1 Maa- ja metsätalousministeriö Muistio Liite Ylimetsänhoitaja luonnos 1.12.2017 Matti Heikurainen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS SUOMEN METSÄKESKUKSEN SUORITTEIDEN MAKSULLISUUDESTA 1. Yleistä Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011, jäljempänä metsäkeskuslaki) muutos 1326/2016 tuli voimaan 1.1.2017. Muutoksen myötä metsäkeskuksesta poistui yksikkörakenne. Metsäkeskuksessa ei ole enää julkisen palvelun yksikköä eikä liiketoimintayksikköä. Lain voimaantulon jälkeen jäljelle jäävä metsäkeskus toimii yhtenä kokonaisuutena, joka hoitaa vain julkisia hallintotehtäviä. Metsäkeskuslain 26 :ssä säädetään suoritteista perittävistä maksuista. Kyseisen pykälän 1 momentin mukaan metsäkeskus perii suoritteistaan maksuja. Metsäkeskuslain 8 :ssä tarkoitettuihin tehtäviin liittyvien suoritteiden maksullisuuden, maksujen suuruuden ja maksujen määräytymisen yleisten perusteiden, maksuista päättämistä koskevan toimivallan sekä maksua koskevan muutoksenhaun ja perinnän osalta noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992, jäljempänä maksuperustelaki) säädetään. Riistavahinkolain (105/2009) 46 :n 3 momentin mukaan metsäkeskus voi periä vahingonkärsijältä maksun maastotarkastuksen suorittamisesta ja metsävahingon arvioinnista. Metsäkeskuksen suoritteista perittävistä maksuista annetaan tarkempia säännöksiä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Suomen metsäkeskuksen suoritteiden maksullisuudesta on annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (127/2017, jäljempänä maksuasetus), joka on voimassa vuoden 2017 loppuun saakka. Maksuttomien suoritteiden määrittäminen asetusehdotuksessa katsotaan edelleen välttämättömäksi oikeusvarmuuden, maanomistajien tasavertaisen kohtelun ja asiakaslähtöisyyden vuoksi. Asetusluonnokseen sisältyvien maksullisten suoritteiden kustannusvastaavuutta on arvioitu kokonaisuutena. Suoritteista vain muutamaa tuotetaan vuosittain määrällisesti niin paljon, että suoritekohtainen seuranta antaisi luotettavaa tietoa ao. suoritteen tuottamisen keskikustannuksesta. Moni suoritteista on lisäksi luonteeltaan sellainen, että tapauksesta riippuen sen tuottamisen todelliset kustannukset vaihtelevat suuresti. Metsäkeskuksen yleisimpiä maksullisia suoritteita ovat olleet poikkeusluvat metsänkäyttöilmoituksen määräajasta, hirvivahinkoarvioinnit, Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain (419/2011, jäljempänä metsätietolaki) mukaiset tietojen luovuttamispäätökset sekä yhteismetsälain (109/2003) mukaiset päätökset. Suoritekohtainen kustannusten ja tuottojen seuranta ei olisi vähäisessä määrin tai satunnaisesti tuotettavien suoritteiden osalta luotettavalla pohjalla eikä kustannustehokasta. Vuoden 2016 ja 2017 (syyskuu) toteumiin perustuvan sekä julkisoikeudellisia että muita suoritteita yhteensä kuvaavan kustannusvastaavuuslaskelman mukaan näiden suoritteiden tuottamisen kokonaiskustannukset olivat 17 % suuremmat kuin niistä saatavat tulot. Suuri osa asetuksen suoritteista on suoraan metsänomistajalle toteutettavia palveluita. Tästä johtuen niiden hinnoitteluun ovat vaikuttaneet myös monet muut tekijät kuin kustannusvastaavuus. Maksullisuuden lisääminen on kuitenkin vaikeaa, sillä monet suoritteista liittyvät myös julkisin varoin kerättävän tiedon jakeluun, mitä yritetään tehostaa mm. juuri sillä, että tällaiset palvelut olisivat niiden käyttäjille maksuttomia.
2 Asetusehdotuksen pykäläosuus vastaisi sisällöltään maksuasetusta kuitenkin niin, että pykälää soveltamisalasta ei enää olisi asetuksessa. Asetuksen liitteet esitetään säädettäväksi entisellään verrattuna maksuasetukseen vain muutamilla tarkennuksilla. Liitteen 1 kohtaa 9 tarkennettaisiin jäljempänä kyseisen kohdan perusteluissa esitetyllä tavalla. Koska liitteen 1 kohdan 20 keskimmäinen virkekokonaisuus maksuasetuksessa ei ole välttämätön, kokonaisuus poistettaisiin. Liitteiden osalta on tarkennettu ja selvennetty 1 liitteen 24 kohtaa ja 2 liitteen 15 ja 16 kohtaa yhdistämällä viimeksi mainitut 15 kohdaksi. Asiakokonaisuus liittyy viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, jäljempänä julkisuuslaki) tietojenluovutussäännöksiin. 2. Pykäläkohtaiset perustelut Metsäkeskuksen suoritteet jakautuvat julkisoikeudellisiin suoritteisiin ja muihin suoritteisiin. Suoritteiden jakaminen eri kategorioihin perustuisi maksuperustelakiin ja metsäkeskuslakiin. Julkisoikeudellisilla suoritteilla tarkoitetaan maksuperustelain 3 :n 2 kohdan mukaan valtion viranomaisen suoritetta, jonka kysyntä perustuu lakiin tai asetukseen ja jonka tuottamiseen viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus. Muut suoritteet ovat maksuperustelain esitöiden mukaan suoritteita, joita ei tarvitse hankkia jonkin oikeuden saamiseksi valtiolta. Metsäkeskuksen julkisoikeudelliset suoritteet on jaoteltu kolmeen ryhmään: maksuttomat suoritteet (1 ), kiinteämaksuiset suoritteet (2 ) ja