Henkilöstöpalvelut Luonnos Työhyvinvointipalvelut 23.2.2017 Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn Yhteistyötoimikunnassa 9.2.2017 Johtoryhmässä 24.2.2017 Työsuojelutoimikunnassa 1.3.2017 Henkilöstöjaostossa maalisuussa
Työuran aikana kenen tahansa työkyky ja työssä selviytyminen voi heikentyä tilapäisesti tai pysyvästi. Tällöin työssä jatkaminen edellyttää usein työtehtävien uudelleentarkastelua eli työn määrää ja/tai sisältöä koskevia muutoksia ja mahdollisesti myös siirtymistä täysin eri työtehtäviin. Tässä ohjeessa kerrotaan periaatteista, joita Siun sotessa noudatetaan, kun työntekijän työtehtäviä on tarpeen järjestellä uudelleen terveydellisistä syistä. Periaatteet koskevat jokaista Siun soten palveluksessa olevaa ammatista riippumatta. Suositeltujen periaatteiden toivotaan tukevan esimiestyötä sekä turvaavan työntekijöiden tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun. Työtehtävien uudelleenjärjestelyt ovat arkipäivää ja yhteiset pelisäännöt ovat tarpeen. Tulevaisuudessa tarve työtehtävien uudelleenjärjestelyyn vielä lisääntynee henkilöstön ikääntyessä ja osatyökykyisten määrän kasvaessa. Siun sotessa halutaan tukea osaavan henkilöstön mahdollisimman pitkäaikaista työssä jatkamista. Tehtävien uudelleenjärjestely perustuu Siun sotessa noudatettavaan varhaisen välittämisen HAVAHU-toimintaperiaatteeseen, joka sisältää varhaisen tuen, tehostetun tuen sekä työhön paluun tuen. 1 Lähtökohtana työterveysneuvottelu Työkyvyn varhaisen tuen vaiheessa voidaan tehdä lyhytaikaisia työn kevennyksiä esimiehen ja työntekijän välisellä sopimuksella. Tällöin on kyse esimiehen toimivaltaan kuuluvista työnjohdollisista työtehtävien uudelleenjärjestelyistä, jotka ovat määräaikaisia ja joita arvioidaan sovitusti. Terveydellisin perustein työtehtävien uudelleenjärjestelyjä tehdään pääsääntöisesti työterveyshuollon kanssa pidetyn työterveysneuvottelun jälkeen, jotta voidaan turvata työkyvyn palautumista tukeva, oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu jokaiselle työn uudelleenjärjestelyä tarvitsevalle. Työterveysneuvottelulla tarkoitetaan tilaisuutta, jossa on läsnä esimies, työntekijä ja työterveyshuollon edustaja sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita ja/tai työntekijän tukihenkilö esim. työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies tai läheinen. Työterveyshoitaja ja esimies sopivat yhdessä työterveysneuvottelun koollekutsumisesta. Neuvottelun puheenjohtajana toimii työterveyshuollon edustaja ja esimies laatii siitä muistion. Muistiossa todetaan työtehtävien muutosten sisältö ja kesto ja se tallennetaan ehavahuun. Muistiosta annetaan yksi kopio työntekijälle. Asioiden kirjaamisella varmistetaan, että toimenpiteet perustuvat yhteiseen sopimukseen ja että toimitaan sovitusti. Muistiolla on merkitystä myös Kevaan mahdollisesti toimitettavien kuntoutus- ja eläkehakemusten liitteenä. Jos tehtävien uudelleenjärjestely edellyttää työhyvinvointipalveluiden työkokeilumäärärahalla toteutettavaa työkokeilua (liite 1), tulee sitä koskeva esitys myös kirjata muistioon. Työtehtäviä voidaan muuttaa myös enemmän kuin työterveysneuvottelussa on sovittu, mikäli siihen on toiminnalliset perusteet. Työntekijä voidaan siirtää työnjohdollisilla ratkaisuilla myös muihin tehtäviin/työhön muuhun työyksikköön, jos näillä ratkaisuilla voidaan tukea työntekijän työkykyä ja työssä jaksamista. Järjestelyjä voidaan toteuttaa myös asteittain, seuraten samalla työntekijän työkykyä ja työn sujumista.
