Tämä tutkimusraportti toimii yhteenvetona Leppävaaran kaupunginosassa tehdystä pehmogiskyselystä, joka oli osa Tekes-rahoitteista Urbaani onni hanketta 2009-2010. Vastaavia yhteenvetoja on toimitettu muitakin, ja ne löytyvät osoitteesta http://ytk.tkk.fi/fi/tutkimus/hankkeet/urb_onni_results/. Raportissa tarkastellaan alueen asukkaiden kokemuksia arkisista onnen paikoista ja arvioidaan elinympäristön koettua laatua sekä ehdotuksia alueen parantamiseksi. Koosteen on kasannut Maarit Kahila, kartat laatinut Tuija Tzoulas ja Anna Broberg ja avovastaukset on luokitellut Santtu Pyykkönen. Lisätietoa ja yhteystiedot: Maarit Kahila Tutkija Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus +358 50 512 4628 Sähköposti maarit.kahila@aalto.fi 1
LEPPÄVAARA Leppävaara on noin 24 000 asukkaan kaupunginosa Espoossa, ja se sijaitsee aivan Helsingin rajan tuntumassa. Leppävaaraan yhdistetään usein myös Suur-Leppävaaran alue ja Leppävaaran kaupunkikeskus, joilla viitataan lähes 60 000 asukkaan eri naapurikaupunginosista rakentuvaan alueeseen. Leppävaara on Espoon kaupunkikeskuksista suurin alue elää kasvun kautta. Leppävaaran kasvu näkyy uusissa palvelu- ja asuinrakennuksissa - erityisesti radan eteläpuolella sekä väkiluvun kasvussa. Alueella sijaitsee myös koulutusyksikköjä, ja se on tärkeä joukkoliikenteen solmukohta pääkaupunkiseudulla. Yllä olevassa kartassa näkyy Leppävaara ympäröitynä sekä kyselyyn vastanneiden kotitalouksien lukumäärä ruuduittain. 2
Leppävaarasta vastasi pehmogis-kyselyyn 271 naista ja 203 miestä, vain 2 vastaajaa ei ilmoittanut sukupuoltaan. Kyselyyn vastanneista enemmistö kuului 25 34 vuotiaiden ikäryhmään. Muista ikäryhmistä vastaajia oli huomattavasti vähemmän. Verrattuna kymmeneen muuhun tutkimuksessa mukana olleeseen kaupunginosaan, Leppävaarassa korostuu yllä mainitun ikäryhmän osuus vastaajista. Leppävaarassa suurin osa vastaajista eli lapsettomassa avo- tai avioliitossa. Vastaajista selkeä enemmistö asui kerrostaloissa ja hieman alle puolet omisti asuntonsa. Verrattuna Leppävaaran väestömäärään (15-64 vuotiaiden perusjoukko) on kyselyn otos hieman yliedustettu (ks. kuva alla). 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Perusjoukon vertailu vastanneisiin (15-64-vuotiaat) Perusjoukko Vastanneet 3
Leppävaaralaisten paikantamat onnen paikat Leppävaaralaisten kartalle pehmogis-menetelmällä paikantamat onnen paikat näkyvät oheisessa kartassa punaisella. Leppävaarassa onnen paikat kasautuivat jonkin verran tietyille alueille: radan eteläpuolella kauppakeskus Sellon alueelle, Säteriä ympäröivälle puistoalueelle ja Pohjois-Leppävaarassa Leppävaaran urheilupuiston alueelle. Suurin osa onnen paikoista sijoittui puistoalueille, mutta poikkeuksena muihin tutkimuksessa mukana olleisiin kaupunginosiin myös keskustatoimintojen alueelle (Sello). Alla olevassa diagrammissa on tarkasteltu paikannettuja onnen paikkoja maankäyttömuodoittain. Se vahvistaa havaintoa siitä, että viheralueet, julkisten rakennusten alueet sekä liikerakennusten alueet ovat leppävaaralaisille tärkeitä onnen paikkoja. Leppävaarassa nämä alueet korostuvat 10 muuhun kaupunginosaan verrattuna. Leppävaaralaisten paikantamat onnen paikat maankäyttöluokittain Viheralueet Asuinalueet Julkisten ja liikerakennusten alueet Liikennealueet Teollisuus- yms. alueet Vesialueet 4
Koettujen myönteisten ja kielteisten laatutekijöiden laatuprofiili Yllä olevassa kuvassa on esitetty kutakin laatutekijää paikantaneiden vastaajien osuudet, oranssilla värillä myönteiset laatutekijät ja sinisellä kielteiset. Leppävaarassa myönteisistä asioista viisi eniten mainintoja kerännyttä olivat: ympäristö on kaunis, paikka on rauhallinen, palvelut ovat hyvät, paikka on luonnonläheinen ja ympäristö on siisti. Kielteisistä asioista viisi eniten mainintoja keränneitä olivat: ympäristö on ruma, paikka on rauhaton, sosiaalinen turvallisuus on huono, ympäristö on epäsiisti ja alueen maine on huono. Tummennettu väri laatutekijän kohdalla kertoo, että alueittaisessa vertailussa leppävaaralaiset vastaajat ovat maininneet kyseistä tekijää suhteellisesti eniten tai toiseksi eniten vertailussa muiden tutkimuskaupunginosien välillä. Vertailu eri kaupunginosien asukkaiden mainitsemien asioiden välillä paljastaa, mitkä laatutekijät korostuvat kussakin kaupunginosassa. Verrattuna muihin kymmeneen kaupunginosaan Leppävaarassa korostuivat viisi positiivista vahvuutta ja neljä negatiivista puolta (alla olevassa kartassa oranssi kuvastaa myönteistä ja turkoosi kielteistä). Myönteiset vahvuudet Leppävaarassa: - paikka on rauhallinen - palvelut ovat hyvät - ympäristö on siisti - julkisilla liikennevälineillä liikkuminen on sujuvaa - alueen maine on hyvä Kielteisinä koetut asiat Leppävaarassa: - ympäristö on ruma - paikka on rauhaton - ympäristön viimeistely puuttuu - asukkaiden kirjo on liiallinen tai liian vähäinen Tarkastelu kartalla osoittaa, että kyseiset tekijät jakautuvat maantieteellisesti melko selkeästi. Etelä- Leppävaara kerää runsaammin myönteisiä mainintoja, kun taas pohjoispuoli negatiivisia, erityisesti kauppakeskus Gallerian alue. 5
Hyvinä ja huonoina koetut paikat Leppävaarassa Leppävaaralaiset paikansivat enemmän myönteisiä kuin kielteisiä paikkoja, ja niiden suhdeluku oli 1,7 (myönteisten paikannusten määrä oli 1102 ja kielteisten 641). Suhteessa muihin kaupunginosiin leppävaaralaisten vastausprosentti oli melko korkea, ja erityisesti paikannuksia tehtiin runsaasti. Selkeitä erillisiä pisteiden keskittymiä on vaikea havaita kartalla, sillä pisteitä on lukumääräisesti niin runsaasti. Kartalla on kuitenkin nähtävissä ero Pohjois- ja Etelä-Leppävaaran välillä. Pohjoispuolelle on merkitty enemmän kielteisiä paikannuksia (erityisesti kauppakeskus Gallerian alueelle ja radan tuntumaan). Eteläpuolella puolestaan myönteiset tekijät levittäytyvät melko tasaisesti koko alueelle. Kehä I välittyy myös negatiivisesti koettuna alueena toisin kuin esimerkiksi radan varsi. Puistoalueet koetaan erittäin positiivisina, joista yksi erityisen merkittävänä koettu alue on Leppävaaran urheilupuiston alue. Kehä I itäpuolelle Perkkaan alueelle on paikannettu melko runsaasti kielteisesti koettuja asioita. Suhde negatiivisten ja positiivisten paikannusten määrän välillä välittyy oikeanpuoleisessa kartassa, jossa vasemmanpuoleisen kartan pisteistä on muodostettu pinta, jossa pisteet eivät ole päällekkäin tai peitä toisiaan. 6