omakustannusarvon mukaiset suoritteet (3 ). Maksuttomat suoritteet on luetteloitu liitteessä 1 ja perustelut on esitetty jäljempänä kunkin maksuttomaksi esitetyn suoritteen osalta. Muiden maksuttomien suoritteiden osalta viitattaisiin maksuperustelain 5 :ään. Kiinteämaksuiset suoritteet on ehdotetun asetuksen 2 :n mukaan luetteloitu liitteessä 2. Pykälään ei esitetä muutoksia maksuasetukseen verrattuna. Liitteen 2 kohdissa 1 15 olevat asiat säilyisivät muuttamattomina lukuun ottamatta edellä mainittua julkisuuslain tietojen luovutuksiin liittyvää tarkennusta. Kohtien 1 4, 7, 8 ja 11 suoritteiden osalta on kyseessä päätös/lupapäätös, joka tehdään hakemuksesta eikä sen maksuttomuudelle ole perusteita. Liitteen kohtien 5, 6, 9 ja 10 sekä 12 15 kohtien suoritteet ovat myös julkisoikeudellisia ja ne hinnoiteltaisiin maksuperustelain 6 :n 2 momentin nojalla kiinteähintaisiksi kuten edellä mainitut päätökset/lupapäätökset. Viimeksi mainituista 12 14 kohtien tarkoittamat päätökset edellyttävät säännönmukaisesti hallinnollista lisätyötä asiakirjojen tuottamisen vuoksi. Maksuperustelain mukaista perustetta tässä kappaleessa mainittujen suoritteiden maksuttomuudelle ei ole. Omakustannusarvon mukaisiin suoritteisiin (3 ) liittyen ei esitetä muutoksia maksuasetukseen verrattuna. Asetuksen 3 :n 1 momentin 3 kohdassa säädettäisiin edelleen erikseen maksulliseksi säädetty viranomaiselle annettava virka-apu metsäkeskuksen omakustannusarvoiseksi julkisoikeudelliseksi suoritteeksi. Tämä suorite liittyisi valtion tuella rahoitettavaan toimintaan. Virka-avun voidaan tässä katsoa tarkoittavan metsäkeskuksen viranomaiselle antamaa apua, jossa metsäkeskus käyttää toimivaltuuksiaan mahdollistaakseen viranomaisen määräyksen toteuttamisen. Virka-avun liittyessä metsäkeskukselle säädettyjen tehtävien suorittamiseen se on maksutonta, ellei virka-apua ole erikseen säädetty maksulliseksi. Joissain tilanteissa virka-avun voidaan katsoa muuttuvan maksulliseksi, kun virka-aputehtävä pitkittyy ja muuttuu työvoima-avun luonteiseksi. Tämä arviointi tehdään kuitenkin tapauskohtaisesti. Metsäkeskuksen omakustannusarvon mukaisten muiden suoritteiden osalta ei esitettävässä 4 :ssä esitetä maksuasetukseen verrattuna muutoksia. Nämä esitetään maksuasetusta vastaten määrättäväksi edelleen suoritteen omakustannusarvoon.
3 Asetuksen 4 :n 1 momentin 1 kohdassa määriteltäisiin muiksi suoritteiksi tilaukseen, muuhun toimeksiantoon tai tietopyyntöön perustuvat metsäkeskuksen luonnonhoitoon, luonnon monimuotoisuuteen ja muuhun metsätalouden edistämistoimintaan liittyvät tietyt suoritteet. Tässä tarkoitettuja suoritteita olisivat edistämistoiminnan toteuttama neuvonta, koulutus, tiedotus ja asiantuntija-apu sekä julkaisut, tilastot ja selvitykset. Tähän ryhmään kuuluisi esimerkiksi asiantuntija-apuna annettava energiapuun korjuujäljen tarkistaminen maanomistajan toimeksiantoon perustuen. Myös viranomaiselle annettava asiantuntija-apu olisi säännöksessä tarkoitettua asiantuntija-apua, jota olisi esimerkiksi ELY-keskuksen toimeksiannosta Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan (METSO-ohjelma) liittyvien METSO-kohteiden tunnistaminen ja välittäminen. Jos tähän toimintaan liittyy metsävaratietojen luovuttamista ELY-keskukseen, niistä perittäisiin maksu 2 liitteen 13 e kohdan mukaisesti. Metsävaratietojen luovuttamiseen liittyvä menettely on säädetty metsätietolaissa. Esimerkkinä asetuksen 4 :n 1 momentin 1 kohdan selvityksistä voidaan mainita myös metsäkeskuksen tekemän koontitiedon luonteisen rasterikartan tekeminen METSO-suojeluun liittyen ELYkeskukselle sen tilauksesta tai muusta pyynnöstä. Tässä rasterikartta liittyisi Zonation-ohjelmistoon, joka on asiantuntijoiden apuväline METSON parissa tehtävään työhön. Ohjelmisto etsii paikkatietojen pohjalta METSOon parhaiten sopivia alueita. Viimeksi mainitussa selvityksen tekemiseen tarvittavan metsävaratiedon etsimiseen, irrottamiseen ja jatkotyöhön käytetty aika laskutetaan tuntihinnan mukaan, silloin kun luovutettava aineisto pääosin ei ole jo sellaisenaan metsätietojärjestelmään tallennettuja tietoja ja kun niitä on jalostettu selvityspyyntöä varten. Tuntihinnan mukaan veloitettaisiin Zonation-ohjelmistoon liittyen myös sellaiset tietojenluovutukset, joissa on kyse metsätietojärjestelmän tietojen pohjalta tehdyistä tilastoista. Näin ollen selvityksessä käytetyistä metsävaratiedoista ei perittäisi omaa erillistä maksua. Myös sellainen selvitys, jossa metsäkeskus tekee ELY-keskuksen toimeksiannosta esimerkiksi puustoarvion (selvityksen) ELY-keskukselle suojelukorvauksen määrittämistä varten, olisi edellä mainittuun ryhmään kuuluva suorite. Metsätietolain 4 :n 2 momentin viimeinen virke mahdollistaa metsävaratietojen käsittelyn myös tilastollisiin tarkoituksiin ja tiedoista saa tuottaa myös muita tietoaineistoja, joista yksittäistä henkilöä koskevat tiedot eivät ole tunnistettavissa. Tällaisten