r a m e Kva: ramen seraknta ramen kirkko Opetskäyttö Alvar Aallon arkkitehtri, kirkon ja ramen knnan historia. Kvas Jyväskylän setknta ramen kirkon on snnitellt arkkitehti Alvar Aalto. Se on klassisen kaden kirkkorakenns, joka valmisti vonna 1929. Tyypiltään kirkko on pohjois-eteläsntaan sijoitett yksilaivainen tiilestä rapatt pitkäkirkko. Kirkko sijaitsee ramenharjlla. ramen kirkko on Aallon totannossa siirtymävaiheen työ, jossa Aalto siirtyi klassisismista fnktionalismiin. ramen seraknta erotettiin Korpilahden seraknnasta Somen senaatin päätöksellä 1917. Seraavana vonna seraknta aloitti itsenäisen toimintansa nykyisen kirkon lähistöllä sijainneessa kansakolssa. Toimiknnalle annettiin tehtäväksi hankkia piirstkset paikkaknnalle sopivalle 500-600 hengen kirkolle. Toimiknta kääntyi Jyväskylässä toimineen arkkitehti Alvar Aallon poleen ja tilasi häneltä kirkon piirstkset. ramen kirkon korjasrakentamiset eivät ole kohdelleet hyvin Aallon kädenjälkeä. lkoapäin kirkko on korjatt vonna 1978 pttmatta lkoasn. Sisäpolelta kirkkoa on sen sijaan mtett. Kirkon lattia, katto ja penkit ovat olleet aln perin mstat ja seinät valkoiset. Toisen maailmansodan jälkeen väritystä vaihdettiin harmaan eri sävyihin. Viimeisessä perskorjaksessa sisätiloissa käytettiin rnsaasti maalaamatonta pta valoisamman ilmeen aikaansaamiseksi. yös kirkon penkit vaihdettiin mkavammiksi ista. Saavtettavs Kirkko sijaitsee osoitteessa Kirkkotie 5. http://www.mramensrk.fi/fi/kirkko/ http://www.mrame.fi/fi/kayntikohteita/ L, sisältää aanmittaslaitoksen 1:20 000 10/2011 aineistoa Piispalan norisokesks, Eija Syrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto
Jyväskylän setknta ramenjoen lontopolk Opetskäyttö Sovelt lehtomaisen kasvillisden sekä jokilaakson eliöstön (hyönteiset, kalat) ja lonnonhistorian opiskeln. Sovelt myös virkistysaleeksi ja kalastskohteeksi. Kvas ramen keskstassa oleva jokilaakso modostaa kirkonkylän keskspiston. Joen rannat ovat lehtomaisia ja kasvilliss rehevää. ramenjoen rantoja kiertelevä noin 1,5 km pitkä lontopolk sijaitsee monipolisen lonnon ja klttriympäristön keskellä. Sen lisäksi joen rannoilla on mita lkoilpolkja yhteensä noin 2 km. ramenjoki polkineen on monessa virkistyskäytössä: ne toimivat lkoilreittinä, kevyen liikenteen väylänä ja kalastspaikkana. Opasteet ja retkipalvelt Lontopolk sijaitsee keskellä keskstaajamaa, ramenjoen keskspistossa. Lontopoln varrella on 15 opaststala, joissa kerrotaan jokilaakson lontoon ja historiaan liittyvistä aiheista. Lontopolk on merkitty maastoon sntaviitoin ja oranssisin maalimerkein. Saavtettavs ja varsteet Polk on helppoklkinen ja hyväkntoinen, ja sillä voi klkea vaikka pikkkengillä. Kosteikkojen yli on rakennett sillat ja pitkospt, mtta keväällä korkean veden aikaan tai rankkasateiden jälkeen kannattaa reitin kiertämiseen varata kmisaappaat. Kvat: http://www.mrame.fi R A E Lontoretkelle Keski-Someen, rame ramenjoen lontopoln esite Opaststalt 1. Niitty 2. Lohikalat 3. Lehtokorpi 4. Koskikara 5. Vanha koivikko 6. Joki mtt 7. Sorsalinnt 8. Rantapensaikkojen linnt 9. Kalatie ja kore 10. Osmankäämi 11. Lähivirkistysaleet 12. Rap 13. Vesihyönteiset 14. ramenjoen historia 15. Perhokalasts L, sisältää aanmittaslaitoksen 1:20 000 10/2011 aineistoa Piispalan norisokesks, Eija Syrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto
r a m e Kva: arks Leppiniemi ratharjn Natra 2000 -kohde ja lkoilreitti Opetskäyttö Sovelt kangasmetsän ja lehtomaisen kasvillisden sekä harjn geologian opiskeln. ahdolliss ttsta erooppalaisen lonnonsojeldirektiivin Natra 2000 -kohteeseen sekä harjjensojelohjelmaan ja niiden sojeln historiaan. Kvas Jyväskylän setknta ramen taajaman läheisyydessä sijaitseva ratharj kl Natra 2000 lontokohdeverkostoon ja valtaknnalliseen harjjensojelohjelmaan. ratharjn selänne on geologisesti Keski-Somen renamodostelman edstavimpia osia. Se on noin 1 km:n levyinen, 4 km:n pitinen ja osin varsin jyrkkärinteinen modostma. olemmilla rinteillä on hyvin kehittyneitä minaisrantoja. Harj sijaitsee kahden järven, Päijänteen ja ratjärven, välissä. Harjn päältä avat komeat maisemat molemmille järville. ratharjn metsät ovat pääosin metsätaloskäytössä olevaa eri-ikäistä männikköä. Aleelta löytyy myös lehtokasvillistta, metsälhtaa ja lähteikkö. ratharj on merkittävä pohjavesiale ja myös vilkkaassa virkistyskäytössä. Harj on erinomainen paikka hiihtää, snnistaa, retkeillä ja marjastaa. lkoilreittejä on yhteensä 10 km, josta valaista kntorataa 5 km. Saavtettavs ja varsteet ratharj sijaitsee ratjärven kaakkoispäässä. Harjssa pärjää lenkkitossilla. Lontoretkelle Keski-Someen, rame http://www.mrame.fi/fi/mramenharj L, sisältää aanmittaslaitoksen 1:20 000 10/2011 aineistoa Piispalan norisokesks, Eija Syrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto
Jyväskylän setknta Pitkän Ksen Polk/ Ksimäki Opetskäyttö Sovelt lehtomaisen kasvillisden ja aleen entisen kaskimetsän historian opiskeln. Sovelt myös virkistyskohteeksi. Ksen kasvn pits- ja ympärysmittasta. Kvas ramen Isolahdenkylän ja Jyväskylän Vesangan välillä, Ksimäen lonnonsojelaleella, kasvaa yksi Somen pisimmistä ksista. Ksen ikä on jo yli 150 votta ja pits 43,36 m ksen syntypisteestä mitattna. Noin 108 ha:n kokoinen Ksimäen vanhojen metsien sojelale perstettiin 1994. Kasvillisstyypiltään mäki rinteineen on lehtomaista kangasta. Lehtoja esiintyy myös jonkin verran. Ksimäki on tyypillistä Keski-Somen moreeniharja, jossa kallioperä ei yleensä näy. Valtapsto on keskimäärin 130-votiasta, kaskeamisen jälkeen lontaisesti kehittynyttä ksikkoa. Opasteet ja retkipalvelt Reitit ksen lo: ramen Isolahden kollta Sakkolaan päin Sakkolanlahdentietä noin 4 km, oikealle Ksimäentietä 3,5 km, oikealle mäkeen pollle. Kselle on matkaa tieltä 300 m. Kselle voi ajaa myös Kerntietä, Vesangasta Sakkolantietä 5,5 km, oikealle Ksimäentietä 700 m. Pysäköinti tien viereen. Saavtettavs ja varsteet Ale ei sovell liikntarajoitteisille maaston epätasaisden takia. Jalkineiksi epätasaiseen maastoon soveltvat jalkineet. Lontoretkelle Keski-Someen, rame http://www.kalapaikka.net >Ksimäki Kva: Hann Eskonen R A E L, sisältää aanmittaslaitoksen 1:20 000 10/2011 aineistoa Piispalan norisokesks, Eija Syrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto
r a m e Kva: http://www.mrame.fi Kinkomaan sairaala Opetskäyttö Sairaalan historia, klttrihistoriallinen kohde, arkkitehtri, fnktionalismi ja klassismi, terveydenhoito/ kehkotatien taltttaminen. Kvas Jyväskylän setknta Kinkomaan vaaleat, rapatt sairaalarakennkset ja henkilöknnan asinrakennkset modostavat arkkitehtrisesti korkeatasoisen miljöön kehkotatiparantolalle ihanteellisessa, rantaan rajatvassa, havpvaltaisessa metsämaisemassa. Kinkomaan sairaala on rakennett Keski-Somen tberkloosipiirin kesksparantolaksi 1930-lvlla, jolloin koko Somessa alkoi kehkotatiparantoloiden rakentaminen. Sairaala-aleeseen klvat 1930-lvlla valmistneet viisikerroksinen parantolarakenns, ylilääkärin, alilääkärin ja talodenhoitajan asintalot ja talosrakenns, lastensairaala 1938, konehenkilöknnan rivitalo vodelta 1939 ja kahdelle osastolääkärille tarkoitett asinrakenns vodelta 1939 sekä 1956 valmistneet asinrakennkset, ns. Ankkalinna ja Impilinna. Rakennsten arkkitehtrissa näkyy tyylimrros klassismista fnktionalismiin. Saavtettavs Osoite: Parantolantie 24, Kinkomaa. http://www.rky.fi >Kinkomaan sairaala-ale L, sisältää aanmittaslaitoksen 1:20 000 10/2011 aineistoa Piispalan norisokesks, Eija Syrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto
Jyväskylän setknta Hatalanmäki Opetskäyttö Klttrihistoriallisesti arvokas mäkiastksen kylämaisema ja aleen historia. Vaikttajataloja. Kvas Hatalanmäen ale modostaa omaleimaisen, pienipiirteisen perinteisestä mäkikyläastksesta kertovan kokonaisden ratharjn rinteelle. Hatalanmäellä on sijainnt ainakin 1600-lvlta lähtien ramen kylän varhaisin kesksta, Heikkilän ja Hatalan tilat. Aleen eteläosassa, vanhan Lakaantien varressa, on Hatalan edstava talonpoikaisempirestä vaiktteita saant rakennsryhmä 1830-lvlta. Aleella on säilynyt myös mta 1850- ja 1890-lvn rakennskantaa Hietalan ja Heikkilän maatilapihapiireissä. Opasteet Sijaitsee ramen keskstan pohjoispolella ratharjn rinteellä. R A E http://www.ymparisto.fi/ks >aankäyttö ja rakentaminen >Klttriympäristöt >Kntakohtaiset klttriympäristökohdelistat >rame L, sisältää aanmittaslaitoksen 1:20 000 10/2011 aineistoa Piispalan norisokesks, Eija Syrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto
Jyväskylän setknta r a m e ikonniemi Opetskäyttö Retki- ja erätaitojen opettel. Sodn, prjehdksen, melonnan, hiihdon ja jäälisteln kohde, vesitrvalliss, kalasts. Kvas ikonniemi on retkeilykohde, josta löytyy laav notiopaikkoineen. Opasteet ja retkipalvelt ikonniemen ale sijaitsee ratsalon eteläkärjessä sojelaleiden vieressä. ikonniemen retkeilyaleelle on myös maayhteys. Vesitse aletta kannattaa lähestyä idästä ja rantata varoen aleiden edstalla olevien vedenalaisten kivien voksi. Talvella ikonniemeen pääsee jäällä olevaa lata pitkin. Varsteet aastokengät, talvella hiihtoskset. http://www.paijanteenvirkistysaleyhdistys.fi/ >Virkistysaleet >ikonniemi L, sisältää aanmittaslaitoksen 1:20 000 10/2011 aineistoa Piispalan norisokesks, Eija Syrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto
Jyväskylän setknta Sdensaari Opetskäyttö Retki- ja erätaidot, vesitrvalliss ja kalasts. Kvas Sdensaari on kalastskohde, jonka omistaa ramen kalastsknta. Siellä olevat laav, notiokehikot, roskapisteet, ekovessa ja laitri ovat kalastsretkeilijöiden käytössä. Pidä saaristo siistinä järjestö hoitaa roskapisteet. Opasteet ja retkipalvelt Sdensaari sijaitsee ratsalon eteläpolella, noin 1 km ratsalon eteläkärjestä. Varsteet aastokengät, kalastsvälineet. http://mramenkalastsknta.fi >ta Kva: http://kartnkalastaja.blogspot.com R A E L, sisältää aanmittaslaitoksen 1:20 000 10/2011 aineistoa Piispalan norisokesks, Eija Syrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto
r a m e Kvat: Tomo Pihlaja ramenlammen linttorni Opetskäyttö Vesilintjen tnnistaminen. Kvas Jyväskylän setknta ramenlammen pohjoisrannalle valmisti linttorni syksyllä 2008. ramenlampi on hyvä lintvesi, jolla voi nähdä monipolisesti vesilintja lähes ympäri voden. Erityisesti mttoaikoina lampi on tärkeä laljotsenten ja sorsien levähdys- ja rokailale. Virtaksen ansiosta ramenlampi slaa varhain keväällä ja sinne ilmestyy aikaisin ensimmäisiä mttajia. Vesilintjen määrä on srimmillaan hhti-tokokn vaihteessa. Opasteet ja retkipalvelt Käännytään Jyväskylä-Tampere-tieltä ramen eritasoliittymästä Isolahden sntaan. Ajetaan vajaa kilometri, ja vasemmalle lähtee hiekkatie matonpespaikalle, jonka takana rannassa linttorni sijaitsee. Saavtettavs ja varsteet Linttornille pääsee klkemaan vaivattomasti hiekkatietä. Lintjen bongasta varten kannattaa ottaa mkaan kiikarit ja lintkirja. Keski-Somen Linttieteellinen Yhdistys L, sisältää aanmittaslaitoksen 1:20 000 10/2011 aineistoa Piispalan norisokesks, Eija Syrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto
Jyväskylän setknta R A E L, sisältää aanmittaslaitoksen 1:20 000 10/2011 aineistoa Piispalan norisokesks, Eija Syrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto