ympäristöstään sekä omista tarkoituksistaan. Käsite vuonna 1984 voimaan tulleeseen sosiaalihuoltolakiin Lain tarkoitus on muotoa: edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Toimintakyky määrittyy omatoimiseksi sosiaaliseksi suoriutumiseksi sekä kyvyiksi ja mahdollisuuksiksi suoriutua. Suoriutua mistä? selviytyä omatoimisesti päivittäisistä toiminnoista (Sosiaalihuoltolaki 39 ). 12
Käsitteen historia Riitta-Liisa Heikkinen 1987 Sosiaalinen toimintakyky edellyttää kolmen tekijän olemassaoloa: Kyky kommunikoida Kyky toimia Yhteisö, jossa tai johon liittyen toiminta toteutuu Suhdekäsite: sosiaalista toimintakykyä tulee tarkastella suhteessa ympäröivään yhteisöön, yhteiskuntaan sekä niiden asettamiin normeihin. 13
Käsitteen historia Pirkko-Liisa Rauhala 1988 Toimintakykyisyys ei ole yksilön ominaisuus, eikä kompetenssi, vaan historiallinen suhde. Toimintakykyisyys on sitä, että yksilö voi ja haluaa vaikuttaa elämänehtoihinsa omiin tavoitteisiinsa ja aikomuksiinsa pohjaten yhdessä toimien muiden ihmisten kanssa. Tämä on ihmisen perustarve. Ihmistyminen eli kehittyminen ihmisenä. A) Rajoitettu toimintakykyisyys - Ihminen uusintaa toimintakäytäntöjä (passiivinen osallisuus) B) Yleistetty toimintakykyisyys - Ihminen muuttaa toiminnan ehtoja, toimintakäytäntöjä (aktiivinen osallisuus) 14
Käsitteen historia Kallinen-Kräkin & Kärki 2004: Sosiaalityön luokitusluonnos Toimintakyky nähdään sairautena, vajeena, vammana tai niiden tuottamana vaikutuksena normaaliin elämään ja jokapäiväisestä elämästä suoriutumiseen. Toimintakyvyn sosiaalinen ulottuvuus määrittyy muun muassa läheisen toimintakyvyn vajavuuden kautta, joka vaikuttaa henkilön omiin toimintaedellytyksiin. 15
Käsitteen historia Jyrki Jyrkämä 2007 Irrottautuminen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen jaottelusta Toimijuuden modaliteetit: Osata Kyetä Täytyä Voida Tuntea Haluta Ihminen tavoitteellisena toimijana, mutta toimintakyky ilmenee (modaliteettien mukaisesti) erilaisena erilaisissa tilanteissa. 16
Käsitteen historia Pirjo Tiikkainen & Riitta-Liisa Heikkinen kirjoittivat sosiaalisesta toimintakyvystä vuonna 2011 Potentiaalinen toimintakyky Aktuaalinen toimintakyky Mitattaessa tulisi huomioida viisi ulottuvuutta: sosiaalinen verkosto ja sosiaalinen eristyneisyys sosiaalinen yhteisyys yksinäisyys sosiaalinen aktiivisuus ja osallistuminen sosiaaliset taidot 17
Käsitteen historia Kannasoja Sirpa 2013: Nuorten sosiaalinen toimintakyky Sosiaalinen toimintakyky on sosiaalista toimintaa ohjaavaa yleistynyttä tulevaisuuteen orientoitunutta asennetta itseä ja muita kohtaan. Nuorten sosiaalinen toimintakyky on mitattavissa kolmen ulottuvuuden kautta: Suunnitelmallisuus Lojaalius Itsevarmuus 18
Nuorten sosiaalinen toimintakyky Suunnitelmallisuus Vastuullisuutta omien toimien osalta sekä nykyhetken että tulevaisuuden tavoitteiden, toimien ja seurausten osalta. Tekemisistään huolehtimista ja asioiden loppuunsaattamista Taitoa pohtia tarkoituksenmukaisia valintoja tulevaisuutensa kannalta. Muiden ihmisten tunteiden ja mielipiteiden huomioimista. Lojaalius tasapuolista, oikeudenmukaista ja vastuullista toimintaa itseä ja muita ihmisiä kohtaan. Halua ja rohkeutta puolustautua ja puolustaa ystäviään ja läheisiään. Itsevarmuus Luottamusta itseä ja muita kohtaan uskaltaakseen olla esillä ja toimia. Tunnetta hyväksytyksi tulemisesta. 19