tilastojen laatimisesta metsäkeskus voisi periä ehdotetun 4 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan omakustannusarvoisen maksun. Omakustannusarvoinen maksu on tässä yhteydessä tarkoituksenmukainen, koska anonymisoidun tiedon tuottaminen on aikaa vievempää ja siten tällaisen tiedon muodostaminen on myös kustannuksiltaan kalliimpaa, sillä tietoa joudutaan muokkaamaan siten, että se ei sisällä luonnolliseen henkilöön yhdisteltävissä olevaa tietoa. Muita suoritteita olisivat lisäksi 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu ilmoittautumista edellyttävien kurssien ja koulutusten järjestäminen. Metsäkeskuksen muita suoritteita olisivat myös luonnonhoidon tuntemusta osoittavat luonnonhoitotutkinnot (3 kohta). Edellä selvitetyistä suoritteista perittäisiin asetuksen 4 :n 2 momentin mukaan maksuperustelain 7 :n 2 momentissa tarkoitettu omakustannusarvon mukaan määritelty maksu. Maksun määräytymiseen sovellettaisiin 3 :n 2 momenttia. Laskutuksesta ja postituksesta aiheutuvat kustannukset voitaisiin periä erikseen ehdotettavan 4 :n 2 momentin mukaan. Asetuksen 4 :n 3 momentissa säädettäisiin metsäkeskuksen muu kuin tilaukseen, muuhun toimeksiantoon tai tietopyyntöön perustuva edistämistoiminta maksuttomaksi. Metsäkeskukselle on säädetty kielto harjoittaa liiketoimintaa aiemmin mainitulla metsäkeskuslain muutoksella. Metsäkeskuksen tehtävät on säädetty metsäkeskuslain 8 :ssä. Riippumattomana ja puolueettomana toimijana metsäkeskuksen on metsäkeskuslain mukaiseen toimintaan liittyvien suo-
4 ritteiden osalta meneteltävä siten, että suoritetoimintaa ei tehdä kilpailluilla markkinoilla. Metsäkeskuksen suoritetoiminta ei saa vääristää tai olla omiaan vääristämään kilpailua tai estämään terveen ja toimivan kilpailun syntymistä. Esitettävässä 5 :ssä (Erinäiset säännökset) säädettäisiin peruutetun tai rauenneen asian käsittelystä perittävästä maksusta. Maksu perittäisiin aiheutuneita kustannuksia vastaavaksi. Esitetyssä säännöksessä säädettäisiin myös muutoksenhaun johdosta palautettua asiaa koskevan päätöksen maksusta. 3. Voimaantulo Asetus olisi tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018 ja se olisi voimassa 31.12.2018 saakka. 4. Taloudelliset vaikutukset Suomen metsäkeskuksen toimintaa rahoitetaan vuonna 2017 valtion talousarvion momentilta 30.40.46 (Valtionapu Suomen metsäkeskukselle). Käytettävissä oleva määräraha on 41,200 miljoonaa euroa, johon sisältyy eduskunnan käsittelyssä lisätty 400 000 euroa Kemera-hakemusruuhkan purkamiseen ja hakemusten käsittelyyn liittyvän sähköisen järjestelmän kehittämiseen. Vuonna 2018 käytettävissä oleva määräraha on 39,400 miljoonaa euroa. Asetuksen taloudellisia vaikutuksia on arvioitu vuosien 2015 2017 toteutumiin perustuen. Nykyisen maksuasetuksen mukaisista tehtävistä kertyneiden tulojen määrä oli vuonna 2016 341 000 euroa, kokonaiskustannukset 411 000 euroa ja kustannusvastaavuus 82,9 %. Kun Metsään.fi - palvelut otetaan mukaan tarkasteluun, olivat tulot 485 000 euroa, kokonaiskustannukset 669 000 euroa ja kustannusvastaavuus 72,5 %. Vuoden 2017 syyskuun loppuun mennessä tuloja oli kertynyt 243 000 euroa ja kokonaiskustannuksia 296 000 euroa, jolloin kustannusvastaavuus oli 82,1 %. Metsäkeskus on vuonna 2017 kehittänyt maksullisten suoritteiden tulojen ja kustannusten seurantaa. Tähän liittyen hirvivahinkojen kirjauskäytäntöä on muutettu vuosien 2016 ja 2017 välillä siten, että tulot ja kustannukset kohdistuvat aikaisempaa tarkemmin toimitusvuoteen, jolloin vielä alkuvuonna laskutettuja tarkastuksia on kirjattu tarkastusvuoden seurantatietoihin. Samoin metsätietolain mukaisten tehtävien osaprojektit on nyt huomioitu aikaisempaa kattavammin, jolloin kustannukset ja tulot kirjautuvat tarkemmin kustannusvastaavuuden seurannan periaatteiden mukaisesti. Näin ollen aikaisempien vuosien raportit eivät ole täysin vertailukelpoisia metsäkeskuksen nyt esittämien seurantatietojen kanssa. 15.5.2017 voimaan tullut uusi hirvivahinkoasetus (Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, 268/2017) on nostanut metsänomistajille maksettavia korvaustasoja ja pienentänyt metsänomistajien omavastuuosuuksia. Tämän seurauksena hirvivahinkoilmoitusten teko on lisääntynyt loppuvuonna 2017. On todennäköistä, että vahinkoilmoitukset lisääntyvät edelleen jonkin verran vuonna 2018 parantuneista ehdoista kertyvien kokemusten tullessa nykyistä kattavammin vahinkoja kärsineiden tietoisuuteen. Pitemmällä aikajänteellä hirvituhojen tarkastusmäärien kehitys seuraa hirvitiheyksiä, jotka on tarkoitus säilyttää noin nykyisellä tasolla. Hirvivahinkoilmoitusten kustannusvastaavuus tulee paranemaan vuonna 2018, kun loppuvuonna kehitetyt rationaaliset maastotyöohjeet ovat käytössä koko maastotyökauden. Säästöjä saadaan myös sähköisten vahinkoilmoitusten käsittelyn nopeutumisesta ja maastossa kerättyjen tietojen automaattisesta tallentamisesta Riihi-tietojärjestelmään.