Hyvinä ja huonoina koetut paikat laatutekijäluokittain Yllä olevissa kartoissa näkyvät niin kielteisinä kuin myönteisinä koetut laatutekijät neljässä pääluokassa: toiminnallinen laatu, sosiaalinen laatu, ulkoinen ilme ja ilmapiiri. Kartoista näkee selvästi miten myönteiset laatutekijät hajautuvat enemmän kuin kielteiset. Sellon ympäristö on koettu lähinnä sosiaaliselta ja toiminnalliselta laadultaan myönteisinä. Negatiivisista tekijöistä tälle alueelle on paikannettu mm. ilmapiiriin liittyviä asioita. Etelä-Leppävaaran asuinalueilla, jotka on koettu lähinnä myönteisinä, arvostetaan sosiaalista laatua, mutta myös ilmapiiriä ja ulkoista ilmettä. Leppävaaran urheilupuisto koetaan erityisesti toiminnalliselta laadultaan merkityksellisenä. Oikealla oleva kartta kuvaa kielteisinä koettuja laatutekijöitä neljässä pääluokassa. Sen perusteella voi tehdä mm. sen havainnon, että kauppakeskus Gallerian alue koetaan sosiaaliselta laadultaan pääosin kielteisenä. Alla olevassa diagrammissa on tarkasteltu kaikkien - niin myönteisten kuin kielteisten - laatutekijöiden paikantumista maankäyttöluokittain. Suhteessa muihin kaupunginosiin Leppävaarassa korostuvat jonkin verran liikennealueille tehdyt paikannukset. Leppävaaralaisten paikantamat myönteiset ja kielteiset paikat maankäyttöluokittain: Viheralueet Asuinalueet Julkisten ja liikerakennusten alueet Liikennealueet Teollisuus- yms. alueet Vesialueet 7
Koetun laadun keskiarvon tarkastelu paljasti merkittäviä eroja kaupunginosien välillä. Yllä olevassa kuvaajassa näkyy leppävaaralaisten koetun laadun keskiarvo. Alla olevassa kuvassa näkyy puolestaan koetun laadun keskiarvo neljässä eri pääluokassa. Leppävaarassa toimintamahdollisuudet ovat saaneet muita pääluokkia huomattavasti paremman kokonaisarvion. Sosiaalinen ilmapiiri on koettu laadultaan heikoimmaksi. PehmoGIS-menetelmässä vastaajilla oli mahdollisuus kommentoida elinympäristön laatua myös omin sanoin. Leppävaara näyttäytyy mielenkiintoisena alueena asukkaiden antamien kommenttien pohjalta. Toiset ovat kokeneet Leppävaaran nuorekkaana ja uudenlaisena, toiset taas ainaisten rakennustyömaiden ja luontoa tuhoavien projektien paikkana. Kommenteista nousee esille myös Etelä-Leppävaaran ja Pohjois-Leppävaaran erot: Etelä-Leppävaara on koettu uutena ja kalliina alueena, kun taas Pohjois-Leppävaara vanhanaikaisena ja rähjäisenä. Aseman seudulle on jälleen paikallistettu sosiaalista turvattomuutta, tosin ei niin paljon kuin esimerkiksi Kannelmäen tai Kontulan tapauksessa. Ympäristön sosiaalisen ilmapiirin kokonaisarvio Ympäristön tunnelman kokonaisarvio Ympäristön toimintamahdollisuuksien kokonaisarvio Ympäristön ulkoisen ilmeen kokonaisarvio 55 60 65 70 75 80 Elinympäristön koetun laadun keskiarvo 8
Tärkeiksi koetut reitit Leppävaarassa Yllä olevista kartoista vasemmanpuoleisessa on kuvattu ne reitit kulkutavoittain, jotka vastaajat kokevat miellyttävinä ja oikeanpuoleisessa kartassa puolestaan ne reitit, jotka koetaan epämiellyttävinä. Suurin osa paikannetuista reiteistä koetaan miellyttävinä, ja näistä valtaosa kuljetaan kävellen ja pyörällä. Leppävaarassa on paikannettu myös melko paljon miellyttäviä julkisilla kuljettavia reittejä. Epämiellyttävistä reiteistä suurin osa keskittyy Leppävaaran aseman seudun tuntumaan. Sekä epämiellyttävissä että miellyttävissä reiteissä tulevat esille runsaiden eri kävelyreittien lisäksi selvästi myös merkittävät tieyhteydet sekä junarata. Miellyttävät kävelyreitit keskittyvät kuitenkin jonkin verran Etelä-Leppävaaran alueelle sekä Pohjois- Leppävaaran pohjoispuolelle, jolloin alueiden väliin jää alue, jolle miellyttäviä kävelyreittejä ei ole paikannettu yhtä tiheästi. Myös Perkkaan puolella miellyttäviä kävelyreittejä ei ole paikannettu yhtä tiheästi. 9