Tulevaisuudensuuntia Yhteiskuntakelpoinen yksilö vai ihmiskelpoinen yhteiskunta? Ihmiskelpoinen yhteiskunta ollee sellainen, joka pyrkii mm. tarjoamaan tarkoituksenmukaisia palveluita ihmisille, jotta he haluavat ja heillä on mahdollisuus kehittyä ihmisinä. 20
Tulevaisuudensuuntia Tarvitaan sosiaalisen toimintakyvyn mittariston kehittämistä. Tarkasteltaessa ihmisen sosiaalista toimintakykyä tulee huomioida sen rakentuminen epävirallisissa ja virallisissa yhteyksissä, kuten kotona, vapaa-ajalla ja koulussa. Myös sosiaalisen toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen tapahtuu näissä yhteyksissä. Miten sosiaalinen toimintakyky näissä erilaisissa yhteisöissä rakentuu ja kehittyy? Mitkä ovat kehitystä estäviä ja mahdollistavia tekijöitä, esimerkiksi palvelujärjestelmän ongelmat ja vahvuudet? 21
Lähteet HE 164/2014 (eli Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi) Heikkinen, Riitta-Liisa 1987. Sosiaalinen toimintakyky I. Gerontologia 2, 32 43. Jyrkämä, Jyrki 2007. Toimijuus ja toimijatilanteet aineksia ikääntymisen arjen tutkimukseen. Teoksessa Marjaana Seppänen, Antti Karisto & Teppo Kröger (toim.) Vanhuus ja sosiaalityö. Sosiaalityö avuttomuuden ja toimijuuden välissä. Jyväskylä: PSkustannus, 195 217. Jyrkämä, Jyrki 2008. Toimijuus, ikääntyminen ja arkielämä hahmottelua teoreettismetodologiseksi viitekehykseksi. Gerontologia 22 (4), 190-203. Kallinen-Kräkin, Salme & Kärki, Jarmo 2004. Sosiaalityön luokitus luonnos 2003. Väliraportti Sosiaalityön luokitus projektista, asiakastyön luokitusluonnos ja ensimmäiset luokituksen testaustulokset. [viitattu 23.1.2008]. Aiheita-sarja 4/2004. Helsinki: Stakes. Saatavilla www-muodossa: <URL: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201204194113> Kananoja, Aulikki & Pentinmäki, Anni 1984a. Sosiaalinen toimintakyky ja sen arviointi sosiaalityössä. Sosiaalityön vuosikirja, 96 109. Helsinki: Sosiaalityöntekijäin liitto. Kananoja, Aulikki & Pentinmäki, Anni 1984b. Liikennevahingossa aivovamman saaneiden lasten jälkiseurantatutkimus. Lapsena aivovamman saaneiden nuorten aikuisten sosiaalinen toimintakyky. Helsinki: Vakuutusalan kuntouttamiskeskus. Kananoja, Aulikki 1981. Är den sociala tryggheten en tillräcklig målsättning för socialarbetet? Nordisk Sosialt arbeid 1 (1), 25 30. Kananoja, Aulikki 1983a. Mitä on sosiaalinen toimintakyky? Kuntoutus 3, 3 10. Kananoja, Aulikki 1983b. What is Social Functioning Ability? In Pekka Rissanen (ed.) Social Functioning Ability. Report of the International Seminar on Social Rehabilitation held at the University of Tampere, June 6 9. Working Papers no 5. Tampereen yliopisto: Sosiaalipolitiikan laitos, 45 57. 22
Lähteet Kannasoja Sirpa 2013: Nuorten sosiaalinen toimintakyky. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Sosiaalityön väitöskirja. Matinvesi, Seppo 2010. Prosessin ja ajoittamisen ongelmat kuntoutuksessa ICF:n tulkintaa. Acta Universitatis Lapponiensis 190. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Sosiaalipolitiikan väitöskirja. Pulkkinen, Lea, Lyyra Anna-Liisa & Kokko, Katja 2011. Is social capital a mediator between self-control and psychological and social functioning across 34 years? International Journal of Behavioral Development 35 (6), 475 481. Pulkkinen, Lea, Lyyra, Anna-Liisa & Kokko Katja 2009. Life success of males on nonoffender, adolescence-limited, persistent, and adult-onset antisocial pathways: follow-up from age 8 to 42. Aggressive Behavior 35 (2), 117 135. Pulkkinen, Lea, Nygren, Hille & Kokko, Katja 2002. Successful development. Childhood antecedents of adaptive psychosocial functioning in adulthood. Journal of Adult Development 9 (4), 251 265. Pölkki, Pirjo, Forssén, Katja & Kähkönen, Päivi 1994. Lasten toimintakykyisyys ja kasvuverkostot Pohjoismaissa: Projektin teoreettinen tausta ja osatutkimusten eteneminen. Kuopio: Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 17. Pölkki, Pirjo, Kähkönen, Päivi & Kukkonen, Päivi 1997. Lasten sosiaalinen toimintakykyisyys ja perheen ulkoiset voimavarat. Psykologia 32 (1), 31 39. Rauhala, Pirkko-Liisa 1988. Subjektitieteellisestä ajattelutavasta ja sen soveltamisesta sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimukseen. Sosiaalipolitiikka 1988. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen vuosikirja. Kolmastoista vuosikerta. Helsinki: Sosiaalipoliittinen yhdistys, 43 59. 23
Lähteet Sosiaalihuoltolaki 710/1982. Suutama, Timo, Salminen, Keijo & Ruoppila, Isto 1988. Iäkkäiden elinolosuhteet sekä psyykkinen ja sosiaalinen toimintakykyisyys. Ikivihreät projekti osa II. Fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja. M:63. Helsinki: Kansaneläkelaitos. Talo, Seija & Hämäläinen, Anneli 1997. Strukturoidusta mallista arviointitapahtumaan: Toimintakyvyn sosiaaliset edellytykset. Kuntoutus 4, 3 17. Talo, Seija, Wikström, Juhani & Metteri, Anna 2003. Kuntoutuminen monitieteisenä ja - tasoisena prosessina. Teoksessa Tapani Kallanranta, Paavo Rissanen & Ilpo Vilkkumaa (toim.) Kuntoutus. Ensimmäisen painoksen (2001) muuttamaton jatkopainos. Helsinki: Duodecim, 55 71. Talo, Seija 1992. Psychological assessment of functioning in chronic low back pain patients: Model application in comprehensive rehabilitation. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja. Turku: Rehabilitation Research Centre of the Social Insurance Institution. Talo, Seija 2001. Prologi seminaarin sisällöstä ja tavoitteista. Teoksessa Seija Talo (toim.) Toimintakyky viitekehyksestä arviointiin ja mittaamiseen. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 49. Turku: Kansaneläkelaitos, 31 45. Tiikkainen, Pirjo & Heikkinen, Riitta-Liisa 2011. Sosiaalisen toimintakyvyn arviointi ja mittaaminen väestötutkimuksissa. Suositus. [online]. [viitattu 7.9.2012]. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/media/files/suositus/2011/01/26/s008_suositus_sosia alinen_vt_110126.pdf> 24
Aurinkokuva Kiitos! 25