5 Vuoden 2017 alusta voimaan tullut Metsään.fi -palvelun maksuttomuus on lisännyt palvelun käyttöä. Palvelua käyttävien toimijoiden määrä on tällä hetkellä 569, kun se vuosi sitten oli 387. Kuntakohtaisten latausten määrä on noussut 3 800 latauksesta kolminkertaiseksi ollen nyt 11 000 kappaletta. Metsänomistajien käyttäjämäärän odotetaan kasvavan 92 500 käyttäjään, kun vastaava luku oli vuosi sitten 72 000. Metsään.fi -palvelun kautta tulevia sähköisiä ilmoituksia saataneen vuoden 2017 loppuun mennessä 18 000 kappaletta, kun vastaava luku vuosi sitten oli 12 000. Sähköisten ilmoitusten kasvusta 20-40 % voidaan metsäkeskuksen mukaan arvioida syntyneen nimenomaan maksuttomuuden seurauksena. Metsäkeskus on arvioinut maksuttomuuden tuomaksi säästöksi vuoden loppuun mennessä 91 000 euroa. Lisäksi maksullisuuden poistumisesta aiheutunut laskutuksen hallintokulujen vähentyminen on luokkaa 2000-3500 euroa vuodessa. Vuoden 2017 aikana Metsään.fi -palvelun maksuttomuudesta johtuneen sähköisen asioinnin lisäyksen voidaan siten arvioida kattaneen suuren osa Metsään.fi -palvelun maksuttomuudesta aiheutuneesta metsäkeskuksen arvioimasta 100 000-144 000 euron vuotuisesta tulonmenetyksestä. Metsäkeskuksen sopeuttamistarve Metsään.fi -palvelun tulojen menetyksen jälkeen on siten ollut vuonna 2017 alle yhden henkilötyövuoden luokkaa. Metsäkeskus on toteuttanut sopeuttamisen Metsätietoja tarkastuspalvelut -prosessin sisäisillä siirroilla. Koska maksullisten suoritteiden työprosesseja kehitetään koko ajan aikaisempaa tehokkaammiksi, oletetaan kustannusvastaavuuden paranevan myös jatkossa. Samaan suuntaan tulee vaikuttamaan myös maksullisten palveluiden ajankäytön tarkempi seuranta, joka otetaan käyttöön vuoden 2018 alusta lähtien. Metsäkeskuksen maksullisten suoritteiden kustannusvastaavuuden kehitykseen vaikuttaa myös tuleva palkkaratkaisu ja metsäkeskuksen yleiskulujen vyöryvä osuus. Maksullisten palveluiden kustannusvastaavuuden tarkkaa kehitystä on vaikea ennakoida, koska siihen vaikuttavia muutoksia on käynnissä samanaikaisesti useita. Muutosten kokonaisvaikutuksena kustannusvastaavuus tulee vuoden 2018 lopussa olemaan kuitenkin merkittävästi nykyistä lähempänä tavoitteena olevaa 100 %:n tasoa. Maksuasetus esitetään olemaan voimassa vain yksivuotisena, koska hinnoittelun tarkemmat muutosperusteet on esitettävissä vasta vuoden 2018 toteutuneen kehityksen perusteella. 5. Lausunnot Asetusehdotus toimitettiin marraskuussa 2017 lausunnolle valtionvarainministeriöön, työ- ja elinkeinoministeriöön, ympäristöministeriöön, Kilpailu- ja kuluttajavirastoon, Maanmittauslaitokseen, Maaseutuvirastoon, Metsähallitukseen, Luonnonvarakeskukseen, Suomen metsäkeskukseen, Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:hyn, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf:lle, Sahateollisuus ry:hyn ja Metsäteollisuus ry:hyn. Asetuksesta saatiin lausuntoa. 6. Laintarkastus Asetusehdotus..
6 7. Perustelut maksuttomille suoritteille (asetuksen 2 ja liite 1) Maksuperustelain 6 :n 3 momentin mukaan maksu voidaan määrätä perittäväksi yleisesti suoritteen omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan perimättä, jos siihen terveyden- ja sairaanhoitoon, muihin sosiaalisiin tarkoituksiin, oikeudenhoitoon, ympäristönsuojeluun, koulutustoimintaan tai yleiseen kulttuuritoimintaan liittyvistä tai näihin verrattavista syistä on perusteltua syytä. Erityisestä syystä maksu voidaan määrätä tietyltä ryhmältä perittäväksi suoritteen omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan perimättä. Liitteen numerointi ei vastaa maksuasetuksen liitteen 1 numerointia, koska aiemmat liitteen kohdat 1a ja 1b on jaettu omiksi kohdikseen (1 ja 2). 1) Metsälain 5a (ennallistamissuunnitelman hyväksyminen) Liitteen 1 kohtaan sisältyisi metsälain (1093/1996) 5a :ään sisältyvän ennallistamissuunnitelman hyväksymistä koskeva suorite. Sen maksuttomuus perustuisi maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitettuihin ympäristönsuojelullisiin syihin. 2) Metsälain 11 (poikkeuslupa) Liitteen 2 kohtaan sisältyisi metsälain 11 :n poikkeuslupaa koskeva suorite. Metsälain 11 :n mukaan metsäkeskuksen tulee hakemuksesta myöntää lupa poiketa sellaisista hoito- ja käyttötoimenpiteille asetetuista vaatimuksista, jotka aiheutuvat metsälain 10 :ssä tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen turvaamista koskevan velvoitteen täyttämisestä. Metsälain 11 :n mukainen päätös liittyy metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Maanomistajalle saattaa aiheutua taloudellisia menetyksiä erityisen tärkeiden elinympäristöjen turvaamisesta. Tässä tarkoitetun suoritteen maksuttomuus perustuisi maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitettuihin ympäristönsuojelullisiin syihin. 3) Metsälain 12 :n 2 momentti (korvauspäätös kotitarvepuun ottoa koskevista rajoituksista) Metsälain 12 :n 2 momentin nojalla metsäkeskus myöntää hakemuksesta korvauksen kotitarvepuun ottoa koskevista rajoituksista suojametsäalueella. Suojametsäalueella metsiä hoidetaan ja käytetään erityistä varovaisuutta noudattaen. Suoritteen maksuttomuus perustuisi maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitettuihin ympäristönsuojelullisiin syihin. Hyväksymispäätös liittyy myös metsälain valvontaan, koska päätöksellä pyritään varmistamaan kyseiseen lakiin perustuvaan metsänkäyttöön liittyvän rajoitteen noudattaminen. 4) Metsälain 14 :n 5 momentti (poikkeuksen myöntäminen, metsänkäyttöilmoituksen määräaika, erityistilanne) Metsälain 14 :n 4 momentin mukaan metsäkeskus voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1 momentissa tarkoitetusta määräajasta. Metsälain 14 :n 1 momentin mukaan maanomistajan taikka hallintaoikeuden tai muun sellaisen erityisen oikeuden haltijan tai hänen valtuuttamansa on tehtävä metsäkeskukselle metsänkäyttöilmoitus käsittelyalueella aiotusta kasvatushakkuusta, uudistushakkuusta, metsätuhon johdosta tehtävästä hakkuusta ja muusta hakkuusta sekä 10 :n 2 momentissa tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelystä. Ilmoitus on toimitettava viimeistään