2 Huomioidaan jäljellä oleva työkyky Tehtävien uudelleenjärjestelyssä arvioidaan työntekijän jäljellä olevaa työkykyä ja osaamista. Jos työtehtävien uudelleenjärjestely johtaa työn sisällölliseen muutokseen, esimiehen on varmistettava työntekijän osaaminen ja selvitettävä lisäkoulutuksen tarve. Uusi työnkuva Lähiesimies johtaa työntekijän työkykyprosessia ja tarvittaessa etsii hänelle kevyempää työtehtävää Siun sotesta työterveyshuollon antamien suositusten perusteella yhteistyössä oman esimiehensä/havahu-vastuuhenkilön (kts. liite 2) kanssa. Työhyvinvointipalveluiden työkykykoordinaattori auttaa tarvittaessa työkokeilujen ja osaltaan myös muiden kuntoutustoimenpiteiden suunnittelussa ja niiden rahoituksen selvittämisessä. Rekrytointipalveluista tai työkykykoordinaattorilta kannattaa aina varmistaa ennen toimien tai pitkäaikaisten sijaisuuksien avoimeen hakuun laittamista, löytyykö osatyökykyisistä työntekijöistä pätevä ja sopiva työntekijä kyseiseen tehtävään. Uudelleenjärjestelyn kesto Työterveysneuvottelun muistiossa tulee ottaa kantaa siihen, onko tarkoituksenmukaista toteuttaa järjestely määräaikaisena vai toistaiseksi voimassaolevana (krooninen pitkäaikaissairaus), kuitenkin enintään henkilökohtaisen eläkeiän täyttämiseen saakka. Henkilökohtaisen eläkeiän ohittaneelle työntekijälle ei tehdä työtehtävien uudelleenjärjestelyjä. Työyhteisön tilanne Esimies arvioi yhdessä oman esimiehensä kanssa, kuinka monta uudelleenjärjestelyn piirissä olevaa työntekijää voi samassa työyksikössä olla yhtä aikaa, jotta ei vaaranneta yksikön toimintakykyä eikä toisten työntekijöiden työhyvinvointia. Mikäli sovitun rajan todetaan ylittyvän, siirtyy vastuu järjestelyjen selvittämisestä ylemmälle esimiehelle/toimialueen HAVAHU-vastuuhenkilölle. HAVAHU-vastuuhenkilö/ylempi esimies arvioivat mahdollisuuksia sijoittaa ao. yksikössä tehtäväjärjestelyjen piirissä olevat työntekijät työhön muihin tehtäviin/muihin työyksiköihin ja antavat asiaa koskevia suosituksia ja ohjeita sekä päättävät palvelussuhteen jatkamisen edellytyksistä. Seuranta Määräaikaisessa järjestelyssä seurataan uudelleenjärjestelyn vaikutuksia työstä selviytymiseen ja työyhteisön tilanteeseen vähintään kerran vuodessa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
3 Uudelleenjärjestely ja palkkaus Työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa voidaan tarkistaa ylös- tai alaspäin 5 10 %, jos se ei enää vastaa muuttuneita työtehtäviä. Mikäli työntekijä kuitenkin jatkaa oman ammattialansa/ palkkahinnoitteluryhmänsä tehtävissä, tehtäväkohtainen palkka on vähintään hinnoittelun alarajan mukainen. Myös mahdollisesti maksettua henkilökohtaista lisää voidaan alentaa, mikäli kyseessä on tehtävien olennaisesta muuttumisesta aiheutuva tilanne, joka vaikuttaa työntekijän työsuoritukseen, työtuloksiin, käytettävyyteen tai muihin seikkoihin, jotka ovat olleet henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteina. Työn uudelleen järjestämisen vaikutus palkkaukseen sovitaan työnantajan edustajan ja työntekijän välillä samalla, kun sovitaan tehtävien uudelleenjärjestelystä. Asiasta tehdään kirjallinen työsopimus (kts.liite3). Työntekijän kieltäytyminen työtehtävien uudelleenjärjestelyistä Jos työterveysneuvottelussa on sovittu työtehtävien uudelleenjärjestelystä terveydellisillä perusteilla, mutta työntekijä kieltäytyy ilman perusteltua syytä työnantajan esittämistä ratkaisuista ja työterveyslääkärin arvion mukaan hän ei kykene jatkamaan entisessä työssään, on työnantajalla mahdollisuus palvelussuhteen irtisanomiseen työsopimuslain 7 luvun 2 :n tai viranhaltijalain 8 luvun 35 :n perusteella (työkyvyn olennainen ja pitkäaikainen vähentyminen). Työkyvyn olennainen ja pitkäaikainen vähentyminen Työnantaja järjestää samalle työntekijälle yleensä enintään kaksi työkokeilua/työtehtävien uudelleenjärjestelyä. Jos työkokeilu/uudelleenjärjestely ei johda kohtuulliseen varmuuteen siitä, että työntekijä selviytyy työstään, voi työnantaja irtisanoa palvelussuhteen. Tarvittaessa voidaan pyytää työterveyslääkärin lausunto. Jos työntekijällä on takana vähintään vuoden sairauspoissaolo ja työterveyslääkärin arvion mukaan työhön paluu ei ole mahdollista seuraavan vuoden aikana (työkyvyn olennainen ja pitkäaikainen vähentyminen), voi työnantaja irtisanoa palvelussuhteen. Jos työntekijä on ollut määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä eli kuntoutustuella yli vuoden ja työterveyslääkärin arvion mukaan työhön paluu ei ole mahdollista seuraavan vuoden aikana (työkyvyn olennainen ja pitkäaikainen vähentyminen), voi työnantaja irtisanoa palvelussuhteen. Palvelussuhteen päättäminen Jos päädytään palvelussuhteen päättämiseen, työntekijälle tulee antaa mahdollisuus tulla kuulluksi ja irtisanomisessa tulee noudattaa laissa säädettyjä irtisanomisaikoja. Lisätietoja palvelussuhteen päättämiseen liittyvistä menettelytavoista saa henkilöstöpalveluista.
4 Liite 1 SIUN SOTEN TYÖHYVINVOINTIPALVELUIDEN (TYHY) TYÖKOKEILUMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ Työkokeilumäärärahasta päätetään vuosittain Siun soten budjetissa. Siun soten kustantama työkokeilu on toissijainen suhteessa Kevan ja Kelan ammatillisen kuntoutuksen työkokeiluihin. Se voi tulla kyseeseen esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa työntekijän työ- ja toimintakyky ei vielä riitä Kevan edellyttämään 20 viikkotuntiin. Määrärahan käytön tavoitteena on tukea työntekijöiden työkykyä ja työelämässä pysymistä sekä työelämään palaamista. Työkokeiluajan palkasta on Siun sotessa voimassa paikallinen virka- ja työehtosopimus. Sen mukaan työkokeilun ajalta maksetaan 75 % ao. tehtävän palkasta siitä riippumatta tekeekö työkokeilussa oleva täyttä vai osittaista työaikaa. Työntekijän tarvetta Siun soten työhyvinvointipalveluiden (Tyhy) kustantamaan työkokeiluun pohditaan HAVAHU-toimintaperiaatteen mukaisessa työterveysneuvottelussa, johon osallistuu myös työhyvinvointipalveluiden edustaja. Jos neuvottelussa päädytään suosittelemaan työntekijälle Tyhy-työkokeilua, työkykykoordinaattori/työhyvinvointisuunnittelija esittää työkokeilun perustelut kirjallisena työhyvinvointipäällikölle, joka päättää määrärahan käytöstä. Hr-sihteeri tallentaa Tyhy-työkokeilupäätöksen Dynasty-ohjelmaan ja tekee työntekijälle poissaololomakkeen Populukseen syykoodilla 87 Toisen viran tai toimen hoito. Esimies hyväksyy poissaolon. Hr-sihteeri tekee työntekijälle myös uuden työsopimuksen työkokeilun ajaksi. Jos työntekijän työhön paluu ja Tyhy-työkokeilu tapahtuu Kevan maksaman kuntoutustuen (määräaikainen työkyvyttömyyseläke) aikana, ei Populukseen tehdä uusia merkintöjä. Työkokeilun perusteluissa ja työsopimusta tehtäessä on huomioitava työntekijän tilanne suhteessa Kevan eläkkeisiin. Näitä erilaisia tilanteita havainnollistaa alla oleva taulukko: Työntekijän tulot Kevasta työkokeilun aikana =myönnetty jo ennen työkokeilua Populuksen uudet merkinnät työkokeilun alkaessa Työsopimus työkokeilua varten Työkokeiluajan palkka Vuosiloman karttuminen Sairauspoissaolon palkallisuus A) Työntekijä ei saa Kevasta eläkettä B) Työntekijä saa Kevasta osatyökyvyttömyyseläkettä tai osakuntoutustukea C) Työntekijä saa Kevasta kuntoutustukea VOV= vapautus omasta virasta VOV= vapautus omasta virasta Ei tehdä Hr-sihteeri tekee Hr-sihteeri tekee Ei tehdä 75% tehtäväkohtaisesta palkasta 75% osa-aikatyön palkasta 75 % tuntipalkasta, tehtyjen työtuntien mukaan seuraavan kk:n 15.päivä Karttuu, jos työaika vähintään 35 tuntia/kk Karttuu, jos työaika vähintään 35 tuntia/kk Ei kartu Lyhyet sairauspoissaolot palkallisia, jos niihin vielä oikeus Lyhyet sairauspoissaolot palkallisia, jos niihin vielä oikeus Sairauspoissaolot palkattomia
Työkokeilupaikan esimies seuraa työkokeilun sujumista ja hän voi tarvittaessa keskeyttää työkokeilun. Työkokeilu voidaan keskeyttää tai lopettaa esimerkiksi silloin, kun työntekijällä on pitempi (noin kaksi viikkoa) sairauspoissaolo. Työkokeilun keskeytyksestä tai lopetuksesta päätettäessä tulee aina käyttää tapauskohtaista harkintaa. Työkokeilun päättyessä esimies arvioi yhdessä työntekijän kanssa työkokeilun sujumista. Arviointilomake tallennetaan ehavahuun kohtaan Toteutetut toimenpiteet. 5
6 Liite 2 Siun soten HAVAHU-vastuuhenkilöt Lähiesimiesten tueksi nimetään toimialueittain ylimmistä esimiehistä HAVAHU-vastuuhenkilöt, jotka seuraavat ja arvioivat työkykyprosessien toteutumista omilla alueillaan ja ryhtyvät tarvittaessa toimenpiteisiin lähiesimiesten osaamisen vahvistamiseksi. HAVAHU-vastuuhenkilöt huolehtivat palvelualueensa sisällä tapahtuvista työkykylähtöisistä uudelleenjärjestelyistä.