Leppävaaralaisten paikantamat parannusehdotukset Leppävaaralaiset paikansivat parannusehdotuksia yhteensä 597 kpl. Parannusehdotukset koostuvat kuudesta luokasta: säilytettävä kohde (284), kohennettava paikka (181), poistettava kohde (73), uusi rakennus (59), kohennettava alue ja uusi reitti. Tämän lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus kertoa kustakin paikasta lisää avovastauksen muodossa, kooste näistä on seuraavalla sivulla. Leppävaaran alueella eniten mainintoja saivat esimerkiksi Pohjois- Leppävaaran keskustan seutu, Veräjäpellon ja -metsän alue sekä Albergan kartanon ja eri vallihauta-alueiden historialliset ympäristöt. Yllä olevissa kartoissa näkyvät vasemmalla parannusehdotukset, jotka on paikannettu pisteinä sekä uudet reitit ja oikealla kohennettavat alueet. Maininnat kohennettavista alueista keskittyvät selkeästi kauppakeskus Gallerian alueelle sekä Perkkaan puolelle ja täällä erityisesti radan varteen jäävälle alueelle. Galleria nähdään erityisesti kohennettavana paikkana, tosin osan mielestä myös poistettavana kohteena. Eniten paikannetut säilytettävät kohteet sijoittuvat lähinnä puistoalueille, mutta myös asuinkortteleiden pihoille. 10
Pohjois-Leppävaaran Gallerian ja Läkkitorin ympäristö: Vastaajien mukaan Pohjois-Leppävaaran keskustaan kohdistuu varsin huono negatiivinen lataus. Sanallisten vastausten mukaan negatiivisen ilmapiirin pääasiallinen lähde on huono sosiaalinen ilmapiiri. Kauppakeskusta ja toria leimaa vahvasti sosiaalisten ongelmien ja huonon ilmapiirin maine. Lisäksi ympäristön ulkoisessa ilmeessä nähdään parantamisen varaa. Esimerkiksi alkoholiongelmaisten läsnäolo Läkkitorilla on vastauksista päätellen keskeinen syy ympäristön huonoon maineeseen. Vastaajat ehdottavat torilla sijaitsevan baarin poistamista. Gallerian kauppakeskus koetaan aikansa eläneeksi ja täsmätään, että alueella sijaitseva ostoskeskus Sello on riittävä täyttämään palvelukysynnän. - Läkkitori vaatisi vielä parannusta. Jotenkin se on vaan yhä paikka, joka ei herätä ajatusta, että taidanpa tässä hetken viivähtää[ ] - Gallerialle pitäisi jotain tehdä, ettei se ihan näivettyisi. Hyvä että sinne on tullut kuntokeskus ja tanssisali. Veräjäpellon ja metsän alue sekä Leppävaaran urheilupuisto: Sanallisten vastausten perusteella urheilupuisto ja Veräjäpellon ja -metsän alue näyttivät täydentävän toisiaan. Metsäalue nähtiin vastaajien henkireikänä ja urheilupuisto taas enemmän toimintamahdollisuuksien tarjoajana. Alueen kehittämiseen liittyvissä vastauksissa on toivottu Leppävaaraan erilaisia toimintamahdollisuuksia tarjoavaa sisähallia. - Henkireikä, ainoat ulkoilumahdollisuudet lähiympäristössä. - Metsä, jossa voi juosta, kävellä tai hiihtää. Metsä on säästettävä, se on paikka, missä