7 kymmenen päivää ja aikaisintaan kolme vuotta ennen hakkuun tai muun toimenpiteen aloittamista. Metsäkeskus voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen edellä mainitusta määräajasta. Jos kyse on laajasta merkittäviä tuhoja elävässä puustossa aiheuttaneesta metsätuhosta, metsänkäyttöilmoituksen tekemiselle 4 momentissa säädettyä poikkeuksen hakemista ei edellytetä, ellei kyseessä ole 10 :n 2 momentissa tarkoitettu erityisen tärkeä elinympäristö. Esitetään, että metsäkeskuksen päätös olisi poikkeuksen hakemisessa maksuton silloin, jos kyseessä on edellä mainittu tilanne, jossa tuho on kohdistunut erityisen tärkeään elinympäristöön. Suoritteen maksuttomuus perustuisi maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitettuihin ympäristönsuojelullisiin syihin. 5) Metsälain 15 :n 1 momentti (neuvotteluvelvollisuus) Metsälain 15 :ssä säädetään metsäkeskukselle neuvotteluvelvollisuus. Metsäkeskuksen on pyrittävä neuvottelemaan maanomistajan taikka hallintaoikeuden tai muun sellaisen erityisen oikeuden haltijan kanssa ja tarvittaessa metsänhakkuuoikeuden haltijan kanssa tarpeellisen muutoksen aikaansaamiseksi tietyissä metsälaissa säädetyissä tilanteissa. Kyseessä on valvontaan liittyvä suorite, ja se on sen vuoksi maksuton. 6) Metsälain 16 a (väliaikainen käsittelykielto ja väliaikaista käsittelykieltoa koskevan päätöksen poistaminen) Metsäkeskus voi metsälain 16 a :ssä säädetyillä perusteilla antaa päätöksellään väliaikaisen käsittelykiellon, milloin on syytä epäillä, että aloitettu hakkuu on lain tai sen nojalla annettujen säännösten vastainen. Kyseessä voidaan katsoa olevan metsäkeskuksen valvonnalliseen tehtäväkokonaisuuteen liittyvästä toimenpiteestä. Suoritteiden maksuttomuudelle voitaisiin siten maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitettuihin syihin verrattavista syistä katsoa olevan perusteltua syytä. Väliaikaisen käsittelykiellon antamisen mahdollistava säännös tuli voimaan 1.5.2007. Varsinaisen käsittelykiellon määrää maaseutuvirasto. 7) Kestävän metsätalouden määräaikaisessa rahoituslaissa tarkoitetut päätökset Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki (34/2015) tuli voimaan 1.6.2015. Laissa tarkoitettuihin tukiin liittyvät päätökset ja niihin liittyvät tarkastukset olisivat maksuttomia. Valtion varoista myönnettävää avustusta, tukea, valtionapua ja vahingonkorvausta koskevat päätökset sekä varojen käytön valvonta ovat maksuttomia. Valtion myöntäessä etuuksia ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi pienentää etuutta siihen liitettävän maksun kautta. Suoritteiden maksuttomuudelle voitaisiin siten maksuperustelain
8 6 :n 3 momentissa tarkoitettuihin syihin verrattavista syistä katsoa olevan perusteltua syytä. 8) Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa tarkoitetut tietyt päätökset Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa (1094/1996) tarkoitettuihin tukiin liittyvät päätökset, lukuun ottamatta ehdotettavan asetuksen liitteen 2 kohdassa 3 ja 4 tarkoitettuja päätöksiä, ja niihin liittyvät tarkastukset olisivat maksuttomia. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annettu laki on kumottu 1.2.2015 lukien. Lain mukaisia päätöksiä sai kuitenkin tehdä 30.6.2015 asti. Tuen maksatusta koskevia päätöksiä tehdään edelleen, koska rahoitus mainitun lain nojalla myönnettyyn tukeen on maksettava viimeistään 31.12.2019. Kyseessä ovat monivuotiset hankkeet (esim. ojitus- ja metsätiehankkeet). Edelleen olisi siten tarpeen säilyttää myös kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin liittyvät suoritteet maksuttomina, vaikka uusi kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki on tullut voimaan. 9-13) Metsätuhojen torjunnasta annettuun lakiin liittyvät suoritteet Maksuasetuksen nykyiset liitteen 1 kohdat 8-12 liittyvät metsätuhojen torjunnasta annettuun lakiin (1087/2013). Vastaavia asioita koskisivat jatkossa kohdat 9 13. Suoritteiden maksuttomuus olisi perusteltua valtion maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitetuista ympäristönsuojelullisista syistä. Metsätuhojen torjunnasta annetun lain 10 :n osalta on meneillään valtiontuen notifiointiprosessi komission kanssa ja tästä syystä 1 liitteen 9 kohdassa on mainittu aiempi metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) 7. 