Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mistä Sotessa olikaan kyse?
17.1.20173.1 1.20161 Vammaispa lveluiden neuvottelu Sote- uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti omalle terveyskeskuslääkärille pääsee Vai jostain muustakin?
Terveyspalveluiden lisäksi SOtessa on kyse sosiaalipalveluista, jotka on tarkoitettu. Joka viides suomalainen käyttää vuosittain sosiaalipalveluja ja ne koskettavat meitä kaikkia jossain elämänvaiheessa Sinun ikääntyvälle äidillesi, joka tarvitsee kotipalveluja Sinun pojallesi, joka syntyi kehitysvammaisena Sinulle, joka vammauduit auto-onnettomuudessa Sinun naapurillesi, joka hoitaa omaishoitajana vaimoaan Sinun enollesi, jolla on päihdeongelma Sinun puolisollesi, joka käyttää pyörätuolia.
Lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoituksena on (1 ) - Edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä - Sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa Lausuntokierros on ohi ja lakiesitys on menossa eduskuntakäsittelyyn tammikuun lopulla 2017
Laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (luonnos 21.12.2016) Lain tavoitteena on Lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia Nopeuttaa palveluun pääsyä Parantaa palvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta Lakiesitys on tulossa lausunnolle alkuvuonna 2017
Valinnanvapausmalli pähkinänkuoressa (21.12.2016 luonnoksen mukaan) 1. Suoran valinnan palvelut Sosiaali- ja terveyskeskukset ja suunhoidon yksiköt (maakunnan yhtiö, yksityinen, järjestö) Perustason palvelut Laajennetun perustason palvelut Maksusetelit (yksittäiset toimenpiteet ja palvelut) 2. Muut kuin suoran valinnan palvelut - Maakunnan liikelaitos - Perus- ja erityistason toimipisteet - Asiakasseteli - Henkilökohtainen budjetointi Asiakas voi valita palvelun tuottajan koko Suomen alueelta
Suoran valinnan palvelut sosiaali- ja terveyskeskuksessa mitä ne ovat? 1. Perustason palvelut - Perustason terveyspalvelut - Sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus - Suun terveydenhuollon tietyt palvelut 2. Laajennetun perustason palvelut - Ammattihenkilöiden konsultaatiot ja avovastaanottopalvelut (erikoissairaanhoito) - Tilapäiset ja lyhytaikaiset sosiaalihuoltolain mukaiset sosiaalipalvelut - Suun terveydenhuollon palvelut (ei sairaalaolosuhteita vaativaa hoitoa)
1. Suoran valinnan palvelut - Asiakkaalla on oikeus valita sosiaali- ja terveyskeskus ja suunhoidon yksikkö tai toimipiste (maakunnan yhtiö, yksityinen, järjestö) - Valinta voi kohdistua vain yhteen palveluntuottajaan kerrallaan - Suoran valinnan palvelun tuottajan on annettava asiakkaalle maksuseteli, jolla asiakas voi valita jonkun muunkin palvelun tuottajan asiakkaan näin halutessa - Suoran valinnan palvelun tuottajalla säilyy kuitenkin kokonaisvastuu asiakkaan palvelukokonaisuudesta - Perustason ja laajennetun perustason palvelut tulevat voimaan asteittain. 17.1.2017 Vammaispa lveluiden neuvottelu
2. Muut kuin suoran valinnan palvelut Asiakas saa muut kuin suoran valinnan palvelut maakunnan liikelaitokselta Liikelaitos vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen arvioinnista sekä terveydenhuollon hoito- ja sosiaalihuollon hallintopäätösten teosta Maakunnan on käytettävä asiakasseteleitä varmistaakseen asiakkaiden valinnanvapauden toteutumisen. Asiakas voi setelillä valita jonkun muun palvelun tuottajan maakunta kuitenkin päättää niistä palveluista, joissa se käyttää asiakasseteleitä. Maakunnalla on velvollisuus ottaa käyttöönsä henkilökohtainen budjetti vanhuspalvelulain, vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisissa palveluissa (muissa kuin suoran valinnan palveluissa).
Maakunnan myöntämä henkilökohtainen budjetti kenelle se on tarkoitettu? (1) Asiakkaat, joilla on jatkuva tuen ja avun tarve ja jotka pystyvät itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hallinnoimaan oman palvelukokonaisuutensa. Maakunnan liikelaitos tekee päätöksen henkilökohtaisesta budjetista sen jälkeen, kun asiakkaalle on tehty palvelujen tarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma.
Maakunnan myöntämä henkilökohtainen budjetti kenelle se on tarkoitettu? (2) Asiakas valitsee palveluiden sisällön ja palvelujen tuottajat (ei maakunnan liikelaitokselta). Henkilökohtainen budjetti on laadittava joko määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi ja sen toteutumista on arvioita vuosittain.
Uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden saavuttamisesta (1) Sosiaali- ja terveyspalveluiden vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio Valinnanvapaus ja yhtiöittäminen luo monituottajamallin, jossa peruspalvelut ja erikoissairaanhoito kuuluvat eri palvelun tuottajille - miten hoito- ja palveluketjut toimivat? Vaatii uudenlaisia tiedon ja tiedonkulun malleja, toimintamallien muutoksia ja tietojärjestelmien muutoksia.
Uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden saavuttamisesta (2) Kustannusten alentaminen eli säästöt mistä ne tulevat? Alkuvaiheessa tarvitaan investointeja perustettaviin yhtiöihin, henkilöstön siirtoihin, toimiviin tietojärjestelmiin, muuttuviin toimitiloihin ja ennen kaikkea asiakkaille tuotettavan valinnanvapaustiedon jakamiseen säästöjä ei arvioida syntyvän.
Uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden saavuttamisesta (3) Hyvinvointierojen vähentäminen Palveluiden kokoaminen isoimmille hartioille voi parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua varsinkin sosiaalipalveluiden kohdalla. Monituottajamallin ja yhtiöittämisen myötä voi kuitenkin käydä niin, että osassa maakuntia ei synny monipuolisia palvelumarkkinoita.
Uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden saavuttamisesta (4) Valinnanvapauden lisääntyminen Kun malli on koko laajuudessaan voimassa, on asiakkaiden valinnanvapaus lisääntynyt merkittävästi, koska silloin myös sosiaalipalvelut tulevat valinnanvapauden piiriin. Edellyttää tietenkin monipuolisten sosiaalipalvelumarkkinoiden syntymistä. Valinnanvapausmalli saattaa olla jollekin asiakasryhmille vaikea ja monimutkainen ymmärtää ja hallinnoida.
Väestö mielipide: Järjestelmän pitää ensin toimia ennen kuin valinnanvapaudella on merkitystä Tavoite valittu kolmen tärkeimmän joukkoon Peruspalvelujen vahvistaminen Sujuvat palvelut Yhdenvertainen saatavuus Kustannuskuri Yhtenäiset käytännöt Valinnanvapaus Oma vastuu 16 20 40 38 48 60 65 0 10 20 30 40 50 60 70 Prosenttia (%)
Kiitos! Anu Muuri anu.muuri@thl.fi