voi hengittää ja olla ulkona luonnossa muutoin niin urbaanissa miljöössä. (alkuperäinen ruotsiksi, oma suomennus) Albergan kartano: Vastausten mukaan Albergan kartanolla on suuri merkitys alueelle. Paikkaa on kuvattu historialliseksi ja viihtyisäksi ympäristöksi. - Albergan kartano on merkki alueen historiasta - Albergan kartano on kaunis, mutta se voisi olla helpommin lähestyttävissä ja elävämpi toiminnaltaan. Leppävaaran uimahalli: Rakennus on saanut osakseen paljon kritiikkiä. Uimahalliin kohdistui yhteensä 23 Kohennettava kohde -, Uusi rakennus - ja Poistettava kohde -parannusehdotusta. Uimahallin tilalle ehdotettiin uutta uimahallia tai maauimalaa. Myös toimintamahdollisuuksiin kaivattiin uudistuksia, kuten kuntosalin rakentamista. Yleisesti toivottiin nopeampaa toimintaa uimahallin kohentamiseksi. - Vanha uimahalli pois, koska sitä ei perusparanneta - Urheilupuiston maauimala pitäisi pistää pystyyn ASAP. Uimahalli viipyvine remontteineen ei innosta lähtemään uimaan tai kuntosalille missään mielessä. Säterinmetsä ja Säterinniitty: Nämä kaksi viheraluetta sijaitsevat Etelä-Leppävaarassa, Säterinmetsä eteläpäässä metsäkaistaleena toimistotalojen ja Säterin asuinalueen välillä ja Säterinniitty läntisellä puolella varsin laajana pelto- ja metsäalueena. Säterinmetsä nähtiin tärkeänä viheralueena asuinalueiden välillä. Niittyä kehuttiin ulkoilumahdollisuuksien ja kauniiden peltomaisemien tarjoajana, mutta toivottiin myös niityn ulkoilureittien parempaa kunnossapitoa ja mahdollisesti uusien pienasuinalueiden rakentamista. - Pellolle voisi rakentaa asuinalueen, pientaloja kuten Säterinmetsässä tai kerrostaloja kuten Vantaalla Kartanonkoskella. - puistoalue paremmin yleiseen käyttöön maisemoinnilla [ ] Vallikallion alue: Alueet ovat leimattu historiallisesti merkittäviksi kohteiksi, ja asukkaat ovat kaivanneet niiden siistimistä ja kohentamista. - Vallihaudat olisi syytä siivota tai jopa restauroida. Mäkkylänmäki ja Komendantinkallio: Alue merkattiin tärkeäksi virkistysalueeksi, ja sitä kuvailtiin komeaksi ja historialliseksi. - Komeat kalliot ja metsät ovat virkistyskeidas keskellä tiheästi asutettua aluetta. - Mahtavia vallihautoja ja mukulakivitie keskellä metsää. Siemensin tehdasrakennus: Perkkaalla Majurinkadun ja Majurinkujan risteyksessä sijaitsevaan Siemensin tehdasrakennukseen kohdistui yhteensä kuusi Poistettava kohde - ja kaksi Uusi rakennus -paikannusta. Vaikka paikannuksia kertyi yleisesti ottaen vähän, keräsi tehdas kuitenkin Poistettava kohde -paikannuksien keskittymän. Rakennus ei saanut erityistä sanallista kuvailua. - Siemensin vanha rakennus on ruma kuin mikä. Junaradan ja Kehä 1:sen kaakkoisristeytyksessä sijaitseva puisto-, rakennus- ja joutomaa-alue: Alue jakaa mielipiteet: monet vastaajista toivovat, että puisto säilyisi ennallaan eikä alueella toteutettaisi uusia rakennussuunnitelmia. Samalla lähes yhtä suuri osa vastaajista toivoo lisää uusia rakennuksia ja odottaa innolla jo suunnitteilla olevaa uutta urheilukeskusta. 11
Arkiympäristön solmukohdat ja suuntautuneisuus Yllä olevassa kartassa näkyvät leppävaaralaisten paikantamat arkipalvelut: kauppa, koulu ja päiväkoti sekä suunta, josta palveluita lähestytään. Leppävaarassa Sello muodostaa selkeästi keskuksen, jossa asukkaat asioivat kaupassa. Koulut ja päiväkodit sijaitsevat tämän keskuksen ulkopuolella. 12
Seuraava yhteenveto Leppävaarasta perustuu kerättyyn, runsaasti kokemuksellista laatua kuvaavaan paikkatietoaineistoon. Tämä yhteenveto on yksi esimerkki siitä, miten asukkaiden tuottamaa tietoa elinympäristön vahvuuksista ja heikkouksista voidaan niputtaa yhteen. Alueet on jaoteltu maankäyttömuodon suhteen kolmeen ryhmään: viheralueisiin, asuinalueisiin ja keskuksiin, jotka aineistomme perusteella näyttäytyvät kokemuksellisesti merkityksellisinä paikkoina. Yhteenveto on luonteeltaan hyvin yleistävä, ja sen tavoite on tuoda esille yksi mahdollisuus jäsentää tätä laajaa aineistoa ja tarjota samalla myös alusta keskustelulle kaupunginosan ominaispiirteistä. Esille tulleiden ominaispiirteiden perusteella alueet on ryhmitelty edelleen kokonaisuuksiin, joita aineistoomme perustuen tulee joko suojella, kunnioittaa tai kohentaa/parantaa. Suojeltavat alueet tarkoittavat merkityksellisiä alueita, joiden muokkaamista ei suositella. Kunnioitettavat alueet puolestaan ovat alueita, joilla muutoksia voi toteuttaa, mutta olemassa olevat piirteet huomioiden. Alueet, joita tulee parantaa tai kohentaa, käsittävät ne paikat, joita asukkaat toivovat erityisesti kehitettävän. Leppävaarassa on tunnistettavissa sekä lähiviheralueita että kokoavia viheralueita, joille tullaan laajemmin koko alueelta. Näistä viheralueista erityisen tärkeinä asukkaat kokevat mm. Leppävaaran urheilupuiston ympäristöineen ja Säterinmetsän puistoalueen. Tärkeitä puistoalueita on merkitty enemmän Etelä-Leppävaaran kuin Pohjois-Leppävaaran puolelle. Merkityksellisten viheralueiden laatua tulee vaalia huolella. Toisaalta Leppävaarassa, Perkkaan puolella radan varressa, sijaitsee viheralue, jota asukkaat erityisesti toivovat parannettavan ja kehitettävän. Tämän lisäksi muutama viheralue, mm. Etelä-Leppävaaran länsipuoli, on kerännyt sekä positiivisia kommentteja että parannusehdotuksia, jolloin alueen varovainen kohentaminen on mahdollista. Merkitykselliset asuinalueet, joista esimerkkinä kartalla näkyy mm. Säterin alue, koetaan erittäin positiivisina. Säterin alueella asuville erityisen merkityksellinen asia on alueen fyysinen ilme. Toisaalta esimerkiksi Perkkaan puolella sijaitseva asuinalue koetaan kielteisenä, ja tälle alueelle toivotaan kohennusta. Aineiston perusteella voidaan tunnistaa myös Leppävaaran alueen keskukset, jotka leppävaaralaiset kokevat hyvin eri tyyppisinä. Selkeitä keskuksia on kaksi ja ne sijaitsevat lähellä toisiaan. Uusi kauppakeskus Sello on jättänyt varjoonsa kauppakeskus Gallerian, joka koetaan hyvin kielteisenä. Gallerian alueelle ei ole paikannettu yhtään myönteistä kokemusta. Kartalle on merkitty keskuksina myös Kehälle I sijoittuvat liikennealueet, jotka koetaan kielteisinä. Asukkaiden kokemukset Leppävaarasta kertovat oman tarinan siitä, miten alueella asuvat ovat kokeneet Leppävaaran eheyttämisen. Alueelle syntynyt yhdyskuntarakenne uusine keskuksineen ja asuinalueineen on jättänyt varjoonsa vanhemmat alueet, joiden kehittämiseen ei selkeästi ole panostettu. Alueen ominaispiirteisiin vaikuttaa voimakkaasti sen selkeä kahtiajakautunut rakenne. 13