14) Riistavahinkolaissa (105/2009) tarkoitettujen metsävahinkoja koskevien korvauspäätösten tekeminen Riistavahinkolain 23 :n mukaan sen, joka aikoo hakea riistavahinkolaissa tarkoitettua korvausta riistaeläimen aiheuttamasta vahingosta, tulee vahingon havaittuaan tehdä viipymättä vahinkoilmoitus vahingon toteamista ja arviointia sekä muita asian vaatimia toimenpiteitä varten. Edellä mainitun säännöksen mukaan metsävahingoista tehdään ilmoitus vahinkopaikkakunnan toimivaltaiselle metsäkeskukselle. Riistavahinkolain 31 :n 1 momentin mukaan kirjallinen korvaushakemus on jätettävä kuukauden kuluessa vahingon arvioinnin valmistumisesta metsäkeskukselle. Riistavahinkolain 30 :n 2 momentin mukaan metsävahinkoa koskevan korvausasian ratkaisee vahinkopaikkakunnalla toimivaltainen metsäkeskus. Tällä hetkellä toimivaltainen taho on Suomen metsäkeskus. Metsäkeskuksen maksuttomia suoritteita olisivat metsävahinkoilmoitusten vastaanottaminen, korvauspäätökset ja valvonta. Suoritteiden kustannukset rahoitetaan valtionavulla. Metsävahingon arvioinnista säädetään maksu ehdotetun asetuksen liitteen 2 kohdassa 6. Valtion varoista myönnettävää avustusta, tukea, valtionapua ja vahingonkorvausta koskevat päätökset sekä varojen käytön valvonta ovat maksuttomia. Valtion myöntäessä etuuksia ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi pienentää etuutta siihen liitettävän maksun kautta. Suoritteiden maksuttomuudelle voitaisiin siten maksuperustelain
9 6 :n 3 momentissa tarkoitettuihin syihin verrattavista syistä katsoa olevan perusteltua syytä. 15) Maakaaren voimaanpanosta annetun lain (541/1995) 16 a :n 2 momentti (panttivelkojalle toimitettava tieto hakkuu- tai metsänkäyttöilmoituksesta) Maakaaren voimaanpanosta annetun lain (541/1995) 16 a :n 2 momentin mukaan metsäkeskuksen on toimitettava panttivelkojalle tieto hakkuu- tai metsänkäyttöilmoituksesta ilman kiinteistön omistajan erikseen antamaa sitoumusta, vaikka metsäkiinnitys on 1 momentin mukaan rauennut. Kyseessä on toimenpide, joka tehdään metsäkeskuksen aloitteesta. Maksuperustelain systematiikan mukaisesti (4 :n 1 momentin 3 kohta) tällaiset suoritteet ovat maksuttomia. 16) Kasvinsuojeluaineista annetun lain (1563/2011) 20 :n 2 momentin 2 kohta (esitys kasvinsuojeluaineen lentolevityksestä) Kasvinsuojeluaineista annetun lain (1563/2011) 20 :n 2 momentin 2 kohdan mukaan maa- ja metsätalousministeriö päättää Suomen metsäkeskuksen alueyksikön esityksestä kasvinsuojeluaineen lentolevityksestä metsässä kasvaviin puihin kohdistuvien laajojen metsätuhojen torjumiseksi samalla, kun se päättää toimenpiteistä metsätuhon leviämisen tai syntymisen estämiseksi siten kuin metsätuhojen torjunnasta annetussa laissa säädetään, jos metsätuhoja ei voida muulla tavoin tehokkaasti kohtuudella estää. Suoritteen maksuttomuus olisi perusteltua maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitetuista ympäristönsuojelullisista syistä. 17) Kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) 14 a (948/2012) (Elintarviketurvallisuusviraston avustaminen) Kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain 14 a :n mukaan, joka on säädetty lailla 948/2012, Elintarviketurvallisuusvirasto voi käyttää Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikköä apunaan 11 :ssä tarkoitetun torjuntapäätöksen valmistelussa ja täytäntöönpanossa sekä 30 a :ssä tarkoitetun korvauspäätöksen valmistelussa, jos torjunnan kohteena on Suomessa ennen esiintymätön kasvintuhooja, joka voi aiheuttaa välitöntä tai välillistä vahinkoa metsässä kasvaville puille. Suoritteiden maksuttomuus olisi perusteltua maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitetuista ympäristönsuojelullisista syistä. 18) Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain (1503/2016) 11 :n 2 momentti (lausunto) 19) Sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) 28 a :n 2 momentti (lausunto) Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain (1503/2016) 11 :n 2 momentissa tarkoitettu lausunto liittyy varhaiskasvatuksen maksujen määräämisen perusteena
10 olevien tulojen selvittämiseen. Kyseisen säännöksen mukaan metsätulona otetaan huomioon varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 :n 3 momentin mukaan vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrottuna metsämaan pinta-alalla. Tästä määrästä vähennetään 10 prosenttia ja metsätalouden korot. Metsätuloa on lisäksi alennettava palvelun käyttäjän vaatimuksesta, jos tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on metsänhoitoyhdistyksen tai Suomen metsäkeskuksen antaman lausunnon perusteella vähintään 10 prosenttia pienempi kuin metsätulo. Alennus on metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotuksen suuruinen. Sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 28 a :n 2 momentissa tarkoitettu lausunto liittyy maksukyvyn mukaan määräytyviin maksuihin vaikuttavien tekijöiden arviointiin. Kyseisen 28 a :n 2 momentin mukaan metsätuloa on alennettava palvelun käyttäjän vaatimuksesta, mikäli tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen antaman lausunnon perusteella vähintään 10 prosenttia alempi kuin metsätulo. Alennus on metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotuksen suuruinen. Kunnat ottavat sosiaali- ja terveydenhuollon maksuissa metsätulon huomioon laskennallisena, eivät toteutuneena metsätalouden veronalaisen pääomatulon määränä. Metsätulon laskemiseksi kerrotaan asiakkaan metsäpinta-ala edellä mainitun lain (1142/2005) nojalla annetun verohallinnon päätöksen kuntakohtaisella hehtaarihinnalla. Metsäkeskuksen suoritteen maksuttomuus olisi perusteltua kummassakin tapauksessa valtion maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitetuista sosiaalisiin tarkoituksiin liittyvistä syistä. 