7 Liite 3 PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖKOKEILUAJALTA MAKSETTAVASTA PALKASTA 1 Sopimuksen tarkoitus Tämän sopimuksen tavoitteena on edistää osatyökykyisen työntekijän paluuta työelämään tai pysymistä työelämässä. 2 Sopimuksen soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan tilanteissa, joissa osatyökykyinen työntekijä pyritään saamaan palaamaan työhön tai pysymään työssä kuntayhtymän talousarvioon varatun työkokeilumäärärahan turvin. Pöytäkirjamerkintä 1: Työkokeilut pyritään ensisijaisesti toteuttamaan Kevan tai Kelan rahoittamina. Työkokeilu on tällöin palkatonta ja työkokeilun rahoittaja maksaa kuntoutusrahaa työkokeiluun osallistuvalle. Työntekijä hakee työkokeilun ajalle palkatonta työlomaa. Pöytäkirjamerkintä 2: Kuntayhtymän työkokeilurahalla toteutetun työkokeilun pituus on lähtökohtaisesti kolme kuukautta, mutta voi erityistilanteissa olla pitempiaikaisempikin. Työkokeilun ajalle tehdään aina erillinen työsopimus (vapautettuna omasta tehtävästä). 3 Työkokeiluajan palkka Työkokeiluajalta maksettava työkokeiluajan palkka on 75 % asianosaisen varsinaisesta palkasta tehdyn työajan pituudesta riippumatta. Kuntayhtymän maksaessa itse rahoittamiensa työkokeilujaksojen ajalta palkkaa kertyy niiden ajalta vuosilomaetuuksia. Pöytäkirjamerkintä 3: Sopimalla työkokeiluajan palkka tehdyn työajan pituudesta riippumattomaksi voidaan työaikaa joustavasti lisätä tai vähentää työkokeilun aikana työkokeiluun osallistuvan työssä jaksamisen mukaan. Soveltamisohje: Työsopimuksessa käytetään ns. sopimuspalkkaa, joka on 75 % varsinaisesta palkasta (tehtäväkohtainen palkka ja mahdolliset työkokemuslisät). Tehtävä työaika määritellään teknisesti 100 %:ksi ja työsopimuksen lisätiedoissa sovitaan asteittaisesta työajan lisäämisestä osa-aikatyöstä kokoaikaiseksi. Tehtäväkohtaisen palkan tasossa huomioidaan, missä määrin työkokeiluun osallistuvan työn vaativuus vastaa ao. tehtävissä toimivan varsinaisen henkilöstön työn vaativuutta.
8 4 Työkokeilu kuntoutustuen aikana Työntekijän osallistuessa osa-aikaiseen, tuntiperusteiseen työkokeiluun Kevan tai Kelan rahoittaman kuntoutustuen aikana maksetaan tehdyiltä työtunneilta 75 % työntekijän tuntipalkasta. 5 Epämukavan työajan korvaukset Työkokeiluun osallistuvalle ei makseta epämukavan työajan korvauksia (ilta-, yö-, lauantai ym. korvaukset). Aatto- ja sunnuntaityöstä maksetaan normaali työ- ja virkaehtosopimuksen mukainen korvaus. 6 Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus on voimassa 1.1.2017 lukien toistaiseksi ja on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.