20) Henkilötietolain 26 :ssä tarkoitettu henkilörekisterin tietojen antaminen rekisteröidylle jos siitä, kun asianomainen edellisen kerran sai rekisterin tiedot, on kulunut yksi vuosi tai enemmän Henkilötietolain (523/1999) 26 :ssä säädetään rekisteröidyn tarkastusoikeudesta. Jokaisella on oikeus tarkastaa itseään koskevat henkilötiedot. Tämän vuoksi asiamies ei voisi pyytää tietoja päämiehensä metsävaratiedoista tämän kohdan nojalla. Henkilötietolain 26 :n 3 momentissa säädetään, että rekisterinpitäjä saa periä tietojen antamisesta korvausta, jos siitä, kun rekisteröity edellisen kerran sai tarkastettavakseen tietonsa, on kulunut alle vuosi. Tällä säännöksellä pyritään turvaamaan rekisteröidyn oikeus saada itseään koskevat tiedot maksutta vähintään kerran vuodessa. Säännöksestä voidaan johtaa se periaate, että jos rekisteröity haluaa saada itseään koskevat tiedot useammin, voidaan siitä aiheutuvasta suoritteesta periä maksu. Maksuperustelain 2 :n 1 momentin mukaan jos muulla lailla tai laissa olevan valtuutuksen nojalla annetaan tästä laista poikkeavia säännöksiä, noudatetaan niitä tämän lain sijasta. Tästä ja edellä selvitetystä henkilötietolain säännöksestä johtuen metsätietojärjestelmästä henkilötietolain 26 :n 3 momentin johdosta tehtävä suorite olisi maksuton. Rekisteröidylle ei annettaisi samoja tietoja vuoden sisällä useampia kertoja maksutta. Jos kuitenkin rekisteröity on ostanut esimerkiksi uuden metsäkiinteistön, mainitun henkilötietolain säännöksen tarkoitus huomioon ottaen hänellä olisi oikeus saada juu-
11 ri tätä kiinteistöä koskevat metsätiedot maksutta, vaikka edellisestä tietojen antamisesta hänelle kyseisen henkilötietolain säännöksen nojalla olisi kulunut alle vuosi. Jos metsäkeskus olisi päivittänyt metsävaratietoja uusien laserkeilaustietojen perusteella, myös tällöin rekisteröidyllä olisi oikeus maksutta päivitettyjen tietojen saamiseen. Maksuttomuus koskisi kaikkia tietojen antamismuotoja, kuten esimerkiksi kopiona, tulosteena, sähköisesti (muistitikku, levyke) tai sähköpostilla annettavia tietoja taikka tietojen antamista jäljentämistä tai muistiinpanojen tekemistä varten. Jos kuolinpesän osakkaina olevat luonnolliset henkilöt omistavat yhteisesti metsää, on heistä jokaisella itsenäinen oikeus metsävaratietojen saamiseen maksutta kerran vuodessa tässä tarkoitetun henkilötietolain säännöksen perusteella. 21) Tietojen luovuttaminen viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle, silloin kun laissa on säädetty oikeus tietojen pyytäjälle saada tietojen luovuttaminen maksutta Tietojen luovuttaminen viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle olisi maksutonta, jos lainsäädännöllä on annettu kyseiselle taholle oikeus saada tarvitsemansa tiedot maksutta. Esimerkiksi ulosottokaaren (705/2007) 3 luvun 64 :ssä on säännös ulosottomiehen oikeudesta saada tiettyjä tietoja maksutta. Tilastolain (280/2004) 21 :n mukaan tilastoviranomaisella on oikeus saada kyseisessä laissa tarkoitetut tiedot maksutta. Jos kuitenkin kysymyksessä on tiedonantajan hallussa olevien laajojen massaluonteisten tietoaineistojen luovuttaminen, välittömästi tietojen luovuttamisesta aiheutuvat erilliskustannukset korvataan. Tilastolain 2 :ssä on määritetty, mitkä tahot katsotaan tilastoviranomaiseksi. Muutoin tiedot tilastotarkoitusta varten luovutetaan sillä perusteella, että kyse on henkilötietolain 15 :ssä tarkoitetusta tilastotarkoituksesta. 22) Metsätietolaissa tarkoitettujen metsävaratietojen luovuttaminen tutkimusta tekevälle valtion laitokselle, yliopistolle ja ammattikorkeakoululle historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka tilastollista tarkoitusta varten Tieteelliseen tutkimukseen tarvitaan usein tietoa, jonka luovuttaminen edellyttää lupia ja aiheuttaa myös muita kustannuksia tietojen ylläpitäjälle. Tietojen vastaanottaja joutuu puolestaan käyttämään resurssejaan tietojen luovutusmaksuihin. Valtio on tuonut useissa yhteyksissä esille tavoitteet julkisin varoin tuotettujen tietovarantojen maksuttomaan avaamiseen (mm. Julkishallinnon tietovarantojen saatavuuden ja käytön edistäminen -työryhmän loppuraportti, 2/2012). Tässä vaiheessa katsotaan edelleen tarkoituksenmukaiseksi ehdottaa maksutonta metsävaratietojen luovutusta silloin, kun kyseessä olisi niiden luovuttaminen tutkimusta tekevälle valtion laitokselle, yliopistolle ja ammattikorkeakoululle historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka tilastollista tarkoitusta varten. Tällä tuettaisiin tieteellisen tutkimuksen vapauden turvaamista. Esimerkiksi julkisuuslain 27 :ssä säädetään arkistoon siirrettyjen asiakirjojen antamisesta. Säännöksessä korostetaan sitä, että tietojen antamista harkittaessa on huolehdittava siitä, että tieteellisen tutkimuksen vapaus turvataan. Maksuperustelain 6 :n 4 momentin mukaan, silloin kun suoritteesta määrätään perittäväksi maksu, peritään vastaava maksu myös valtion viranomaiselta, jollei muuhun menettelyyn ole erityistä syytä. Maksuperustelain esitöiden mukaan valtion viranomaisten tulisi yleensä periä maksut muilta valtion viranomaisilta. Maksullisuus
12 edistää myös viranomaisten keskinäisessä toiminnassa tuloksellisuutta. Tällä tavoin tulevat kustannukset kohdistetuiksi sille viranomaiselle, joka ne viimekädessä aiheuttaa. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma edellyttää julkista rahoitusta saavien organisaatioiden tehostavan toimintaansa merkittävästi. Yksityismetsien metsävaratiedon keruuseen ja valtakunnan metsien inventoinnin toteutukseen ja sen perusteella tehtävään monilähdeinventointiin on osoitettu merkittävästi julkisia varoja. Metsätalouden hallinnonalan metsävaratietoaineistot muodostavat kokonaisuuden, jota sekä metsäkeskuksen että tutkimusta tekevien valtion laitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on tarkoituksenmukaista mahdollisimman laaja-alaisesti käyttää. Tämän vuoksi ei ole asianmukaista, että edellä mainitut tahot maksaisivat metsäkeskukselle siitä, että ne saavat käyttöönsä historiallista tai tieteellisissä tutkimuksissa taikka tilastoinnissa tarpeellisia metsävaratietoja. Metsäkeskuksen ja mainittujen tahojen tehtävät nivoutuvat kiinteästi metsävaratietojen hyödyntämiseen. Valtiontalouden kannalta ei voida katsoa järkeväksi käytäntöä, että esimerkiksi Luonnonvarakeskus keräisi itse samoja metsään liittyviä tietoja, jotka jo toinen valtion rahoittama metsäorganisaatio kerää. Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että on olemassa maksuperustelain mukainen erityinen syy menettelyyn, jonka perusteella asetuksessa säädettäisiin maksuttomaksi suoritteet niiden metsävaratietojen luovuttamiseen liittyen, jotka tutkimusta tekevä valtion laitos, yliopisto tai ammattikorkeakoulu tarvitsee historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka tilastollista tarkoitusta varten. 23) Metsätietolain 11 :ssä tarkoitettu tietojen luovuttaminen opinnäytetyön tekemistä varten Maksuperustelain 6 :n 3 momentin mukaan maksu voidaan määrätä kokonaan perimättä, jos siihen koulutustoimintaan tai yleiseen kulttuuritoimintaan liittyvistä tai näihin verrattavista syistä on perusteltua syytä. Esitetään, että metsätietolain 11 :ssä tarkoitettu tietojen luovuttaminen opinnäytetyön tekemistä varten olisi edelleen maksutonta. Opinnäytetyön tekeminen olisi tässä kyseessä vain silloin, kun tietojen luovuttamista voidaan pitää tutkimussuunnitelman perusteella tarpeellisena ja kun opinnäytetyöllä on vastuullinen ohjaaja. Tämä liittyisi yliopistojen, korkeakoulujen, ammattikorkeakoulujen ja oppilaitosten opiskelijoiden opinnäytetyön tekemiseen. Koska suoritteen tuottamisen ei voida katsoa liittyvän vastaanottajan taloudelliseen toimintaan tai toimenpiteeseen kyseen ollessa opiskelusta, tietojen luovuttaminen maksutta edellytykset täyttävän opinnäytetyön tekemistä varten voidaan katsoa olevan tarkoituksenmukaista. Samalla edesautetaan koulutuksellisia tavoitteita eikä myöskään kuormiteta taloudellisesti kyseistä tahoa maksujen määräämisellä. 24) Asiakirjan antaminen suullisesti, luettavaksi tai jäljennettäväksi taikka sen lähettäminen sähköpostilla, silloin kun sen esille hakeminen ei edellytä erityisiä lisätoimenpiteitä Julkisuuslain 34 :n 1 momentin mukaan asiakirjan antamisesta 9 ja 11 :n nojalla ei peritä maksua, kun 1) asiakirjasta annetaan tietoja suullisesti, 2) asiakirja annetaan viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi, 3) julkinen sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään tiedon pyytäjälle sähköpostitse, 4) sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään asianosaiselle sähköpostitse, 5) pyydetyn asiakirjan antaminen kuuluu viranomaisen neuvonta-, kuulemis- tai tiedotusvelvoitteen piiriin. Edelleen pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentin 1-4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tiedon esille hakemisesta aiheutuneita kustannuksia vastaava maksu peritään kuitenkin silloin, kun on pyydetty asiakirjaa, joka ei 13 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ole
13 yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisen tämän lain mukaisesti pitämästä asiakirjarekisteristä siinä käytettävän asiakirjaluokittelun eikä asiakirjan tunnisteen avulla taikka sähköisesti ylläpidetystä rekisteristä sen hakutoimintojen avulla. Julkisuuslain 9 :ssä säädetään tiedonsaannista julkisesta asiakirjasta. Metsävaratiedot ovat julkisia. Julkisuuslain esitöiden mukaan tiedonsaantioikeus ulottuu myös automaattisen tietojenkäsittelyn avulla talletettuihin viesteihin eikä ainoastaan perinteisiin asiakirjoihin. Kyseisen lain 11 :ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Ehdotetun 24 kohdan mukaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) nojalla asiakirjan antaminen suullisesti, luettavaksi tai jäljennettäväksi taikka sen lähettäminen sähköpostilla, silloin kun sen esille hakeminen ei edellytä erityisiä lisätoimenpiteitä, olisi maksutonta. Jos metsävaratietojen esille hakeminen ei hakumenetelmien ja asiakirjaluokittelujen avulla olisi välittömästi mahdollista, vaan tarvitaan erityisiä automaattisen tietojenkäsittelyn haku-, seulonta-, yhdistelyja tulostusominaisuuksia, metsävaratietojen antamisesta perittäisiin liitteen 2 kohdan 15 mukainen maksu. 25) Metsään.fi- palveluun liittyvät suoritteet Metsään.fi -palvelun kautta luovutettavat metsävaratiedot ovat metsäympäristöön liittyvää tietoa, jota käytetään metsien taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden turvaamiseen. Ympäristönsuojeluun liittyvien metsänomistajan tavoitteiden tasapainoinen toteutuminen muiden metsänomistajan tavoitteiden ohella edellyttää, että julkiset metsävaratiedot ovat mahdollisimman helposti ja maksuttomasti metsänomistajien ja metsänomistajalle palveluita tarjoavien toimijoiden saatavilla. Edellä selvitettyjen tavoitteiden toteuttamista ja julkisin varoin kerätyn metsävaratiedon hyödyntämistä edistävät myös uusien sovellusten kehittäminen. Edellä mainittujen suoritteiden maksuttomuus perustuisi maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitettuihin ympäristönsuojelullisiin syihin.